Te joilla oli pahoinvointia jo rv4,miten tilanne rv 6+

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huhhuh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huhhuh

Vieras
jolloin pahoinvointi yleensä alkaa? esikoisesta ei ollut mitään, nyt jo rv 4+1 on selvää pahoinvointia, tulee aaltoillen silloin tällöin voimakas kuvotus ja pahan olon tunne. mietin, menisikö tämä ohi vai paheneeko vaan..
 
mulla se vaan paheni ja loppui kokonaan vasta viikolla 17. ei onneksi tarvinnut oksentaa, mutta välillä ajattelin, että sekin olisi parempi jos olo menisi sillä ohi, kun oli todella etova ja huono olo 24/7 :(
 
Sellanen paha olo alkoi jo hieman ennen viikkoa 4. Kuitenkaan en oksentanut vaikka tuntui siltä että kohta tulee oksu. Kuudennella viikolla aloin sitten oksentelemaan aamusta iltaan ja sitä kesti viikolle 15 kun sain sitten pahoinvointilääkettä. Pahaa oloa on edelleen todella paljon, huomenna viikko 17.
 
Mulla kuopuksesta pahoinvointi alkoi lähes heti plussatestin jälkeen eli viikolla 5 ja jatkui kyllä sitten jonkinasteisena raskauden loppuun asti. :/ Pahoinvointia ja kuvotusta oli 24/7 rv.25 asti, sen jälkeen alkoi pikkuhiljaa helpottaa, mutta kuvotusta ja huonoa oloa tuli tasaiseen tahtiin aaltoillen senkin jälkeen synnytykseen asti. Esikoisesta pahoinvointi loppui rv 10 tienoilla, eikä missään vaiheessa ollut yhtä voimakasta kuin kuopuksesta. Tiedä sitten onko sillä vaikutusta, että esikoinen on poika, kuopus tyttö.
 
Voi herranjumala. Miten sitä sitten selviää esikoisen (vilkas taapero) kanssa, jos olo on hirveä? nyt nämä "aallot" siis kestää pitkään, päivällä oli tosi kuvottava olo pari tuntia, sitten se meni hiljalleen ohi, mutta tuli taas illalla kuin salama kirkkaalta taivaalta ja en pysty syömäänkään mitään.

Ei siinä, kyllä mä olen valmis kärsimään, jotta kaipaamamme lapsen saamme, mutta tuli vaan yllätyksenä tämä.. kuvittelin, että kaikki menee samalla tavalla kuin esikoisen kanssa (eli ei yhtään pahoinvointia missään vaiheessa, täysin oireeton alkuraskaus)
 
Kokeile kaikkia konsteja, mikä vain tuntuu helpottavan. Itse nielin kaikkea hapanta, mitä löysin - greippiä, puolukoita ym., mutta en silti uskalla antaa tätä neuvona kenellekään, kun tuntuu, että se mikä on helpottanut yhdellä, on toiselle ihan yök. Joku on saanut apua persiljasta, en ole itse osannut kokeilla sitä. Syö usein ja sellaista ruokaa (mikä alas menee...), mikä pysyy mahassa hetken eli ettei heti ole ns. nälkä...
 
Kyllä sitä vaan selviää, kun ei vaihtoehtojakaan oikein ole. :) Meiläl esikoinen oli myös taaperoiässä kun kuopusta odotin ja on varsinainen duraceli, ikäeroa lapsilla 2v3kk. Itse käytin pahimmassa pahoinvointivaiheessa inkivääritabletteja ja niistä olikin apua, mutta nythän ne on taidettu vetää markkinoilta pois...Itse oksensin vain pari kertaa, mutta yökkäilin senkin edestä ja tosiaan voimakasta kuvotusta oli vuorokauden ympäri.

Toivottavasti helpottais nopeammin kuin mulla! Kummasti siihen kuvottavaan oloonkin kuukausien kuluessa jotenkin tottui, uskomatonta mutta totta. Jonnekin alitajuntaan tuo olo kuitenkin jäi, edelleenkin alkaa oksettaa kun mietin silloista oloa...
 
Kiitos teille vastauksista ja kannustuksesta :) . Näköjään ei täällä paljoa ole porukkaa, joilla rv 4 alkanut pahoinvointi olisi mennyt pian ohi. No, ei auta muu kuin kestää ja toivoa, ettei hirveän pahaksi äityisi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitos teille vastauksista ja kannustuksesta :) . Näköjään ei täällä paljoa ole porukkaa, joilla rv 4 alkanut pahoinvointi olisi mennyt pian ohi. No, ei auta muu kuin kestää ja toivoa, ettei hirveän pahaksi äityisi!

Aina ei itseänikään jaksanut naurattaa, mutta onneksi pahaa oloa ei tarvitse ns.turhan takia kärsiä-sillä itseäni lohduttelin, kun olo oli oikein hirveä. Tsemppiä matkaan!
 

Yhteistyössä