Te äidit jotka ette kerkeä edes vessassa käydä!

  • Viestiketjun aloittaja Milla
  • Ensimmäinen viesti
Elina
Siis kysyn vielä: onks teillä kaikilla kaikissa kodin ovissa ylälaidassa hakaset/lapsisalvat?

Onks teillä kaikkiin huoneisiin ovi jonka sulkea, niin että voitte olla suht pienessä rajatussa tilassa koko ajan niin, että näette lapsen jos vaikka istutte pöntölle wc:n ovi auki?

Meillä ei ole alakerrassa kuin ulko-ovet, muuten yhtä isoa tilaa... Ulko-oveen en ole vielä laittanut mitään salpaa, pitää varmaan laittaa. Ensin päätin, etten ala sellaiseen, lapsen pitäis oppia ettei saa mennä (ja olis kai se paloturvallisempaa, ettei olis sisältä lukittu, plus et mieskin pääsis kotiin ilman että meen avaamaan oven).

Mä olen se, joka on sitä mieltä tässä ketjussa, ettei kaikki itsenäisten ja rauhallisten lasten vanhemmat ehkä tajua, miten vauhdikas ja vilkas ja nopeasti motorisesti kehittyvä lapsi ennättää keksiä koko ajan jotain itselleen vaarallista, ellei ole näkösällä. Mutta en siis tietenkään väitä, että lapsi sais auki esim. kaapinovet, joissa on kahden metrin korkeudessa salpa (keittiössä joissakin kaapeissa onkin).

Musta "onpas pitkä taapero" -vinoilu menee vähän ohi mun pointin... Ovien availu ei ole se ainoa asia, minkä takia lapsi ei voi jäädä hetkeksikään vaille valvovaa silmää. Esimerkkejä on tosiaan paljon muitakin, kiipeilystä esim. just ikkunoiden hakkaamiseen jollain lelulla.
 
vieras
Ensimmäistä kertaa meni kunnolla hermo kun luin tätä palstaa. Kannattaisi olla hipihiljaa asioista, joista ei tiedä yhtään mitään! Mitä idioottimaisuuttaa louskuttaa leukojaan täällä asioita, jotka ei selvästi ole osuneet omalle kohdalle!

Voin sanoa, että niitä pilttejä ja taaperoita löytyy joiden kanssa ei todellakaan ole niin helppoa. Aika monta kertaa olen kiroillut tukka likasena kun lapsi ei sinne suihkuun päästä ja illalla ei muistanut sinne suihkuun mennä. Paskalla käyntikin saa aika kivan jännitys elementtinsä kun oven toisella puolella ulvoo lapsi. Joo, ja kaikki keinot mm. leikkikehät oli käytössä KOSKA OLI PAKKO KÄYDÄ VESSASSA JA SUIHKUSSA!

Ja koko aika lapsi ulvoi siellä kehässä ja vaati huomiota. Ja syödäkin sai kun kauhoi kaiken alas minuutissa. Kyllä siinä itsensä on huonoksi äidiksi tuntenut ja aika monta itkua itkenyt tän asian takia. Ja sit teidän mielestä mä ilmeisesti olen kiillottanut omaa sädekehääni. Voi Tsiisus mitä jengiä!

Joillakin on näitä "hyvin motorisesti kehittyneitä ja vilkkaita, täysin normaaleja lapsia". Olkaa hiljaa, jos ei omalle kohdalle ole napsahtanu.
 
Elina
Ja lisään vielä tämänkin: tarkoitin "itsenäisellä" sitä, että mun vilkas ja kiipeileväinen lapseni ei leiki mitään järkevää yksin. Se voi siis esim. rakentaa duploilla tai leikkiä ruuanlaittoa kippojen kanssa tai katsella kirjaa, JOS aikuinen tekee mukana. Mutta yksin kun mä olen pois huoneesta... Ei mitään järkeä/itsesuojeluvaistoa.
 
ripurapu
Niin en mäkään muuten paljon välitä mitä tämmöisillä palsoilla kirjoitellaan, mutta se vaan että jos olisin itse lukenut noita joitakin kommentteja pari kuukautta sitten niin olis varmaan itku tullut. Sen vaan haluaisin sanoa, että ne kellä on kokemusta vaativan temperamentin vauvasta, niin tietää kyllä. Muut voi puhua mitä puhuvat.
 
vieras
Ekan jälkeen olisin ihmetellyt samaa. Rauhallinen vauva, ei kä taaperonakaan kolunnut laatikoita, ei kiipeillyt lipastoille...

Tää toinen vaan osoittaa jo nyt vauvana ihan vastakkaisia merkkejä. Kova hinku liikkua, parkuu jos vähänkään pidempään joutuu oleen esim. sitterissä paikoillaan, jne.

Uskon, että vilkkaan taaperon kanssa voi olla vaikeaa ja jopa vaarallista mennä vessaan ellei joku vahdi taaperoa tai itse "lukitse" häntä jonnekin josta ei pääse mitään husaamaan.
 
jepjepjep
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Pitkiä taaperoita on jos ylttää porrajakkaraltakaan oven yläreunan hakasen aukaisemaan. Ainakin meillä suomessa kun ovet on yleensä vähintään 2,1m korkeita ;)

mutta niinkuin ketjun ekan vastaajana jo kirjoitin. Äidit haluaa vähän martyroitua ja sit kun juttuja ei niellä niin väitetään että lapsi on se etevin ja olevin.
Sitähän minäkin :D ja mun taaperoista toinen oli oikeasti ikäisekseen tosi pitkä (eikä toinenkaan lyhyt). Eikä meidän keittiöjakkarakaan ole järin matala.
vaarana on tuossa myös keittiöjakkaran kanssa kaatuminen tai siltä tippuminen. Vaikka kaapinovet jäis rauhaan, ni vaaratilanne on ihan selkee.

Mut tosiaan, kaikki lapset, kodit, äisit, isät ei tosiaankaan oo samanlaisia. Jos ei ole kokenut supervilkkaita kakaroita niin helpolla on päässyt, siltä osin.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Marilii:
En lukenut koko ketjua, mutta eiks kukaan käytä enää matkasänkyä? Minusta se oli hyvä apu just siivotessa ja muuloinkin, kun ei päässyt heti perään. Sinne vaan leluja ja vaavi.
On joo hyvä. Ekan kanssa sain touhuta omiani paljonkin vauvan ollessa matkiksessa leluineen.

Toka nostaa metelin, itkee kurkku suorana, jos sinne jätetään muutoin kuin nukkuvana...
 
Alkuperäinen kirjoittaja jepjepjep:
vaarana on tuossa myös keittiöjakkaran kanssa kaatuminen tai siltä tippuminen. Vaikka kaapinovet jäis rauhaan, ni vaaratilanne on ihan selkee.
Arvaa miksi me säilytettiin keittiöjakkaraa tietyssä vaiheessa takapihalla/parvekkeella tai saunassa, ja oltiin sidottu tuolit kiinni ruokapöytään?

Oikeesti, kyllä piti mielikuvitusta käyttää yhdessä kehitysvaiheessa että sai arjesta suht leppoisaa.
 
vakkari harmaana
syöminen ei ole ongelma, mutta suihkuttelu kylläkin !! :( tämä meidän 1v kun könyää vaatteet päällä seuraksi ja liukastelee siinä sitten shampooveteen.. monesti pessyt vain pääni lavuaarissa, kun mies ei ole kotosalla. eikä sydäntä ole jättää pientä itkemään paniikissa äitiä suljetun oven taakse :(
 
arjen sankari
Mä en kerkee käydä aina edes paskalla vaan panttaan yöhön saakka kunnes lapset nukkuu varmasti edes hetken yhtäaikaa.

Mulla on 1-vuotias taapero ja koliikkivauva 4 vkoa. Miehen on pakko tehdä yövuoroja, tai eihän sen oo pakko mutta sitten ei tule rahaa mistään. Mies on siis pois yöt ja nukkuu iltapäivään saakka. Aika yksin näiden kanssa yritän pärjätä. Yksivuotias on täysin vaipoissa eikä syö itse kunnolla vaan on syötettävä. Vauva ei halua olla missään. Ei rinnalla, ei liinassa, ei vaunuissa, ei sitterissä... Hytkytän ja rytkytän sitä päivät pitkät, sylistä ei oikein uskalla laskea nukkuvanakaan kun herää herkästi ja huuto alkaa alusta. Pulauttelee kauheasti.

Taaperolla (melkein vauvahan sekin on vielä) on joku eroahdistus että jää kirkumaan jos häviän näköpiiristä. Mun suoleni ei oikeasti toimi jos toinen vetää paniikki-itkua naama sinisenä oven takana ja vauva kirkuu kauempana. Mieluummin sit panttaan yöhön. Ja voi jeesus, jos vielä ehtis johonkin suihkuun. :D

Koirakin meiltä löytyy joka on pakko käyttää lasten kans ulkona, että ei oo helppoo. Siinä jää tukan pesut toiseks. Hyvä ku hengissä selvii. Mut pakko se on pärjätä kun itte on osansa valinnu ja pärjäänkin kyllä, mut välillä on vähän vaikeeta.
 
4
Ketjua sen pisemmälle lukematta, ymmärsin juuri, että ap:lla on yksi lapsi. Olenko oikeassa? Ketjun voi lopettaa tähän paikkaan ja ymmärtää, että yhden lapsen äidillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaista se voi olla kun on enempi. Meillä neljä ja sanon, että huh huh tätä menoa!
 
vielä yksi vastaaja
Alkuperäinen kirjoittaja 4:
Ketjua sen pisemmälle lukematta, ymmärsin juuri, että ap:lla on yksi lapsi. Olenko oikeassa? Ketjun voi lopettaa tähän paikkaan ja ymmärtää, että yhden lapsen äidillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaista se voi olla kun on enempi. Meillä neljä ja sanon, että huh huh tätä menoa!
Ja jotkut useamman äidit eivät ymmärrä millaista joidenkin ainokaisten kanssa voi olla. Ei sinänsä, voi olla, että teillä voi olla tosissaan vilkasta, mutta tuttavaperheessäni, jossa on kolme pientä nämä kolme saavat yhteensä vähemmän aikaiseksi kuin minun ainokaiseni yksin. En olisi uskonut, mutta nyt kun näemme toisiamme usein, on ollut pakko uskoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 4:
Ketjua sen pisemmälle lukematta, ymmärsin juuri, että ap:lla on yksi lapsi. Olenko oikeassa? Ketjun voi lopettaa tähän paikkaan ja ymmärtää, että yhden lapsen äidillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaista se voi olla kun on enempi. Meillä neljä ja sanon, että huh huh tätä menoa!
:/ Lapsia on niin erilaisia. Menoja meininkiä se meilläkin on kuuden kanssa, mutta kyllä minä syömään ehdin ja vessassakin käymään. Eihän isommissa perheissä sentään kaikki lapset ole polven korkuisia.
Meillä lapset osaa myös rauhoittua, onneksi!
Pelaavat pelejä, lukevat/ketselevat kirjoja, askartelevat, maalaavat, värittävät ja piirtävät ihan hiljaa ja rauhassa.
 
:LOL: Tulipa mieleeni eräs päivä kun tein juuri jotain esikoisen kanssa (3v) kunnes totesin että kuopus n. (1,5v)heitti kännykkäni akvaarioon. Kun menin pelastamaan kännykkääni, poika meni vessaan pesemään hampaitaan vessanpönttöön (liotti hammasharjaansa pöntössä ja laittoi suuhunsa), kun olin pessyt pojan ja kuivasin vessan lattiaa, löysin poikani seisomasta kahvinkeittimen vierestä työtasolta. Ja kaikki tämä vain 20 minuutissa! Kylläpäs meillä on etevä poika.

BTW, kyllä minä olen aina päässyt vessaan ja suihkuun, lopputulos vaan on aina toisinaan vähän katastrofaalinen - tavalla tai toisella. Sarjakortti lastenklinikalle mm. on ollut tarpeen.

Ja vaikka minäkin "koulutin lapseni samaan rytmiin" 1. kumpikin oppi nukkumaan yli ½ tunnin päikkäreitä vasta 5 kk:n iässä 2. Lopettivat päikkäreiden nukkumisen alle 2v 3. omaavat täysin erilaisen unirytmin.

Kaikki tämä tarkoittanee vain että taidanpa olla aika paska mutsi :wave:
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja oo-nikki:
:LOL: Tulipa mieleeni eräs päivä kun tein juuri jotain esikoisen kanssa (3v) kunnes totesin että kuopus n. (1,5v)heitti kännykkäni akvaarioon. Kun menin pelastamaan kännykkääni, poika meni vessaan pesemään hampaitaan vessanpönttöön (liotti hammasharjaansa pöntössä ja laittoi suuhunsa), kun olin pessyt pojan ja kuivasin vessan lattiaa, löysin poikani seisomasta kahvinkeittimen vierestä työtasolta. Ja kaikki tämä vain 20 minuutissa! Kylläpäs meillä on etevä poika.

BTW, kyllä minä olen aina päässyt vessaan ja suihkuun, lopputulos vaan on aina toisinaan vähän katastrofaalinen - tavalla tai toisella. Sarjakortti lastenklinikalle mm. on ollut tarpeen.

Ja vaikka minäkin "koulutin lapseni samaan rytmiin" 1. kumpikin oppi nukkumaan yli ½ tunnin päikkäreitä vasta 5 kk:n iässä 2. Lopettivat päikkäreiden nukkumisen alle 2v 3. omaavat täysin erilaisen unirytmin.

Kaikki tämä tarkoittanee vain että taidanpa olla aika paska mutsi :wave:
KIITOS tästä! :)
 
Kyllähän sitä nyt vessassa ehtii käymään, vaikka joskus on otettava vaavi mukaan. Mulla on siis poika 2kk. Oma aika on kortilla, en todellakaan ehdi tekee juurikaan kotihommia. Oon imuroinut ehkä viisi kertaa vauvan synnyttyä, pyykkiä pesen kerran viikossa, koska oma kone on rikki ja pitää hyppiä pyykkituvassa. Mies hoitaa ruoanlaittopuolen, joskus harvoin pystytään kokata yhdessä. Päivällä syön, mitä satun kaapeista löytämään, jotain helppoa ja nopeaa. Aika usein joudun syömään samalla kun imetän tai seisallaan/istualleen yhdellä kädellä vauva kainalossa.

Sepä se, kun tuo nukkuis päiväunia muutenkin kuin rinnalla, ehtisi tekeekin jotain, mutta ei. Herää melkeinpä heti, kun mä siirryn vierestä pois. Vaunut ei taas kelpaa ollenkaan vaihteeksi. Manducassa nukkuu, mutta en mä jaksa tuntikausia käppäillä tuolla pihalla.

Mä imetän tuota noin 10 tuntia vuorokaudessa. Sitten pitäisi itsekin vielä saada nukuttua mielellään useampi tunti, käydä ulkona jne. Vauva viihtyy lattialla yksikseen hyvin pieniä pätkiä, kaukalossa myös. Muutoin häntä pitää kantaa mukana, huudattamaan mä en tuota pientä ala. Suihkuun pitää rynnätä heti, kun vauvalla on viihtymishetki meneillään. Yleensä kitinä alkaa silloin, kun on hoitoaine päässä.

Illalla, kun vauva jo nukkuu yöuniaan, olisi aikaa, mutta ei silloin enää jaksa tehdä mitään hyödyllistä. Mielellään sitä itekin painuu sänkyyn, että ehtii nukkua edes vähän, ennen kuin vauva haluaa tissille.

Onneksi on läppäri, mä voin lueskella palstaa imettäessä, jos haluun vastata ketjuihin, tapahtuu se yhdellä sormella tai sitten OnScreen-näppäimistöllä todella hitaasti. :saint: Nyt vauva heiluu niin paljon tuolla lattialla, että pakko taas ottaa syliin.
 

Yhteistyössä