A
antirasisti
Vieras
Olipa kerran Juntti-valtio, jossa asui alkoholisoitunut juoppokansa. Junttimaa oli valmistanut viinaa jo vuosikymmenet, kunnes eräänä päivänä itäinen naapurivaltio pyysi apua. Heillä oli inhimillinen kriisi päällä, viinan myynti ei vetänyt ja he ehdottivat josko Junttimaa voisi ostaa viinaa heiltä. No näin sitten tehtiinkin. Viinaa tuotiin ensin muutamia pulloja, sitten koreittain ja lopuksi rekkalasteittain. Junttimaan älyköt kuitenkin huomasivat pian, että itäviinan joukossa on paljon myrkkyviinaa joukossa. He kiirehtivät kertomaan siitä muille ja sanoivat, että viinaralli olisi lopetettava tai ainakin tiukennettava sitä huomattavasti. Ainakin katsottava tarkemmin, että mikä viinapullo tänne kelpuutetaan ja mitä ei.
Junttimaan suvaitsevaisto puolestaan nosti asiasta äkkiä älämölön. Kyllä kotimaisessa viinassakin on myrkkyviinaa joukossa ja ei kaikkea itäviinaa voi leimata myrkylliseksi vain siksi, että joukossa on osittain myrkkyviinaa. Junttimaan älyköt iskivät faktat tiskiin: kotimaisesta viinasta myrkyllistä on 2%, kun taas itäviinan kohdalla luku on 30%. Tätä faktaa suvaitsevaisto ei kuitenkaan suostunut hyväksymään. Kyllä suurin osa myrkkyviinasta on silti kotimaista, tuo on rasistista itäviinan leimaamista, he vastasivat. Älyköt yrittivät selittää, että näin toki on, koska juodusta viinasta ylipäänsä valtaosa on kotimaista, mutta mitä järkeä on tuoda suhteessa paljon todennäköisempää myrkkyviinaa ehdoin tahdoin sitten itärajan takaa.
Suurin osa itäviinasta on ihan kelpo juomaa, ei ole oikein leimata kaikkea myrkylliseksi, jatkoi Junttimaan suvaitsevaisto huutoaan. Älyköt myönsivät, että toki näin on, mutta kun meillä ei ole oikeastaan mitään tarvetta ostaa silti yhtään mitään viinaa itärajan takaa. Turha olisi siis ottaa riskiä myrkkyviinan lisääntymisestä markkinoilla, koska vaikkakin suurin osa itäviinasta on juotavaa, ei Junttimaan kansa hyödy sen tuomisesta tänne millään tavoin. Päinvastoin se aiheuttaa kuljetus- ja logistiikkakustannuksineen Junttimaalle hirveästi menoja, joita nykyinen taloustilanne ei kestä.
Mutta kun meillä on kansainväliset sopimukset ja ei me noin vain voida lopettaa ostamista, jatkoi suvaitsevaisto huutoaan. Älyköt korjasivat, että vaikka sopimus toki aikoinaan on tehty, ei sen tarvitse olla ikuinen. Moni muukin lähivaltio on tiukentanut itäviinan ostamista, eikä heillekään ole tullut siitä mitään kansainvälisiä sanktioita.
Mutta itäviinan tuominen tänne rikastuttaa meidän juomakulttuuria, kaupoissa näkee erivärisiä etikettejä jne., suvaitsevaisto alkoi inttämään. Älyköt olivat asiasta erimieltä. Jos juomakulttuurin rikkautta on se, että meillä on erivärisiä etikettejä, niin hakoteillä ollaan. Juomakulttuuri on vahvimmillaan nimenomaan omilla brändeillä, meillä on omat kansallisjuomamme jne. Se ei ole rikkautta tuoda tänne ties mitä pulloa kaupan hyllylle ja ottaa vielä riski sen suhteen, että myrkkyviinan suhteellinen osuus viinassa kasvaa. Mutta älyköt halusivat tulla puolitiehen vastaan: Mitä jos edes tehtäisi niin, että palautetaan myrkkyviina takaisin itärajan taakse ja pidetään vain hyvä viina täällä?
Se ei tietenkään sopinut suvaitsevaisille. Ei me noin voida tehdä ja sitten tuolla logiikalla meidän pitää palauttaa sinne myös omatekoiset myrkkyviinatkin. No älyköt yrittivät selittää, että eihän itse tehtyä myrkyllistä viinaa voi palauttaa mihinkään, kun se on täältä lähtöisin. Tätä logiikkaa ei kuitenkaan suvaitsevaisto kyennyt ymmärtämään.
Sen pituinen se.
Junttimaan suvaitsevaisto puolestaan nosti asiasta äkkiä älämölön. Kyllä kotimaisessa viinassakin on myrkkyviinaa joukossa ja ei kaikkea itäviinaa voi leimata myrkylliseksi vain siksi, että joukossa on osittain myrkkyviinaa. Junttimaan älyköt iskivät faktat tiskiin: kotimaisesta viinasta myrkyllistä on 2%, kun taas itäviinan kohdalla luku on 30%. Tätä faktaa suvaitsevaisto ei kuitenkaan suostunut hyväksymään. Kyllä suurin osa myrkkyviinasta on silti kotimaista, tuo on rasistista itäviinan leimaamista, he vastasivat. Älyköt yrittivät selittää, että näin toki on, koska juodusta viinasta ylipäänsä valtaosa on kotimaista, mutta mitä järkeä on tuoda suhteessa paljon todennäköisempää myrkkyviinaa ehdoin tahdoin sitten itärajan takaa.
Suurin osa itäviinasta on ihan kelpo juomaa, ei ole oikein leimata kaikkea myrkylliseksi, jatkoi Junttimaan suvaitsevaisto huutoaan. Älyköt myönsivät, että toki näin on, mutta kun meillä ei ole oikeastaan mitään tarvetta ostaa silti yhtään mitään viinaa itärajan takaa. Turha olisi siis ottaa riskiä myrkkyviinan lisääntymisestä markkinoilla, koska vaikkakin suurin osa itäviinasta on juotavaa, ei Junttimaan kansa hyödy sen tuomisesta tänne millään tavoin. Päinvastoin se aiheuttaa kuljetus- ja logistiikkakustannuksineen Junttimaalle hirveästi menoja, joita nykyinen taloustilanne ei kestä.
Mutta kun meillä on kansainväliset sopimukset ja ei me noin vain voida lopettaa ostamista, jatkoi suvaitsevaisto huutoaan. Älyköt korjasivat, että vaikka sopimus toki aikoinaan on tehty, ei sen tarvitse olla ikuinen. Moni muukin lähivaltio on tiukentanut itäviinan ostamista, eikä heillekään ole tullut siitä mitään kansainvälisiä sanktioita.
Mutta itäviinan tuominen tänne rikastuttaa meidän juomakulttuuria, kaupoissa näkee erivärisiä etikettejä jne., suvaitsevaisto alkoi inttämään. Älyköt olivat asiasta erimieltä. Jos juomakulttuurin rikkautta on se, että meillä on erivärisiä etikettejä, niin hakoteillä ollaan. Juomakulttuuri on vahvimmillaan nimenomaan omilla brändeillä, meillä on omat kansallisjuomamme jne. Se ei ole rikkautta tuoda tänne ties mitä pulloa kaupan hyllylle ja ottaa vielä riski sen suhteen, että myrkkyviinan suhteellinen osuus viinassa kasvaa. Mutta älyköt halusivat tulla puolitiehen vastaan: Mitä jos edes tehtäisi niin, että palautetaan myrkkyviina takaisin itärajan taakse ja pidetään vain hyvä viina täällä?
Se ei tietenkään sopinut suvaitsevaisille. Ei me noin voida tehdä ja sitten tuolla logiikalla meidän pitää palauttaa sinne myös omatekoiset myrkkyviinatkin. No älyköt yrittivät selittää, että eihän itse tehtyä myrkyllistä viinaa voi palauttaa mihinkään, kun se on täältä lähtöisin. Tätä logiikkaa ei kuitenkaan suvaitsevaisto kyennyt ymmärtämään.
Sen pituinen se.
