~*~*~ Tammkuun Vauvat 2012 heinäkuussa ~*~*~

Etusivulle saa päivittää että LA on 19.1. On jäänyt tuo LA näimmä vallan ilmoittamatta :ashamed:

Np-ultrassa käyty! Ultraaja oli vanhempi mies ja ihan järjettömän mukava Sikiö vastasi täysin viikkoja ja oli huimat 5cm pitkä. Down suhdanne oli 1:66000 eli täysin normaali. Kovasti liikkui pieni siellä :heart:

Onnea muillekin ultrakuulumisista! Sartsalle kovasti jaksamisia! :hug:

Sannuli 11+6

 

Onnea kivoista ultrakuulumisista niille joille sellaisia on, itse odottelen jännityksellä ultraa. Huomenna pääsee sitten katsomaan että onko se meidän Mini tosiaan siellä ja minkähän kokoinen mahtaa olla.

Ostovimmasta täällä jutusteltu. Itsellä ainakin hirmuinen hinku ostaa kaikkea, vaatteita joitain jo hankittukin ja pinnasänkyyn reunapehmustetta ja mitähän muuta sitä onkaan kirppareilta tarttunut mukaan. Kierrätyskeskuksen kirppismyymälä havaittiin tosi hyväks paikaks, sieltä löyty pienelle paljon ihan laadukasta ja hyvä kuntoista vaatetta. Eikä hintaakaan ollut paljoa, 4€/kilo tai sitten joissain tavaroissa yksittäinen hinta ja nekin hinnat tosi edullisia. Sitteri ostettiin kans jo, ihan uutena ostettiin kun löydettiin tarjouksesta Emman harmaan sävyinen sitteri parilla kympillä. Ei muuten varmaan vielä olis ostettu mutta kun tarjous oli hyvä ja ei haluttu myöhemmin harmitella jos se olis ehtiny mennä.

Mut nyt laittamaan ruokaa, ennen ku mies alkaa harkita tilaavansa pitsaa Eivaan, taitaa se kiltisti odotella että laitan ruuan, välillä vaan kiusaan sitä että mitäs se tekis jos ei oliskaan vaimoa keittiössä.

Mimsy & Mini 11+5

 

Onnea ihanista ultrakuulumisista, tinker_, Katapultti, -Amalia-, Nane87, hensq, SenSen, raparperitaivas, Mamu82, nuhmuliini80 ja Sannuli88! Huh, toivottavasti ei kukaan jäänyt listasta uupumaan

Pinuski84 Meillä on samana päivänä ultra ja samoilla viikoillakin näköjään mennään

Mua myös jännittää ja pelottaa nt-ultra. Ne seulat ei ainakaan vielä huolestuta oikeastaan yhtään, pelkään vaan ihan hirmuisen paljon sitä, että vauva onkin menehtynyt. Tuota pelkoa varmaan helpottaisi vähän, jos saisi dopplerilla sen sykkeen kuulumaan (vaikkei sekään tietysti mitään takaa, mutta silti). Eilen kulutin varmaan pari tuntia siihen, kun yritin etsiä netistä jonkinlaista tilastoa tms. siitä, miten todennäköistä on, että nt-ultrassa on sikiö elossa :ashamed: En löytänyt etsimääni, mut täytyy nyt yrittää unohtaa koko asia hetkeksi.

Nijan Oon nähnyt vain yhden unen vauvasta ja siitäkin on jo monta viikkoa. Pitelin vauvaa sylissä, vaikka jotenkin se kuitenkin oli vielä mun mahassa. Ei siinä oikein muuta tapahtunut sitten, paitsi että vauva oli poika ja päätettiin sen nimeksi Lauri.

Synnytystä en oikein vielä oo osannut ajatella. Se tuntuu vielä niin kaukaiselta asialta.

Ostovimmaa ei oo, mutta eiköhän se iske sitten nt-ultran jälkeen

olguli ja Mis Mis Tervetuloa mukaan!

niiiiskuneiti Onnea työpaikasta!

(.) Viikonloppuna lähdetään käymään mun vanhempien mökillä. Ootan jo ihan innolla! Ei olla käyty sielläpäin muistaakseni neljään kuukauteen, joten onhan tuo aikakin. Näen samalla siskoni ja sen tyttäret (6 ja 8 v.), jotka on ihan innoissaan vauvasta. Saa nähdä minkälaisiin kysymyksiin saan vastata siellä

Jomi & Samu-Sirkka 11+3

 

Onpas täällä nyt hiljaista :vampire: Pakko pompsauttaa ylöspäin pinoa, kun oltiin jo tonne kakkossivulle tiputtu!

Aurinkoista päivää! :wave:

 

Heipsis kaikille
raparperitaivas tuossa kertoili synnytyksistään ja samaistuin kyllä hyvin Eli eka sektiolla ja toka puserrettiin sitten pitkällä työllä pihalle repeämien ja tikkien kera, mulla ponnistusvaihe kesti 1,5h ja koko synnytys oli ihan kauhea kokemus!
Kolmatta kun odotin, niin synnytys pelotti ja kun se käynnistyi olin ihan paniikissa ponnistusvaiheessa ja koko avautumisvaiheenkin pelkäsin sitä ponnistusvaihetta, kätilöt otti tosi ihanasti mun pelon huomioon ja kun se ponnistusvaihe sitten alkoi, niin minähän en ponnistanut, koska pelkäsin. Mä vaan itkin ja sanoin, etten halua. Kätilö sit lykkäs mulle ilokaasumaskin ja 100% ilokaasua naamaan ja sano, et vedäs tosta kunnon pöhnät, että tulet rohkeammaksi se auttoi ja 18minuutin ponnistamisen jälkeen vauva oli pihalla ja mulle tuli pieni YHDEN tikin tarvinnut nirhauma. Koko synnytys oli tosi hieno ja onnistunut kokemus verrattuna kahteen aiempaan ja olin ihan onneissani siellä salissa, et mä osasin, mä onnistuin eli hyvin se kolmas kerta voi mennä!!

Jännä juttu vaan on, että jostain syystä mulle nimenomaan tuosta kolmannesta synnytyksestä tuli aivan järjetön synnytyspelko ja kun ajattelenkin synnytystä mahaa oikein kouristaa ja koko ajatus saa ahdistumaan. Siitä huolimatta yritän nyt tsempata itseäni, jos vaikka tämä neljäs sitten syntyisi ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja muutenkin mahdollisimman luonnollisesti

sitteri ja imetystyyny sitteri on ollut meillä aivan ehdoton! se on tosiaan toiminut syöttötuolina, siinä on hyvä nukuttaa ja lapsen on saanut ruokailujen ajaksi laskettua siihen. Suosittelen!
Imetystyynyä mulla ei oo ikinä ollut, enkä oo ikinä kaivannut. Päinvastoin oon katellut, että se on tosi hankalan oloinen ja kun kerran erään kaverin kanssa mentiin imettämään niin mä olin saanut jo homman hoidettua, kun toinen vasta asetteli imetystyynyä paikalleen ja sähläs sen kanssa.

Mä näin tässä eräänä yönä unta, että vauva syntyi ja se oli kuin olikin tyttö, mulla siis koko ajan vahva tyttöolo ollut, jota horjutti muutama viikko sitten näkemäni poikauni, mutta tässä unessa siis syntyi tyttö. Noh, jännää oli, että lapsen nimiäiset pidettiin välittömästi synnytyksen jälkeen ja olimme mun lapsuudenkodin kotikujalla ja siellä jaettiin sellaista nimilistaa, josta jokainen vieras sai sitten valita sitten mieleisensä nimen ja tehtiin äänestys, listassa oli ihan kummallisia nimiä ja mä olin ihan raivoissani, et nytkö mun pitää se nimi sitten päättää. Noh, siitä sitten erinäisten keskustelujen jälkeen totesin, että tyttö on "MAIRA" että olkaa ihan mitä mieltä hyvänsä, et painukaa h*lvettiin täältä. Sit vaan ihmettelin siinä vastasyntynyt tyttö sylissäni, että se on Maira

kaikenlaista sitä unissaan näkee.

tatomira rv 14+4

 

Onnea taas kaikille tasapuolisesti hyvistä ultrakuulumisista :heart:

Eli sitteriä voipi alkaa jo katteleen sillä silmällä josko joku hyvä tarjous tulis vastaan, tai sit jos jostain kirppikseltä löytäis jonkun kivan. Viitti kaikkia ihan viime tippaan jättään kun se joulukin on sit mukavasti siinä loppumetreillä.

Onkos muut ajatellu hankkia vauvalle vakuutusta? Me otetaan, makso mitä makso

Nijan 13+0 poks poks

 

Onnittelut kaikille ihanista ultrakuulumisista :heart:

Täällä myös ultra takana! Kaikki oli pienellä hyvin. Hyppi ja pomppi niin iloisesti ja vilkuttelikin :heart: Kyllä oltiin molemmat isukin kanssa niin onnemme kukkuloilla! Esikoinen saatiin aamusta mummolle hoitoon, niin päästiin sitten kaksitaan ultraan. Sain myös käynnillä lähetteen pelkopolille. Palaaminen äippäpolille sai sellaset padot aukeemaan, etten ees tajunnut semmosia olleen. Käveltiin sinne sen lasten tehon ohitse ja siinä vaiheessa alko vaan kyyneleet valua silmistä ja äippäpolilla sitten itkin jo ihan tosissaan Kieltämättä hämmensi aika paljon. Meijän kätilö oli ollut pelkopolilla töissä 15 vuotta ja sanoi, että jotain traumaattista tai ikävää kokeneet saattaa saada kovia reaktioita, kun palaavat paikkaan, jossa tapahtumat on olleet ja vaikka niitä ei olis edes ajatellut paljoakaan. Mullahan ei koskaan niitä tapahtumia käyty lävitse ja kieltämättä sekin huojensi oloa, että pääseen juttelemaan siitä, mitä siinä oikeasti tapahtui Pääasia kuitenkin oli, että pikkarainen voi mitä parhaiten ja sydän jumpsutti kuin juna :heart: Laskettuaika siirtyi 5pv, joten uuden LA:n voisi päivittää 23.1. Kiitos kaunis

Vakuutus Käytiin itseasiassa hankkimassa tänään samalla reissulla. Me otettiin sama vakuutus kuin esikoisellekin raskausaikana. Jotenkin se tuntuu nyt entistä tärkeämmältä, kun esikoisella vakuutus tuli käyttöön heti syntymähetkellä. Eli en uskalla odottaa siihen, että lapsi täyttäisi 2kk, vaan nyt saa täyden vakuutuksen mun terveysselvityksellä ilman mitään rajoituksia. Ja ollaan kyllä oltu tyytyväisiä! Lisäks jos esim. rakenneultrassa selviäis sydänvikaa yms. ja tää vakuutus haettais vasta sen jälkeen, niin se sydänvika voitais rajata hoidoista pois. Oon aina jotenkin vähän taikauskonen näiden kanssa ja haluan kaiken olevan kunnossa!

Aurinkoista päivän jatkoa masukit!

Jemppi & pikkarainen nyt sitten jälleen alle sen 12 viikkoa eli 11+3

 

Heips!
Vieläkö mahtuisi mukaan teidän joukkoon? Eli täällä kirjoittelee 23-vuotias esikoisen odottaja ja synnyttämään ollaan menossa KYS:iin. Ensimmäinen ultra oli nyt tiistaina ja kaikki näytti olevan oikein mainiosti La-aika pysyi samana kuin tähänkin asti eli se olisi 13.1.

 

Nijan Me otettiin esikoiselle se vakuutus ja koska se on aika saakelin kallis, ajattelin et jätän sen nyt ottamatta...Maksetaan sitten omasta pussista jos jotain tulee..

Uusia on taas tullut! tervetuloaa! :flower:

Ja onnea kaikille jotka taas ultrakuulumisia ovat kirjoitelleet! :heart:

Nyt jää vähän lyhyeks, mulla on ihan sikamainen päänsärky ja ajatus ei kulje ollenkaa..Tuun sit huomenna sepustaa lisää ja kertoilee niitä omiakin ultrakuulumisia..

Maira ja kirppu 12+2

 

Vink vink
http://www.vaippatalo.fi/cat/product_catalog.php?c=14

 

Jomi, pistin merkille saman asian. Saapa nähdä, pysyykö laskettu aika samana vielä ultrapäivän jälkeenkin

Vakuutuksesta olitte puhuneet. Meillä molemmilla lapsilla on Tapiolan ennen syntymää otettu vakuutus, ja tämän uuden kohdalla päädyttäneen samaan. Tosin ei olla lasten vakuutuksia vielä jouduttu koskaan käyttämään, mutta jotenkin tuntuu, että jos sen nyt jättää ottamatta, niin varmasti tarvitaan. Miehen pikkuveli oli pienenä maitoallerginen, ja sattuivat ainoastaan hänelle ottamaan vakuutuksen ennen syntymää. Kuulemma vakuutus maksoi itsensä takaisin jo ensimmäisten kuukausien aikana..Mutta ovathan nuo ihan tuhottoman kalliita kyllä. :/

Vauvantarvikkeista ja äitiyspakkauksestakin on juttua aina välillä. Meillä esikoisella ei ollut sitteriä, kakkosella oli. Esikoisen aikana emme sitä kaivanneetkaan, kakkoselle hankimme, koska ajattelimme, että vauva pitää saada nostettua hiukan lattiatasoa korkeammalle pois isosiskon "jaloista". Nyt sitteri on annettu pois, ja taitaa jäädä kolmoselle pyytämättä takaisin. En ehkä koe sille tarvetta. Isosiskot ovat sen verran suuria (6v ja 3,5v) kun vauva syntyy, että uskon heidän osaavan varoa, vaikka pikkuinen olisikin lattialla. Sitä paitsi näin vauva saa myös enemmän motorista harjoittelua alusta asti, minkä koin tärkeänä etenkin esikoisen kohdalla. Imetystyynyä minulla ei ole, toisaalta huvittaisi ehkä hankkia sellainen. Minulle istualtaan imettäminen on jostain syystä työlästä, johtuneeko pitkästä selästä? Tykkäänkin imettää makuullaan. Olen kuitenkin miettinyt, joskos imetystyynyn avulla tuo istualtaan imettäminen alkaisi sujua helpommin. No, nähtäväksi jää, tuleeko sellaista hankittua.. Äitiyspakkauksesta emme ole vielä keskustelleet. Toisaalta vaatteita on, ja niitä saadaan tarvittaessa kyllä kaverilta, jolla on vuoden ikäiset kaksoset (ja enempää ei kuulemma tule). Toisaalta se äitiyspakkauksen hypistely on kyllä aika ihanaa.. :heart: Onneksi tuotakaan asiaa ei vielä tarvi tietää.

Nyt taas tuon gradun kimppuun. Aina ensimmäisenä pitää käydä täällä lukemassa kuulumiset, sitten vasta voi keskittyä noihin muihin hommiin Hyvää viikonloppua kaikille!

Pinuski 11+5

 

Hei!
Uusi palstalainen liittyy mukaan! Olen kyllä seuraillut alusta asti, mutta en ole uskaltautunut mukaan ennen kuin nyt. Eli nyt on takana np-ultra, josta kotiin hyvillä mielin. Verikokeista vielä oottelen postia. La 19.1. ja paikka NKL. Ikää mulla 31.

Moni on liittynyt mukaan tosi aikaisesa vaiheessa.. mulla meni aika pitkään epäuskon vallassa, vaikka toivottu olikin. Aika hiljakseen vasta ollaan kertoiltu kertoilu asiasta. Nyt jo ihan mielellään, kun alkaa tuntua todemmalta ja uskaltaa iloita!

Tellu Po 12+2

 

Pikaiset päivitykset lettutaikinan turvotessa.

Tervetuloa Augusta87 ja Tellu Po! :wave:

Onnea ultrakuulumisista Sannuli88 ja Jemppi! :heart:

Mairan kuulumisia odotellessa! :wave:

Syntymättömän lapsen hoitokuluvakuutusta me emme ole ottaneet enää kolmannelle eikä oteta nyt neljännellekään. Meillä tuplille oli nuo vakuutukset (tosin nekin lopetettiin ensimmäisen vuoden jälkeen) ja heille kuluja tulikin sitten todella paljon, olivathan he myös teholla pitkän aikaa. Meidän suureksi pettymykseksemme oma vakuutusyhtiömme korvasi kuitenkin todella nuivasti mitään kuluja. Meillä ei esim. vakuutus korvannut erikoiskorvikkeita, kuten ilmeisesti tuossa Pinuskin esimerkissä (?). Loppujen lopuksi toisen kaksosista vakuutuksen kanssa saatiin nippa nappa vakuutusmaksu takaisin päin, vaikka haettavia kuluja oli yli 700€. Vakuutus oli siis suuri pettymys ja kolmosella oltaisiinkin maksettu aivan turhaan koko vakuutusta, koska hän on tähän astisen elämänsä aikana käynyt kerran (ilmaisessa) terveyskeskuksessa ja syönyt yhden viiden euron antibiootin korvatulehdukseen...
:attn: Suosittelen ainakin vertailemaan vakuutuksia ennen niiden ottamista, niissä on kuulemma hurjia eroja! :attn:

Alkaa vissiin noiden ultrien jälkeen vähän pinossa olla hiljaisempaa, kun oireetkin vähenevät.

Mä kävin tänään hakemassa lähitilalta laatikollisen mansikoita ja suurimman osan purkitin pakkaseen, mutta toki osa jätettiin heti herkuteltavaksi. Siksi oli pakko tekaista lettutaikina jääkaappiin tekeytymään eli meillä syödään päivälliseksi tänään huipputerveellisesti ja kaikkien ravitsemusoppien mukaisesti lettuja, mansikan mollukoita ja vaniljavaahtoa.

NS 13+3

 

Mä olen ihan toisessa maailmassa.. :heart: Ihana kokemus koko np-ultra..
Turvotus 1,5mm, riskiluku 1:3000, kuulemma ihan "normaali" ja mitään syytä huoleen ei ole, kaikki näytti hyvältä..

Kuvasaastetta meidän rakkaasta pötkylästä joka heilu ja vispas niin pirusti.. :heart:




Tyhjän pään omaava ja ikionnellinen Maira ja pötkylä 12+3

Ainiin, en mä ole vainoharhainen mitä tulee niihin kutituksiin = liikkeisiin, kyllä mä oikein olen tuntenut, nyt ultrassa sen huomas..

 

Neljän Suora, NAM! Täälläkin on tehty jo monesti lettuja, en ymmärrä mikä on iskenyt, kun nyt raskauden aikana niihin on tullut hirveä himo Ja mansikoitakin on pakko ostaa joka kerta kun käydään kaupassa

Maira, onpas hieno kuva! Tosi tarkka vielä! Meidän neuvolan ikivanhoilla laitteilla sai vaan mössöä näkyviin. Hyvä että ees vauvaks niistä kuvista tunnistaa.

Vakuutusta ei täällä todennäköisesti oteta vielä raskausvaiheessa....

Ootteko muut jo kertonut raskaudesta kaikille ystäville ja sukulaisille? Meillä ollaan oltu edelleen hissukseen asiasta, tosin äidilleni ajattelin kertoa kunhan seuraavan kerran nähdään kasvotusten. Puhelimessa en uskalla pommia tiputtaa Mies on taas sitä mieltä, että eiköhän kaikki ala vähitellen huomaamaan, kun maha alkaa kasvaa - sillä ei siis tunnu olevan mikään kiire kertoa kenellekään. Itse haluais jo huutaa koko maailmalle, että meille tulee vauva!

Onnea hyvistä ultra-kuulumisista ja tervetuloa Augusta87, ja Tellu Po.

Augusta87, tiedä vaikka satuttais samaan aikaan synnärille ähräämään esikoisia maailmaan. Kys tulee olemaan meidänkin sairaala, ja la muuttui olemaan jo 15.1.

 

Jos uudella onnella yrittäs kirjotella tänne.. tossa aiemmin päivällä kirjotin pitkän rimpsun ja eikös akku loppunu läppäristä kun en nänny tuota akun kuvaa auringonvalossa.

Heibat siis täältä LÄMPIMÄSTÄ Pohojoosen Rovaniemeltä!!! :wave:

Ensiksi tervetuloa uusille! Kiva saada tänne lisää odottajia!

Toiseksi onnittelut ultrassa käyneille isojen halien kera. :hug:

Kolmanneksi omaa napaa. Tänne Rovaniemelle vois jäädä. Oon käyny täällä joskus pikkulikkana, mutta ei tämä sillon näin ihanalta paikalta tuntunu. Voisin niin kuvitella asuvani täällä perheeni kanssa. :heart: Tuntuu pahalta ajatella huomista lähtöä. Pitäs yötä vasten lähteä ajamaan niin että poika nukkuis koko matkan.. (toivossa on hyvä elää). Olo täällä on kyllä ollu niin hyvä, vaikkakin oon huonosti nukkunu, mutta lopulta ei oo kuitenkaan sitten väsyttäny niin hirveästi.

Äidin tilanteesta: Äidillä tila on heitelly laidasta laitaan ja se mikä eniten on tässä harmittanu niin äitiä ei olla osattu oikein huomioida sairaalassa... koska äiti on väärässä paikkaa kun syöpäosastolla ei ole tilaa. : / Noh, onni onnettomuudessa, eräs ihana nainen, joka on lähihoitaja ja mm. kummipoikani mummi, on ollut nyt mun poissaollessa äitini tukena ja pistäny vähän asioihin vauhtia, joten nyt on lääkäritkin alkaneet kuunnella. Äiti pyysikin tätä naista omakohtaiseksi lähihoitajakseen, joka voisi hänen asioitaan hoidella ja tulla välillä kotiinkin auttelemaan. Se ois iso apu myös mulle, koska mä en sitten kun tää maha tästä alkaa kovinkin kasvamaan, pysty äiti ruumiillisesti ihan kauheasti auttamaan ja tietysti on tuo poikakin tuossa, jota hoidan päivisin, joten en pääse sillon yleensä äidin luokse kun ois otollisin hetki. Mahtavaa että on olemassa tuollaisia ystäviä, jotka on valmiita auttamaan! Ja tähän saakka auttanu vielä ilmaiseksi. Asiat siis äidin osalta nyt ok mallilla ja mulla huojentunut olo. :heart: Äidin tilakin siis suht vakaa.. kipu on nyt saatu kuriin ja huimaus saatiin kuriin jo alkuviikosta kortisonilääkityksen avulla.

Itellä tuntuu et on viikossa maha kasvanu valtavasti. Saa siis nähdä mitä ens viikolla neuvolassa paino näyttää. Tai no siis.. ihan näyttäs siltä että raskausmaha ois kasvanu, mutta onhan tuota löllykkääki tuossa eessä.

Anteeksi etten tän enempää kommentoi teitä, kun ollaan tosiaan vielä täällä, enkä viitti hirviästi tässä koneella istua.

Sartsa ja Pötsi 13+6 :heart:

 

Onko muita supistellut vielä? Olin toissapäivänä zumbassa ja eilen töitten jälkeen supisteli koko illan. Ja selkä on ollu tosi kipeenä. Onneksi tänään sentään ei enää ole supistellu.

Lyydia 12+5

 

Voi Maira, mikä söpöliini :heart:. Ihania kuvia olet pikkuisesta saanut.
Sartsa 83, mukavaa loppulomaa, ja turvallista kotimatkaa. Täällä palstalla onkin ollut hiljaista. Toivottavasti tulet pian kirjoittelemaan ja nostamaan ketjua ylöspäin .

Lettuja.. nam. Ja mansikoita.. täällä myös ostettu ja pakastettu ja syöty kaksi laatikkoa. Ja onpa pitänyt tietenkin leipoa sen kaksi mansikkakakkuakin.. Nouseekohan paino :ashamed:

Mie oon kärsinyt flunssasta nyt kaksi viikkoa :snotty:, ja voisinpa sanoa että alkais jo riittää!!! Öisin ei tahdo saada nukuttua, kun ei meinaa henki kulkee. Sipulikääreestäkään ei hirveästi ole apua ollut. Nyt sitten vielä taas nämä helteet, ni eipä sitten nukuta sitä vähääkään!!!

no, ei auta valittaa... Iltapala kutsuu, tai lapset kutsuvat iltapalaa..
Mukavaa viikonloppua!!!

-Amalia- ja Muru 13+1

 

Tervetuloa uusille!!

Supisteluista en tiedä, mutta mulla tuli yks päivä alavatsa tosi kipeeks, pisti niin kovaa jos yritti esim.istua. Semmonen jännä painon tunne alaalla ja ihan tonne sisälle sattuOnkohan nää nyt näitä kohdun kasvukipuja? Muistan, että esikoisesta oli vaan nivuskipuja, mutta nekin tosi kipeitä..

Eipä mulla oikein muuta, päivät on menny nyt puuhastellessa kaikkia kesäjuttuja

tinker_rv12+5

 

tulin pikaisesti vaan kertomaan omasta tilastani..

kyllä ketuttaa, kun kaikki taudit iskee yhtäaikaa päälle. mulla on hirvee kesäflunssa; nenä vuotaa ja kuumetta. sitten siihen päälle molemmissa silmissä silmätulehus. oon oksentanu koko päivän, mutta tämä vaikuttaa jo enenmmän oksennustaudilta. en oo saanu syötyä koko päivänä mitään, tai oon syöny mutta kauniisti kaikki tulee ulos kun saavista kaatamalla. niin ja koko hienouden kruunaa hiivatulehdus. <3 ahh, todella ihanat oltavat! niin ja mikäs siinä, nythän on aikaa sairastaa, kun ensiviikolla kaikki tärkeät; uusi työ alkaa sekä ultra. !!

Anteeksi en jaksanut kommentoida muita, oma olo on hirveä, ja näillä silmällä ei paljoa edes mitään näe. tulen kommentoimaan, kuhan saan itseni kuntoon.

sairasteleva niiskuneiti 10+5

 

Mairalle onnea ultrakuulumisista! Ihana kuva!

lyydia76, mä olin viikolla shoppailemassa koko päivän ja olin ihan varma, että yhdessä vaiheessa supisti ihan kiitettävästi. Oli tosin aika lyhytaikainen tuntemus eikä kestänyt kauaa. Sama yleensä aamuisin, kun käy ensimmäisellä pisulla eli tyhjentää täpö täyden rakon (hyvä kun yleensä vessaan ehtii :ashamed, sen jälkeen supistaa aina hetken. Ihan sama kuin edellisessä raskaudessa vasta ihan loppusuoralla.

niiiiskuneidille paranemisia! :hug:


NS edelleen 13+3

 

Onnea taas kerran hyvistä ultrista ja tervetuloa uudet, joita aina kivasti tupsahtelee lisää :flower:

Mulla edelleen pahoinvointi jatkuu :x Onneksi töissä on pysynyt kurissa, koska siellä on helppo pitää ruokailuaikatauluja. Kotona sitten repsahtaa, jos vaikka menee päikkäreille. Mun on pitänyt tällä viikolla mennä ihan nukkumaan töiden jälkeen 2-4 tunniksi. Bussimatkat töistä kotiin kuumassa bussissa ovat kyllä aika ikäviä. Nimittäin pää rupeaa nuokkumaan. Olenkin yrittänyt varata mennen tullen jotain lukemista laukkuun, jotta vireystaso pysyisi ylhäällä matkan ajan.

Hiuksia lähtee edelleen paljon Samoin refluksi ei ole jättänyt minua rauhaan, joten näillä mennään Mulla on sitten vielä sellainen "erikoisuus", että jos vessareissua (iso/pientä) lykkää vähänkin, niin heti alavatsaa rupeaa viiltelemään. En sitten tiedä onko se sitä supistelua, josta täällä muutkin kertoivat.

Ensi viikolla menen työkaverini kanssa erikoislankaliikkeesen ja olen suunnitellut ostavani kauniita pätkävärjättyjä villalankoja esim. siihen vauvan tuubiin, neulehaalariin ja lapasiin & sukkiin Maksavat kyllä aika ruhtinaallisesti, mutta katsotaan mitä loppujen lopuksi koriin tarttuu.

Joku tiedusteli, että miten kertomisen laita on tänä päivänä. Minä olen kertonut parille työkaverille ja perheelleni. Muille vasta toisen ultran jälkeen. Vältän kertomista viimeiseen asti, koska minulla on niin kammottavia kokemuksia tuulimunaraskaudesta, josta heti aluksi kerroin kaikille kavereille ja sitten kun tuli suru-uutiset, niin oli ÄÄRIMMÄISEN kauheaa kertoa huono uutinen. Mietin pitkään mitä sanon ja miten. Haluan siis välttää tuollaiseen tilanteeseen joutumista näillä keinoin. Itse asiassa, en varmaan olisi halunnut kertoa kenellekkään, mutta perheelle nyt ainakin on pakko.

Ensi viikolla olen suunnitellut ostavani myös raskausarpivoiteen sekä lisää raskausvitamiineja. D-vitamiinia olenkin syönyt reippaasti jo vuosikaudet, eikä flunssat ja sairaudet kiusaa. Mieheltäkin lähti joka keväinen siitepölyallergia D-vitamiinilla pois :heart:

Sitten vielä tärkeä kysymys. Onko täällä muita, jotka eivät oikein ole osanneet vielä luoda suhdettaan vauvaan? Tällä tarkoitan sitä, että minun ja vauvan välille ei ole muodostunut sellaista tunnesidosta, joka tietenkin pitäisi olla olemassa jo odotusaikana. Itse olen analysoinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että koska olen niin varuillani tästä raskaudesta, niin itsesuojeluvaisto estää suhteen syntymisen ainakin tässä vaiheessa. Mites muilla on tämän suhteen laita?

Hyvää lauantaita mammoille ja voikaahan hyvin :heart:

13 + 2

 

(.) viime yö vietitty sairaalassa päivystyksessä. liian pahaksi äity mun oksentelu, että olin jo ihan puolikuollut ku mentiin sairaalaan. mies pakotti lähtemään sinne ja hyvä niin. pistivät tipan ja olin yön ylite siellä. pääsin aamulla kotiin. nyt on paljon parempi olo ja on pystynyt syömään. vieläkun nuhan sais pois, ni kaikki kondiksessa. saa nähä kauanko saa tästä "hyvästä olosta" nauttia. päivä kerrallaan.

torstaina ultra, kyllä jännittää!

niiskuneiti 10+6

 

Niiskuneidille ja Amalialle pikaista paranemista!

Lyydia76 kysyi supistelusta. Minulla on ollut ajoittain myös sellainen kivuttoman supistuksen tunne alavatsalla. Siis samanlainen kuin edellisessä raskaudessa oli siellä loppupuolella aina kun enemmän "riehui". Nyt olen kyllä yrittänyt levätä aina kun niitä tuntemuksia on tullut. Mutta tuskin se vaarallista on, kun useampi täälläkin on näköjään tuntenut samaa.

Onko teillä muilla jo sellainen tunne, että vatsa tuntuu hankalalta? Siis jos istuu lysyssä tai mykkyrällä (mulla on ihme tapa istua milloin missäkin mykkyrässä), niin vatsa on selvästi tiellä . Ja näillä viikoilla... loppuvaiheessa saa varmaan hommata kottikärryt mahan kuskaamiseen .

Nyt on tosiaan ollut vähän hiljaisempaa, mutta siihen vaikuttanee lomatkin. Varmaan lomien loputtua porukka taas aktivoituu. Tai sitten käy niin, että kun olot paranee ja energiatasot nousee, niin jaksaa taas tehdä kaikkea muuta eikä ehdi istua koneella. Mutta varmaan sitä taas jossain vaiheessa hyydytään ja koneella istuminen houkuttelee enemmän.

Ninnatar kysyi suhteen luomisesta vauvaan. Minulle tuli oikeastaan sen np-ultran jälkeen selkeämpi olo siitä, että siellä nyt joku oikeasti on ja sen jälkeen olen vähän enemmän miettinyt asiaa. Mutta hankalapa se on luoda suhdetta siinä vaiheessa kun ainoat jatkuvat merkit uudesta elämästä on väsymys ja pahoinvointi. Siinä vaiheessa, kun vauva alkaa potkia ja liikkua, on jo ihan erilaista. Joten älä ole ollenkaan huolissasi, aikaa on runsaasti. Ja lopullisesti se suhde vauvaan tiivistyy vasta syntymän jälkeen.

Minä olen nyt nähnyt vauvaunia pitkästä aikaa ja ne vauvat on olleet niin ihania :heart:. Vielä se tuntuu kuitenkin kaukaiselta asialta. Synnytystäkään en osaa tässä vaiheessa vielä pohtia.

 

Heippa hei!

Täällä on ollut niin kiirusta tuolla pihahommissa ja lisäksi on ollut viime torstaista lähtien vieraita, niin ei ole ehtinyt kirjoitella. : /

Ensiksi tervetuloa Mis Mis, olguli,Augusta87 ja Tellu Po. Kohta on 100 odottajaa rikki. :O

ja onnittelut kaikille hyviä ultrauutisia saaneille. :flower: Mairalla oli niin ihastuttava kuvakin. :heart:

Vaunuista ja turvakaukaloista kyseli Katapultti. Me asutaan maalla, joten meille on ihan ehdottomat tuollaiset isopyöräiset, tukevat vaunut. Uusia en osta vaan noilla vanhoilla Brion Novilla mennään, ihan tosi ihanat vaunut tykkään paljon.
Joskus kirjoittelinkin että kannattaa tosiaan harkita tuota tuplien hankintaa, meillä on 3 kertaa ollut lapset alle 2 vuoden ikäerolla ja tuplia tarvittiin oikeastaan ainoastaan kun oli tuo vuoden ero. Muuten pärjättiin hyvin tavallisilla vaunuilla ja nytkään en siis aio tuplia hankkia.
Turvakaukalo meillä on joku ihan halpis, sillä on jo pari lasta pärjännyt joten tuskin sitäkään uutta hankitaan. Jos hankittaisiin niin ottaisin jalustalla ja isofixillä tuon kaukalon.

Eveliinukka :hug: Toivottavasti olet jo päässyt kotiin ja tilanne on parantunut.

Edellisessä raskaudessa pohdin tuota 4D-ultraan menoa, mutta kun ei ollut nuo kelan kovausjutut varmoja niin jäi menemättä. Ja nythän noita ei enää korvata ollenkaan, joten eipä mennä tälläkään kertaa hinnan takia.

Synnytyksestäkin oli ollut puhetta. Itseä vähän ehkä pelottaa mennä tällä kertaa, koska jokainen on ollut aina edellistä kivuliaampi. Kaipa siitä tälläkin kertaa selvitään, mutta kun edelliset on niin tuoreessa muistissa niin jännittää ainakin. Miulla on olleet kaikki melko nopsia synnytyksiä, pari tuntia sairaalassa ja vauva onkin jo ulkona. Nopeus tuo vaan tuohon sen että avautuminen on melko rajua ja kivutkin sitten sen mukaisia. Ilokaasua ja kohdunkaulanpuudutusta on täällä aina tarjottu ja niiden kanssa on sitten menty, välillä paremmalla tuloksella ja välillä huonommalla.

Vakuutusta ei olla otettu kenellekkään, eikä oteta nytkään. Asutaan kunnassa jossa lääkäripalvelut toimii, joten en koe tarpeelliseksi tuota ollenkaan.

niiiiskuneiti Toivottavasti pahoinvoinnit olisi nyt takanapäin.

Suhde vauvaan on miulla kai jo syntynyt samantien kun kaksi viivaa ilmestyi tikkuun. =) Vaikka toisaalta sitä on pelännyt pahintakin niin kuitenkin koko ajan tiedän että rakastan tätä lasta. Välillä tulee siliteltyä mahaa ja höpöteltyä sille, kuulostaa ehkä vähän sekopäiseltä mutta se on miun vauva siellä. :heart: Tosiaan ei siitä kannata huolehtia vaikka nyt vielä ei mitään erikoisia tuntemuksia olisikaan, kaikki tulee aikanaan.

(.) Masuun ei kuulu oikeastaan mitään uutta. Välillä on aika karmaisevia kasvukipuja ja liikkeet kyllä tuntuu jo selvemmin. :heart: Hiivaa taas pukkaa, tää on jo tosi ärsyttävää kun ei taas parane millään. Just viikko sitten lopetin kuurin ja eilen illalla taas alkoi kutittaa. :kieh:
Pitää lähteä taas jotain troppia ostamaan, tämä on jo neljäs tulehdus tämän raskauden aikana.
Muuten olo on ihan ok, parin viikon päästä olisi taas neuvolakin. Paino jännitää kun kovasti olen yrittänyt että ei edelleenkään nousisi, saa nähdä kuin käy.

Voikaahan hyvin.

MLM ja monsteri 15+3