Tammimammat 7

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nelly
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olimme viikonloppuna Mummoni hautajaisissa ja ajattelin, että miten siitä reissusta selviän (matkaakin yli 200km), mutta ihan hyvinhän se meni, vaikka pikkuinen potkikin aika lailla masussa, kun äitiä itketti niin paljon!
olihan Mummoni saanut elää jo pitkän elämän. hän olisi täyttänyt viime perjantaina 91v, mutta synttärikyläilystä tulikin hautajaisreissu.

Keskiviikkona siis sokerirasitustestiin, muuten olo hyvä!

Joku kysyi neuvolassa käynnistä, että kauanko kestää. Meillä menee useimmiten tunti. Tätin kanssa jutustellaan aika lailla. mulla on kyllä esikoinen ja mieskin mukana eli myös vähän sivuraide juttujakin.

Mulla hb on tällä hetkellä 124 muistaakseni ja syön Matrifolinia kaksi tabua päivässä.

Pive rv31+4
 
Olipa kivoja blogeja!=) Itelle ei oo ees tullu mieleen että jotain tollastaki ois voinu tehä...harmi...Toisaalta esikko on vieny niin paljon aikaa että eipä siitä ois varmaan tullu mitään...on meinaa sellanen uhma nykyään päällä että!!

Kävin pitkästä aikaa heittääs kunnon lenkin ja pystyin kävelee aika reippaastikin, ihme kyllä!Nyt kyl tuntuu ett jalat tulee kipeiks,täytyy varmaan pikkasen venytellä paikkoja...Mulla neuvolassa menee ½-1 h,riippuen tosiaan jutustelusta. Ja täälläkin on välillä mies ja tyttö mukana. Mulla hb oli alkujaan 134, tipahti sieltä 113 ja nyt on 119. Otan päivässä pari tabua multitabs+, sillä näköjään pysyy toi hb ihan kohtuu lukemissa. Tänään ja eilen ollu kyllä tosi väsy olo ja muutenkin outo...sen näkee sitt perjantaina neuvolassa onko taas lähteny lasku suuntaan...

Masussa ollu nyt parina päivänä ihan hirveetä möngerrystä, näin aktiivinen vaavi ei oo vielä ollutkaan!!Ja nyt kun sen pitäs tavallaan rauhottuu, ei vaan tämä asukki =)

Lauantaina kasattiin häkkisänky ja jutut. Noi kyllä toi paljon "varmemmaks" asian että vaavi on tosiaan kohta talossa, ei sitä vielä oikein oo ymmärtänykään!!

Mukavaa viikkoa meille masukkaille!!
 
Pouta muistaakseni kysyi "karttani" ilmestymisestä :)
Se tuli jo ihan esikoiselta joskus näillä viikoilla. Tosin ne arvet olivat silloin ihan kirkuvan punaisia. Satuin kerran näkemään ne vahingossa peilistä ja järkytyin. Hermostuin miehelleni, että miksi hän ei ole kertonut mulle että maha näyttää tuolta. Ja minä vielä olin esitellyt sitä neuvolassa ja lääkäreillekin! Ei sitten siinä hermo-hormooni puuskassa käynyt mielessä, että kyllä ne lääkärit ja neuvolan tädit olivat varmasti ennenkin raskausarpia nähneet *hih hih*.
Tässä raskaudessa ei ole mielestäni tullut uusia arpia eikä nuo vanhatkaan ole punastuneet.

Huomenna laitamme sitten hoitopöydän ja muut vauvan jutut valmiiksi. Tosin pinnis meiltä vielä puuttuu (nimittäin tämä nuorimmainen termiitti rikkoi senkin aikoinaan).

Mutta nyt täytyy lähteä aamupalan laittoon muksuille! Jaksuja kaikille!
 
Ultra-kuulumisia:

Pikkuisen paino 1833 g,
AC (vartalon ymp.) 27,9 cm
HC (pään ymp.) 29,6 cm
FL (reisimitta) 6,02 cm
kova jumppaus päällä, ja kaikki näyttää normaalilta. Raivotilassa oltiin, toivottavasti pysyykin. Tempperamenttiä löytyy, lääkärikin naureskeli mahdottomalle mesuamiselle, ja mun kylkiluut sai kyytiä mielenosoitukselliseti... Tosin ultran mukaan arvioitu laskettu aika voi olla myöhemminkin kuin 18.1. Toivottavasti ei kuitenkaan mene paljon pidemmällä - sen verran pinkee olo on. sukupuolikin saatiin tietää miehen toiveesta - äitin veikkaus ei mennytkään oikein, mutta ehkäpä nyt sitten voi hankkia vähän enemmän toiselle sukupuolelle suunnattuja juttuja. Miehen toiveesta ei sukupuoltakaan saa paljastaa, joten jännitys säilyköön vielä.

Mulla on torstaina neuvola - sittenpähän tiedetään äitinkin mitat. Varmaan vaaka näyttää taas lisäkiloja ja sf-mitta on kasvanut kiitettävästi.

Pivelle jaksamista ja muillekin hyviä vointeja. Ulkona paistaa pitkästä aikaa aurinko- piristää vähän harmaata päivää!
 
Leonor: onko siis teilläkin asukas perätilassa? Kun olin lukevinani tuolta aiemmasta viestistä kääntöyrityksestä. Täällä meilläpäin ei edes yritetä kääntämistä vaan jos vauva on loppuun asti perätilassa niin sitten automaattisesti leikataan ellei äiti halua ihan välttämättä synnyttää alakautta. Itse ainakin toivon todella kovasti että vauveli kääntyisi ihan itsestään ja ei tarvitsisi leikata.

Sitten on ollut puhetta neuvolakäynnin pituudesta. Minulla kestää yleensä 1-1,5 h. Jotenkin vaan unohdutaan kätilön kanssa höpisemään kaikkea maan ja taivaan väliltä. On tosi kiva kun ollaan niin samalla aaltopituudellä hänen kanssa.

Kuinka usein teiltä muilta mitataan hb? Ja mitataanko se sormenpäästä?
Meillä ei enää nykyisin mitata neuvolassa hb:tä ollenkaan vaan täytyy käydä erikseen labrassa jossa ottaavat näytteen käsivarresta. Mulla on mitattu vaan yhden kerran koko raskauden aikana ja sekin on ollut elokuussa.

Kävinhän sitten lauantaina reissun synnytyssairaalassa.
Lauantai aamuna alkoi yhtäkkiä aivan tajuton kipu vasemmassa kyljessä ja ihmeellinen pistely alapäässä. kaiken lisäksi kipu oli niin kovaa että oksensin koko ajan. Minähän soitin sitten synnytysosastolle ja kerroin asian ja sieltä kehottivat heti tulemaan tarkistukseen. Äkkiä soittamaan miehelle että nyt lähdetään Kuopioon synnyttämään, mutta eihän se mihinkään voinut kesken lypsyn lähteä. Mies soitti mulle taksin ja sitten vietiin tyttö mummolle ja ukille hoitoon ja eikun kohti Kuopiota.
Siellä ottivat minut synnytysosastolle ja mikä kaikkein hupaisinta; minun ei koskenut enää yhtään minnekkään. Kyllä minua hävetti kun kätilö kysyi että missä on kipua niin yritä siinä pokkana sanoa ettei missään, olo on ihan normaali.
Ottivat kuitenkin sitten vauvalta sydänkäyrää puoli tuntia ja minulta supistuskäyrää. Supistuksia ei ollut yhtään ja vauvan sydänäänet hyvät ja voimakkaat.
Kävin vielä ultrassa jossa lääkäri tutki vauvan ja kaikki oli hyvin. Kaveri painaa tarkalleen 1820g. On vissiin tuolla yliopistollisessa sairaalassa vähän tarkemmat ultraus vehkeet kun neuvolassa.
Lääkäri tuli siihen tulokseen että kipu on johtunut virtsakivistä jotka on lähtenyt liikkeelle. Nyt vaan seurataan tilannetta ja jos kipu uusiutuu niin sitten takaisin Kys:iin. Onneksi kaikki hyvin ja olikin väärä hälytys ;-)

Selvisipähän sekin että meidän kotiovelta sairaalan ovelle on tasan 144,4km.
Joten kun oikea lähtö tulee niin täytyy vissiin tajuta lähteä ajoissa kun on tuota matkaa ihan mukavasti...

 
Katja: joo, kyllä täälläkin ollaan perätilassa :(. Meillä täällä yritetään asukkia kääntää viikolla 36, jos vielä silloin on perätilassa. Ja jos ei kääntö onnistu niin yritetään kuulema "neuvotella" synnytystä perätilassa. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tulee sektio. Tosin sitä en missään nimessä haluakaan.
Sain tänään kaverilta vinkin, jolla moni on saanut vauvan kääntymään, eli pimeässä pitäisi taskulampulla suunnata mahaan ja pyörittää sen mukaan mitenpäin haluais vauvan kääntyvän. En vain uskalla alkaa tuota omin päin kokeilemaan, koska ei ole napanuorasta tietoa. Tosi kurjaa jos sen takia jotain sattuisi :(.

Tuon perätilan takia pelkään kamalasti tulevaa synnytystä (siis jos vauva ei käänny), koska jos vauva alkaa syntymään ennen 8. tammikuuta niin joudun lähteen ambulanssilla yli 200 kilsan päähän sairaalaan. Ei ole mitään varmuutta, että saanko edes kätilöä autoon mukaan vai joudunko selviytymään yksin perätilassa olevan vauvan synnytyksestä. Itkettää jo ajatuskin. Jos tämä olisi edes raivotarjonnassa niin kyllähän siitä selviytyisin, kun olen jo kaks puklannut maailmaan niin.
Ja toista lasta kun synnytin, niin kesti vajaa kaks tuntia kun poika oli ulkona, joten todennäköistä, että tämäkin tulis nopeasti. Ja jos ollaan ambulanssilla tienpäällä niin eipä vielä ole tietoa että millä paikkakunnalla vauvamme syntyy.

Kaikkea sitä täytyykin stressata vielä jatkuvien kipujen ja särkyjen lisäksi! Mutta tätähän se elämä on.

Toivotaan Katja, ettei tule uutta pikalähtöä. Eikä kenellekään muullekaan tuollaisia hälytyksiä!
 
Huomenta kaikille :)
kuulumisia neuvolalääkäristä, vauva on pää alaspäin, toivottavasti pysyykin loppuajan noin päin. Eikä mitään muutoksia missään, eli saan kuulemma (jos ei mitään ihmeellistä tapahdu) juhlia joulun ihan rauhassa. No eipä mulla oo mitään supistuksia ollutkaan, mitä nyt viime viikon on tuntunu sellasia menkkajomotuksia, mutta ihan minimaalisia. Eli ilmeisesti kuitenkin jonkinasteisia supistuksia?
Katja 78, Meillä mitataan hb sormen päästä, ja yleensä joka neuvolakerralla.
niin, ja itkujen itku, mulla on paino noussu kahdessa viikossa kilon! äh ja puh. Täti oli vaan tyytyväinen, ja kun mä vähän kauhistelin niin painotti että mullehan sitten pitää tulla se 9 kiloa ainakin. Kun kerroin niiskuttaen miehelle että nyt mä en kyllä syö mitään ylimäärästä eikä herkkuja ainakaan niin tämäkin tuumas että kuule hyvä kun tulee kiloja, niitä pitääkin tulla ja varmasti syöt.. : ) Ja mies on muutenkin pelkästään kehunu mun kroppaani koko ajan ja tykänny muutoksista, eli tää kilokammo on ihan mun omassa päässä vaan. Eli kaikki muut hurraa mun kiloja, ja mä vain kauhistelen... tottakai ymmärrän että vauva tarvii omansa, mutta kyllä vähän masensi, varsinkin kun mulla on nykyään koko ajan ihan hirveä nälkä, ja sillonhan on pakko syödä. Ja joulu ei ole joulu jos ei saa herkutella. Ja kun mulle ei oo koskaan kilot tarttunu vaikka oisin syöny mitä ja kuin paljon, niin nyt tuntuu riittävän pelkkä ruoan ajattelu.
No ja jotenkin myös rupesi arveluttamaan synnytys, kun pelkkä lääkärin ronkkiminen tuntuu epämiellyttävältä ja kipeeltä, niin miten sitten se synnytys... mä pelkään piikkejä ja kaikki mikä sattuu on pahasta.. eli en kyllä vielä odota synnytystä millään lailla, se kun tulee sattumaan joka tapauksessa.
no mutta, kun jaksaa nää kolme päivää töissä niin sitten ei koskaan enää tänne : ) piristävää tuo ainakin ; )
 
Käytiin juuri Lastentarvikeliikkeessä "hieman" ostoksilla. Nyt on sitten pinnasänky, hoitopöytä, patja, hoitotason pehmuste, kaukalo ja ostettiin vielä pojille pienemmät korokkeet, niin ei tule niin ahdasta takapenkillä. Liikkeessä sattuu olemaan tänään inventaario ja he antoivat jotain krääsää asiakkaille kaupanpäälle. Me saatiin, ku ostettiin niin paljon, krääsän sijaan Philipsin 149 euron itkuhälytin! Ja hyvät alennukset. Sattui myymäläpäällikkö itse palvelemaan.
Nyt odotan, että tuo hoitopöytä saadaan illalla kasattua, niin pääsee viikkaamaan vauvan vaatteita laatikoihin. Pinnasänky jää toistaiseksi pakettiin odottamaan muuttoa. Vauvalle tulee ensin käyttöön minulle aikanaan ostettu rottinkikori, johon kävin eilen tätini kanssa ostamassa materiaalit pehmusteiksi ja vuodevaatteiksi.

Tunnin päästä on tutustuminen Tyksiin. Palaan varmaan illalla vielä kertomaan miten siellä meni ja millä fiiliksillä ollaan.

Sumuista syyspäivänjatkoa möhikset!

pouta 34+6
 
No perskules. Piti sitten viimeisillä työrupeamilla alkaa raihnailemaan... Tässä on nyt ollut muutamana päivänä inhottavia, menkkamaisia vihlaisuja ja repäisyjä alavatsalla ja selkääkin särkee.. Soitin terkalle ja komensi lääkäriin tarkistukseen. : /

Neljältä oon nyt sitten menossa kopeloitavaksi. Toivotaan, että nuo krampit, jotka ilmeisesti (?) on supistuksia, ei ole saaneet mitään aikaan. Ei kuulema sais vielä tässä vaiheessa olla moista. Siis ärsyttävää, vaikka olen ihan rauhassa istunut työkoneella hommissa, enkä juurikaan rehkinyt.

Palailen sitten kertomaan kuulumisia jahka olen hieman viisaampi.

Katja 78, mullakin otetaan hb joka kerralla, tai ihan alussa ei otettu, mutta nykyisin.

Isolde, sulla ei ole mitään hätää tuon painon kanssa. Stressi pois! :) vaikka ainahan se itsestä tuntuu kamalalta. Mutta mullepa on tullut jo 14 kiloa!!! = O Tsemppiä vaan!

pouta Kylläpä satuitte hyvään aikaan ostoksille! Eikö olekin ihanaa, kun saa laittaa vauvajuttuja... *huoh*

Kaikille möhiksille ;) minunkin puolestani rattoisaa päivän jatkoa!
Vanilja 32+5
 
täällä taas, saikulle pistettiin äitiyslomaan saakka.. jospa nuo repimiset hellittäis nyt, että meidän Itiö malttais pysyä vielä mahanahan sisäpuolella muutaman viikon..

Lääkärin määräyksestä lähdenkin tästä löhöämään...
 
Tutustumiskäynti takana. Ei siellä nyt hirveästi mitään uutta tietoa tullut, mut ihan kiva käynti oli. Parhain uutinen minkä siellä kuulimme oli, että tyksin lapsivuodeosastot eivät menekään nyt remonttiin, vaan remppa siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Eli ei järkyttävää ruuhkaa tiedossa, normaalisti saa olla. Muutaman suloisen vauvankin näimme.
Synnytysosastolla ihastelimme taulua, johon kiinnitetään jokaisesta syntyneestä vauvasta villasukka, kun yhtäkkiä kuului ihan järkyttävä, viiltävä huuto jostain synnytyshuoneesta! Siinä valahti meiltä jokaiselta naiselta väri kasvoilta =S.

Nyt on hoitopöytä kasattu ja pyyhitty, eikun vaatetta viikkaamaan laatikoihin. En ole kyllä vielä niitä pesty, pesuaine on jo valmiina odottamassa.

Vanilja: Otapa nyt iisisti ja lepäile rauhassa. Eivät repäisyt kuitenkaan ole tehneet mitään?

pouta 34+6
 
pouta, luinkin jostain lehdestä joskus tuosta sukkatraditiosta, aika söpöä!! Mekin oollaan huomenna menossa tutustumaan Haikaranpesään. :)

Niin, siis, lääkärin tutkimuksen mukaan kohdunsuu on hieman pehmennyt, mutta kuitenkin kiinni.

Huomiseen!
 
Vanilja, hyvä että kaikki on kuitenkin kunnossa, lepäile nyt ihan rauhassa ja hyvällä omalla tunnolla! Sinun ja pikkuisen hyvinvointi on kuitenkin niiiiiin paljon tärkeämpää kuin ne työt.
En mä noista kiloista oikeastaan stressaa, kun olen ihan samaa mieltä että niitä pitääkin tulla, mutta jotenkin vaan olin tosi väsyny ja tuo kokonainen kilo tuntui rankalta. Kyllä se siitä, ja vielähän niitä ehtii tulla lisääkin.
Onko muilla ollut vatsan toiminnassa ongelmia? Ihana aihe.... huomasin vaan yks päivä että ei meinaa vatsa toimia entiseen malliin, joten nyt mun ruokalistalla on luumut ja leseet : ) ja mikä edes voittaisi tuoreen ruisleivän ; )
hyviä vointeja kaikille.
 
Naistenklinikalla on sellainen taulu, johon laitetaan shamppanjapullon korkki punaisella tai sinisellä rusetilla aina, kun on lapsi syntynyt. Muistaakseni aina viikko kerrallaan siinä taulussa.
Mä odottelen neuvolan soittoaikaa eli klo.12, jotta saisin kuulla mitkä oli sokerirasituksen tulokset. Jännittää, että tuleeko tuomio!

Vatsa on toiminut välillä todella surkeesti. Pitää taas pistää nassuun yks Piltti purkillinen luumusosetta!
 
Sain sokerirasitusarvot juuri ja kaikki ok! Huh, mikä helpoitus. Mä ehdin jo säikähtää, kun olivat pompanneet silloin heti virtsassa ++ arvoon viime viikolla, ehkä se aamula syöty pylla oli liian makea.
 
Neuvolakuulumisia: Kaikki kunnossa. Pissa puhdas, verenpaineet ok, sf-mitta 33. Tämä hässä neuvolatäti kuunteli sydänääniä ja kysyi, että oletko juossut tänne? No en, autolla. Ainakin kahvia olet paljon juonut? En juo. No, miksi tämän sykkeet huitelee lähellä 170??? Minä siihen sitten häntä rauhottelemaan, että on taas vauvalla menovaihde päällä, et kyl ne siitä tasoittuu... Siinä sitten odottelimme, että sykkeet laski 150 tietämille, sitten hän oli tyytyväinen ja merkkasi korttiin sen 150, niinkuin on merkannut joka kerta, on kone näyttänyt mitä vain. Ihme touhua!
Sain seuraavat kolme aikaa jo valmiiksi, eli jouluun asti. Nythän käyntejä on joka viikko. Puolentoista viikon päästä on lääkäri.

Miten teillä muilla on tuo viimeinen lääkärikäynti? Siis ultrataanko tai tutkitaan muuten tarkemmin, et mahtuu tulemaan? Täällä ei ultrata, eli kokeilee vain sormilla kohdunsuun tilanteen ja että vauva on oikeinpäin. Ei muuta sit tehdäkään.
Ai niin, tämä minun neuvolatätini kysyy aina minulta, et mitenpäin vauva on vatsassa, koska hän ei painelemalla osaa sanoa........

Pive: Onnea hyvistä tuloksista! Saa siis syödä pullaa jatkossakin =)

Isolde: Vatsa toimii ihan normaaliin tapaan, eli joka aamu tyhjennys (tuliko liian tarkkaa infoa?)

Vanilja: Oletkos ottanut iisisti? Onko kivut hellittäneet?

Ja johdan ihan varmasti painonnousussa; huikeat 17 kg tullut lisää :( Eli olkaa te muut vaan ihan rauhassa. Nämäkin kilot seuraavat kiltisti mukana eivätkä aiheuta ongelmia, eivätkä edes hirveästi näy (mitä nyt kaksoisleuka on alkanut kasvaa). Jaetaan sitten vauvanhoitopuolella vinkkejä, et miten näistä kiloista pääsee eroon.

pouta rv 35!!!!
 
Täältä neuvolakuulumiset oli hyvät. Kasvukäyrän mukaan pikkuinen syntyisi keskikokoisena. Äipälle oli tullu puoli kiloa lisää. Terveydenhoitaja meinasi pistää jo mut lomalle, kun kuuli, että iltasin on ollut supistuksia (kivuttomia, mutta silti). Sovittiin tai siis minä "sovin", että oon tämän viikon lopun vielä töissä, ja katsotaan maanantaina. Töissäkin kyllä kerroin, että saattaapi olla mun viimenen viikko. Oon kyllä ollu melko väsy, mutta sisu ei annan oikein periksi... Toisaalta, ei mulla enää suurempi juttuja oo hoidettavana.

Mies on ollu ihana kun se on huolehtinut:) Sano, että lähettää mut viikonloppuna lepäileen vanhempieni luokse ja siivoaa koko huushollin yksin. Muutenkin se on yrittäny saada mut hellittään ja jäämään kotiin.

Ai niin, noista testeistä: mulla on seurattu tuota hb:tä kyllä joka kerta kun on ollu niin matalana. Tänään pyysin että ottaa verensokeritkin - tulokset ok. Ens viikolla pitäs lähtä tarvikeostoksille, saas nähdä miten jaksan, kun pitää istua autossa pidemmän aikaa. Terveydenhoitaja varoitteli liian pitkistä istuma-ajoista.

Leppoisia hetkiä, jos mahdollista.

 
Leonor: Ei minullakaan ole ykköstoiveena sektio, mut jotenkin olen alkanut henkisesti valmistautua siihenkin vaihtoehtoon.
Oon kans miettiny että oiskohan mitään "poppakonstia" millä sais vauvelin kääntymään. En kyllä uskalla rueta kotona mitään kääntöjuttuja yrittämään mut olis ihan kiva tietää että onko mitään vinkkejä siihen olemassa.
Mua myös pelottaa että jos meen ambulanssilla sairaalaan niin entäs jos vauva syntyykin jo matkalla. Kaverini nimittäin synnytti tytön tässä muutama viikko sitten ambulanssiin matkalla sairaalaan. Synnytys ei kyllä kestänyt kun 2h 15min mutta tuossa ajassa en kyllä ehdi lähellekkään sairaalaa täältä korvesta. Kun ottaa huomioon vielä senkin että kun tilaan kyydin niin se tulee tod. näköisesti yli 50 kilometrin päästä.
Mutta en aio stressata itseäni vielä tällä asialla tän enempää,tulee vaan aina joskus mietittyä näitä juttuja jo valmiiksi.
Ja edelleenkin toivon että asukas tajuaisi kääntyä.

Tänne on myös tullut väsymys takaisin. Tuntuu ettei jaksa yhtään mitään tehdä. Pelkkä ajatuskin siitä että pitäis vielä lähtee jouluostoksille ja hankkimaan loput vauva jutut saa mut kaatumaan epätoivosena sohvan pohjalle:-/

Joko te muut mammat alatte olla kypsyneitä tähän olotilaan?
Minä ainakin tunnustan ihan suoraan että voisin synnyttää vaikka heti että olo helpottaisi. On vaan jotenkin niin tuskastunut olo, vauvan pää painaa ylävatsaan,potkii kipeästi virtsarakkoon ja peräsuoleen. Kaiken lisäksi aamupahoinvointi on tullut takaisin. On aamuisin ihan samanlainen yökötys kun alkuraskaudessa. Tuntuu ettei mikään pysy sisällä ja etoo ihan tajuttomasti!!
Siis yksinkertaisesti tympii koko olotila! :-(

Kylläpäs tulikin vuodatettua kaikki mikä mieltä painaa.
 
Onpas ollu aktiivista kirjoittelua täällä!
Teille joilla vauva perätilassa: Oon kuullu vinkin, että kannattaa konttailla kotona, tai olla ainakin konttausasennossa, silloin vauvalla on eniten tilaa kääntyä. Vauvan luonnollinen asento kohdussa on olla pää alaspäin, koska pää painaa siellä vedessä eniten ja sen pitäisi siten kääntyä kuin korkin... Jostain syytä aina ei niin käy.
Mulla oli tänään viimeinen virallinen työpäivä. Vähän tuntuu hassulta, mutta kyllä tätä on odotettu. Puuhaa riittää kyllä kotona, kunhan vain jaksais touhuta, väsymys on kova ja maha kovettuu vähän väliä. Ja tosiaan vauvan jumppahetket tekee välillä kipeää, ja tuntuu siltä kuin se kiskoisi napanuorasta kiristävästi, mulla kun tuo istukka tuossa edessä. Oma terkkarini sanoi, että hänestä tuntui aikoinaan siltä kun ois kissaa odottanu, sellaista ihmeellistä raapimisen tunnetta sisältä päin.
Kaikista tuntemuksista huolimatta osaan kuvitella että loppuvaiheessa tukala olo vasta onkin, nyt kuitenkin vielä pärjäilen, ja nukunkin suht hyvin. Illat on kyllä ärsyttävää aikaa, kun käyn koko ajan vessassa (myös suolisto tuntuu toimivan liian vilkkaasti). Jospa nyt mammaloman alkaessa ois rennompi olo aamusta iltaan.
Tsempataan.
Nelly 32+6
 
Kyllä minä ainakin alan oleen kypsä tähän olotilaan. Odotan innolla, että pääsen lenkille. Viimeksi kun olen pystynyt kunnolla lenkkeilemään joskus kesällä...

Tlasin muutes nettiemosta jo pari imetyspaitaa, kun olivat alennuksessa.

Tuosta perätilasta vielä sen verran, että kaverini kertoi monen saaneen käännytettyä vauvansa sillä tavalla, että pimeässä huoneessa houkuttelee taskulampun valolla kääntymään pää alaspäin. Itse en vielä uskalla sitä alkaa yrittämään, koska siitä napanuoran sijainnista ei ole tietoa. Huomis aamuna on neuvola, joten kirjoittelempa sen jälkeen kuulumisia lisää!

Niin ja tänään oli ensimmäinen äitiysloma päivä :)
 
Onnittelut tuoreille äippälomalaisille! :)

Täällä on edelleen suppareita, ei kylläkään koko aikaa, eikä kovin pahoja, mutta ilkeitä kuitenkin.. : / Enkä edes ole vielä ehtinyt niin hirveästi lepäämäänkään... (mutta lepään kyllä, ei saa olla vihainen!)

Oltiin siellä Haikaranpesän valmennuksessa ja oli ihan jees. Oon niin paljon lukenut kaikkea synnytykseen liittyvää, joten sinänsä mitään uutta tietoa sieltä ei tullut. Mutta oli kiva nähdä paikat johon sitten ollaan menossa vauvaa hakemaan :)

Ens viikolla onkin sitten maanantaina neuvolan valmennus vauvan hoidosta, tiistaina neuvola, torstaina Haikaranpesän toinen valmennus ja lauantaina lähdetään käymään anopin luona..!!

Mulla on muuten tullut ihan käsittämätön väsy taas takasin myös. Mutta iltaisin en meinaa saada unta. Kaikkina muina vuorokaudenaikoina voisin vaan nukkua ja nukkua... Onneks ei tartte enää jaksaa mennä töihin.

Nyt vaatetta niskaan ja työkaverin väitöstilaisuutta kuuntelemaan! Viikonloppuja muruset!

tasan 33
 
Vanilja: oliko sulla aiemmin sellasia kovettumissupistuksia, ja ne sitten alkoi muuttua kivuliaiksi? Mullahan on ollu kaikenlaisia tuntemuksia jo viikosta 19, ja tietty ne on kohdun kasvun myötä muuttunu kovemmiksi. Kyyseessä kuitenkin ns. kivuttomat supparit, mutta sellainen kireys niihin kyllä liittyy, että kun sellainen iskee niin mielellään on ihan paikallaan, ja jos niitä tulee 10 minsan välein niin kyllä se ahdistaa, vaikka oon niistä kärsiny jo koko syksyn. Ne ei kuitenkaan ole aiheuttanu mulle pehmenemistä.
Hei te uudelleen synnyttäneet, kertokaa miten ootte kokeneet ne ihan oikeat supparit?
rv 33 tänään täyteen
 
Viimeinen työpäivä menossa, voi miten ihanaa : ) Vaikka samalla vähän outoa, mutta oon kyllä ollut ihan mielettömän väsynyt koko viikon, ja nukkunut huonosti öisin, joten "loma" on enemmän kuin tervetullut! Toivottavasti nukun paremmin tän loppuajan, miten sitä muuten jaksaa valvoa vauvan kanssa.. no aina jaksaa kun on pakko.
Katja 78, kyllä mua tympii tää olotila, just tuon nukkumisen hankaluuden takia ja olokin alkaa oleen valtava... istuminen on myös hankalaa, ainoastaan kävely tuntuu hyvältä.
Mukavaa viikonloppua kaikille!!
 
Nelly: Todelliset synnytyssupparit kyllä tuntee, että tämä on nyt sitä. Ei epäilystäkään!
Ne on todella kokonaisvaltaisia ja niitä alkaa tulla suht säännöllisin välein. Mä vain kävelin eteisen ja keittiön väliä silloin ja nojailin tiskipöytään aina, kun supisti ja laskin kellosta supistusten välejä ja pituutta. Kahden tunnin päästä herätin miehen ja tunti siitä lähdimme sairaalaan. Poika syntyi 5h43minuuttia sen jälkeen, kun supistukset alkoivat.
 
Mulla on ollu noita kovettumisia ehkä viikolta 30, mutta nyt niitä on alkanu oleen iltaisin aika paljon ja päivisinkin (ei ollut ennen), vatsa on sellanen pinkee vesimeloni useamman minuutin ajan ja saattaa tulla useampi peräjälkeen. Eilen oli jo kipeitäkin ihan alavatsassa, joten varmaan maanantaina jään sitten töistä pois - mitä se tereveydenhoitajakin suositteli. Niihin suppareihin muuten on auttanut jostain ihmeen syystä seksi... ja lämmin suihku. Töissä käytiin syömässä jo mun viimesen päivän kunniaksikin, mutta ens viikolla käyn ainakin vielä kakkukahvit tarjoaan.

Väsynytkin kyllä olen ollut samoten viikolta 30, jotenkin oon jo tottunu näihin puolivillasiin yöuniin ja silmäpusseihin. Ja pahaolo + päänsärky on tuttua samoilta viikoilta lähtien. Tavallaan on kuitenkin ollut kiva olla töissä kun ei tuu ajateltua noita pikkuoireita, mitenköhän käy kun jään kotiin? No ainakin mulla on varattuna vinot pinot lainakirjoja, ja vaapelin tavarat on järjestettävä kunhan saadaan kaikki kalusteet.

Loput joululahjat käyn hankkiin huomenna, ei tarvi sitten enää niistä stressata. Niin ja toivottavasti perätilallisetkin saavat päähänsä kääntyillä toisinpäin! Voikaa hyvin ja paksusti pallovatsat! ;b
 

Yhteistyössä