Tammimammat 2009

Milo; jaksamista sinne valtavasti!! Uskotaan että tuo vyöhyketerapia tosiaan auttaa, olen kuullut myös että auttaa tosi hyvin koliikkiin!! Eikö teidän joku lähisukulainen vois tulla auttamaan, että saisit edes hetken levätä? Edes kotitöissä tai ruokaa sulle laittamaan? Ja sä voisit pumpata yhden syöttökerran maidot pulloon ja nukkua, 4-5 h unta putkeen tekisi jo varmasti ihmeitä!

Meilläkin ekat 3 viikkoa meni hyvin, vauva nukku yöt jne. Viime viikolla oli selkeesti tiheän imemisen kausi, kuulemma vauva "tilaa seuraavien päivien maidot" imemällä tiheesti n. 3-4 vkon iässä. Eli heräsi 1½ h- 2 h välein syömään, oli saman verran hereillä ja taas sama rumba. Oli tosi raskasta.
Tällä viikolla mennyt sitten jo paremmin, poika täyttää huomenna 5 vkoa. Yöunet sellaista 3½ h keskimäärin, JOS ei ole vatsavaivoja. Edellisyönä ei juuri nukkunut kun olin ed. päivänä antanut cuplatonia vatsavaivoihin - meillä vaan pahensi asiaa nuo cuplatonit joten se pullo lens kaaressa roskiin. Pitää ehkä kokeilla rela-tippoja tai neuvolan mukaan disflatyl myös vois auttaa.

Meillä oli eilen neuvola. Poika kasvanut tosi paljon, nyt 5170 gr ja pituus jo 56 cm. Alkaa 56 senttiset vaatteetkin jo käydä pieneksi. Meillä pojalla tullut naamaan ja yläkroppaan pieniä punaisia hormoninäppyjä. Kuulemma tämä tapahtuu 4-5 vkon iässä. Toivon että ne häipyis ennen sunnuntaina olevia ristiäisiä!

Huomenna pakko koko päivä tehdä ristiäisvalmisteluja. Kiva kun miehelläkin järjetön työputki tietty just nyt. Vauva-arki on rankkaa, mutta kyllä se on myös antoisaa. Väsyttävää, mutta uskokaa pois että vielä sitä muistellaan tätä vauva-aikaa myös haikein mielin, se menee kuitenkin niin tosi nopsaan ohi!

JAKSUJA kaikille!

 

Mekin oltiin elämämme ensimmäisellä vaunulenkillä vauvan kanssa ja hyvin meni. Tuolla oli törkeen kuoppasta pompputietä kun lumi aurattu siihen tielle, mutta nukkui silti sitkeesti koko reissun. Venähti eka kerta 45 minuuttiseks, arvioin mun nopeuden väärin, hehah

Nyt vauva söi ja on hereillä ja kattelee dr.philiä.. sitä väsyttää ja kovasti haukotteleekin, muttei tahdo nukahtaa

Jeannex on varmasti jo synnyttänyt, aika jännää Kaikki ollaan pian kaksin kappalein eikä enää yksin.. Nii ja Hoopu on kolmin kappalein

tuli ihan hiki lenkillä, täytyy hikisenä oottaa et mies tulee töistä, en viitsi kanniskella vauvaa mukaan sitterillä. KUn ei se tykkää siitä.
Mikäköhän toi livtv on mikä uus kanavatuli... toivottavasti tulis hyviä ohjelmia aina päivisin..

mulla on taas sikana asiaa eli ei mitään. lähen menee. moikka

 

Meillä vauvalla on myös aina yöllä jakso, jolloin se vaan itkee... Vatsaa silläkin tuntuu särkevän. Itsekkin jo mietin tota vyöhyketerapiaa, mutta katselen vielä josko nuo vaivat helpottaisivat muuten. Mun kaveri sanoi, että heillä molemmilla vauvoilla vatsavaivat helpottivat siinä 8-10 viikon iässä, toivon että meillä kävisi sama. Odotellaan.

Vauva on alkanut vastaamaan hymyyn. Aamulla hymyiltiin vuorotellen, oli tosi liikuttavaa!

Onko teillä muuten niin, että jos vauva nukkuu tavallista pidempään niin tisseihin pukkautuu maitoa ja sitä alkaa valua? Mulla on ja se on aika ärsyttävää, välillä sattuu niin että on pakko pumpata.

Mekin katotaan dr. Philiä

 

Mulla on muutama vinkki, ehkä kannattaa kokeilla.
Jos vauva ei millään nukahda itsekseen, anna sille rätti. Ihan tollanen kevyt harsorätti. Se kevyesti otsalle ja käteen, niin vauva saa unta. Toisilla toimii myös musiikki ihan hiljaisella. Meillä oli sellainen mobile, mikä soitti 5-10 min hempeää musiikkia ja loppui sitten itsekseen. Sen sai myös heijastamaan kattoon ihania tähtikuvioita, joita kattellessa itsekin tuli nukahtaneeksi.
Jos vauva ei halua nukkua pimeässä, osta sellainen nukutuslamppu. Ikeasta saa hyvän, se ladataan aina päivisin ja kun laitetaan illalla päälle, se hiipuu himmeäksi aamua kohden. http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/60062165
Masuvaivoihin auttaa vauvan mahallaan pito polviasi tai rintaasi vasten, niin että itse makaat, että se on siis ihan vaaka-asennossa.
Ja meillä tosiaan vauva rauhoittuu kun sitä silittää peukalolla otsasta, kulmakarvojen välistä ja puhaltaa kevyesti kasvoille.
Ikävä, että teillä on kaikenlaisia vaivoja. Mä en tiiä sitten, kun olen itse niin rakastunut ja jätän jokaiselle päivälle aina hyvästejä (kun emme tee enempää lapsia), että osaanko ajatella "harmi"-ajatuksia mun vauvasta. Nautin vaan jokaisesta hetkestä kun tää menee niin hirmunopeesti ohi. Kohta se on kiukutteleva kaksivuotias, jonka jälkeen koko elämä on vaan taistelua. Ja joo, viime yönä en nukkunut ollenkaan ja esikoinenkin nousi 3 tunniksi ylös, kakkosen herätettyä mutta.. jotenkin kun tiiän että kaikkeen tottuu ja ja ja... ehkä mä toimin jotenkin kuin aivoton robotti. Tosin mun vauva on vasta 1½ viikkoinen eikä olla d-tippojakaan aloitettu vielä.

 

Milo: Sain hyvän neuvon d-vitamiinin antoon apteekin tädiltä ja toimi meidän 3 viikkoisen herkkään masuun: annat Deetippoja (ei siis esim. Devitol tai Jekovit) sen 20 tippaa päivässä pitkin päivää. Itse annan neljässä osassa aina 5 tippaa maitoon sekoitettuna. Samainen täti kertoi, että esim. Jekovit on öljypohjainen ja sen takia saattaa ärsyttää pikkumasua todella paljon, muutenkin kannattaa kuulemma vältellä herkkään masuun öljypohjaisia tuotteitä, kuten Cuplatonia.
Toivottavasti auttaisi teillekin!

 

Koska saa mennä saunaan? Joo, vauva puolivuotiaana alalauteille, mutta synnytyksen jälkeen äiti? Mä oon ihan vilunväreinen!!

 

moi

meillä annettiin eilen ekat d-tipat ja alotan sillain, että 1 tippa kahtena päivänä..sit 2 tippaa kahtena päivänä jne..kunnes 5 tippaa on saavutettu ja sillä jatketaan. Meidän neuvolassa neuvottiin alottaan sillain. On kuulemma hellempi aloitus vauvan vatsaa ajatellen..
Niin ja sit tein vielä sillain, että annoin sen d-tipan samalla ku relatipatkin. Eli tein sellasen d-rela-sekotuksen

Viimeyö meni ihanan rauhallisesti. Vauva heräs 3h välein ja imi rintaa aikansa ja taas jatkettiin unia...kumpa ensyö olis samanlainen. Itekkin on niin virkee ja eri fiiliksillä ku saa nukkua kunnolla. Imetyksen ajankin pidän silmät kiinni ja saatan välillä vähän torkahtaakin, mutta havahdun heti kun vauva sylkee tissin suustansa. Sit röyhtäsy ja back to sleep...sit ku tajuais aina päivälläkin nukkua samalla ku vauva nukkuu, niin eihän tässä olis mitään hätää. Mutta aina sit keksin kaikkee turhaa tekemistä ja höösään tääl kotona...tosi fiksua...

Tosi harmillista, että Milon vauvalla on koliikin oireita. Mä toivon sydämeni pohjasta, että se vyöhyketerapia auttaisi. <3

Meidän vauva ei oo (ainakaan vielä) kovin syliriippuvainen. Päivisin se viihtyy tosi hyvin sitterissä, enkä oikeastaan muulloin pidä häntä sylissä kuin imetyksen ajan. Illalla kyllä monesti iskee sellanen hellyyskohtaus, että on pakko pitää meidän pikkusta sylissä ja lämmitellä viltin alla. Niin ja iskä kyllä kaappaa pojan välittömästi syliin, ku tulee töistä ja sitten alkaa höpöttely ja niillä on jo ihan oma nenäpusu-leikkikin

Mun on kyllä kans pakko todeta, että mäkin kuvittelin tän vauva-ajan aikalailla erilaiseksi. Tiesin kyllä että öisin joutuu heräileen jne, mutta silti se tuli ihan puskista..heh..niinku että, hyvästi hyvät yöunet. Ja mä oon ihminen, joka rakastaa nukkumista oikein tosissaan. Mut kokoajan tähän tottuu enemmän ja yöheräilyt tuntuu nekin kokoajan helpommalta. Ja pian voi jo olla niin hyvä tilanne, että "joutuu" enää herään kerran yössä...(tai sitten ei..heh) no..aina saa toivoa!! )

Tänään poika nukkui jo tunnin pihalla ja sitten kannoin sen sisälle, ku en viittiny kauempaa pitää pihalla. Unet jatkuu sisälläkin ja tossa se nukkuu sitterissä edelleen...klo 16 lähettiin pihalle, joten veikkaan että seiskalta herätään syömään.
Huomenna vois kokeilla 1,5 h pihalla nukkumista...
Ollaan menty silleen, että ma 0,5 h, eilen 45min ja tänään 1h. pikkuhiljaa kasvatan aikaa..

Tutti on kyllä hyvä keksintö! Se auttaa saamaan unesta kiinni ja kertoo jos on nälkä..heh..meillä tutti kelpaa millon vaan, paitsi sillon jos on nälkä. No..sillon kyllä alkaa yleensä huutokin.
Oon aiemmin luullu, että kun vauvalla on tyyliin koko nyrkki suussa, niin sen on nälkä mutta ei se sit ookkaa niin. Sillä on tarve vaan imeä.

nyt mies tuli kotiin töistä..

heippa!

 

... taustailijana haluaisin tuoda sylittelyn tärkeyteen yhden näkökulman,kun tuntuu että se "takiaisena" oleminen on monelle raskasta. Luin juuri jostain lehdestä, että kun vauva on 9kk masussa suurten lihasten turvallisessa "puristuksessa", hän kaipaa turvallista syliä myös täällä ulkopuolella. Kannattaa olla ylpeä siitä, että oma syli kelpaa vauvalle, ja pystyy sitä antamaan. Läheisempää vuorovaikutusta ei ole eikä vauva sitä keltään muulta voi pyytää. Loppujen lopuksi n. 8kk (= 250 päivää!!!!) päästä vauva menee jo omillaan ja siitä tahti vaan kiihtyy. Pian syli ei enää kelpaa. Yöheräilyt ovat raskaita, itse ennen 12h tunnin yöunia vedelleenä voin asian allekirjoittaa. Niihin kuitenkin tottuu ja kuka oikeasti haaveili normiunista kun vauvaa alkoi haaveilla. Se on sitä todellisuutta, elämää. Pienen ihmisen taimen voi toki laittaa yksin omaan sänkyyn tillittelemään pimeään. Onhan se hiljaa, kun ei muuta osaa pyytää, mutta olo voi olla tosi turvaton. Haluaisi tutustua maailmaan ja tarvitsisi vuorovaikutusta hänen rytmien mukaan, mutta kukaan ei vastaa viestiin....
Teillä ihana ketju ollut koko raskauden ajan, mutta nyt harmittaa asioiden sävyt ja tuntuu kurjalta lukea, ettei pienille annettaisi niiden tarvitsemaa syliä. Sitähän äitiys on.
No joo, piti laittaa lusikka soppaan. Asia jäi vaivaamaan mieltäni kovasti. Terkuin 3 lapsen äiti

 

Iltaa!

Meillä on mennyt hyvin. Paitsi viimeyönä poika söi tisut ihan tyhjiksi ja oksensi toosi paljon pois.. Näytti siltä, että oksensi kaikki pois. Mietittiinkin, että eihän sillä ole oksennustauti. Otin kuitenkin pakkasesta pumpattua maitoa ja tarjosin pullosta, kun pelotti että pikkuinen kuivuu. Onneksi ei tänään enää oksentanut niin paljoa.

Me saatiin lainaan kantoliina. Harmi vaan kun poitsu nukkui eikä päästy harjoittelemaan pojan kaa sitä. Mutta innolla odotan, että se heräis ja sais kokeilla tuota. Luulen, että se helpottaa sitten ensi viikollakin, kun mies menee töihin niin vois vaikka itsekin syödä, kun poika on siinä rinnalla. Nykyään on niin vaikeeta, kun se herää yöunilta niin se valvoo niin pitkään, että sitä ilman miestä (tai kantoliinaa) ei sais syödäkään.

Meillä poika ei ole nukkunut pitkään aikaan omassa sängyssään, kun aina nukkuu siellä missä mekin ollaan esim. sängyssä tai sohvalla (meillä on sellainen divaani sohva) Mietityttää, että tulikohan turhaa laitettua koko sänky ..hehe

Nyt pitää mennä, kun poika heräs

 

Milolle ihan hirveästi voimia vauvan kanssa!!!

Kun mä luen teidän juttuja, tulee ihan huono omatunto, kun meidän neiti on niin superkiltti eikä edes itke paljon, ehkä 15 min. per päivä. No, tässä vaiheessa täytyy koputtaa piiiiitkään puuta...

Tänä aamuna tapahtui vielä iso ihme ja neiti alkoi yhtäkkiä imeä oikealla otteella ihan kuin ei mitään hankaluuksia olisi koskaan ollutkaan. Äiti on NIIN ONNELLINEN <3.

Meillä sylitellään ihan hirveästi. Valmennuksessa sanottiin ettei lasta voi pitää liikaa sylissä ja sitä neuvoa me ollaan noudatettu. Miehen kanssa meillä on melkein kisa siitä, kumpi saa pitää neitiä sylissä ja pikkuinen nauttii tosi paljon kun saa olla jommankumman rinnan päällä. Siinä hän nukkuu monta tuntia päivässä ja yöllä myös. Kokeilkaapa tekin, joiden vauvat itkee/ovat levottomia, koska meillä se on ihan satavarma tapa rauhoittaa vauva. Meidän neiti ei nuku yhtään omassa sängyssään vaan öisinkin meidän vieressä, mutta eiköhän sekin puoli saada kuntoon lähivuosina . Kieltämättä vähän rassaa se etten saa nukkua ihan miehen "iholla", mutta tää on nyt tätä aikaa ja rauhallisten öiden takia sen arvoista.

Liinu, mä kysyin neuvolassa siitä saunasta ja täti sanoi, että omassa saunassa voi olla hetken aikaa vaikka samantien. En oo kyllä vielä käynyt, kun tikit jotenkin kiristää, mutta suunnitelmissa on .

T. Mira

 

Ainiin Liinu kysyit saunasta. Mää luin meijän sairaalastalähtö ohjeista, että paras pesupaikka itselle on suihku tai oma sauna. Ei siinä lukenut mitään epparin varomisista ym. joten heti kotiin tulon jälkeen olen saunassa käynyt ja siitä lähtien jokatoinen päivä.

 

kokeile rohkeasti kantoliinaa heti kun vauvasi ikä sallii! Kantoliinassa vauvan masu on omaasi vasten, jolloin masu saa "hierontaa" koko ajan -->voi vähentää vatsanväänteitä/ auttaa koliikkiin. Lisäksi pystyasento ja kuulee sydämesi sykkeet koko ajan -->turvallinen olo.

 

Tuolla lukee ainakin, että kantoliinaa voi käyttää ihan vastasyntyneellekin:
http://www.kantoliinakanava.fi/

Milo sulle voimia, että jaksat itkujen kaa!

Meijän poitsu se vieläkin vetelee hirsiä eli ei vieläkään olla kokeiltu tuota liinaa.

 

Päivitän lyhyesti tilannetta eli saimme pojan eilen 3 päivä Vauva oli 3345g ja 50cm pitkä, synnytys meni ok. Äiti ja vauva voi ihan hyvin vaikka aika väsyneitä ovatkin.

Petri, Jeannexin mies

Oma olo ei ole kauhean hyvä: aiemmin odotimme vauvaa yhdessä, nyt joudun odottamaan sekä Äitiä että lasta yksin kotona, aika typerä olo

 

Onnea Jeannex ja koko perhe! Kiva kun saatiin tuore tilanneraportti . Nyt me ollaan sitten kaikki saatu vauvamme, aika ihmeellistä. Ja ihanaa.

Mäkin päätin että testaan huomenna sitä kantoreppua vauvalle. Olisi meillä kantoliinakin (kaverilta saatu), mutta en osaa sitoa sitä... Ehkä harjoittelen jos vauva ei jostain syystä tykkää repusta.

Me saatiin luultavasti nimi vauvalle päätettyä! Ollaan molemmat siihen tyytyväisiä ja tuntuu sopivalta meidän vauvalle. Laitan suljetulle kunhan päätetään varmaksi.

 

ONNEA JEANNEX ja Petri!!

Ja erityiskiitos sinulle Petri kun tulit tilanteen nopsaan tänne meille päivittämään!! Varmasti hölmö olo kun itse olet kotona ja vauva ja äiti vielä sairaalassa, mutta pian olette kolme yhdessä ja voi sitä onnen määrää!! Joko on tietoa milloin Petri sun perhe pääsee kotiin?

Onko kaikki tammimammat nyt jakaantuneet? Ja siis valmiita siirtymään odotuspuolelta vauvanhoitopuolelle??? Wautsi :=)

 

Wautsi! Onnea Jeannex ja Petri-isä! Kyllä ne sieltä pian tulee ja pääsette tekin vauva-arkeen!

Meilläkin on superkiltti vauva ilmeisesti kun näitä "sepostuksia" täällä lukee. Ollaan alusta asti oltu sylikkäin ihan missä vaan ja mä tykkään haistella vauvan tuoksua. Se on niin ihanaa. Meillä pusitellaan vauvaa ja kaikki höpöttää sille, esikoinenkin pitää vauvaa sylissään heti kun päivä alkaa. Ei se elo auvoa ole, tänäänkin esikoinen heitti vauvaa palikalla päähän ja sanoi ettei pidä vauvoista, sitten puolen tunnin päästä pitääkin ja silittää sitä. Ai niin! Eilen illalla sanoi minulle, että olen kaunis ja ihana. WAU! Siitä tulee jollekkin vielä joku päivä hieno mies. Jos raaskin päästää sen joskus kotoa. Tai jos se ei törmää johonkin kylmään vamppiin, joka ei osaa arvostaa koskettelua ja läheisyyttä. Vie sen kaikki rahat ja pettää selän takana... ;D

Annoin äsken Nannia vauvalle. Se veti ahnaasti 60 ml vaikka oli syönyt aiemmin mun kummatkin tissit tyhjiksi ja toisen vielä uudestaan. Kova tankkaamaan, mutta mun oli pakko antaa pullosta. Taitaa taas nännit tehdä tenät, kuten esikoisen kanssa. Lepuutan niitä nyt ainakin tämän yön. Tiedän, että mitä enempi imetät, sen nopeemmni nännit tahtiin tottuu, mutta perkele mä oon yöllä myös huvitutti enkä nyt jaksa roikkua siinä kiinni. JOS se nyt nukkuis yön paremmin ja saisin minäkin unta, ettei tarttis päikkäreitä vetää vaan pääsis vaunulenkille. Päikkärit on ihanaa laatuaikaa, itelle vauvan kanssa, mutta se kunto..

Mites muilla toi oma toipuminen? Mulla vielä naksuu lonkat ja kyljelleen nukkuminen on hankalaa, rupee puutumaan paikat. Eli imettämisen verran voin toki kyljelleen olla, mutta huvituttina makaaminen sattuu lonkkiin. Alapää on ihan ok, mitä nyt välillä kiristää ja tykyttelee. Kävin siellä saunassa ja voi että teki hyvää! Pitkiä matkoja kävellessä huomaa kyllä että jotain roikkuu vielä mahassa, pakko alkaa pian treenaamaan lantionpohjalihaksia säännöllisesti, tai mulla on mummona kohtu jalkovälissä riippana...! Ja tenat käytössä!! Ei hyvä.

Mun piti kirjoittaa vielä jotain asiaakin mutta uni painaa silmää.

Onnea Jeannexillle vielä kerran... <3 Tulihan se sieltä!

 

Onnea Jeannexille ja miehellensä! Upeaa, että viimeinen meistä on vihdoinkin jakautunut! Ja Petrille: kyllä se varmasti nyt tuntuu pöljältä olla kotona odottelemassa, mutta koita rentoutua ja nukkua varastoon, jotta jaksat sitten autella yöheräämisten kanssa jeannexia.

Milo: varmasti tuo masentuneisuutesi johtuu ainakin osittain siitä, ettet saa kunnolla nukuttua. Uni kuitenkin on ihan hirmuisen tärkeää. Ja esim. jumbossa on kuulemma jumbo-klubin vieressä imetyshuone, että saa äidit rauhassa imettää shoppailun lomassa vauvoja.

Vauva-arki ei kyllä mua ole oikeastaan hirveästi yllättänyt. Olin jotenkin tosi valmistautunut tähän ja olen onnellinen, että toistaiseksi kaikki on kuitenkin tosi hyvin, vaikkei unta saakaan ihan niin hyvin kuin ennen. Nyt on menny pari yötä hieman paremmin. Ehkä sekin auttoi, kun lopetin sen vaipanvaihto-rumpan. Nyt olen vaihtanut öisin vaipan vain aina välillä, jos olen epäillyt paskojen olevan housuissa. Lisäksi kuljen kämpässä lähes pimeässä, enkä puhu vahingossakaan vauvalle öisin, ettei se heräisi niin paljoa.

Takiaisvauvojen äitejä kyllä ymmärrän. Meillä poika ei onneksi ole kovin takiainen, sillä mulla on tosi heikot ranteet ja pojun nostelu käy ihan työstä. Mulla ois lainakantoliina kaapissa, mutta jotenkin se tuntuu niin vieraalta ja vaikealta se sitominen ja kaikki. Se rintareppu on enemmän mun mieleen. (Sekin meillä on lainassa) Mut vielä poju on liian pieni siihen. Haluaisin kyllä, että poika ois mua lähellä mahd. paljon, mutta tosiaan ei pysty koko ajan pitää sylissä, jos tekee ruokaa, siivoaa yms.

Nyt on pakko taas mennä nukkumaan, jospa taas sais pari h unta palloon?

 

Se imetyshuone on sitten maailman ankein!!! Kyyl se tietenkin asiansa ajaa, mut...

 

Ei oo totta. Kävin fiilistelemässä helmikuisissa noita synnyttämistä odottavien juttuja! ;D Ja omasta on kulunut vasta viikko ja 4 päivää. Haha.. Voi luoja. Mitä mä teen kun tiiän jo nyt että mulle tulee vuoden päästä ihan älytön vauvakuume. Mä taidan ruveta kitiseen sitte koiraa! Esikoinen meni parin päivän tauon jälkeen päikkäriin. Tänään onkin sitten ihan luksuspäivä mieheni ja vauvani kesken.

Vauvalla on vasen silmä ihan rähmässä ja se kitisi kovasti herätessään ja oli kuuma. Mutta nyt taas tissin jälkeen ihan normaali. Panin sen tonne pinnikseen odottamaan kun saan käytyä netissä, ja se ei kitise ollenkaan. Olisin ottanu sen het pois jos olis protestoinu, mutta ei.

Jee!

 

Muistakaa naimattomat muuten, että se isyys pitää tunnustaa ennenkuin pitää ristiäiset ja että papereiden saamisessa saattaa mennä parikin viikkoa, koska ne tulee postitse.

 

Pakko tulla vuodattamaan tänne, tuntuu että hajoo pää.

Miehellä ollut yks työprojekti, jonka piti kestää viikon ja olla ohi maanantaina, mutta se jatkuu vaan. Ei ole mun miehestä kiinni, mutta sillä oma firma ja tavallaan on oman itsensä pomo, eli huonosti organisoitu projekti kaikenkaikkiaan.

Se on tosi poissaoleva kotona, ei juuri osallistu mihinkään ja selittää että tää on poikkeustilanne jne. MITÄÄN se ei tee oma-aloitteisesti (ei vaihda vaippaa jos en niin pyydä), roskapussikin vois pursua yli äyräiden mutta se ei sitä tyhjennä ellen siitä erikseen mainitse. Voi että miehet on niin MÄNTTEJÄ!

Musta tuntuu että meidän parisuhdekin on tän takia aivan rauniona, riidellään vaan. vaikka toisaalta tiedän että molemmat on aivan stressissä ja loppu ja tää ei oo normaalitilanne; stressaan ristiäisjärjestelyistäkin kun nehän nyt on kaikki kaatunut mun päälle (no onneks isovanhemmat leipoo ja osallistuu myös) ja musta vaan tuntuu etten jaksa.
Vauvanhoito sinäänsä on musta ihanaa, yölliset heräämiset jaksan ja sinäänsä tää rumba ei mua ole yllättänyt. Mutta siihen päälle parisuhdekriisi ja se että oikeesti hoidan kaikki kotityöt (tai sitten sanon sille että "tee sitä tai tätä") niin saa mut oikeesti tosi väsyneeksi.

Miten teillä muilla on kotitöiden laita, miten ne jaettu, onko mies oma-aloitteinen edes vähimmässä määrin??

 

Huomenta kaikille

Ihan ekaks haluun korjata taustailijalle, että vaikka vauva-arki on yllättänyt rankkuudella, en todellakaan vaihtaisi mihinkään vauvaani(ja tuskin muutkaan). Kirjoituksestasi tuli sellainen olo, ettei rakastaisi vauvaansa jos sanoo, että vauva-arki on rankempaa kuin luuli. Meillä myös vauva kaikkialla missä mekin/mäkin. Ja yöt nukkuu kainalossa,kun siellä saa parhaiten unta. Läheisyyttä ei varmasti meidän pojulta puutu.
Mutta en kyllä silti voi sanoa, että ihanaa kuunnella kun pieni itkee vatsakipua ja mikään ei auta? Musta olisi outoa nauttia ja olla onnellinen koliikista? no joo, itse kukin tyylillään. Kuten neuvolassakin sanotaan, jokainen äiti tietää parhaiten, mistä oma lapsi pitää. Ja musta on hölynpölyä väittää, etteikö alkuarki olisi rankkaa ainakaan esikoisen kohdalla imetysongelmineen, itkuineen, yms. Noh, nyt tulee varmaan pommeja takaisin, oli vain pakko kommentoida kun koin taustailijan nuhteet täysin aiheettomiksi niin minua kuin muitakin kohtaan. :/

SITTEN ONNEA JEANNEXILLE JA PETRILLE POJASTA!!! <3 <3 Nyt on jokaisella sitten vauvat maailmassa

Mä oon jättäny nyt kaikki kahvit, ruisleivän, suklaan ja eilen olin täysin maidottomalla linjalla, ja VOILA! Vauva nukkui paremmin. Oli vatsanväänteitä ja itkua, muttei lähellekään niin kuin aiempina öinä. En aloittanut vielä d-tippoja, kun kokeilin maidotonta ilman niitä ensin.

T. Milo ja Pikku-Apinani mun

 

Tammipoitsun äiti, meillä mies on yleensä osallistuvainen, mutta nyt tosi väsynyt niin vauvan itkuisuuden kuin kanssa rankan työtilanteen takia. Kyllä se roskat vie ja välillä imuroi tms. Ja itse asiassa pesi itse pyykkiäkin toissapäivän (kun oli sen urheiluvaatteista kyse, etten tuhoo niitä). Joten osallistuu, mutta ei esim. pyytämättä vaihda vaippaa. Sanonkin aina vauvalle esim iltapesun aikaan kovalla äänellä "Kohta ISI vie sut iltapesulle ja vaihtaa vaipat" ;D Ja sitten isi vie. mutta aika vähän tekee, mutta ymmärrän sitä täysin kun ei nuku juurikaan öisin ja tekee fyysistä työtä. Annan mieluusti mennä päikkäreille kun tulee kotiin, että saa rassun edes hymyilemään ennen kuin joutuu taas heräämään töihin.

Mutta toivottavasti miehesi osallistuisi pian enemmän, ehkä se luulee, että kun olet kotona, sulla on helpompaa vaikka todellisuudessa ainakin joinakin päivinä taitaa olla päinvastoin. ? Kerro sille miten vaikea on edes vessaan mennä. tai jotain. tsemppiä.

 

Tammipoitsun äiti, vielä sen verran, että mitä jos miehesi on epävarma esim vauvanhoidossa ja senkäään takia ei oikein tahdo osallistua? Munkin mies varmistelee aika paljon aina ennen kuin tekee, vaikka musta se osaa paremmin hoitaa vauvaa kuin minä Ja kaikki kun esim illalla vaihdetaan vaatteet, se kysyy aina multa, että mitkä vaatteet me laitetaan ja kun iltapesu, niin se kysyy, pestäänkö tänään vaan se ja se vai pestäänkö esim tukkaakin.