~*~ Tammikuun Vauvat 2012 syyskuussa ~*~

:wave:

Taas oli paljon hyviä ultrakuulumisia, onnea siitä kaikille jotka olivat siellä käyneet. :heart:

Katapultti Miulla sama juttu että vaikka istukka on tuossa edessa niin liikkeet ja potkut kyllä tuntuu hyvin. Tosin silloin yhdessä vaiheessa oli sellainen kausi, että ei oikein mitään tuntunut.

-Amalia- Meillä on tuo Eichbärchen-pussi ja se on kyllä niin lämmin että ei pahemmin päällysvaatta tullut käytettyä sen kanssa. Kovimmilla pakkasilla oli vaan viltti sitten koko kaukalon päällä.

inkalilla Ootko menossa strerilisaatioon nyt tämän jälkeen? Jos saa udella.

Sartsalle tsemppiä surusta toipumiseen. :hug:

(.) Sokerirasitus olisi täällä ohjelmassa keskiviikkona. Luoja että vihaan tuota siellä käymistä, tuntuu jotenkin niin turhalta kun koskaan ei mitään ole ollut. Ja syömättömyys on kanssa inhottavaa, kun silloin on se pahin nälkä tietenkin kun tietää että ei voi syödä. :(

Lisäksi stressiä aiheuttaa tuo ensi viikon lääkäri. Hajoan kyllä jos ei tipu sairaslomaa, jalkakivut on vaan pahentuneet ja iltaisin jalkoja pakottaa ihan älyttömästi. Tosi kivaa jos tässä joutuu vielä töihin menemään, ei enää sen jälkeen pysty kotona mitään tekemään. Nyt kun on jo ihan poikki jos vähänkin enemmän seisoskelee. Toivottavasti tuo lääkäri tajuaa sen.

Kiva kuulla etten ole ainoa harvapää täällä. :D Tuon raden lisäksi on ilmennyt rytmihäiriöitä kiusaksi saakka. Tai jotain sellasta, sydän hakkaa kun hullu ja vetää koko kropan ihan voimattomaksi. Onneksi noita on ehkä vaan kerran päivässä, mutta ei silti kovin kivaa. : /

Mitäs muuta. Kuopus täytti tänään vuoden. :heart: Jotenkin tuntuu hassulta että siitä on jo vuosi kun on ollut synnyttämässä, vaikka ihan kuin olisi ollut eilen. Viikonloppuna olisi sitten synttärijuhlat ja jos vaikka sitten saisi siivottuakin täällä. :D

Voikaahan hyvin,

MLM ja Kukkis 24+5
 
Minksulle onnittelut poikalupauksesta ja Maijulille tyttölupauksesta :)

Mäkin odotan jo kovin äitiyslomaa, mutta hieman eri syystä kun monet :D eli mulla ei oma jaksaminen niin huono ole, oon ihan pirteä (jos saan öisin nukuttua) ja joku pesänrakennusvietti on iskenyt siivousvimman perusteella. Mutta siis; mä tein kuopuksen kanssa ISON virheen ja sille opetin niinkin turhan ja typerän jutun, kuin tutin imemisen, eli meidän kolmesta vauvasta ainoa jolle oon tuttia tarjonnut, kun kuvittelin, et se jotenkin helpottaisi jotain (???) ja noh, mä en oo vielä yhtään hyvää puolta siitä turhakkeesta löytänyt, mutta huonoja senkin edestä, kaduttaa ja PALJON, et ikinä sille tuttia näytinkään. Noh, aamulla taas kirosin, kun piti etsiä tuttinauhaa ties mistä ja kakara huutaa sen muovinkappaleen perään ja mietin koko matkan, et heitän ne kaikki roskiin tänään, mutta taitaa tuo hoidossa olla helpompaa sen turhakkeen kanssa. Joten heti kun mun äitiysloma alkaa lentää joka ikinen tutti roskiin ja sen jälkeen meidän talouteen moisia ei enää hankita. Jotenkin turhauttavaa vaan, että vielä pitäis 2,5kk kärsiä moisista :(
sanomattakin lienee selvää, että tulevalle vauvelille moista kapistusta ei edes näytetä!!

Viikonloppu meni hyvin vähillä unilla :( lauantai-iltana muhun iski joku ihme mahakipu ja la-su yö menikin sitten vessassa istuessa, maha kramppas niin älyttömästi ja lopulta sit oksensinkin. Ei siis kuitenkaan ollut mahatauti ts. ei mulla ollut mitään ripulia ja oksennuskin tuli vain kerran ja oli sellanen hmmm... siis ei sellanen mahatauti oksennus vaan lähinnä sellanen mahantyhjennys. Vauva potki ja melskas koko yön ihan älyttömästi ja siinä valvoessa mietin, että sattuukohan siihenkin(?) oli kyllä kauhea yö. Seuraava yö meni koiran kanssa valvoessa, kun se pässi yritti itsemurhaa niin siivoiltiin sit sen oksennuksia. Eilen siis muistutin lähinnä zombieta.

tatomira rv 24+2
 
Hei kaikki!

Pitkästä aikaa kirjoittelen, työreissua sun muuta kiirettä pitää ja aika on kyllä mennyt todella nopsaan.

Pikaisesti rakenneultrakuulumiset: kaikki ok, tyttö vastasi kooltaan viikkoja ja mitään poikkeavaa ei ollut. Ja tosiaan tänne annettiin kohtuu varma tyttölupaus!

Tuota raskausdementiaa esiintyy täälläkin! Erityisesti klonajat unohtuu, vaikka kuinka merkkailen niitä itselleni ylös kalenteriin. Sama vaiva oli edelliselläkin kerralla.

Pikaisesti palstalla piipahtaen bryson.
 
  • Tykkää
Reactions: Jemppi ja Maira
Onnea Minksu
, Maijuli
ja bryson!


tatomira, meillä puolestaan tutti on ollut suunnaton pelastus, varsinkin kaksosilla. Tosin sitä ei ole muutamien alkukuukausien jälkeen käytettykään kuin unilla, joten sitä ei ole tarvinnut muuten vonkua. Kaksivuotispäivänä jätettiin suht kivuttomasti pois.

(.) Neuvolassa käyty. Oma terkkari on pitkällä sairaslomalla ja paikalle oli värvätty opiskelija. Oikein mukava ja asiantunteva, joten ei valittamista. Kaikki hyvin ja kelan paperit on vihdoin hallussa. Seuraavaksi lääkäri kolmen viikon kuluttua. Nyt vasta jälkeenpäin tajusin, että varasi pelkän lääkärin. Yleensä sitä on edeltänyt käynti th:lla (mittaukset ym.).


NS 23+4
 
Onnea kivoista kuulumisista ultrassa käyneille =)

Hyvin epäaktiivinen olen nyt ollut kun tuntuu että jaksaminen on ihan lopussa. Selkä kipuillut nyt pari päivää ilkeästi, tois puoleista kipua alaselässä ja ei helpota missään asennossa joten panadolia on taas mennyt. Kotityötkin jäänyt tekemättä kun tuntuu ettei tiskaamaan pysty kun sattuu seisoa paikallaan ja siivoaminen on ihan viimeinen asia mikä on mielessä. Nukkuminenkin on hankalaa kun kipu valvottaa... Mies heitti oman epäilyksensä näiden kipujen aiheuttajaan... Mulla kuulemma ryhti lysähtänyt toispuoleiseksi, eli jännitän jatkuvasti toisen puolen lihaksia. En sitten tiedä. Itse huomannut kyllä hieman muutoksia seistessä mutta en mitään kummallista... Mutta ehkä jos näiden selkäkipujen kanssa jaksais neukkaan asti niin vois kysyä sieltä vinkkiä.

Mutta nyt minä painelen ruuanlaittoon.
Mimsy & Mini 20+6 (POKS kuuluu pian)
 
Viimeksi muokattu:
Heipä hei!

Onnea kaikista uusista ultrakuulumisista! Onhan sieltä jokunen tyttökin kuitenkin tulossa :).

Minä olen tutinkäytön kannattaja, esikoinen söi heti alusta asti tuttia ja luulenpa, että tälle toisellekin annetaan, jos huolii. Riippuu varmaan lapsesta, mutta itkuisen vauvan kanssa se oli kyllä aika välttämätön, kun ei voinut ympäri vuorokauden pitää tissiäkään suussa. Eikä siitä myöhemminkään haittaa ollut, vuoden ikäisellä tutti piti tehokkaasti muut tavarat pois suusta esim. pihalla ollessa.

Äitiyslomaa varmaan odotan minäkin, kun tulee jo aamuja laskettua =). Töissä menee muuten ihan mukavasti, mutta meinaa olla liian kiireistä. Ja iltaisin on niin poikki, ettei meinaa jaksaa kotona mitään tehdä. Eikä meinaa kyllä muistaa hoitaa asioita, jos ei laita muistutuksia piipittämään...

(.) Neuvolassa tuli käytyä. Painoa tulee hurjaa tahtia, mutta tulkoon vaan. Katotaan sitten muutaman kuukauden päästä, että mikä on lopputulos :D. Muuten kaikki perusjutut ok, mutta supistelua meinaa olla ja siitä tuli nyt ylimääräinen tarkistuskerta. En mä usko, että mitään sen kummempaa on tapahtunut alakerrassa, mutta käydään nyt kumminkin, kun käskettiin. Ja Kelan paperit tuli tosiaan täytettäväksi, siinä sitä on puuhaa vähäksi aikaa.

Joku oli kiinnostunut sf-mitoista ja mulla oli se tässä neuvolassa 21 cm (rv 22+3). Kuulemma käyrällä menee.

Leppoisia päiviä kaikille toivottelee
Meelia ja pikkuinen mellastaja
 
iltoja!

Ultrassa käyty ja kaikki oli kunnossa. :) mitään poikkeavaa ei löytynyt ja painoarvio oli 389g eli hyvin kuulema vastas viikkoja. =) Sukupuolta ei saatu selville ku vauveli istui siellä jalat ristissä. :LOL: mutta pitää kysyä joskus myöhemmin neuvolassa, jos sitte näkis, ku siellä on omakin ultrauslaite.

Mut nyt iltapuuhiin, niin palataanpas paremmalla ajalla! =)

an-ri 20+6
 
  • Tykkää
Reactions: Maira ja Jemppi
heipsan kaikille!

nyt täytyy myöntää etten ole aikaan käynyt edes lukemassa täällä..facebookissa kyllä tulee käytyä,ja välillä ei malttas poistua lainkaan kun juttua piisaa.. ja nyt en jaksa lukeakaan enempiä kuin mitä tällä sivulla oli.

olen itse nyt sairaslomalla,ja antibioottikuurilla.. :( poskiontelontulehdus ja keuhkoputkentulehdus.. olo ollu aika kurja,varmaan jo viimeset 2-3viikkoa.. eilen uudestaan lääkärillä ja toivottavasti nyt sitten kuuri alkaisi helpottaa oloa. miten pelkkä yskiminen viekään niin voimat..

rakenneultrakin jo takanapäin..ja meillä sukupuoli yllätyksenä taitaa pysyä loppuun asti :) en halunnut tietää..ja muuten kaikki oli kunnossa pienellä.

tuntuu että vaivat vaan pahenee..selkä,nivuset,närästys.. ja koinpa suonenvetoakin täs yks päivä.sitä pohkeen suonenvetoa vielä odotellessa.. se semmoinen vaiva mikä ollut joka raskaudessa.. tämä kun jo viides raskaus niin kauhulla odotan kuinka pahoja vaivoja tuleekaan vielä.joka odotuksessa vaivat pahentunut. niin ja helposti tuntuu supistelevan kun vähän reippaammin touhuaa.ei kivuliaita kuitenkaan.

joku tuossa puhui tutinkäytöstä... meillä kaikki 4 syönyt tuttia..ja vaikiaa ollu eroon pääseminen.mutta muuten ollu kyllä suurena apuna.katotaan kuinka tämän vitosen kanssa. ekan lapsen kanssa eroon pääseminen oli vaikeinta.mutta muiden kanssa löysin hyvän keinon! aloin puhua ajoissa että kun kasvaa isoksi niin alkaa tuttikin maistumaan pahalta..sitten laitoin joku päivä vähä valkopippuria..ja sillä päästiin eikä kyselty enää perään! yksi lapsista pisti veljensä viemään roskiin kun ei halunnut edes koskea enää! tietty riippuen minkä ikäsestä lapsesta kyse.. nuo ovat olleet n2v mutta ennen 1v ikäähän se olisi hyvä pois ottaa...kerran se vaan kirpasee..mutta miten itse jaksaa sitten.. minen ota ainakaan ressiä tutista.. toi n2v on jo ikä koska ois ihan hyvä saada pois.. tietty mistä tietää vaikka tämä nro5 ei ottaisi tuttia lainkaan.

nyt ei kyllä aikaa enempiä,kotihommat odottaa ja koululaisia hakemaan kohtapuoliin.. on niin kurja keli että kun kerran mullakin auto pihassa niin taidan hakea ettei kaatosateessa tarvi pellolla kävellä.. tai ny valehtelin..just nyt ei taida tulla kuin tihkua...

kaikille hyviä vointeja!!! :)

TT79 ja 22+4 <3
 
Hallelujaa, liikkeet tuntuvat! Vihdoinkin! :D Tosin eivät ne mitenkään salamana kirkkaalta taivaalta tulleet, vaan ovat pikkuhiljaa voimistuneet niin, että ei niitä enää oikein voi pitää minään elohiirenä jossain suolenmutkassa. Olen kyllä jo odotellutkin, melkein 22 viikkoa täynnä. Mukavalta tuntuu. Eipä näitä nyt miksikään koviksi potkuiksi voi sanoa, mutta ihan selkeää elämöintiä on kuitenkin. Semmoselta muljahtelulta kyllä tuntuu enemmän kuin potkuilta.

No niin, saatiin mun mahaan liikettä, mites saatais tähän ketjuun? Me ollaan kokoajan pohjalla, saa oikein etsiä, että missäs se tammikuisten pino on. No en ole kyllä itse auttanut asiaa, en ole halunnut kirjoitella, kun mies on halunnut ”päästä osalliseksi” ja lukea myös. Lukekoon sitten jos tykkää, mutta jotkut asiat jakaisin kyllä mielelläni vain teidän kanssa. Onko teillä olanylilukijoita ja häiritseekö?

Kohta on kela-neuvola. Onkos vinkkejä, miten siihen voisi valmistautua? Te joilla se on jo ollut, mites homma siellä etenee? Ja mites se sf-mitta oikein mitataan ja joko se tässä vaiheessa kertoo jotain oleellista vai vasta myöhemmin?

TT79:lle paranemisia ja parempaa vointia myös noiden muiden vaivojen suhteen, kurjaa. :( Mimsylle myös tsemppiä selkäkipujen kanssa. Kysy sieltä neuvolasta, josko osaisivat auttaa.
Tatomira, mikä ihme sun koiraa vaivaa? Toivottavasti se on jo parempi. (Mikä koira teillä on?) Voi sua raukkaa, oksentelua ja koiranoksentelujen siivoamisia. :hug:
An-ri:lle onnittelut hyvästä ultrakokemuksesta.:flower:
MLM, saako siitä sokerirasitustestistä tuloksen heti? Mulla on se vielä edessä. En ole varma, pitikö siihen ite varata aika, ei kai se vaan voi olla sen kela-neuvolan yhteydessä? Mä neuvolassa aina kuuntelen tarkkaavaisesti ja nyökkäilen, että joo-joo, ja sitten kun lähdetään kotiin, en muista enää mitään.

Ilmeisesti me eletään kohtuullisen seesteistä keskiraskautta, kun täällä on niin hiljaista. Mäkin olen muita pinoja lueskellut välillä. Todella hektistä tuolla syyskuisissa. Keksikääpäs jokin kiinnostava aihe, että saadaan nuo fb-ryhmäläisetkin tänne vuodattamaan tuntemuksiaan.

Tellu Po ja Pallokala 21+5 (tai jotain)
 
Tellu Po Ei se kela-neuvola ole ainakaan täällä mitenkään sen erikoisempi kuin tavallinenkaan, lopussa saa vaan kouraan lapun jossa lukee että raskaana ollaan.. :) Eli muuten on ihan normaali käynti.
Sf-mitta mitataan häpyluun yläreunasta kohdun korkeimpaan kohtaan sellasella tavallisella ompelijan kangasmitalla. Ja sen tarkoitus on vain seurata sen kohdun kasvua, jos kasvaa ihan kamalaa tahtia, siis oikeasti mahdotonta tai vaihtoehtoisesti ei meinaa kasvaa laisinkaan, voidaan lähettää jatkotutkimuksiin et onko vauvan kasvussa mahdollisesti myös jotain häiriötä..

Hirmuisen paljon onnea kaikille ultrakuulumisia saaneille!!!
:heart: :flower:

Juu, hiljaiseksi on pino käynyt, mutta luulen että monella on sama kuin itsellänikin eli kun mitään ei tapahdu, niin paha se on mitään kirjoittaakaan.. :LOL: :p Tonne fb:n kerhoon tulee useimminkin sitten lätistyä ihan niitä näitä, jonninjoutavia, kun tänne taas mielellään kirjoittais ihan ajatuksella, myös muita huomioiden..

Ja oma napa..Reissusta selvittiin hengissä, tosin en voi suositella tuollaista kevyttä 650km repäisyä autolla kellekkää raskaana olevalle, ei tuo hääviä ole..Nauroin vaan sit äiteelle et miten ihmeessä pystyin ensimmäisessä raskaudessa istumaan lentokoneessa samoilla viikoilla 6h kun tuo automatkakin jo ahdisti nyt.. :D

Rakenneultrakin oli tänää ja niin kauan ja hartaasti kuin sitä odotinkin, oli se melkoinen pettymys.. :( 10 minuutissa oltiin kätelty teretulemasta päivät ja heitetty hyvästit..Eli lääkäri, kätilö tai mikä nyt olikaan, ihan tosi nopeasti mittas pään, mahan ja reisiluun että vastas viikkoja ja tarkisti et sydämmessä on kammiot oikein ja munuaiset löytyi, sitten kysyi halutaanko tietää sukupuoli ja vastattiin et antaa jäädä yllätykseks, läppäs koneen kiinni ja totes et se oli sit siinä..Ei painoarvioita tai muitakaan sen suurempia tietoja.. : /

Mulle jäi niin paha mieli tuosta käynnistä et autossa jo meinasin itkua vääntää, kotona soitin neuvolaan ja siellä täti tuumi et jos se ei mitään sanonu niin kaikki on hyvin ja voi voi, se nyt on vaan täti kohtasta et millasta palvelua siellä saa..No ei auta, näillä mennään, nyt vaan toivotaan että vauvalla tosissaan on kaikki hyvin jne..

Että siinäpä ne meidän kuulumiset taas tältä erää.. :) Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Maira ja pimpula 22+1
 
Rakenneultrakin oli tänää ja niin kauan ja hartaasti kuin sitä odotinkin, oli se melkoinen pettymys.. :( 10 minuutissa oltiin kätelty teretulemasta päivät ja heitetty hyvästit..Eli lääkäri, kätilö tai mikä nyt olikaan, ihan tosi nopeasti mittas pään, mahan ja reisiluun että vastas viikkoja ja tarkisti et sydämmessä on kammiot oikein ja munuaiset löytyi, sitten kysyi halutaanko tietää sukupuoli ja vastattiin et antaa jäädä yllätykseks, läppäs koneen kiinni ja totes et se oli sit siinä..Ei painoarvioita tai muitakaan sen suurempia tietoja.. : /
Sen verran pitää nyt pitkästä aikaa kirjoittaa, että meilla oli rakenneultrasta samanlainen kokemus. Kesti tosiaan ehkä kymmenen minuuttia ja kai se lääkäri kaiken katsoi olevan kunnossa. Mut itse ei oikein ehtinyt ihailla pikkuista niin kuin olisi halunnut. Lisäksi sukupuoli jäi selvittämättä kun pikkusella oli jalat niin tiukasti kiinni. Pettymys se oli, vaikka tietenkin pitäisi olla positiivisella mielellä kun kaikki kerta oli kunnossa, mutta kun juuri tuota tutkimusta oli kuitenkin odottanut niin pitkään. :/
 
Höh, onpas huonoa tilannetajua ultraajalta sekä Mairalla että Piisillä. Vaikka tärkeintä tietysti on että kaikki on kunnossa, niin kyllä ne varmasti tietää, että aina se on ainutkertainen tilanne, jota on hartaasti odotettu! :(

Kai se sitten on jostain kiireestäkin kiinni. Meillä oli ihan hyvin aikaa ja ehdittiin siinä ihan vaan ihmettelemäänkin vauvaa. Pyysin, että etsisi sellaisen kulman, jossa näkyy kasvojen profiili (ihan muuten vaan haluttiin nähdä), ja mielellään se etsi sellaisen. Tosin mitään painoarvoa tai pituutta ei maininnut ja unohdin niitä kysyä. En sitten tiedä millaista olisi ollut, jos siellä olisi ollut jotain ylibuukkausta.

Kiitos Maira selvennyksistä kela-neuvolan ja sf-mitan mittaamisen suhteen. :)

SillyMom tervetuloa joukkoon!
 
:ashamed:
Juu, laiska olen minäkin ollut kirjoittelemaan, vaikka päivittäin luenkin.. Tyttö on keksinyt itselleen sopivan korokkeen, jolla seistessään ylettyy hienosti painelemaan äiskän läppärin nappuloita. Kaikenlaista ihmevalikkoa on koneesta jo löytynytkin.
Täällä neulotaan vauvanpeittoa. Huh mitä hommaa, puikotkin painaa jo liikaa (12mm). Hartiat käy nopeesti kipeeks. Välillä sitten neulon sitä haalaria. Päikkäriajaksi onkin sitten ompelua. Sampsukasta tuli laatikollinen ihania kankaita :p. Muutama kestokin tuli pikkuiselle jo tehtyä. Lisäksi päivät kuluu ponileikeissä ja palapelipuuhissa normi kotitöiden lomassa.
Mites teillä muilla auttaako mies kotitöissä?
Ite oon pari kertaa vihjannut, että olisi mukava kun joskus vaikka tyhjentäisi astiakoneen, mutta niin sitä vain täytyy itse mennä tyhjentämään hetkenpäästä.. Joskus lukee niistä ihmemiehistä jotka ostaa kukkia ja lahjoja ja hemmottelee raskaana olevaa vaimoa. Onkohan ne edes tosia..

Noh, minä koitan ottaa itteäni niskasta kiinni :saint: ja muistaa kirjoitella useammin. Tuolla fb:ssä kun en viihdy.

-Amalia- ja Muru öö 22+6?
 
Heipsis!

An-ri ja muut, onnea hyvistä ultrakuulumisista. :)

SillyMom Tervetuloa joukkoon, kiva saada uusia odottajia mukaan. :flower:

Jos vaikka saisi ketjuakin aktiivisemmaksi. :) Itsekkin yritän kyllä kirjoitella ahkerasti, mutta tämä perhe-elämä on vähän esteenä tähän miun netittelyyn. ;) Eikä jaksa jokapäivä ihan samoja juttujakaan kirjoitella, miulla on niin tylsä elämä että ei tässä tapahdu mitään...

Tellu Po Onnea liikkeiden tuntemisesta. :heart: Vissiin pari päivää noissa tuloksissa menee, itse olen aina sitten seuraavalla neuvolakäynnillä kysellyt nuo tulokset. En tiiä että soitetaanko sitten erikseen jos on jotain häikkää, mutta itsellä aina ollut ihan hyvät arvot.
Täällä piti itse varata aika, ennen 28 viikkoa pitäisi tuo sokerirasitus tehdä. :)

Maira ja Piisi Harmi että oli noin pikaiset nuo käynnit. :( Täälläkin (EKKS) ei kyllä yleensä kovin pitkään nuo ultrat kestä, mutta tällä kertaa saatiin ihailla pikkuista pitkään kun joutui sydämen rakenteita etsiskelemään tovin. Koko ultran kesto taisi olla 20 min. Meillekkään ei mitään erityistä painoarviota annettu, tosin sattuu lukemaan sitten tuossa ultrakuvassa tuo paino. :D

Mutta olisi kyllä tosi ihana ollut käydä yksityisellä vielä ultrassa, olisi ainakin saanut kunnolla katsella pikkuista. Välillä ottaa paljon päähän tämä rahattomuus. :mad:

Meillä mies kyllä tietää millä nikillä täällä palstailen, että vapaasti voi käydä lukemassa nämä kirjoitukset täältä. :D Välillä se tuossa vieressäkin ihmettelee että mitäs uutta taas tapahtuu, eniten on tainnut kiinnostaa että onko muillakin tulossa jo kuudes lapsi.

Täällä kanssa yksi tutin kannattaja. Kun on näin monta hoidettavaa niin antaa vähän armonaikaa tuo tutti. Samoin autoillessa ja kauppareissulla on ensimmäisiin nälkähuutoihin hyvä ensiapu, usein ehtiikin sitten jo kotiin syöttämään pientä. :D Tosin vähän huono olen ollut vierottamaan siitä kun menee melkein tuonne kolmeen vuoteen ennen kun on raaskineet luopua. :ashamed:

Meelia Miutakin hirvittää tuo paino, kun tuntuu että nyt on kokoajan nälkä. :kieh: Yksi yö tuossa pohdiskelin että joutuuko alkamaan keskellä yötä keittämään suklaakiisseliä, kun iski ihan järkyttävä suklaanhimo. Muutenkin tuntuu että kokoajan olen mussuttamassa jotain, joten se siitä hienosta painon kurissa pitämisestä. :|

Mimsy Tsemppiä noiden selkäkipujen kanssa, on kyllä inhottavia. :hug:

( . ) Nyt olisi sitten tosiaan sokerirasitus takanapäin, onneksi. Miten se voikin olla niin kauhea nälkä just silloin kun pitää olla syömättä. :LOL: Oli kyllä ihan mukava ylläri että se litku mitä pitää juoda, olikin tällä kertaa paljon paremman makuista. Aikaisemmin on ollut kamalaa siirappia mutta nyt maistui lähinnä vadelma Mehukatilta.

Kukkis on tänään ollut hurjan aktiivinen, taitaa heitellä kuperkeikkoja kun olo on välillä tosi tukala. Muutenkin maha on hassusti alkanut taas levitä tuonne sivuille ja tuntuu että siitä on tullut valtava. :)

On tässä tullut sellaista hassua asiaa pohdittua, että mein vauva on jo niin valmis että olisi melko hyvät mahdollisuudet jo selvitä hengissä jos nyt syntyisi. :O Alkaa siis olla tämä odotus jo voitonpuolella, vähän siis haikeat fiiliksetkin kun ei taas ole oikein ehtinyt keskittyä koko raskaanaoloon. Miten oletteko muut pohtineet jo synnytystä? Itsellä aina välillä käy mielessä että olisi jo niin ihana nähdä pikkuinen, mutta toisaalta juurikin sen takia että on viimeinen raskaus niin haluaa nauttia mahdollisimman pitkään. :)

Siirrettiin tänään kuopus tuonne isojen tyttöjen kanssa samaan huoneeseen. Olin pitänyt tuota vuoden ikää sellaisena etappina, että silloin on oikeastaan pakko siirtää. Saa nähdä että minkälainen yörumba on tiedossa.
Pitäisi siivoillakin, mutta joku on miun siivousinspiksen käynyt varastamassa. Sunnuntaina olisi ne synttärijuhlat ja leipomisia en ole edes miettinyt. Onpa miusta tullut oikee laiskamato, hyihyi.

MLM ja Kukkis 25+0 *poksahtelee*
 
-Amalia- Ei sellaiset miehet varmaan ookkaan oikeesta elämästä. :LOL: Eli siis mielläkin suurin vastuu kotihommista on miulla, kyllä tuo mies on nyt autellut kun on kotona ollut koko kesän, mutta muuten miulle nuo hommat jääpi.
Toisaalta ei se kauheesti haittaa kun miulla on joku pakkoneuroosi, että kukaan ei siivoa ja hoida hommia yhtä hyvin kun itse, niin jää sitten turhat riidatkin väliin kun vaan painaa itse hommat. ;)
En varmaan edes osaisi sellasen miehen kanssa olla, joka kokkaisi ja siivoaisi.
 
Tervetuloa SillyMom84
Voi kun täälläkin olis sokerirasituksessa vadelman makuista litkua mutta yök sitä glukoosi kammoa vain.Huomasin että nopeemmin ja paremmin alas meni kun ei puhunut välillä ja yritti ajatella jotain muuta.Viime raskaudessa oli tosi hankalaa se paikallaan olo,otin toisen tuolin jalkojen alle kun suonikohjujaloille ei ole kovin hyvä pitää jalkoja alaspäin.Nyt olisi testi edessä kohtapuoliin.
Maira ja Piisi,inhottavaa tollanen kohtelu jokaiselle pitäisi antaa hyvä kohtelu,ultraus on ihana hetki(tietenkin jos vauvan asiat kunnossa)eikä siinä kiire saisi olla.Meille sattui ihana kätilö joka jopa kuunteli minua ja pystyin kyselemään omiakin kysymyksiä eikä hänellä ollut kiire.
Meillä esikoiselta oli vaikeaa tuttia ottaa ja se olikin lähes liimattu suuhun 2,5v asti.Kuopus ei ole tutin perään itkenyt kun se puoli vahingossa jäi pari viikkoa sitten.Purasi suu pieleen ja siihen tuli pieni rakkula se sitten luultavasti vaikutti ja ei halunnut tuttia.Sen jälkeen en ole tuttia tarjonnut ja siis pikkumies vasta reilu vuoden vanha.Että näin voi eri lailla mennä sisaruksilla.
Amalia,meillä mies auttaa harvoin kotitöissä joskus joutuu noita-akkana olemaan että ymmärtää että mun voimat on rajalliset,täällä kun kaksi tasmanian tuholaista laittaa sekunnissa paikat kaaokseen.Muutenkin koen olevani välillä "yksinhuoltaja" itse joutuu pärjäämään pitkät päivät kun mies on yrittäjä eikä normi työaikaa ole.
mima73
 
Pikaiseen päivitän tähän päivän tapahtumia ja oloja. Elikkä tänään tuli meille pinnasänky, rattaat (itseasiassa 3 rattaat kun samantien tuli sitten rattaat myöhempääkin käyttöä varten), paljon pienen lapsen leluja ja kaikkea muuta ihanaa. Miehen äidin luota tuli nämä tavarat ja rattaat ovat miehelläni olleet ja pinnasänky on hänen muutamaa vuotta nuoremman pikkusiskonsa vanha. Lelujakin tuli sellaisia jotka ovat olleet miehelläni ja sitten joitain joista hänen nuoremmat sisaruksensa halusivat luopua.

Muuten tässä päivässä ei kehumista olekaan, selkäkipu ollut ihan ok. Panadolia söin yhden päivällä. mutta hitto iski illalla kuume 38,4 ja nyt sitten sen kanssa taistellut... taitaa olla oma vika tuo kuume, kun istuin kuumassa suihkussa melkein 2 tuntia selkäkipua helpottaakseni. Mutta mies on ollut ihana, laittoi mulle ruokaa ja toi kaakaota sänkyyn että sain rauhassa parannella oloani. Nyt sitten pääsinkin jo sohvalle asti ja tästä iltapalan jälkeen meen taikaisin sänkyyn.

Mimsy & Mini 21+1
 
No niin, jos sita kerkeis vaikka kirjoittelemaan kun tuo esikoinen on tarhassa taman paivan. Eli minakin olen viela hengissa, vaikken ole kirjoitellutkaan :ashamed:

SillyMom84 tervetuloa :flower:

Amalia Aivan turha toivo, etta taalla mies auttaisi koti hommissa. Joskus kylla laittaa ruokaa (tykkaa siis kokata), mutta silloinkin keittio jaa sen nakoiseksi etta parempi olis ollu jos ite olis vasannyt. Sen melkein kolmen vuoden aikana kun taalla ollaan asuttu niin en kertaakaan ole nahnyt miehen kasittelevan esim. imuria. Eli sama kommentti taallakin kun Mommys little monsterilta, ei sellaisia ihmemiehia varmaan ole olemassakaan :LOL:

Onnittelut kaikille hyvista ultra kuulumisista :flower: Todella ikavaa etta toisilla oli niin pikainen visiitti, tai etta ultraajat olivat niin tympeita :( Itse olin onneksa kun paasin siihen tarkennettuun seulaan ja siella ultra oli todella yksityiskohtainen ja ultraajat ihania kun jaksoivat selittaa jokaisen pienenkin yksityiskohdan :heart: Ja sitten parin viikon paasta paasen viela siihen omaan normi rakenne ultraan :) Eli ei lopu ultrat kesken tassa raskaudessa :) mutta en valita!

Meelia ja MLM Itteakin hirvittaa toi painonnousu. Vaikka kaynkin treenaamassa edelleen. Mutta kun nalka on jatkuva ja mieliteot on juuri niita ei terveellisia vaihtoehtoja... Voi luoja etta suklaa voi maistuakkin hyvalle ja sita pitaisi olla koko ajan saatavilla ja paljon :ashamed:

Tutista Mina leikkasin esikon tutin tutti osan saksilla pois ja annoin tutin muina miehina tytolle illalla ja sanoin etta tutti on jo niin vanha, etta on mennyt rikki. Sita se rassukka sitten muutaman paivan yritti tynkaa imea ja lopulta itse laittoi sen roskiin. Sen jalkeen muutaman kerran kysyi, mutta totesin vaan etta muistatko kun tutti meni rikki ja laitoit sen roskiin ja siihen ne kyselyt jaivat. Esikko oli joku 1,5 vuotias. Jos tama vauva tutin hyvaksyy niin annan ehdottomasti.

(.) Olen tassa viikon sisalla kaynyt kahden hampaan juurihoidossa ja tanaan laittoivat valiaikaiset kruunut ja paikkasivat kaksi muuta reikaa (joo tiedan.... kauheessa kunnossa hampaat... viime kerrasta onki aikaa kun mun suuhun on hammaslaakari vilkassu... :ashamed:). Kahen viikon paasta joutuu menemaan uudestaan, jolloin pysyvat kruunut asennetaan ja lisaksi hampaiden puhdistus... Jospa sita sitten taas vahan aikaa parjais ja ehka muistaisi vuoden sisalla kayda taas tarkastuttamassakin, ettei tarvis tallasia maratooneja kayda uusiks... Tosin onneks hammaslaakarit olivat ihania ja todella taitavia. Kivuista ei tietoakaan ja todella asiantuntevaa porukkaa. Lomakko kevenee sellaisella 1 300 eurolla... Onneksi saatiin maksusuunnitelma, ettei tarvi koko konttaa heti maksaa. Olis jaany tama vauva ilman vaippoja pian :LOL:
Taalla on kovasti supistellut jos vahankin jotain nostan tai kyykkailen. Eika mitaan ihan normi harjotusupparin tuintusia vaan ihan sellasia jotka vahan sattuvatkin ja laittavat puuskuttamaan :( Olisin niin toivonut etta vahan pidemmalle olis paassyt ilman naita. Hapyliitoskin on jo kipeytynyt ja todellakin istumasta ylos noustessa tuntee ihania vihlasuja...

Synnytyksesta mulla on parin viikon paasta katilon kanssa juttutuokio ja sillon aattelin ottaa esille, etta mita kautta tata lahetaan synnyttelemaan. Ensimmainen siis oli keisarin leikkaus, monen eri asian yhteissumman syysta. Nyt sitten on jo alkanut vahan pelottamaan tama epavarmuus, etta mitahan taman kanssa tapahtuu. Meilla viela kaiken lisaksi vaihtuu vakuutus yhtio vuoden vaihteessa ja joudun taysin uuteen sairaalaan ja uudelle katilolle juuri ennen synnytysta :( Tama katilohan oli mun kanssa jo esikoisen reskaus ajan ja synnytyksen. Mutta kai se on vain sopeuduttava. Olen siis ollut niin onnellisessa asemmassa etta itse on saanut paattaa kenelle menee hoidettavaksi ja sama katilo pysyyy loppuun asti mukana.

Mutta nyt on pakko menna valmistelemaan lounasta. Mies ja tytto tulevat kotiin pian ja sillon on ruoka oltava valmiina, muuten on vastassa kiukutteleva 2v ja kylla se mieskin osaa kiukutella :D

Lupaan olla aktiivisempi jatkossa.

Lonely ja Sintti 21+6
 
niin ja sellasta piti kysella, etta voikohan siita sokerirasitus testista kieltaytya? Mulla viime kerralla tuli siita maha hirvean kipeaksi ja meinasi taju lahtea. Siis silmissa jo musteni. Kauhea olo oli pitkan aikaa. Onko ketaan muita siita kieltaytyjia?
 
Kiitos kaikille mukaan toivotuksista :hug:

Tää aamu alkanut huolestuneena.. Kärsiny alusta saakka eriasteisia supistuksia ja nyt viikon sisällä supistusten tihetessä ja voimistuessa ravattu ottamassa piikkiä niiden lopettamiseen ja käyrää vauvasta. Kaikki on siellä pienellä ollut hyvin vaikka näiden rankkuudesta vois muuta päätellä. Eilen oli sitten entisiäkin kovempia ja kipeempiä... ja nyt aamusta kovat kivut hetkittäin vatsassa.,ei supistuksia mutta ei liikkeitäkään. Liikkeet tähän saakka vallattomia ja tiheitä aina näin aamusella....näkyneet vatsanpeitteidenkin läpi "tömpsähdyksinä" vaikka viikkoja tänään täynnä 24+1. Nyt ei mehukaan herätä. Lääkärille pääsyä odotellen...ja toivoen et kaikki hyvin. :'(
 
SillyMomille peukut pystyssä, että kaikki olisi hyvin! b=)d

Onnittelut taas ultrassa käyneille, vaikka valitettavasti niitä vähemmänkin mukavia kokemuksia on mukaan mahtunut. On tuokin niin epäreilua, että on ihan ultraajasta kiinni, kuinka tarkkaan katsotaan ja saako edes kuvaa muistoksi. :| Eihän siinä tosiaan auta kuin ajatella, että kaikki tärkeä on tarkastettu ja vauvalla on onneksi kaikki hyvin. :heart:

MLM, todellakin hurjaa, että ensimmäiset pinolaiset alkaa olla niillä viikoilla, että vauvalla olisi jo hyvät mahdollisuudet selvitä! Kahden pikkukeskosen äitinä toivon kuitenkin syvästi, ettei joukostamme kenenkään tarvitsisi siihen höykytykseen lähteä vaan jokainen pienokaisista pysyisi kohdun turvissa sinne lähemmäs täysiaikaisuuden rajapyykkiä...

Tellu Po, mäkin vähän epäilen, että sokerirasitusta ei tehdä neuvolassa, vaan aika pitää varata erikseen labraan. Meillä sokerirasitukset on tk:n tai sairaalan labrassa ja itse voi valita kaikista sairaanhoitopiirin labroista, minne ajan varaa. Lähetteen siihen kyllä tarvii, joten sen saat varmaan neuvolassa. Suositus meilläkin rasituksen ajankohdalle on raskausviikolla 24-28. Tuloksissa menee pari päivää, mutta yleensä ne saa seuraavassa neuvolassa, kuten MLM:lläkin. Itselläni olisi se viimeinen kerta vajaan parin viikon päästä.

Lonely, ilmoita neuvolassa, että haluat kieltäytyä siitä. Kyllähän neuvolassa kuitenkin seurataan pissasta sokereita ja jos niissä ilmenee jotain häikkää, joutuu sitten varmaan rasitukseen.

-Amalia-, kyllä ne sellaiset miehet taitaa olla utopiaa :LOL:. Kaksosraskaudess mies auttoi kyllä kotitöissä paljon, kun sain touhuamiskiellon. Nyt kun on samanlainen kielto päällä, ei kyllä enää niin paljon apuja heru. Tarvittaessa toki sitten auttaa, esim. kun multa jäi yks päivä imurointi kesken, kun sattui niin paljon, mies sitten imuroi loppuun. =) Eikä todellakaan tarvii odottaa mitään lässyttelyjä mahalle tai spontaania jalkahierontaa. Toisaalta en mä niitä kaipaiskaan, pyydän sitten, jos jotain tarvitsen. :D

Synnytyksestä on FB:n puolella ollutkin juttua. Mä koitan olla suunnittelematta. Mulla on kuitenkin takana yksi kiireellinen sektio ja yksi käynnistys, joten olisihan se kiva kokea nyt viimeisellä kerralla se luonnollinen käynnistyminen ja saada olla kotona mahdollisimman pitkään. Mutta saas nähdä kuinka ämmän käy. :D


NS 23+6
 
Tellu Po meidän hurtta päätti vetäistä täyden rasiallisen ksylitolpastilleja ja sen seurauksena sitten yö oksenneltiin. Vaikka määrä oli tosi hurja ja tuplasti "tappavan" annoksen, meillä selvittii pelkällä säikähdyksellä ja puolella kilolla sokeria. -ja sillä oksennuksen siivoamisella-
Meillä on sellanen vajaa vuoden ikäinen seropi, joka jaksaa yllättää joka päivä -eikä todellakaan positiivisesti. Eilen kun tulin töistä kotiin sain "ilokseni" huomata sen ******* paskantaneen olohuoneen sohvalle :mad: voin sanoa, että sillon kyllä keitti ja lujaa!!!

Maira jo tuosta kelaneuvolasta puhuikin, että se tosiaan on ihan normi neuvola, mut sieltä saa sit mukaansa ne hakemukset ja raskaustodistuksen, eli ei sen kummoisempaa.

Mistä tulikin mieleen, että eipä se kelan toiminta nyt niin nopeaa ole, mä kun elättelin toiveita, et oisin saanut pakkauksen jo tällä viikolla, mut p*skat mä mitään saanut. Kävin siellä kelan nettisivuilla niin ei siellä ollut vielä ees mitään tietoa mistään hakemuksista, vaikka laitoin ne sinne jo viime viikolla!! Kun on ne aiemmin aika nopeasti sinne nettiin mennyt, että on hakemus tullut.

MLMkyseli synnytyksestä, kyllähän se mielessä pyörii. Minulla on takana 3 täysin erilaista synnytystä ja nyt odotan synnytystä pelonsekaisin tuntemuksin. Ensimmäinen päättyi kiireelliseen sektioon, tokassa tuli pahat repeämät, jotka teki omat riskinsä kolmanteen synnytykseen ja kolmas meni sitten kuin oppikirjoista.
Jos tietäisin, että neljäs menee samalla kaavalla kuin kolmaskin, ei pelottaisi sitten yhtään, mutta kun tosiaan on 3 täysin erilaista kokemusta takana ja tietää, että kaikki voi mennä pieleen tai hyvin niin sellanen paniikinomainen odotus synnytystä kohtaan on hyvin vahvasti ilmassa.
Pelkkä ajatuskin synnytyksestä saa sellasen möykyn vatsaan ja pelkäämään, joten oon sitten päättänyt olla ajattelematta koko asiaa mahdollisimman paljon. Tilasin itselleni sen "synnytä rentoutuneena" cd:nkun siitä lueskelin, että voi auttaa synnytyspelkoon jne. niin mulla tosiaan se toimii täysin päinvastoin, kun kuuntelen sitä, iskee sellanen ihan uskomaton paniikki ja koko synnytys tuntuu kaksinverroin kamalammalta.

Mairalla ja piisillä oli ollut ikävät kokemukset rakenneultrasta :( höh, onpa kurjaa, kun sitä kuitenkin on odottanut pitkään.
Täällä on äideille laitettu siihen sängyn yläpuolelle näyttö, että koko ultraus näkyy sitten sieltä ja se tosiaan on täysin äitejä varten sinne asennettu. Lääkäri katsoi tosi tarkasti ja jutteli ja taisin jotain 30min siellä ultrassa olla. Täällähän ultrat tekee aina synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, ei koskaan kätilö.

-Amalia- mä en oikein tiiä, et onko mulla tollanen ihmemies vaiko eikö :D siis se osallistuu tosi paljon kotitöihin, mutta täytyy kyllä sanoa, että minä se pääasiassa olen, joka siivoaa. Vessaa mies ei ole tainnut meidän yhdessäolon aikana (reilu 11v) pestä kuin kerran, pesuhuonetta ja saunaa ei ikinä. Imuriin tarttuu joskus harvoin, pyykkiä kyllä pesee, mutta ei viikkaa (ei sillä, jos viikkais joutuisin kuitenkin avaan ne ja viikkaan uudestaan) ruokaa tekee, useammin kuin minä ja osaakin sen paremmin kuin minä :) keittiön siivous on vähän sellanen, et se saattaa laittaa tiskit koneeseen ja tyhjentääkin koneen usein ja saattaa tiskatakin, mutta se ei KOSKAAN pyyhi pöytiä!! Ihan pirun ärsyttävää, kun muuten on siistiä, mut sit pöydät on täynnä leivänmuruja yms.

Mut, lapsia se kyllä hoitaa siinä missä minäkin ja tekee kaikkia remontti ja ulkohommia jne. mut sillain kyllä huomioi mun raskauden ja jos huomaa, et oon levon tarpeessa niin antaa levätä ja tekee iltapalaa mulle jne. et ei tuo mun mies mikään ihan toivoton ole :heart:

tatomira 24+4
 
SillyMom 84Toivottavasti kaikki on pikkuisella hyvin :hug:
Onneksi olet menossa lääkärille.

Muuten mukava kuulla ettei ne toistenkaan miehet juurikaan auttele kotitöissä :stick: Eipä täälläkään masulle paljon lässytellä. Kit se on vaikeaa ymmärtää että siellä masussa joku on. Ei ole mies vielä edes potkuista tietoinen, kun ei jaksa niitä olla kokeilemassa :LOL:, mutta eipä haittaa, minä ne tunnen, ja ovat kyllä niin ihania ?
Mie kans eilen aloin ihmetellä, kuinka pitkällä jo ollaan, että tosiaan muutaman viikon päästä on jo mahdollisuuksia pikkuisella selvitä kohdun turvan ulkopuolella. Synnytystä en kummemmin jännitä. Loppuajasta sitten patistan tarkastelemaan pikkuisen kokoa, että alkaisivat käynnistelemään jos kovin isoksi kasvaa. Synnytykset ovat pikkasen olleet tukalia, esikoinen jumitti hartioista kiinni ja kärsi happivajeesta. Kivut olleet kamalia, mutta nyt viimeisimpään sain spinaalin joka auttoi ponnistusvaiheeseen asti. Kaksi ekaa siis piti ponnistaa ilman puudutuksia. Onneksi se kipu helpottaa kun saa pikkuisen masun päälle ? On jo niin ikävä vauvaa, vaikka toinen niin lähellä onkin ?

Masukipuilua täälläkin ollut, mutta ei supisteluja kuitenkaan. Aamulla mittasin verenpaineenkin, kun niin heikotti, oli jotain 100/67, mutta pulssi taas huiteli 128:aa. Aamut ottaa koville, kun pitää aamupalat väsätä neljälle, ja pojat saada ehtimään koulukyytiin..

Jakselkaahan paksusti mammaliinit. Pidetään me täällä yhtä :hug:

-Amalia- ja Muru 23 tasan
 

Yhteistyössä