~*~ Tammikuun Vauvat 2012 syyskuussa ~*~

tatomira Täälläkin on tuota rabiesta havaittavissa ja meillä myös miehellä oli samanlaiset perustelut että jos kahden naisen hormoonit on samassa ruumiissa niin hohhoijaa.
Mutta harmittaa kyllä lasten puolesta kun välillä tulee räjähdeltyä ihan turhasta, varsinkin jos on väähänkin enemmän stressiä niin ei pinna kestä yhtään. :ashamed:

maka Kuulostaapa hankalalta tuo neuvolassa käynti ja en kyllä ikinä ole kuullut että itse piätisi nuo paineet ja pissat katsella. :O Ihan tyytyväinen olen kyllä että asutaan pikkukunnassa jossa palvelu on sentään edes jonkinlaista.

Tellu Po Kuulostaa nuo siun kivut joltain kohdunkasvu kivuilta. Itselläkin välillä tuikkii vaan tuonne toiselle puolelle ja välillä taas tuntuu että koko alavatsa on tulessa. Ei kivaa.

maijuli84 Hienoa että sait saikkua, eikä tarvitse stressata työssäjaksamisen takia. Voi kun itsekkin saisi nyt seuraavalla kerralla suoraan sinne äippäloman alkuun niin ei tarvitsisi lääkärissä koko ajan rasvata.

niiiiskuneiti Voi kurjuus tuota siun pahoinvointia. Jaksuja sen kanssa taisteluun. :hug:

Nyt päiväkahvin juontiin ja sitten jos vaikka vihdoin saisi jotain edes siivottua täällä läävässä.

MLM ja Kukkis 24+1

 

Heissan kaikille!

Kylläpä tuo aika kuluu nopeasti kun vilaukselta ehtii täälläkään käydä enää. Nyt sai rauhassa lueskella ja ehtii jopa itsekkin jotain kirjoitella!
Paljon Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista ja Onnittelut myös kilhlaparille ja tulevalle avioparille!!
Dementiasta oli täällä puhetta ja itse voin kyllä ilmoittautua joukkoon joka ei muista yhtään mitään. Kaikki tavarat on aina hukassa ja ilman kalenteria olisin aina väärässä paikassa väärään aikaan. :|
Sitten tästä huimauksesta/pyörtyilystä: Itselläni on myös ollut huimausta ihan päivittäin. Varsinkin jos äkkiä nousee ylös tai tekee muita äkkiliikkeitä. Ihan tajuttomaksi ei onneksi ole tarvinnut mennä.
ON: Pitkän ja hartaan odottelun jälkeen olen saanut palkinnoksi ihania pieniä potkuja nyt ihan päivittäin noin viikon ajan:heart: Myös masu on kasvanyt ihan uuteen muotoon. Tässähän alkaa ihan oikeasti tuntea olevansa raskaana Ihanaa! Väsymys ja pahoinvointi on helpottanut ja elämä alkaa taas olla ihan mukavaa
Jalkoja pakottaa monesti illalla ja kohdun kasvukipuja tulee aina välillä, mutta muuten olo on kerrassaan hyvä! Rakenneultraan vielä vajaa 2viikkoa ja se tuntuu ikuisuudelta...mutta eipä se auta kuin odotella!

Voimia kaikille pimeneviin iltoihin:wave:

Hertsi ja Tirriäinen 19+2

 

Tulenpas nyt pikaisesti päivittämää rakenneultran kuulumisia. Kaikki oli kunnossa. Hieman sai lääkäri etsiä että mistähän näkis kunnolla kun vauva majaili hankalissa paikoissa. Tästä syystäkin näkyvyys oli huono joten jäipä sitten sukupuolikin arvoitukseksi vaikka olis todella kovasti haluttu tietää. Hieman harmittaa, mutta eihän tässä voi mitään muuta kuin odottaa. Tärkeintä että kaikki oli hyvin. Katsoo sitten että mennäänkö uudelleen ultraan omalla kustannuksella... todennäköisesti ei, kun ei ole rahaa oikein mihinkään "ylimääräiseen".

Onnea Kihlaparille ja tulevalle Avioparille :flower:

MLM meillä on neuvolassa sellainen käytäntö ett paino tarkistetaan itse neuvolan aulassa olevalla vaa´alla ja pissa pitää kans katsoa itse (eipä tuo kyllä ole ollut ainakaan itselleni hankalaa). Verenpainetta ei kyllä tarvitse itse katsoa, sen katsoo terveydenhoitaja siinä samalla kun jutustellaan muuta.

Muuten täällä kaikki mukavasti. Olo ihan kiva ja jaksamistakin on mukavasti. Mini ilmoittelee itsestään säännöllisesti potkimalla. Kirjoittelen lisää myöhemmin jos ehdin ja jaksan

Mimsy & Mini 20+1

 

Huomenta! Sairastelen kotona flunssaa joten ehtii nyt vähän surffatakin. Eilinen päivä menikin sohvalla kun voimat oli ihan pois.

Niiskuneiti, kyllä kurjalta kuulostaa . Toivottavasti tuo huono olo alkaisi jo vähän helpottaa. Tasan ei mene tosiaan - itsellä kun pahoinvointi oli käytännössä nolla. Oletko jutellut äidin kanssa, miten hänen raskausaikansa menivät? Ihan mielenkiinnosta asiaa pohdin, itsellä on nimittäin mennyt aika lailla samaan tahtiin kuin omalla äidillä minua odottaessa.

Neuvolasta. Meillä aluksi tarkastetaan automaattisesti pissa (terkkarit), otetaan hb ja verenpaine ja käydään vaakalla. Nämä siis ihan perusasioita. Meillä mies on aina ollut mukana, joten hän sitten seuraa itse verenpainettaan neuvolassa ja sai sieltä siihen kortinkin

Onnea hyvistä ultrakuulumisista, kihlautumisista ja naimisiinmenon suunnittelusta! :heart: Tämä lahopää lukee kyllä kaiken mutta kun alan kirjoittaa niin sitten pyyhkiytyy kaikki mielestä... laitetaanko dementian piikkiin tämäkin. Tavarat multa tippuu nykyään käsistä tämän tästä.

Ultrasta ja potkuista vielä. Mulla on kans istukka etuseinässä ja senhän pitäisi sitten vaimentaa potkujen tuntemista. Pikkutyttö kyllä potki välillä jo niin napakasti että epäilenpä tuon istukan vaimennusominaisuuksia. Voin vain kuvitella miten hän potkii sitten kuukauden, parin päästä. Liikkeet tunsin eka kerran vkolla 17+ ja sen jälkeen niitä on tuntenut päivittäin.

(.) Täällä on taas masunahkaa kutittanut koko eilisen. Viimeisen vkon aikana maha tuntuu kasvaneen kovasti. Ajattelin vkonloppuna käydä hakemassa housut itselle, yhdet äitiyshousut kotikäyttöön ostin kesällä, mutta töihin pitäis kans saada jotain kelvollista.

Mulla oikeastaan mieliala on säilynyt suht ennallaan, siis temperamentti. Ei ole pinna palanut sen herkemmin kuin aiemminkaan. Sen olen huomannu että vähän herkemmin tulee tippa linssiin kuin aiemmin.

Terkuin
KP rv 21+3

 

Hellurei taas!

Täällähän on hienoja uutisia, onnea kihlaparille :heart:

tatomira osui silmään tuosta buranasta, kun mainitsit. Se buranahan ei periaatteessa ole sikiölle tai äidille raskausaikana mitenkään vaarallista, mutta se aiheuttaa muistaakseni jotain veren ohenemistä viikoilta 26-28 alkaen. Sitä ei suositella mitenkään jatkuvasti otettavaksi särkylääkkeeksi, mutta sen varsinaiset haitat voivat tulla vasta viimeisellä kolmanneksella. Itse söin buranaa (syön välillä edelleen) näihin koviin päänsärkyihin/migreeniin ja lääkäri sanoi, että hyvällä omallatunnolla voi ottaa. Eli ei huolta flunssan tai muunkaan suhteen, vaikka buranaa olet ottanutkin

Mimsy Kiva, että ultrassa kaikki hyvin! Harmi, ettette saaneet sukupuoliveikkausta. Meillä kävi esikoisen ultran kanssa samalla tavalla. Ei toivoakaan, että olis nähnyt sukupuolta. Rakenteet onneks näkyi kaikki eikä uusintakäyntiä tarvittu. Lääkäri sitten sanoi joskus rv 28 neuvolassa, että nyt tässä ois sukupuoli ihan suoraan näkyvissä, haluatteko tietää. Luultiin, ettei lääkäri edes kerro, mutta oli kiva bonus saada tietää sekin


(.)
Täällä myös eilinen rakenneultra takana. Kaikki oli mainiosti. Vauva vastasi päivälleen viikkoja ja kaikki näytti olevan muutenkin kohdallaan. En enää malttaisi odottaa yhtään sitä tammikuuta, jotta VIHDOIN näkis pienen pirpanan, joka tuolla masussa asustaa. Tuli heti sellanen olo, että tekis mieli alkaa sisustamaan, pesemään vaatteita ja laittamaan jo kaikkea vauvaa varten kuntoon Kaikkihan meillä on oikeestaan jo hankittunakin, kun ne jää sängystä lähtien esikoiselta nyt kakkosen käyttöön. Ei vaan vielä viitsi alkaa sisustelemaan vauvan koppaa. Eli jään odottelemaan seuraavaa "etappia" eli äippäpakkausta Ainiin ja poikalupaus annettiin varovaisesti eli pikkuveljeä täällä odotellaan!

Jemppi & pikkarainen 20+4

 

Onnea Mimsy ja Jemppi ultrakuulumisista! :heart:

Mä olen ihan omatoimisesti aina itse tikuttanut oman pissani neuvolassa. Tulee vähän niinkuin tuolta ammatin puolesta kaikenmaailman testien tekeminen, joten eipä tarvii terkkarin käydä mun pissiäni tutkailemassa. =)

Täällä masun asukki on siis perätilassa ja monottelee säännöllisesti tuonne alakertaan. Tuntuu ihan siltä, että kohta sen jalka tupsahtaa ulos mun värkistäni.


NS 23+0 poks!

 

Noniin täällä on käyty ultrassa! Tänään viikkoja 19+5, mutta mötkö muutaman päivän pienempi eli vastasi 19+2. Ultratäti oli kyllä melko kyrvän nielleen oloinen, huokaili syvään ja muutenkin vähän sellanen töykeä. Painoa löytyi 293 grammaa. pituudesta ei sanottu mitään.. Sukupuolestakaan ultraaja ei sanonut juuta eikä jaata.. mutta miehen kanssa kyllä katottiin ettei siellä haarojenvälissä mitään näkynyt, mutta tämä siis jää meille täysin arvoitukseksi, mikä kyllä vähän harmittaa. Mötkö oli raivotarjonnassa, jota en ees tiedä mitä koko käsite tarkoittaa.. :ashamed: liekö pääalaspäin? Muuten kaikki oli hyvin, eikä mitään poikkeavaa näkynyt. Siellä se makoili käsi naaman edessä ja toisella kädellä oli ottanut ranteesta kiinni.:heart: ultratäti sano että melko erikoinen asento. Kovasti liikku ja potki, joka vähän harmittaakin, koska saatiin liikkeistä vaan yks +. mutta hyvä tietää et massussa kaikki hyvin. olispa äitillä samanlainen tilanne ja sais mahassa pysymään ruokaa. kuvaa lisäilen myöhemmin

Niiiiskuneiti ja mötkö 19+5

 

Katapultti Meillä äiti ei ole juurikaan potenut pahoinvointia, ehkä yhteensä 4 kertaa oksentanut raskauden aikana. mä taidan olla joku erikoisuus, liekö jostain Siperiasta adoptoitu? =)

 

It's a Boy, It'sa boy!!!!
Palaan myöhemmin kertomaan loput :wave:

Inkalilla ja öttiäinen

 

Jotta ei poikalupaukset pinosta vähene niin pistetään vielä yksi sellainen kehiin: eli poikalupaus, vahva sellainen myös täällä! Tänään kävimme yksityisellä ultrassa ja oikein polleena möttönen esitteli sukukalleuksiaan. Siitä myös hieno kuva todisteena!

Kirjoittelen kuulumisia lisää myöhemmin. Nyt saunaan!

t. Peippo78, vko 23+2

 

Kylläpä on poikavoittoista ?
Onnittelut Peippo78, Inkalilla, Jemppi ja Niiskuneiti.
Jemppikö kirjoitteli, miten ultran jälkeen iski innostus alkaa laittamaan kaikkea vauvalle. Ihan sama täällä. Kauheesti ompelu ja neulomisrojekteja menossa, ja päässä pyörii suunnitelmat, miten makkarin järjestäis jotta sais pikkuiselle pedin ja muut systeemit mahtumaan. Vielä pähkäilen kannanko sen vanhan kehdon, vai lähes yhtä vanhan pinnasängyn varastosta pikkuiselle. Jokatapauksessa ole ajatellut pikkuisen petiin laittaa lampaantaljan lämmikkeeksi, tulee ihanan pehmeä pesä pikkuiselle.
Lämpöpussista oli puhetta, niin tarkeneeko pikkuinen siinä sitten ihan villahaalarissa, siis ilman toppahaalaria? Aloin neulomaan nyt sitä kuuluisaa haalaria alpakasta, mutta siitähän tulee ihan liru! Pitäis vissiin kaksinkertaisella ainakin neuloa että olisi sitten lämmin tuon turvakaukalopussin kanssa. Höh sekavaa, sori, ei aina aivot raksuta
Kohdunpohjan korkeutta monilla jo mittailtu, samoin minulla tänään. Terkka pikkasen pähkäili mittaa ja pyöritteli silmiään. Mittaa kun oli jo 22,5cm!!!Että käyrän yläviivan yli mennään. Kumma sitten jos meinaa ahistaa :O

No nyt pitää taas mennä jotta saan pojat untenmaille, ja sitte ite perässä.

Mukavaa viikonloppua!

-Amalia- ja Muru 22+1

 

Amalia: Meillä on mukulat tarennu turvakaukalopussissa ihan vain villahaalarissa, sen kun saa supistettua niin pieneen sen suuaukon ettei sieltä paljon kylmää ilmaa sisään mene.

 

Minä olen ihan puulla päähän lyöty. Siis meille tulee POIKA.
Kaikkien mekkojen ja tyttövärien jälkeen saan alkaa ostamaan Pienen Miehen tavaroita. Uskomatonta. Isoveikkakin oli innoissaan, hän mietti jo, että mitä kaikkea hän voikaan opettaa miehisyyden saloista

Tosiaan, Pieni oli 390g, viikot vastasi 21+0. Mittoja siis...
BM 51, AC166, HC 188, FL 33... Mites nää nyt meni... Pään läpimitta, vartalon ympärysmitta, pään ympärysmitta sekä reisiluun pituus? Selvisi myös, ettei varjoaineavusteista magneettikuvaa tehdä, ennen kuin vasta ihan viimeisillä viikoilla tai Pienen synnyttyä.

Kasvoista saatiin hieno 4Dkuva, samassa kuvassa näkyin myös pienen pieni kätönen. Ihana. Normiultralla tutkittiin muut rakenteet. Kaikki oli kunnossa. Rakossa hyvin pissaa, mahassa nesteitä, sydän täydellinen, aivot normaalit, napanuoravirtaukset erinomaiset. Ei halkioita. Kaikki sormet ja varpaat näkösällä. Hyvin kehittynyt selkäranka. Ei tyriä tms.
Sukukalleudet lävähti ruutuun niin, että minäkin ne sieltä löysin. Mies ihan herkistyi, itkuaan pidätteli. Ei sillä, että sillä lopulta olisi mitään merkitystä, että kumpi Pieni on, mutta kyllä kun noita tyttöjä on neljä tullut putkeen, niin jotenkin ehkä hieman poikaa odoteltiin. Miehelle sillä tuntui olevan enemmän merkitystä
Ja olenhan minä joskus mennyt sanomaan, että kyllä minä vielä yhden pojan haluaisin Nyt saapi ihan rauhassa laittaa putket solmuun, ei jää mitään uupumaan!!!
Noh, Ultran jälkeen kävimme kirppareilla. Tarkoituksena ostaa Mammikset ja Pienelle Miehelle jotain. Kuinka ollakaan... En mä osannut katsoa kuin niitä tuttuja tyttöjen vaatteita ja tavaroita. Ihan Automatik. Hassua. Piti moneen kertaan muistuttaa itseä, ettei nyt katsota hempeitä hepeneitä Mitään en löytänyt. Enkä ostaa osannut.
Kelasin juuri, että taidanpa minäkin ottaa äippäpakkauksen. Ne on muuttunut niin reilusti 15 vuodessa, että nyt ne on jo ihan fiksuja. Ainoa, mikä edellisessä mua ihmetytti, oli NAISTEN KONDOMI. Sen olisivat mun puolesta voineet jättää laittamatta ja tilalle olisivat voineet laittaa jonkun rasvan kipeytyneisiin rinnanpäihin.
No niin. Josko alkaisi palvelemaan noita hirviöitä. Palaan taas.

Inkalilla ja öttiäinen 21+jotain

 

Onnea poika-ja tyttölupauksista! Kiva kuulla kivoja ultrajuttuja.

Me käytiin tiistaina siellä sokerirasituskokeessa, huh huh. Keskiviikkona saatiin sitten tulokset, ja kaikki oli normaalia.
Nyt tässä ollaan sairaslomalla, selkä on nii kauhean kipeä, ettei tuota mun työtä pysty tekemään. Oispa istumatyö.. Tiistaina mennään sitten kokeilemaan taas töitä isin kanssa samaan vuoroon..

Eilen tuli taas huuto.netistä suuri vaatepaketti, lipasto alkaa olla täynnä. Nyt on vaan hillittävä sitten itsensä..

 

Heips!

Ooteko muuten kertoneet muille/sukulaisille kumpi on tulossa?Mehän myös saatiin aika varma lupaus mut ollaan siitä oltu ihan hissukseen,no yhdelle ystävälle kerroin tietenki:heart:multa ainaki jokainen on kysynyt tuttu tai puolituttu että kumpi tulossa..mä myös ostin HETI ensimmäiset ostokset pienelle ku saatiin tietää kumpi tulossa:heart:ihanaa!!!:heart:ja täälläkään ei millään jassais oottaa tammikuuta:heart:

Meillä täällä remontti menossa ja ku tää saadaan päätökseen niin sit pitäs jo alotella toista..mut me ei ollakaan 3v tehty mitään et nyt on jo aikaki

niiskuneidille :hug: toivottavasti sun pahoinvointi hellittäis jo!se kun ei oo todellakaan mitään kivaa..mun ei oo tarvinnut edes oksentaa siis sillon alussa mutta se pahoinvointi oli niiin voimakasta,välillä itkin sohvalla ku oli niiin huono olo..tsemppiä!!

hemuliina ja ihanuus 22+3:heart:

 

hemuliina kerrottiin ainoastaan molempien vanhemmille, kuten ekassa raskaudessa. Ja täällä tietysti jaoin tiedon Me on haluttu pitää se ihan omana tietona ja salaisuutena. Ja onpahan kiva kuunnella ihmisten arvailuja sitten Jotenkin on vaan kiva, että tähän raskauteen liittyen on edes joku pieni ja oma salaisuus. Tsemppiä remppaan! Meillä on kanssa ajatusta pistää vaatehuonetta uusiksi ja kunhan ois rahaa, niin lähtis kylppäri remonttiin. Vaatehuoneeseen on kaikki muut matskut valmiina, paitsi uudet hyllyt. Se on lähinnä siitä, että onko aikaa ja halukkuutta lähteä siihen. Alkuvuodesta rempattiin täysin tää talo (ostettiin se siis ja rempattiin täysin pinnoilta ennenkun muutettiin), joten sillai ei paljon remppa kiinnostais! Mut siitä vaan tulee niin ihana olo, kun saa järkevästi paikkoja laitettua. Esim. toi meijän vaatehuone on niiiiiin epäkäytännöllinen, että kun sen vaan sais uusittua.

Nyt pitäs sitten lähteä porukoille remppa-avuks. Tää on vika kerta, ku siellä tarttee käydä...onneks. Toivottavasti selvitään ihan muutamalla tunnilla!

Jemppi & pikkarainen 20+6

 

Onnea ultrakuulumisista Niiiiskuneiti :heart:, Inkalilla

ja Peippo78

!


Meillä on vauvat tarjenneet turvakaukalon lämpöpussissa ihan sisävaatteilla. Hattu, tumput ja villasukat on olleet yleensä päällä, lisäksi kaulan suojana esim. kauluri tai ihan harso. Ja silti aina hiki päässä siellä pussissa.


NS 23+2

 

Sunnuntaipäivää! :wave:

Onnittelut jälleen hienoista ultrakuulumisista, Mimsy, Jemppi, niiiiskuneiti, inkalilla ja Peippo78!

En minäkään siis usko, että siitä mitään haittaa on, jos silloin tällöin buranan tai pari nappaa (paitsi viimeisellä kolmanneksella en söisi). Tietysti aina parempi, jos voi olla ilman tai pärjää paracetamolilla.

tatomira Mun täytyisi saada gradu valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä ja ei tosiaan ole motivaatiota sitten yhtään… Enkä edes käy töissä samalla. Huoh.

Vauvan sukupuolta ei olla paljastettu kenellekään. Paitsi Kaksplussalla ja kahdessa FB-ryhmässä olen kyllä kertonut Ei tuo nyt mikään valtionsalaisuus ole, mutta jotenkin arveluttaa kertoa. Anoppi sitä on kyllä kärttänyt joka käänteessä, vaikka mies sanoi, että ei kerrota siksi, kun se sukupuoli jäi kuitenkin vähän epävarmaksi. Mietin kyllä tuossa, että jos kuitenkin kertoisi vanhemmille, mutta sitten pitäisi melkein kertoa sisaruksillekin ja en haluaisi, että se on ihan yleistä tietoa kuitenkaan… No, en tiedä, täytyy miettiä vielä.

(.) Tässä työtuolissa istuessa on nyt viime aikoina alkanut vihloa johonkin tuohon vasemman lantioluun ja nivusen tienoolle. Iskiasvaivatkin on siinä samalla puolella, liekö niillä sitten jotain tekemistä keskenään. Semmoinenkin tuli todettua, että kun torstaina tein pitkästä aikaa oikein kunnon siivouksen, niin olipas raihnainen olo sen jälkeen. Yölliset vessareissut oli yhtä könkkäämistä ja aamulla sängystä nouseminen edelleen työn ja tuskan takana. Alaselkä tuntui todella jäykältä ja jalkoihinkin sattui.

Sain mieheltä muuten perjantaina bola-korun ja masutuubin. Molemmat on olleet käytössä siitä saakka, tosin tuo bola-korun pitkä nauha aiheuttaa vähän semmoisia tilanteita, että se koru tuppaa uimaan milloin missäkin ja kolkkaa pöydän laitoihin Mutta ihana se on silti :heart: Masutuubiin olen myös aivan rakastunut, sillä tämähän ”kapaloi” hyllyvän vatsan suorastaan nättiin pakettiin!

Nimiä ollaan pohdiskeltu viime päivinä, kun tuohon synnärille menevään esitietolomakkeeseen pitäisi keksiä hätäkastetta varten nimet. Pojalle ollaan nyt keksitty kaunis etunimi, toinen nimi on vielä mietinnässä. Tytölle on jemmassa pitkä lista nimiä, sieltä vaan pitäisi valita mieluisin. Nämä ei siis ole varmastikaan lopulliset nimivalinnat, mutta sellaiset kuitenkin, että molempia miellyttää tarpeeksi paljon.

Jomi & SS 21+0 *poks*

 

Ihana mies sulla Jomi :heart:

 

Hei ja anteeksi rakkaat muruset ettei musta ole taaaaskaaaaaan kuulunut pitkään aikaan mitään. Facebookkiin kun on tullut päiviteltyä äidistä kaikenlaista, mm. tehtyä muistoalbumi sinne, niin siellä on tullu ryhmään kirjoteltua aktiivisemmin. Olette silti olleet kaikki mun mielessäni päivittäin, vaikken ole saanutkaan aikaseks tulla tänne. :heart:

Tänne tosiaan kuuluu vaihtelevaa... eilen oli eka ns. "tosi hyvä" päivä, mutta tänään vastapainosesti tuntuu siltä että vois "viiltää ranteensa auki" :'( Näin karmeeta unta äidistä... äiti soitti mulle ja sanoi että olo on taas huonontunu. Sanoin äidille, että "miten sä voit soittaa mulle kun sä olet kuollut?".. Äiti ei vastannut siihen, sanoi vaan että hänen on huono olla. Sitten hän istuikin meidän olohuoneessa mekanismituolissa (jota meillä ei oikeasti ole) ja oli todella huonovointisen näkönen. Mä juoksin halaamaan äitiä ja sanoin, kuinka ikävä mulla on ollut häntä ja miten äiti voi olla siinä, kun näin hänet kuolleena. Äiti katsoi mua kylmästi ja sanoi, että hän ei mene sinne hoitokotiin, missä tapetaan ihmisiä, siksi hän kuolikin mutta sai toisen tilaisuuden Jumalalta. Aivan kuin syyttäen mua siitä että jouduin hänet sinne viemään, koska se oli ainoa paikka, kun syöpäosaston vuodeosasto oli täynnä. Sitten siihen uneen tuli yksi mun ystävä. (Fb ryhmässä oonkin kertonu hänestä, tämän tyttelin yksi tuleva kummitäti ja mun pitkäaikanen lapsuuden ystävä ja tuki ja turva, mutta nyttemmin muuttunu ihan omituiseks ja tuntuu etten saisi edes surra äitiä). Hän puhui kylmästi ja sanoi, että "voit lähteä ryyppäämään ja olla koko ensi viikon poissa, mä hoidan äitiäs. Sen jälkeen mä sitten lähden ja sun on aika ottaa vastuu." :'( Äiti siinä unessa huononi huononemistaan ja mun ahdistus senkun lisäänty sen unen aikana ja sen jälkeen. :'(

Nyt mulla on ihan karmee olo ja on niin syyllinen olo.. aivan kuin oisin tappanut äidin. :'( Ja vain siksi, että hänen "omaishoitajansa" haukkui noita hoitokoteja äidille ja sanoi ettei niihin kannata mennä kun sinne kuolee (no äiti kuolikin sinne, mutta syynä pahentunu maksasyöpä ja siihen päälle keuhkokuume -> sydän ei jaksanut enää) ja kun siellä on paljon asukkeja jotka menee ja tulee sinne.. eli ovat siellä asukkaina mutta käyvät myös kotona jos/kun kunto sen sallii. Mutta se että äiti meni sinne, kerkesi olla 3päivää ja menehtyi neljäntenä. :'( Ihan kamalaa!!!!! Tätä ei voi käsittää, ei ymmärtää... Nyt äiti on tosiaan tuhkattu ja uurnakin laskettu maan alle. Mä sain tehdä sen ja mies sitten täytti kuopan hiekalla. Ei vaan tahtois että äiti on poissa.. MIKSI HELVETISSÄ MUN ÄITI VIETIIN NYT POIS?!?!?!? :'(

Torstaina ois neuvola ja tänään pitäs lähtee pojan kanssa mökille, jonne mies meni jo eilen eeltä lämmitteleen mökkiä. Oon jotenkin niin sekasin ja ahdistunut... eilen tosiaan oli hyvä päivä, tänään jotain aivan muuta. Tekis mieli vaan nukkuu itekin pois... vaikka mulla onkin paljon hyvää elämässä ja uusi tulokaskin tulossa mahassa, mutta kun ahdistaa ettei meillä ole KETÄÄN isovanhempaa, joka auttais meitä ja antais lapsille sen "mummulan". :'( Missä olen itse saanut viettää lapsuudestani paljon aikaa. Oli ihanaa lähteä yksin bussimatkalle Tampereelta Helsinkiin, jossa mummi ja ukki olivat vastassa ja siitä matkattiin yhdessä Vantaalle bussilla, missä he asuvat. Ihan kamalaa ettei meidän rakas poika ja tuleva tyttö pääse KOSKAAN kokemaan samaa MUN äitini kanssa joka ois niin halunnut viettää aika näiden kanssa. :'(

En kestä, en jaksa, olen hajalla..

Sartsa ja Pätkis 23+2 :heart:

 

Sartsalle jättisuuret voimahalit:hug:Noi painajaisunet on kammottavia mutta nekin kuuluu siihen luopumiseen ja surutyöhön.Minä näin myös aikani painajaisia isästä ja mulle tuli myös syyllisyys mukaan kun jossain vaiheessa ennen isän sairastumista olin tullut ajatelleeksi isästä tai äidistä luopumista,kummasta pystyisin luopumaan jos olisi pakko.Ei mennyt kauan kuin isä sai sairaskohtauksen ja silloin tuli mieleen ne ajatukset.Syytän myös isää hoitanutta hoitokotia hänen kuivattamisestaan,eivät juottaneet häntä tarpeeksi joten munuaiset kärsi.Ei tärkeän läheisen ihmisen menettämisestä koskaan toivu mutta aikaa myöten sen kanssa oppii elämään ja jossain vaiheessa tulee hetki jolloin huomaa ettei itkusta tulee enää hallitsematonta putousta.Toivottavasti sinulla on kavereita joilta saat tukea ja joille puhua.
Kaikille teille jotka olette väsyneitä fyysisen tai henkisen jaksamisen kanssa niin ehdottomasti sairaslomaa pyytämään.Minä yritin pakolla jaksaa kun esikoista odotin,yöllä en saanut nukuttua vauva pyöri mahassa kuin hyrrä ja töihin oli aamulla mentävä.Aikani jaksoin kunnes univelka ja olot töissä saivat aikaan jatkuvan itkun.Silloin jouduin sairaslomalle mutta oli jo liian myöhäistä.ei auttanut ja jouduin lisäksi aloittamaan mielialalääkityksen.Joten sain jo masennuksen ennen synnytystä.Masennus vaikutti myös siihen että en muista esikoisen alkuajoista mitään eikä suhdetta vauvaan koskaan syntynyt.Varmaan oman oloni vuoksi myös vauva oli levoton ja hankala eikä sekään helpottanut oloa.Tänäkään päivänä esikoinen ei ole mikään helppo tapaus ja pystynkin paljon helpommin osoittamaan hellyyttä kuopukselle koska hänen kanssaan kaikki lähti "oikealla" tavalla alusta lähtien.Joten ihmeessä sairaslomaa pyytämään jos voimat lopussa ei me äiditkään olla mitään supersankareita jos voimat loppuu.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille:heart:
mima73+poju rv24+1(jo)

 

Ei tuu kovin useesti kirjoiteltua tänne, mut sitäkin mukavampi on käydä lukemassa muiden juttuja. ku tuntuu et itellä on päivät nii samanlaisia ettei oo mitää kirjottamista. Mut jospa sitä silti pysyis listoilla mukana. =)

Sartsalle voimia ja jaksamista surun keskellä :hug: Sekä onnittelut teille jotka ootte nyt lähiaikoina ultrassa käyneet! :heart: (melko poikavoittoselta kyllä tää pino näyttää!)

Itellä ois huomenna rakenneultra ja ootan nii kovasti et pääsee kattomaan pikkuista kaveria. ja samalla jos hyvä tuuri ni sais tietoon kumpi sieltä on tulossa. :heart: Mut voi olla etten välttämättä kerkee tulla heti huomenna kertoon kuulumisia sieltä ku muutenki kiireinen päivä ja se ultraki on vasta illalla (viiden aikaan) mut kirjoittelen heti sit ku kerkiän. =)

Mut eipäs mulla tämän kummempaa tällä kertaa! Voimia kaikille odottajille! :heart:

an-ri 20+5

 

Heippa.
Rakenneultra kuulumisia päivittelen. Kaikki oli kunnossa ja selvisi syykin miksei potkut tunnu, istukka edessä niinkuin arvelinkin.
Mun kohdalle voisi lisätä poika lupauksen vaikka dude yrittikin piilotella kulkusiaan niin kyllähän ne sen verran sieltä vilkkui ettei epäselvyyttä jäänyt

Huimauksesta, mulla joskus työpäivän aikana ollut huimausta mutta epäilen sen johtuvan verensokerin laskemisesta kun aina ei kerkiä syödä tasasin väliajoin.

Työnteosta sen verran että toivoisin jo pääseväni äippälomalle, olo on töissä ihan hyvä mutta kun kotiin pääsee niin mitään ei jaksa tehdä ja joka paikka kolottaa. Tulisi kunnon kipuja että voisi jäädä hyvin mielin saikulle tai sitten virkeystaso voisi parantua, plaah :/

Sartsalle voimia :hug:


Minksu ja Viljo 20+3

 

Heissan mammat!

On taas mennyt hetki kun olen kirjoittanut, mutta lukemassa olen kyllä käynyt täällä päivittäin.

Onnea ihanista ultrakuulumisista ja onnea uudelle avioparille ja kihlaparille. :heart: :flower: Jopas on meidän pino poikavoittoinen.

Sartsalle todella paljon haleja ja voimaa suureen suruun. Surra saa rauhassa mutta älä syytä itseäsi. EI se missään nimessä ole ollut sinun vikasi. Paljon jaksuja. :hug: :heart:

Omaa: MÄ olen joutunut jättämään kahvin kokonaan pois. Mulle on nimittäin odotuksen kaveriksi tullut närästys. Mulla ei ole koskaan ennen ollut närästystä ja ensin ihmettelinkin että mitä se tunne oikein oli... olo on vähän helpottanut mutta kyllä vielä saan kärsiä lähes päivittäin tosta saakelin vaivasta. :headwall:
Viikonloppuna oli myös ihmettelyn aihetta, koska minulla oli turvotusta vain toisessa jalassa/nilkassa. Siitä sitten jalkaa vaan ylös ja paljon vettä ja ananasta ja jalan liikuttelua. Sunnuntaina turvotus olikin jo lähestulkoon poissa mutta kyllä sitä tuli tänään silti soitettu varmuus puhelu neuvolaan mutta sieltä todettin että ei huolta.
Perjantaina onkin kela-neuvola, jota odotan innolla. Paljon on myös tullut kysymyksiä että on oikein pitänyt laittaa ylös että muistaa varmasti kaiken.

Jaksamista odotukseen kaikille! :heart:

Vuokko ja Here 23 *poks*

 

Ultrassa käyty ja kätilö meinasi että luvassa on tyttö! Rakenteet oli kaikki kohdillaan ja painoarvoksi tuli n. 400g. Istukka on etuseinässä niin sillä varmaan potkut tuntuu lähinnä tuonne alas. Oli tosin tuo kätilön sukupuoliarvaus niin empivä etten ihan täysin sen mukaan mene muttei sielä jalkojenvälissä mitään kyllä näkynyt..

Turvotusta on ollut mulla lähinnä käsissä ja varsinkin oikean käden sormissa. Keskellä päivää alkaa aina turvota... :S

Jatketaan....

Maijuli ja bébè 21+1