~*~ Tammikuun Vauvat 2012 syyskuussa ~*~

Kyselisin vielä, että missä vaiheessa teillä on ollut neuvolalääkäri ja "kelaneuvola"?

Mulla on neuvolalääkäri tulossa n. 27-28. viikolla. Kelanpapereista ei ole ollut juttua.

Neuvolalääkäri on täälläkin joskus noilla viikoilla, kelan paperit saan ens kerralla kun menen neuvolaan eli rv24.

 

Bassets Mullahan oli tarkotus olla ens viikolla neuvola, kun saisin sen kelan todistuksen, mutta siirrettiin pari viikkoa eteenpäin, et saan sit samalla käytyä lääkärissä. Eli sillonhan se täytyy olla about viikolla 24. Eli ei tartte juosta sitten uudestaan vielä välissä lääkäriin vaan saan sitten molemmat samalla kertaa. Harmittaa vaan, ku haluisin jo maanantaina äippäpakkauksen tilaukseen

 

Minä sain Kelalle menevät paperit viimeksi neuvolassa joka oli siis 6.9. ja viikkoa silloin oli kasassa ööö... hmm... 22+3??? ehkä. Eli sain sen raskaustodistuksen jonka vein Kelaan ja ne laput täytin sähköisesti. Kysyin vain käydessä että onhan ne ok. Ei ole vielä mitään kuulunut niiltä osin. Lääkäri on mulla 29.9. eli rv 25+5 tai jotain sinnepäin.

 

Tatomira, juu aika erikoista ettei voida kattoa neuvolan laitteilla (jotka on sitä paitsi viereisessä huoneessa)... Rakenneultrahan meillä oli keskussairaalan äitipolin tiloissa joten ymmärrän hyvin ettei sinne niin helpolla laiteta uudestaan, mutta kun vieressä olisi ihan samat laitteet eikä niistä minun käsityksen mukaan nyt voi niiiin suuria kustannuksia tulla PÖH! Luulisi että odottavan äidin (ja isän!) mielenterveydelläkin olisi jotain merkitystä ettei stressaisi ainakaan mistään turhasta.

Bassets, mulla oli kelaneuvola heti 22+1 (22 viikkoahan taitaa olla se raja että voi hakea avustuksia). Lääkärineuvola on sitten viikolla 26+ jotain, yksi lääkärineuvolahan mulla on jo ollutkin viikolla 13.

SF-mittaa eivät multa mitanneet tuossa viime neuvolassa vaikka niin alunperin sanoivat... Kohtua kuitenkin tunnusteli että olisi n. sentin verran navan yläpuolella, eli kasvanut se kuitenkin on. Viime kerralla viikolla 17 oli n. 1,5cm navan alapuolella.

Nuhmuliinille tsemppiä sairaslomalle! Kyllä tässä olisi jo itsekin loman tarpeessa (ainakin henkisesti), mutta toisaalta olen tosi iloinen siitä että olen vielä kunnossa ja pystyn käymään töissä

Ihanaa viikonloppua kaikille odottajille! Yrittäkäähän levätä kunnolla jos siihen on vain mahdollisuus

 

Bassets kyllä se on se 22 viikkoa raja milloin haetaan, mulla kelaneuvola rv 24.

SenSen, en usko että se on kustannuksista kiinni vaan varmaan pikemminkin ultraan erikoistuneesta henkilökunnasta. Kyllä varmaan jotkut lääkärit siellä osaavat käyttää edes jonkin asteisesti, mutta minun mielestä sinun kannattaa suoraan kysyä miksei siellä voi ultrata jos asia on epäselvä ja häiritsee. Aikas kun vänkäät niin kyllä niiden on pakko jotain tehdä.

 

Basset mulla oli kelaneuvola ensin 24+0 mutta vaihtoivat siellä lasketun ajan, joten se oli sitten 23+2 viikolla (22vko on se raja, jollon se aikasintaan on) lääkärineuvola on viikolla 27+1 jos ihan oikein muistan.

Eka lääkärineuvola oli rv 11+0 vai olikos se 12+0

ja sit mulla on synnytystapa-arvio rv 36+ (joka sekin tulee varmasti ihan yhtä nopeasti eteen, kun nuo kaikki muutkin )

täällä tosiaan reilu viikko sitten laitettu kaikki paperit kelalle, laitoin vielä erikseen palkkanauhat + työnantajan antaman todistuksen maksetuista palkoista ja laskelman jossa siis olin laskenut tulot (on aiemminkin pitänyt kelan virkailijoille vääntää rautalangasta niin nykyään väännän jo heti hakemusta tehdessä ) nyt oottelen kovasti päätöksiä! Viimeksi tuli reilussa viikossa, nyt on mennyt viikko ja 2 pva siitä kun saivat paperit ja odotan pakkausta (ja päätöstä) kärsimättömänä!! toivottavasti jo ensi viikolla!!

Nuhmuliinille jaksamisia jos olo on jo sellanen, et saikulle on pitänyt jäädä.
Itse toisaalta voisin jäädä sen takia, että saisin olla kuopuksen kanssa kotona, odotan oikein, et saa taas nauttia niistä kiireettömistä päivistä ja olla vaan pienen kanssa :heart: mä en tiiä, mikä tossa kuopuksessa on se juttu, mut se on niin kietonut mut pienen pikkurillinsä ympärille, et en haluaisi olla hetkeäkään erossa... oikeesti, oikein sydäntä kylmää et miten sitten kun tää vauva syntyy ja ei oo enää sillain aikaa tuolle pienelle.
Mut siis, muuten olo ja jaksaminen on tosi hyvät, että ei tosiaan oo saikulle aikomustakaan.

 

Ihan pikaseen vaan kirjoitan..

SenSen, ootko kysynyt ultran hintaa yksityisellä? Kelakorvaushan on kuitenkin aika hyvä, voihan sitä vaan kysäistä, oman mielenrauhan takia. Kyllä musta on tosi outoa ja kurjaa, kun toteavat, että tässä on nyt jotain häikkää ja heti perään, että joo ei tutkita. Mutta toivottavasti se tarkoittaa vaan, että ei ole kovin epätavallista ja kaikki onkin hyvin!

Niin ja ne neuvolat ja lääkärit: Mulla siis kelaneuvola viikolla 22 ja se ainoa lääkärineuvola tulossa viikolla 27.

 

Meijän äitiyspakkaus oottelee meitä jo postissa :heart:

Joko te muut ootte saaneet pakkauksia?

 

Heips!

Täällä kans jo ihan hyvillä mielin=)ärsyttää vaan ihmiset joitten pitää puhua selän takana asioista mistä eivät todellakaan oo jyvillä yms!!!aaarrggh..yleensä en niin välitäkkään mut tää kyl osu ja uppos pahastikki!!mutta eteenpäin vaan:wave:

Mä kans oottelen et saan ne kelan laput täytettäviksi ja sit pian laatikonki!loppukuusta lääkäri-neuvola ja ehkäpä sit siellä saan ne=)

Kauheesta päänsärystä oon kärsiny pari päivää,tänään ei meinannut lääkekkään auttaa mutta onneks helpotti kuitenki lopuksi..

ihanaa ku on v-loppu:heart:huomenna jatkekaan remonttia talkoo voimin,toivottavasti saatais ihan loppuun asti jopa!onneks mun äiti ja miehen äiti on luvannut tulla avuksi tänne!laitetaan ruoka ja kahvitukset sit talkoo väelle=)

nyt mä häippäsen:wave:

hemuliina ja ihanuus 23+2:heart:

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista ja tervetuloa uusille :flower:

Mulla oli eilen neuvola ja kivasti saatiin sydänäänet kuuluville, vaikka etukäteen asiaa kovasti jännitinkin. Vauveli kun on muutenkin niin vähäeleinen, että ilman neuvolan sydänäänten kuuntelua ei voi olla varma, että onko hän ok. Sf-mitta oli 22 ja nyt siis viikolla 23 mennään.

Äsken kävin Kelan sivuilla ja katselin mitä kaikkea voi anoa netin kautta. En kyllä oikein ymmärrä noiden lomakkeiden päälle. Niin on monenlaista lomaketta tarjolla. Täytin kuitenkin äityspakkauslomakkeen, jonka otamme siis rahana vaunujen ostoon. Sitten oli lapsilisälomake, jonka laitoin myös menemään. Viimeinen lomake olikin sitten kinkkinen joka koskee siis Kelan maksamaa etuutta. Saan nimittäin palkkaa ensimmäiset 3 kuukautta ja sen jälkeiselle ajalle lomake sitten kai pitäisi täyttää. Palkanlaskijaltamme saadut asiatiedot ja tarvittava lomakkeen nimi eivät täsmänneet, joten en voinut laittaa lomaketta menemään. Tuossapa riittää selvittelyä ensi viikolla töissä. Miten on voitu yksien etuuksien anominen tehdä noin hankalaksi. Ja koska anon Kelan etuutta tämän vuoden palkkatulojen perusteella, niin mistä Kela uskoo, että loppuvuodesta saan sen verran palkkaa kuin aion ilmoittaa?! Hoh-hoijaa.

Sain muuten eilen vauvan villaisen torkkupeiton valmiiksi <3ja olisin laittanut kuvan tänne. Voiko tänne liittää kuvan suoraan tähän viestilaatikkoon, vai pitääkö se ladata Aijaan kautta?

 

Ihan järkytyin, kun oli yhtäkkiä tullut pitkälti toista sivua tekstiä! :O Hienoa, saadaan pinoa virkistymään!

SillyMom, hienoa, että kaikki oli pienellä hyvin! Toivottavasti lääkkeistä on apua!

tatomira, mä olen myös ollut vähän ihmeissäni tästä väkkyrästä. Kaksosista toinen asettui rv16 raivotarjontaan ja toinenkin siinä rv20 paikkeilla. Tyttö istui persiillään visusti kohdunpohjalla rv34 saakka ja kun siitä viimein kääntyi pää alaspäin noin isoilla viikoilla, sen TODELLAKIN tunsi! Mutta tämä se heittää volttia edelleen ihan päivittäin, välillä on poikittain ja potkii kohdunsuulle, välillä pää alaspäin eli potkut tuntuu ylävatsalla ja suurimman osan ajasta kai perätilassa, kun potkut on alavatsalla. Mutta tuosta edellisestä perätilasta opin, ettei kannata huolestua, koska suurin osa (muistaakseni 98%) vauvoista kuitenkin kääntyy jossain vaiheessa oikeeseen suuntaan. =)

Onnea ellenille!

Hyvä, että oli kohdunsuullakin kaikki kunnossa. Ja tervetuloa lepokerhoon! :wave:

Onnea myös Bassets ultrakuulumisista! Laitoin nyt varovaisen sinisen sydämen nimesi perään.

Mulla oli neuvolassa viimeksi joku opiskelija sijaisena ja hänellä oli sellainen ohjeistuslappunen, jossa keskiraskauden lääkärineuvola näytti olevan merkitty rv26-28. Mulla se tulee olemaan rv26+ jotain. Kela-neuvola mulla oli rv23+, mutta rv22 kun tulee täyteen (eli raskaus on kestänyt 154 päivää), ne paperit voi saada.

Ninnatar, mä olen aina täyttänyt sen vanhempainetuus-paperin (jossa samassa on äitiysavustus + lapsilisä -hakemukset) ja lähettänyt sen palkkakonttoriin, että täyttäkää puuttuvat tiedot ja laittakaa eteenpäin.


NS 24+0 poksista!

 

kiitos kaikille nauvola-ajoista vastanneille

Mielipidekysymys olisi tulossa: Onko teillä kokemuksia tai mielipiteitä kuivauskaapista? Meillä tosiaan perheessä 1 ja 2 v pojat ja nyt tammikuussa syntyvä vauva + hevosharrastus koko perheellä. Kuivausrumpu kovassa käytössä, mutta ei pyykinkuivaus eikä oikein niiden kuravaatteiden kuivaustilaa. Tällä hetkellä kaikki kuivumassa yhdistetyssä sauna-pesuhuoneessa joka tarkoittaa, että kaikki pyykit tms. täytyy joka kerta korjata pois kun joku menee pesulle tai tarvii esim. suihkuttaa kuravaatteita :kieh:
Nyt sitten tilasin kuivauskaapin, mutta mitään kokemusta siitä ei vielä ole...

Supisteluista on ollut juttua ja ne vaivaavat näköjään muitakin. Mulla on kaikissa raskauksissa ollut PALJON supistelua, niin tässäkin. Erityisesti vaunujen lykkääminen, tavaroiden nostelu ja erityisesti pikkupoikien kantelu saa niitä aikaan. Ja välillä supistukset eivät tahdo millään mennä ohi. Pojat on isokokoisia, vajaa 2,5 vuotias 15 kg ja vajaa 1,5 v 13 kg. Niiden kantaminen käy jo työstä.
Valvottaako muita supistukset yöllä? Mulla saattaa välillä mennä yli kolme tuntiakin valvoessa kun niin kovin supistaa. Onneksi se lääkärineuvola on neljän-viiden viikon päästä niin saan tietää kohdunsuun tilanteen

Bassets rv 22+3

 

Mulla myös neuvolalääkäri 26viikolla eli piakkoin.Täällä myös jännityksellä odotellaan onko kohdunsuun tilanne ok.Innolla en kuitenkaan tutkimusta odota koska tekee niin pirun kipeää.Mulla kuulemma kohdunsuu jotenkin niin takana että joutuvat satuttamaan aika lailla kun katsastavat tilannetta eikä neuvolassa ole aina edes pystytty sanomaan mitäänViimeksi ennen kuin kuopus sitten päätti syntyä samasena päivänä niin mulle jouduttiin tekemään alatutkimus 3kertaa "pakolla".Viimesellä kerralla huusin ja itkin täyttä kurkkua,verta alko vuotamaan ja tuntu kyllä pahemmalta kuin synnytys.Että sellanen käynnistys mulle tuli,oksitosiinia sain kyllä myös lisäksi.Mites muilla on muuten vauvelit syntyneet eli kuinka nopeasti?Minua nimittäin pikkasen jännittää kun esikoinen synty 6:ssa tunnissa ja kuopus 3:ssa että syntyykö kolmas sitten 1,5:ssä tunnissa.Apua:O.Anteeksi nyt tämä aika henkilökohtainen teksti:ashamed:

 

Ai niin Bassets sulla myös samoja ongelmia.Meillä kuopus 1v1kk ja painoa jo 11kg.Joudun nostelemaan ja kantamaan kun ei vielä kävele lisäksi ongelmana rappuset eli joudun raahaamaan vaunut,kauppatavarat ja kuopuksen ylösalas rappusia.Eipä tee hyvää olotilalle ja heti kun kävelen pikkasenkin nopeempaa maha kivettyy kivikovaksi ja pakko pysähtyä.Edellisissä raskauksissa ei tällästä ollut mutta viimeksi tilannetta hankaloitti puhjennut astma.Neuvolassa oltiin vähän huolissaan supisteluista ja käski kuuntelemaan itseä mutta minkäs teet kun pitäs pystyä liikkeelläkin olla eikä vain sohvalla makaamaan.Nyt odotellaan lainapäätöstä jos myöntäisivät pankista sen asuntolainan,tiukkaahan siitä tulisi mutta en kyllä enää nauti noista portaista ja tilan puutteesta vaikka muuten en kyllä haluaisi asunnosta pois.
Olisi kiva kuulla muiden synnytystarinoita ja ehkä esikoista odottavatkin voisivat lukea mielellään tarinoita koska lähempänä synnytystä ne ehkä saavat enemmän jännitystä aikaan niin nyt olisi vielä aikaa "sulatella"niitä.
mima73 +poju 24+6

 

mima: Mulla on esikoinen leikattu perätilan vuoksi ja tuota kakkosta tehtiin 18 tuntia Jotenkin tuntuu ettei tämäkään ehkä ihan helposti tule mutta katsotaan miten käy. Sekin jänskättää että alkaako tämä kolmaskin synnytys vesien menolla, kun molemmilla aiemmilla kerroilla vedet on menneet spontaanisti yöllä/illalla.

 

Maijuli84: olisiko tuo kelan SV-lomake se ihan peruslappu, minkä neuvolasta kirjoittivat, eli se todistus raskauden kestosta yli 22 viikkoa? Siinä ainakin luki alareunassa joku SV-teksti ja sillä itse aion mennä. Mutta en kyllä hae erityisäitiyspäivärahaa vaan ihan tavallista.

Bassets: Mulla oli kelaneuvola 22+jotakin, silloin kun oli juuri mennyt se kelan vaatima päivämäärä rikki. Neuvolalääkäri on viikolla 25 tai 26, muistaakseni. Oliskohan niin, että teillä saat ne kelan laput sitten lääkäriltä? Oonko ihan väärässä että ne Kelan laput piti laittaa eteenpäin jo viikolla 27?? Vai muistanko ihan päin honkia? En ole vielä itse saanut aikaiseksi, joudun pyytämään töistä palkkatodistuksen ja inhoan meidän palkanlaskijaa (olen esimiehenä joutunut ihmisten puolesta asioimaan sen kanssa vähän liiankin kanssa) ja siksi olen venyttänyt asiaa... ei ole fiksua juu.

Ninnatar: voiko äitiyspäivärahaa anoa myös tämän vuoden tulojen perusteella?? Mä olen luullut, että vain joko viimeisen 6 kk mukaan, tai sitten edellisen vahvistetun verotuksen (2009) mukaan?

mima: Mulla edellinen synnytys kesti 7 tuntia, vedet menivät yöllä, ja säännölliset supistukset on merkitty alkaneeksi seuraavana päivänä klo 14 aikaan (silloin palasin synnärille kun olin käynyt lounaalla ja shoppailemassa välillä - aamulla siis kävin vaan näyttäytymässä). Vauva syntyi klo 21. Synnytys oli ihan siedettävä kokemus, inhottavaa oli vain se että jouduin makailemaan koko ajan sängyssä kun vauvan sydänkäyrässä oli välilla laskuja ja anturit olivat vauvan päässä kiinni koko synnytyksen ajan. Olisin mielelläni kävellyt jolla olisi saanut huomiota pois supistuksista eri tavalla. Kivunlievityksiä ei käytetty muuta kuin ilokaasua ja kohdunkaulan puudutusta ponnistusvaiheessa. Ponnistusvaihe oli lyhyt, 15 minuuttia.

Supistuksista vielä: Mua on kanssa viimeisen viikon aikana ikävästi supistellut silloin kun olen väsynyt. Esimerkiksi tänään kun olin koko päivän liikkeellä, niin nyt illalla kyllä huomasi. Samoin joku päivä viikolla kun töissä oli stressaavaa ja kiirettä niin sama juttu töistä lähtiessä. Esikoisen kanssa ei supistuksia ollut muuta kuin ihan kivuttomia ja aika vähän. Tuntuu inhottavalta ja vie kyllä voimia vaikka varsinaisesti en ole huolissani että ne mitään vielä saisivat aikaan.

maka 23+5

 

Synnytysten kestoista oli puhetta.
Mulla on mielestäni ollut molemmat synnytkset helppoja. Ajoista en muista enkä viitsi alkaa etsimään papruja, mutta esikoisesta alku oli pitkä. Säännölliset, mutta pitkän aikavälin supistukset alkoi pe-la välisenä yönä. Sunnuntaiaamupäivällä kävin synnärillä ja antoivat mahdollisuuden jäädä tai käydä kotona. Menin kotiin (tai itseasiassa heseen syömään ) ja palasin muistaakseni kahden aikaan sairaalaan. Avautuminen ei aluksi edennyt ja olin tosi kipeä, mutta epiduraalin ja oksitosiinin jälkeen homma helpottui. Oliskos ponnistusvaihe ollut jotain 20 min?
Tikattavaa tuli paljon. Poika syntyi maanantaiaamuyöllä.
Kakkosesta käynnistettiin 40+1 ja supistuksia oli jo ja kohdunsuu 4 cm auki. Kokonaisaikaa en muista, mutta epiduraali auttoi hyvin ja ponnistus oli täysin kivuton ja kesti 2 min
Kaksi tikkiä taidettiin laittaa.

Kummastakaan pojasta en ollut lainkaan kipeä jälkikäteen

Nyt vaan toivoisin kädet ristissä, että kaikki sujuisi yhtä hyvin kuin edellisillä kerroilla.

 

Ooh, tännehän on tullut juttua vaikka millä mitalla. Hienoa siskot.

maka Äitiyspäivärahaa pitää hakea viimeistään 2 kk ennen laskettua aikaa. Vanhempainrahaa haetaan taas kuukausi ennen kuin kausi alkaa. Käytännössä kuitenkin nuohan tulee aina haettua sillä samalla lomakkeella, missä on siis vanhempainetuudet, lapsilisä ja äitiysavustus.

mima73 Miulla on kaikki synnytykset alkaneet supistuksilla ja vedet on menneet vasta kun on kalvot puhkaistu. Yleensä olen sen pari tuntia ehtinyt olla sairaalassa ja sitten onkin vauva jo maailmassa. Kestot on vaihdelleet 8 h - 6 h välillä.

Bassets Kertoilehan kokemuksia sitten tuosta, jos vaikka tärppäisi lotossa ensi viikolla niin voisin uuteen taloon sitten hankkia moisen. Olisi nimittäin kyllä niin kätevä, meilläkin on tosi pieni pesuhuone ja vaatetta pitäisi näillä kurakeleillä saada kuivaksi nopsaan tahtiin. Ja onnea hyvistä ultrakuulumisista. :heart:

Ninnatar Meillä kanssa toimii homma samoin kuin Neljän Suoralla, eli täytetyt laput vaan palkkikseen joka täyttää siihen tarvittavat tiedot ja laittaa sitten menemään Kelalle suoraan.
Rahaahan voi tosiaan vaan saada viime verotuksen perusteella tai sitten kuuden kuukauden tulojen, jotka katkeaa äitiysloman alkamiseen. Ensimmäinen vanhempainrahahan maksetaan lasketunajan kieppeillä, joten ilmeisesti se päätös tulee vasta sitten kun olet jo äitiyslomalla.
Kuvat laitan itse Aijaan kautta, on helpompaa kuin erikseen ladata nettiin ja sitten sitä kautta liittää tänne.

tiikerinlilja. Mie sain pakkauksen pari viikkoa sitten, mutta tänään vasta sain aikaiseksi purkaa tuon. Huomasin muuten kivan jutun tuossa haalarissa, että on näppärät kääntöhihat joilla saa huomattavasti pienemmäksi tuon kuin vuoden 2008 pakkauksessa. Varmaan tulevana talvena tullaan käyttämään tuota sitten kovemmilla pakkasilla. Tällaista[URL] kävin jo himoilemassa tuohon laatikon päälle.

Maijuli84 Ihan uteliaisuudesta kyselen, että millä perusteilla sie haet tuota erityispäivärahaa? Kun itse siis hain varhennettuna ja harmitti että seisomatyö ei riitä perusteeksi tuohon erityisrahaan.

ellen- Onnea tyttölupauksesta. :heart:

SenSen Tosi kurja tuo tilanne, jos vaatimalla vaatisi niin eikö sinne ultraan pääsisi? Eihän ketään voi tuollaiseen epätietoisuuteen jättää. Meillä oli rakenneultrassa vaikeuksia nähdä sydämen jotain suonia, ja oltaisiin saatu uusi aika jos niitä ei olisi näkynyt. Luulisi että tuossa on vähän sama tilanne, jos kerran jotain epäselvyyttä on jäänyt. Tsemppiä. :hug:

tatomira Meillä koiruus on siirtynyt hyvinkin pihakoiraksi juuri tuollaisten temppujen takia. Ei vaan hermo kestä. : /

Tellu Po Kiitos blogivinkistä, ihania kakkuja tuolla. Otinkin muutaman reseptin heti testaukseen. Aikaisemmin olen käynyt Marien blogista hakemassa noita kakkuvinkkejä.
Tällaisia väsättiin ristiäisiin joskus.




Synnytyksestä Kiva kuulla että muutkin on vähän uhranneet ajatusta jo tuolle. =) Mie oon miettinyt että voinkohan neuvolassa valittaa että pelottaa tuo synnytys ja jos vaikka sitten pääsisi jonnekkin pelkopolille, että papereihin kirjattaisiin että tälle on laitettava spinaali tai epiduraali. Ei mitään suurempia traumoja kuitenkaan ole jäänyt, mutta tämä viimeinen kerta teki niin kipeää, että olin ihan varma että kuolen siihen. Jotenkin kaikki puudutukset ja ilokaasukin vaan ei auttanut, kun oli niin nopea koko homma. Salissa ehdin olla sen 20 minuuttia, tosin siinä tilanteessa tuntui kyllä ikuisuudelta. Tuntuu vaan jotenkin tyhmältä nyt kuudennen kanssa alkaa tuota sitten pelkäämään...

Viime yönä näin untakin jo että olin synnyttämässä ja sain spinaalipuudutuksen ja se oli aivan taivaallista.

( . ) Mie oon sitten virallisesti valas. |O Mittailin tänään mahan ympärystä ja oli jo 122 cm ja sitten kun tuo sf-mittakin huitelee jossain omissa sfääreissä niin hohhoijaa. Tässä olisi vielä 14 viikkoa jäljellä, alkaa tuntua että varmaan en sitten loppuaikana mahdu enää autoonkaan jos tämä tätä menoa jatkuu.
Uskaltauduin vaa'allekin ja painoa ei edelleenkään kyllä ole tullut edes siihen lähtöpainoon saakka, että se sentään positiivista.

Tuo maha alkaa vaan olla niin iso, että painaa tuonne iskiakseen ja tekee kävelystä melko epämiellyttävää. Ei kyllä ole kovin kivaa jos tässä joku liikuntakyvyttömyys vielä iskee. Tuossa mietiskelinkin että onneksi nää vaivat on vasta tässä viimeisessä raskaudessa, voisi muuten olla mietinnän alla että tulisiko muita lapsia.

Pahoittelen tätä romaania, meinasin että jos olisi noita synnytystarinoita vielä kirjoittanut tähän, mutta ehkä laitan jo uuden viestin niille.

MLM ja Kukkis 25+3

 

Tässä olisi vielä näitä synnytyskertomuksia, täältä kopsattuna, pari kappaletta.

Eli Neiti Viitonen syntyi 12.9.2010

Elikkä lauantainahan tuskailin kun taas kaikki supistukset kaikkosi ja takana oli valvottu yö. Olo oli sellainen että ei tästä tule lähtö koskaan. Anoppi tuli sitten illansuussa varmuuden vuoksi tähän ja lämmitettiin saunaa. Saunaan menin joskus ysin pintaan ja se saikin aikaan sitten sen että supistuksia alkoi tulla taas 10 minuutin välein. Olo oli vielä ihan siedettävä ja menin nukkumaan joskus yhdentoista maissa. Ajattelin että en jaksa taas toista yötä valvoa.

Puolen yhden maissa kipittelin vessaan, kun en saanut supistuksilta sitten kuitenkaan unta. Samalla kun kävin vessassa hulahtikin pönttöön verta. Samantien itselle iski kauhea paniikki, herätin miehen ja sanoin että nyt mennään. Soitin vielä sairaalaan ja sanoivat että todennäköisesti tulee vaan kohdunsuulta, mutta voin tulla näytille.
Autossa istuessa sitten alkoikin tuntua olo jo aika tukalalta. Supistuksia tuli edelleen n. 10 minuutin välein. Sairaalaan kun päästiin kello oli vähän vaille yksi. Sitten otettiin käyrää ja kohdunsuu oli tutkimuksessa kahdelle sormelle auki. Pääsin ammeeseen jossa sitten tunnin verran lilluin, auttoi kyllä hyvin noihin kipuihin. Kello taisi olla 2.45 kun sitten pääsin synnytyssaliin, enää ei vesikään auttanut kipuihin. Sain ilokaasua ja taas otettiin käyrää. Ehti mennä ehkä pari supistusta ja ei siitä kaasusta ollut mitään apua. Kätilö pyysi sitten lääkärin laittamaan kohdunkaulapuudutuksen, taas kaksi tai kolme supistusta ja ei auttanut enää. Sitten tulikin ponnistamisen tarve, eli kun olin auki n. 5 senttiä kun salissa tehtiin tutkimus niin tosi nopsaan meni sit tuo viimeiset 5 senttiä. Pari ponnistusta ja neiti oli ulkona. Nopea, melko kivulias mutta silti hyvä mieli jäi synnytyksestä.
Yksi tikki laitettiin, ikinä en ole niin vähillä "vammoilla" selvinnyt.

ja tässä sitten Neiti Nelonen 6.10.2008

Aamulla kuuden maissa tuli ensimmäinen supistus, josta jo tiesinkin että lähtöhän tästä tulee. Miehellekin sanoin että valmistautuu sitten lyhyempään työpäivään. No kahteentoista mennessä ei ollut mitään merkittävää muutosta tapahtunut noissa supistuksissa, vähän lyhentynyt väli ja pikkasen enemmän tuntuivat. Mies tuli töistä kahden maissa, mutta sitten oli kaikenlaista touhua siinä vielä joten sairaalaan lähdimme vasta neljän jälkeen, olimme siellä varmaan vähän ennen viittä, kun tuossa matkan varrella oli vielä tietyö.
Kätilö otti vastaan, teki sisätutkimuksen, olin silloin 2-3 senttiä auki ja laittoi käyrälle puoleksi tunniksi, supistuksia tuli säännöllisesti n. 6 minuutin välein, mutta eivät olleet vielä kovin kipeitä eikä synnytys tuntunut edistyvän. Kerroin kätilölle että sen takia tultiin niin ajoissa kun haluaisin jotain kunnon kivunlievitystä enkä pelkästään ilokaasua Tuli ihan syyllinen olo kun tuntui että ei tämä homma tästä nyt mihinkään edisty. Muutenkin kätilö siinä kertoili että uudelleen synnyttäjillä saattaa kokonaan supistukset lopahtaakin, itse olin siinä vaiheessa sitä mieltä että olisi ollut parempi vaan kärvistellä kotona. Olin sitten kokonaisuudessaan n. tunnin siinä käyrällä ja sitten kätilö sanoi että tässä voi mennä jopa vuorokausikin että halutaanko mennä oleilemaan tarkkailuhuoneeseen vai lähdetäänkö käymään jossain.
Päätettiin sitten miehen kanssa että lähdetään käymään Mäkissä syömässä, kun reppana ei kotona muistanut syödä. Joten lääkärin kanssa neuvoteltuaan kätilö antoi meille luvan lähteä syömään ja vähän kävelemään kaupungille. Silloin kello oli 18.30.
Mäkissä jo alkoi tuntua huomattavasti tujakampia suppareita, syötiin ja mentiin vielä Anttilaan ostamaan minulle jotain luettavaa ja siellä sitten jo joutui oikeasti puhaltelemaan. Kävimme vielä moikkaamassa yhtä kaveria ja sitten totesinkin miehelle että nyt on pakko lähtee takasin sairaalaan.
Menimme takaisin sinne tarkkailuhuoneeseen ja laitoin sairaalan ihanat vaatteet päälle. Kätilö oli ajatellut että otetaan siinä tarkkailuhuoneessa lisää sitä käyrää, mutta tehtyään sisätutkimuksen totesikin että tästähän lähdetään synnytyssaliin. Silloin kävi itsellä mielessä että voi pska ei taaskaan ehdi saada mitään puudutusta.
Minulle suositeltiin sitten paracervikaalia, koska spinaalia tai epiduraalia ei voitu antaa kun vedet eivät olleet menneet. Suostuin sitten siihen, lääkäri tuli ja ensin puhkaisi kalvot ja laittoi vauvan päähän sen sydänääniä mittaavan anturin. Sitten oli aika laittaa puudutusta, meinasi koko lääkäri ensin laittaa ihan väärää ainetta sinne, kätilö opasti sitten että ei sitä kuulu antaa vaan tätä. Katsottiin vähän aikaa miehen kanssa toisiamme että huhhuijaa miten taitava lääkäri taas. Tässä vaiheessa kun sain puudutuksen kello taisi olla 20.15 tjs. Sen jälkeen en kelloa kauheasti katsellutkaan.
Makasin kyljelläni synnytyssängyssä ja sain vielä lisäksi ilokaasua. Mies oli siinä minun vieressä silittelemässä päästä ja piti kädestä kiinni. Puudutus vei suurimman supistuskivun mennessään ja ilokaasu viimeisetkin rippeet. Huoneeseen tuli toinenkin kätilö ja kätilöopiskelija, joka sitten siinä teki ulkotutkimuksen ja toi juotavaa. Hengittelin ilokaasua supistusten aikana, ja toinen puoli kohdunkaulasta nähtävästi hävisi nopeammin kun supistukset alkoivat tuntumaan kipeinä toisella puolella. Reidessä tuntui kauhean polttavaa kipua ja sitä ei ilokaasukaan vienyt kokonaan pois.
Kaikkein kauhein vaihe olikin sitten siinä kun puudutus alkoi häviämään ja jostain syystä vauvan edessä oli jotain repaleita kohdun suusta eikä se alkanut laskeutua.
Siinä vaiheessa minut käännettiin selälleen ja kätilö kokeili että mikä on tilanne ja ei saanut lupaa ponnistaa. Ihan hirmuisen kipeitä supistuksia piti kestää ainakin kolme tai neljä ja ne tuntuivat tunnin pituisilta. Hengenhädässä vedin sitten ilokaasua ja välillä happea kun alkoi silmissä pimenemään. Onneksi kätilö oli tosi ihana ja kertoi koko ajan että missä mennään ja kuin pitkään vielä pitää kestää.
Sitten kun vauva alkoi tulla alaspäin ja sain luvan ponnistaa niin menikin, ainakin miehen mukaan, kaksi ponnistusta ja vauva oli ulkona. Itsestä tuo aika tuntui taas tunneilta kun kipu oli niin kauhea. Luulinkin että nyt repeää paikat pahemminkin, mutta lopulta tuli vain kaksi tikkiä. Sitten kun vauva oli ulkona, niin kaikki kipu hävisi. Se oli kyllä ihana tunne. Siinä se pikkuinen tuhiseva nyytti sitten oli minun paidan alla ja onnen tunne oli ihan mahtava.

Muista ei ole kauheasti muistikuvaa, nämä oli ne mitä olen siis tänne kaksplussalle raapustanut.

 

Synnytys..No, se oli pitkä..

Supistukset alkoi ma yönä rv39+6 vaihtuessa rv40+0 klo: 00.00 kun meinasin mennä maate, 5min ehdin makaa kun alko tulee polttoja eikä jäänyt epäselväks mistä oli kyse..Nousin ylös ja menin olkkariin ihmettelee. 02.00 ne alkoi olee niin kipeitä et herätin äitini joka oli tullut meille juurikin sen takia josko synnytys alkais..Siinä kelloteltiin puol 4 ja olin jo soittanut synnärillekkin kun äiti tuumi et nyt mennää herättää isäntä ja lähette liikkeelle, supistuksia tuli 3-4min välein ja oli kestoltaan minuuttia. Sairaalaan ja käyrille, auki olin 1,5cm, ei muutakun jäin sinne ja sain kipupiikkiä, mies lähetettiin vielä kotiin..Aamupäivällä supistukset lakkas kun seinään enkä saanut niitä käyntiin vaikka kuinka juoksin rappusia..Illalla meinasivat jo laittaa mut kotiin mut pitivät kuitenkin kun aattelivat aamulla käynnistää..Yöllä sitten parin tunnin unien jälkeen ne taas tuli ja voimakkaampina, kipupiikkiä ja nukahtamislääkettä, tunti unta ja tunti valvomista, kipu kova, uusi piikki ja nukahtamislääke, nukahtamislääke teki tokkuraiseks ja kipupiikki ei auttanut..06.00 saliin ilokaasulle, 08.00 puhkaistiin kalvot ja soitettiin mies paikalla, joskus ennen 10:ntä epiduraali, puolen päivän maissa epiduraali lakkas vaikuttamasta ja vauvan sykkeet nous korkeeks, eivät suostuneet antaa lisää ennenkun vauvasta otettiin verikokeet päästä, meinasivat et nyt voi sectio olla edessä..Onneks ei, sain ehkä 13-14.00 välillä toisen epiduraalin joka puudutti vain puoliksi, ennen 15.00 sain luvan alkaa ponnistaa ja poika syntyi ke 16.00 imukupilla avustettuna kun en parin vuorokauden valvomisen jälkeen enää jaksanut ponnistaa + vauva ei tullut alaspäin kunnolla vaikka kuinka ähräs.

Siinäpä se..

Paljon jäi juttuja tosiaan tuosta vaivaamaan vaikkei se nyt kummoselta kuulosta näin suurinpiirtein kerrottuna, mut josko tilanteen sais tammikuussa paikattua! Mitään traumoja ei kuitenkaa jäänyt.

 

Onko teille muilla ollu virtsatientulehdusta raskauksien aikana? Mulla se todettiin tiistaina streptokokki bakteeri ja nyt olen sitten ollut antibiootti kuurilla. Kaikilta(lääkäri/kätilö)keneltä olen tuosta kysynyt, niin keneltäkään en ole kunnon vastausta saaanut, mikä se on, ja mitä vaaroja siihen voi liittyä. Ahdistaa tämmöinen epätietoisuus. On vain sanottu että synnytyksessä kannattaa pyytää sitä antibiootti tippaa.. Onneks kirvely ja jatkuva vessassa juokseminen on vähentynyt, jospa ne antibiootit oisvat auttaneet.. Keskiviikkonahan se sit nähhään.

 

Heissan mammat!!

SillyMom Tervetuloa ja hienoa, että vaavilla on kaikki hyvin

Pahoittelut jo etukäteen, kun tulee niin omanapainen viesti, mutta oon niin kuutamolla taas keskusteluista, että en saa kommentoitua kaikkea.

Kelaneuvola me oltaisiin saatu heti tuohon 22+2 päivälle eli ens maanantaille, mutta kun olen sillon itse Tallinnassa niin otettiin sitten seuraavalle viikolle. Eli meillä on kelaneuvola viikolla 23+2. Samana päivänä pääsen neuvolalääkärillekin, kun tarvitsen lentoyhtiölle todistuksen raskauden normaalista kulusta. Vinkkinä muillekin mammoille Norvegian vaatii todistuksen raskauden normaalista kulusta aina (tai ainakaan eivät erikseen erotelleet viikkoja, jolloin sellaisen tahtovat nähdä). Lokakuun ekana viikonloppuna on luvassa lentämistä ja onneksi bongasin tuon heidän sivuiltaan. Luotin meinaan aika sokeasti siihen 28 viikon maagiseen rajapyykkiin, joka suunnilleen muilla yhtiöillä pätee.

Hankintoja tehtiin taas tänä viikonloppuna lisää :heart: Saatiin VIHDOIN muuttolaatikot pois nurkista (eihän ne lojuneetkaan täällä kun kuukauden) ja nyt tänne lastenhuoneeseen voisi jo mahtuakin muutakin kuin ne. Käytiin siis tänään hakemassa kotiin pinnasänky, syöttötuoli, sitteri ja matkasänky. Kaikki kokonaisedulliseen 70 euron hintaan!! Syöttötuoli on vielä sellainen perinteinen versio, josta saa puuhakärryn lapselle. MAHTAVAA! Meillä oli kotona sellainen ja pikkuveli ainakin viihtyi siinä superhyvin

ON Täällä on koettu nyt ensimmäisiä kunnon supistuksia, mutta olivat kivuttomia, onneksi. Niitä rupesi tulemaan sen verran usein, että käytiin Murun kanssa tän viikon keskiviikkona päivällä neuvolassa tarkistamassa, että sydänäänet kuuluu ja kaikki on hyvin. Vielä kun liikkeitäkin on tuntunut niiiiiin harvakseltaan, että on ollut ihan mahdoton sanoa onko mahassa elämää, niin oli ihana saada varmistus. Siellähän se Syllikki polskutteli ja pariin otteseen kunnolla monotti anturin kohdallakin :heart: Kaveri on varsin liikkuvainen, koska hävisi jatkuvasti anturin alta pois. Mutta sykkeet olivat hyvät ja vaihteluakin oi riittävästi. Pitkään saatiin kuunnella ääniä :heart: Ottivat sitten vielä lopuksi pissanäytteenkin varmuuden vuoksi kun kerroin alavatsalla tuntuvasta paineentunteesta ja sieltä pamahti kunnolla kaksi plussaa testiin. Eli torstaiaamuna sain sitten laittaa miehen mukana pissanäytteen labraan kun itse lähdin niin aikaisin jo työmatkalle, etten olisi ehtinyt sitä palauttaa...Maanantaina saa sitten kuulla, että mitä sieltä löytyi. Seuraava neuvolakäynti on kuitenkin vasta viikon päästä maanantaina niin siellä saan vasta lääkkeitä ilmeisesti, jos sellaisille on tarvetta.

Ja totta tosiaan tämän viikon keskiviikkona kävin neuvolan lisäksi rouviintumassa tuon rakkaan kanssa :heart: :heart: Päivä oli hektinen (töiden takia osittain) mutta loppujen lopuksi varsin ihana :heart: Laitettiin parhaat päälle, otettiin IHANA kimppu käteen ja nautittiin siitä 3 minuutin seremoniasta. Sen jälkeen syötiin hyvin ja tultiin kotiin nukkumaan Ei ollut kyllä hääyössä mitään taikaa kun molemmat kuukahti lähes samantien Aikamoinen tottuminen tuohon uuteen nimeen on, mutta täytyy kai aloittaa nimikirjoituksen harjoittelemisell...

Anoppi meinaa taas aiheuttaa harmaita hiuksia. Se toi meille kukkia hääpäivänä, mikä oli varsin kaunia ajatus Mutta sitten kun meillä ei ollut tarpeeksi korkeaa maljakkoa, niin hän lähti ostamaan sellaista lähikauppakeskuksesta. Mikä sekin on varsin kaunia teko Vaan kun se sitten päätti tuoda koko s**tanan kauppakeskuksen sisällön mukanaan meidän kotiin. Mikään ei mua ällötä niin paljoa kun kaiken maailman ledivalohässäkät ja sellaisia "ihania ja violetteja" hän sitten päätti meille tuoda. YÖK! Ja sen lisäksi sitten vielä kynttilän ja kynttilälle korkean maljakkoastian ja sinne hiekkaa ja ja ja ja ja... Ja mikä siinäkin on, että kun hän kysyy, että millaisia asioita hän voisi neuloa, niin ei sitten tee niitä mitä toivotaan. Sanoin, että myssyjä ja sukkia ja villapeitto voisi tehdä jos tahtoo ja ehtii, koska olen itse tekemässä villahaalarin. No mitä hänellä nyt on valmiina? 3-6 kk villapaitoja ja takkeja. Että sinne touko-elokuulle villavaatteita?? Pohdiskelin siinä sitten, että mahtaako kesällä tarvita villavaatteita niin hän meinasi tehdä seuraavaksi talveksi myös. Voisiko niiden kanssa edes odottaa, että tietää lapsen sukupuolen?! Huoh, kaipa mä voisin sanoa, että tekee vasta sitten vuoden ikäselle lapselle vaatteita kun tietää a) minkä kokoinen lapsi on tulossa b) kumpaa sukupuolta. Ettei sitten oo sitä hempeen pinkkiä pojalle (jota nyt oli puikoille) ja ettei oo liian pientä/isoa (jos lapsi kasvaakin kaikkien käyrien ylä/alapuolella, niinku hänen serkkunsa ovat kasvaneet). Loppujen lopuksi ihanaa, että on innoissaan, mutta kun on vähän liian innoissaan enkä mä osaa käsitellä tuollaista kun oma äitini on vaan todennut, että hän ostaa sitten lapselle jotain kun tietää millainen lapsi on. Ja itse olen hyvin samaa mieltä...

Mutta nyt täytyy aloittaa valmistautuminen huomisen Tallinnan reissuun. Luvassa kaksi päivää työmatkaa etelänaapurissa ja varmasti varsin hauska matka

Voikaa paksusti mammat ja nauttikaa syksyn viileydestä!

Anskutin ja Syllikki 22+1

 

Heipä hei vaan kaikille!
Eipä ole taas ollut aikaa niin paljoa että ehtisi kirjoitella, mutta josko nyt jotain ehtis kirjoitella

Kelaneuvola on mulla ainaski viikolla 22 ja samalla varaillaan aikaa sit sinne sokeritesteihin. Ei hirveesti kiinnostais ruveta kaikenlaisia lappuja täytteleen mut kai se on pakko
Miehistä oli täällä ollu puhetta..Meillä taitaa tällä hetkellä mennä asiat niin että mies tekee enemmän kotitöitä ku minä Aina on kyllä kotitöihin osallistunu ihan omatoimisesti Vessanpesu taitaa olla ainut mikä yleensä jää minulle!
Synnytystä en ole vielä sen kummemmin miettiny..kai se jotenkin omalla painollaan sitten menee!
ON:Eipä ole omassa olotilassa kauheita muutoksia.. Jalkoja särkee päivittäin ja liitoskivut vaivaa aina välillä. Kovasti pieni potkii ja liikkuu päivittäin ja liikkeet tuntuu mukavasti. Rakenneultra onneksi ensviikolla ni pääsee näkemään pienen ihmeen:heart: Sittenpä tarkempaa informaatiota tännekkin Eipä täällä sen kummempia!

Voikaa hyvin

Hertsi ja Tirriäinen 20+5

 

No, mullahan on sen tyyppinen työ että olen yksin ja kovan henkisen paineen alaisena aina työvuoroissa jotka kestoltaan vaihtelee. Taukoja ei voi pitää. Ajattelin kuiten päästä helpommalla ja hakea normi sairaspäivärahaa...

Maijuli ja bébè 22+0 poks

 

:heart: Anskutin, onnea tuoreelle rouvalle! :heart: