Onnittelut kaikille, jotka ovat tähän mennessä saaneet nyytit syliinsä :heart: Näin ne tammikuiset jakaantuu pikkuhiljaa...
Mieki käyn täällä välillä lukemassa, mutta lukemiset jää monesti kesken, kun poika haluaa ruokaa tms.
Tässä mun synnytyskertomus (suurin piirtein):
Maanantaina 17.12. noin klo 17 alko menkkamaiset jomotukset alaselällä ja -vatsalla. Samoihin aikoihin lorahti jotain alushousuihin niin, että kävelin jalat ristissä vessaan. Aattelin sen olevan todella vetistä valkovuotoa, mutta tais ollakin lapsivettä. Yritin lepäillä sohvalla, mut klo 18.10 pyysin miestä tuomaa särkylääkkeen. Sanoin, et nyt minuu taitaa supistella. Jos tunnin pääst lääke ei auta, niin taitaa olla tosi kyseessä.
Klo 19 jälkeen supistukset tuli keskimäärin 5-10 min välein, enemmän 5 min välein. Nojailin vaan sohvan selkänojaan, kun en pystyn istuu enkä makaa.
Mies siin poltteli takas tulet ja kävi saunassaki Ite kävin suihkus noin klo 20.
Klo 21 soitin synnärille, et minuu on supistellu viidestä lähtien, klo 19 eteenpäin suht säännöllisest. Kysy vuodoista, johon vastasin, ettei oo ollu. (vast myöhemmin tajusin, et olis vissii pitän sanoa siit "valkovuodosta"). Kätilö kehotti minuu rentoutuu ja lepää. Supistukset saatto johtua päivän rasituksist, ku mulla viikkoja niin vähän. Mut sit jos en kestä kotona ilman kivunlievityst, niin näytille.
Vähä ennen klo 22 kävin oksentaas kipujen takia ja sen jälkeen sanoin miehelle, et nyt lähetää ainaki käymää synnärillä. Sairaalakassiin olin pakannu viimosia tavaroita illan aikana (miten niin jäi viime tippaan?). Kävin viel ennen lähtöä oksentaas. Matkal alko supistaa 2 min välein ja oltii molemmat miehen kans aika hiljasia. Matkal oksensin bussipysäkille kerran.
Synnärille ku päästii, niin vastassa oli sama kätilö ku joka oli puhelimeen vastannu. Kysy viel, et onks meil lähipiiris oksennustautia, ku sanoin niist yrjöist
Tutkimushuonees alushousut veks ja kätilö haisteli sidettä ja totes siin olevan lapsivettä. Olinki sitte jo 4 cm auki! Minut laitettii käyrille ja pikkusel alko vissii olee vähä ahdistavat olot ku sykkeet välillä heikkeni. Makasin selälläni, mut käskettii käymään konttausasentoon, et vauvalle saa paremman asennon. Mies soitti isovanhemmille klo 23.15, että sairaalassa ollaan ja synnytys on alkanu.
Sain yhen Panadolin ja jonkun muun pillerin. Sit pääsinki jo synnytyssaliin. Anestesialääkäri hälytettii paikalle ja tuliki alle vartissa (kai?). Mie olin siin vaihees niin kipeä, et makasin vaan silmät kii ja puristin miehen käsiä.
Alko epiduraalin laitto, joka loppu lyhyeen ku sain sanottua että ponnistuttaa. Kätilö käski pidätellä, mut en kauaa pystyn. Sit katottii kohdunsuun tilanne ja olinki jo täysin auki. Anestesialääkärille kätilö sano heipat ja käski alkaa mun ponnistaa ensin kyljellää.
Aika äkkiä vauvan sykkeet alko välillä heiketä ja vauva tais olla jumissa. Lääkäri ja imukuppi hälytettiin paikalle ja samalla leikkaussalia alettii valmistelee. Mietin vielä, että minuuhan ei leikata ja aloin ponnistaa niin perkeleesti ja tehtii lääkärin kanssa hyvää yhteistyötä. Mies pysy vierellä ja puristin hänen käsiään.
Klo 0.20 meidän poika oli maailmassa ja sain hänet heti rinnalle. Hän oli pieni ja limainen, pää todella suippo imukupin takia ja nenä vinossa, kun oli ollut huonossa asennossa ja mun häpyluu oli painanu hänen nenäänsä. Paino 3050 g ja pituus imukupin takia 52 cm (kätilö sano, että ainakin 5 cm lyhenee, kun imukupin aiheuttama turvotus häviää). Tämä synnytys vedettiin siis luomuna.
Synnytyskätilöä en nähnyt sairaalassa olon aikana, joten en tiedä kaikkia yksityiskohtia. Tarkotus olis joskus varata aika synnärille ja käydä toi synnytys läpi
Hennu & Möhkö 18 pv
Mieki käyn täällä välillä lukemassa, mutta lukemiset jää monesti kesken, kun poika haluaa ruokaa tms.
Tässä mun synnytyskertomus (suurin piirtein):
Maanantaina 17.12. noin klo 17 alko menkkamaiset jomotukset alaselällä ja -vatsalla. Samoihin aikoihin lorahti jotain alushousuihin niin, että kävelin jalat ristissä vessaan. Aattelin sen olevan todella vetistä valkovuotoa, mutta tais ollakin lapsivettä. Yritin lepäillä sohvalla, mut klo 18.10 pyysin miestä tuomaa särkylääkkeen. Sanoin, et nyt minuu taitaa supistella. Jos tunnin pääst lääke ei auta, niin taitaa olla tosi kyseessä.
Klo 19 jälkeen supistukset tuli keskimäärin 5-10 min välein, enemmän 5 min välein. Nojailin vaan sohvan selkänojaan, kun en pystyn istuu enkä makaa.
Mies siin poltteli takas tulet ja kävi saunassaki Ite kävin suihkus noin klo 20.
Klo 21 soitin synnärille, et minuu on supistellu viidestä lähtien, klo 19 eteenpäin suht säännöllisest. Kysy vuodoista, johon vastasin, ettei oo ollu. (vast myöhemmin tajusin, et olis vissii pitän sanoa siit "valkovuodosta"). Kätilö kehotti minuu rentoutuu ja lepää. Supistukset saatto johtua päivän rasituksist, ku mulla viikkoja niin vähän. Mut sit jos en kestä kotona ilman kivunlievityst, niin näytille.
Vähä ennen klo 22 kävin oksentaas kipujen takia ja sen jälkeen sanoin miehelle, et nyt lähetää ainaki käymää synnärillä. Sairaalakassiin olin pakannu viimosia tavaroita illan aikana (miten niin jäi viime tippaan?). Kävin viel ennen lähtöä oksentaas. Matkal alko supistaa 2 min välein ja oltii molemmat miehen kans aika hiljasia. Matkal oksensin bussipysäkille kerran.
Synnärille ku päästii, niin vastassa oli sama kätilö ku joka oli puhelimeen vastannu. Kysy viel, et onks meil lähipiiris oksennustautia, ku sanoin niist yrjöist
Tutkimushuonees alushousut veks ja kätilö haisteli sidettä ja totes siin olevan lapsivettä. Olinki sitte jo 4 cm auki! Minut laitettii käyrille ja pikkusel alko vissii olee vähä ahdistavat olot ku sykkeet välillä heikkeni. Makasin selälläni, mut käskettii käymään konttausasentoon, et vauvalle saa paremman asennon. Mies soitti isovanhemmille klo 23.15, että sairaalassa ollaan ja synnytys on alkanu.
Sain yhen Panadolin ja jonkun muun pillerin. Sit pääsinki jo synnytyssaliin. Anestesialääkäri hälytettii paikalle ja tuliki alle vartissa (kai?). Mie olin siin vaihees niin kipeä, et makasin vaan silmät kii ja puristin miehen käsiä.
Alko epiduraalin laitto, joka loppu lyhyeen ku sain sanottua että ponnistuttaa. Kätilö käski pidätellä, mut en kauaa pystyn. Sit katottii kohdunsuun tilanne ja olinki jo täysin auki. Anestesialääkärille kätilö sano heipat ja käski alkaa mun ponnistaa ensin kyljellää.
Aika äkkiä vauvan sykkeet alko välillä heiketä ja vauva tais olla jumissa. Lääkäri ja imukuppi hälytettiin paikalle ja samalla leikkaussalia alettii valmistelee. Mietin vielä, että minuuhan ei leikata ja aloin ponnistaa niin perkeleesti ja tehtii lääkärin kanssa hyvää yhteistyötä. Mies pysy vierellä ja puristin hänen käsiään.
Klo 0.20 meidän poika oli maailmassa ja sain hänet heti rinnalle. Hän oli pieni ja limainen, pää todella suippo imukupin takia ja nenä vinossa, kun oli ollut huonossa asennossa ja mun häpyluu oli painanu hänen nenäänsä. Paino 3050 g ja pituus imukupin takia 52 cm (kätilö sano, että ainakin 5 cm lyhenee, kun imukupin aiheuttama turvotus häviää). Tämä synnytys vedettiin siis luomuna.
Synnytyskätilöä en nähnyt sairaalassa olon aikana, joten en tiedä kaikkia yksityiskohtia. Tarkotus olis joskus varata aika synnärille ja käydä toi synnytys läpi
Hennu & Möhkö 18 pv