Mulla on joku vetelyyskausi menossa. Olen käynyt täällä useamman kerran viimesen viikon aikana, mutta tekstiä ei vaan synny. Sama maileihin vastaamisessa ja oman blogin suhteen. Näppis ei rapise. kiva silti lukea muiden kuulumisia.
ON: mä olin pari viikkoa sitten samalla viikolla neuvolassa, neuvolalääkärillä ja sokerirasituksessa. Kaikki hyvin ja toivottavasti jatkuu samaa rataa.
Sf-mitta meni josssain alakäyrän ja keskikäyrän välissä ja neuvolalääkäri sanoi, että pieneltä vaikuttaa. Edellinen lapsi oli syntyessään 4,4kg. Se synnytys meni nopeasti ja mallikkaasti, vaikka olikin todella kivulias. Tuo on mulle ok koko, mutta en haluaisi välttämättä, että vauvasta tulisi kovin paljoa isompi ja niin pyysin neuvolassa lähetteen kokoarvioon joulukuulle. Kävin sitten vielä yksityiselläkin lääkärissä kun halusin vähän kokeneemman (asiantuntijan) näkemyksen raskaudesta ja siitä, että kaikki on ok, koska aikomuksena on olla pidempään reissussa ja palata takaisin vasta joulukuun puolessa välissä. Yksityislääkäri, ihana kiltti iäkkäämpi setä sai myös sf-mitasta pienen, mutta sanoi käsikopelolla ja myöhemmin vielä ultrattuaan, että vauva ei ole mikään pieni, arvioi painoksi lasketun ajan tietämille n. 4kg. Saa nähdä sitten, pääasia oli kuitenkin kuulla, että kaikki on hyvin ja reissulle ei ole estettä. Meidän reissusta tulee kaikkineen varsin pitkä ja mua ottaa jo valmiiksi hieman päähän kun appivanhemmat haluaa, että "poiketaan" myös heidän luonaan. Ihan kiva muuten joo ja varmasti tärkeää lapsille ja heille, mutta kun se tekee meille sellaisen 350 km mutkan matkaan, niin en tiedä kuinka kiva musta on rv 36 istua se aika autossa ekstraa. :headwall:
Sokerirasituksessa arvot oli todella hyvät. Kun vertasin arvoja edellisessä raskaudessa tehtyyn rasitukseen, niin tällä kertaa ne oli huomattavasti paremmat. Edellis kerrallakaan ei siis mitään ollut, mutta silloin 1h arvo oli kuitenkin 9. jotain kun se tällä kertaa oli 6. jotain ja ne oli korkeimmat arvot. Pitää muistaa kysyä seuraavalla kerralla kun jonkun lääkärin tapaa, että mistä moinen vaihtelu johtuu, onko siihen joku syy vai pelkkää sattumaa.
Pinsulille ummetussympatiat toiselta kärsivältä. :wave: Inhottavaa kun maailman luonnollisimmasta asiasta tulee kauhea pakko ja kärsimys. Mulla on ollut sama juttu jo kahdessa aiemmassa raskaudessa ja viimeksi se oli niin paha, että mätin moninkertasia annoksia (lääkärin ohjeistuksella) apteekin vatsaa pehmittäviä lääkkeitä (tai miksi niitä kutsuisi, käsikaupassa kuitenkin) huonolla menestyksellä. Ja sama p**ka/ttomuus jatkui vielä 5 vkoa synnytyksen jälkeenkin. :stick: Luonnollisesti olen kokeillut kaiken runsaasta nesteestä, luumuvalmisteista, ruokavaliosta ja liikunnasta niihin apteekin valmisteisiin. Parhaaksi olen omalla kohdalla havainnut Pegorion nimisen pulverin. Ei maistu myöskään niin kuvottavalta kun ne muut. Muistaakseni pakkausselosteen mukaan sen pitäisi auttaa kolmessa päivässä, mutta mulla siihen on mennyt vielä muutama pidempään. Sitten on kyllä ollut ihan jees. Niitäkään kun ei vaan voi koko ajan mättää, niin yritän aina välillä pitää vähän taukoa, mutta nyt ollaan taas tauon jälkeen sellasessa tilanteessa, että ei viitsi enää mitään edes syödä kun tuntuu, että halkeaa. :headwall:
Vatsan / vauvan laskeutumisesta mun kokemus on, että ulkonäkö pettää. Viimeksi mun vatsa tuntui yhtäkkiä putoavan todella alas ja ajattelin, että nyt se on sitten laskeutunut ja mun äiti ja koko lähinaapurusto kommentoi samaa, mutta ei. Neuvolassa ja myöhemmin lääkärillä sain kuulla, että ei ole laskeutunut eikä kiinnittynyt. Kiinnittynytkään ei sitten ennen kuin synnytyksen käynnistyttyä. Siitä huolimatta vauva oli ulkona 3h ensimmäisen supistuksen jälkeen, että ei kai se siihen synnytyksen kestoon ainakaan vaikuttanut.
Nukkuminen on mullakin tullut nyt siihen vaiheeseen, että huonompia öitä on alkanut viime viikolla ilmestyä. Onneksi ei vielä ainakaan ihan joka yö tarvitse pyöriä hereillä. Nukun jommalla kummalla kyljellä ja toisinaan herään myös selälläni. kumartumisesta ja sohvalta ylös pääsystä on myös tullut vaikeaa. Ja kaikki tuntuu tapahtuneen tosi yhtäkkiä. Kumartelu (lasten kengät jalkaan, vaatteet päälle jne.) on ollut tosin jo jonkun aikaa epämukanaa, mutta nyt siitä on tullut tosi hankalaa.Vielä viime viikon alussa vein lapset kävellen (5km) hoitoon, mutta nyt päätin luovuttaa ja ruveta suosiolla autoilemaan. Tänään ratin taakse istuessa tuntuikin kun olisi pitänyt vauvaa jalkojen päällä sylissä, niin alhaalla ja painavana vatsa siinä tuntui. Pitää vaan yrittää muistaa muuten käydä liikkumassa tai mun ruoansulatus tekee stopin lopullisesti. Mä olen käynyt 2-3 krt/vko uimassa lyhyitä matkoja (1,5-2 km), mutta nyt se ei enää tunnu niin kivalta kun olen alkanut arastelemaan muita radalla uijia, että ne eivät vahingossa potkaise vatsaa tms. Mulla on vielä 4 krt kortissa jäljellä, mutta kun ne on uitu, niin saa se harrastus jäädä odottamaan kevättä.
Turvotusta on mullakin ruvennut ilmestymään, niin kuin täällä kai aika monella muullakin. Sukista jää kauheat painaumat ja sormuksen otin jo varmuudeksi pois. Mulla myös
puutuu ranteet ja kädet öisin useasti ja jalat kramppailee niin, että toisinaan vielä aamullakin särkee. Magnesium kai voisi auttaa jalkoihin ja ranteisiin varmaan ne tuet kun huomaan sen puutumisen tulevan juuri silloin kun ranteet on olleet kummallisessa asennossa.
Hmmm, taitaa kuullostaa kauhealta valitusvirreltä tämä, mutta se ei ollut tarkoitus. Pieniä vaivoja siis on, mutta yleisesti sanoisin voivani tosi hyvin tukevasti raskaana olevaksi pienten lasten äidiksi =) ja tällä menolla, jos ei ihmeitä tule, ei ole ongelmaa odotella sinne 42+ viikolle saakka. Mä
veikkaan vauvan syntyvän joskus 16.-20.1. välisenä aikana ja mun laskettu aika on siis 7.1. ja ultran mukaan 3.-5.1.
opcorn: Vanhemmat lapsetkin on syntyneet 41+ viikoilla joten en usko, että tämä niistä olennaisesti poikkeaa, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Niin kauan kuin vauvalla on kaikki hyvin masunahan sisäpuolella, niin saa rauhassa köllötellä siellä, joku päivä tai viikko sinne tai tänne ei merkitse mitään, jos vaan tosiaan vauvalla kaikki on ja pysyy hyvin eikä itsellekään ilmesty mitään henkeä tai terveyttä uhkaavaa tilaa.
Pakkauksen
toppavaatteista mäkään en ole niitä pessyt. Kun ei se puku tule suoraan iholle ja ajattelen, että ylimääräinen pesu ei tosiaan välttämättä ole hyväksi sen ominaisuuksille. Huomasitteko muuten Kelan tiedotteen pyyhkeen pesemisestä? Että se voi laskea väriä ja vaihtavat, jos tarve.
Filuuri 33+
