Tammikuun tuhisijat 2013 *KESÄKUU*

AnnCa Pahoittelut! :hug:

Omanen napa Sain varattua sen nt-ultran ja se ois 19.7 jolloin rv 13+2. Kaipa se on ihan käypä aika. Pyysin etten sais ihan siihen alkuun. Jotenki tuntuu kivalta, et Tiiteri ois vähän isompi, kun nähdään seuraavan kerran. Tosin mulla oireet on vaimentunu tosi paljon ja pelkään, et masussa on kehitys loppunut. Toivottavasti ei..


Hirveetä sumplimista nyt, kun pidänkin kesäloman nyt äitiysvapaan perään ja sit jään hoitovapaalle ja se vasta nyt selvis, et voinkin tehdä niin. Piti tilailla verokorttia ja mie NIIN vihaan sitä, ku pitää tietää kaikkee ja en tiedä mitään. :kieh: No ne nyt lähettää sen kortin suoraan palkanlaskijalle joten toivottavasti kortti ehtii ennenku ottavat 40% siitä rahasta. Huoh. Ja myös kelan rahalle se sen lasketti ja seki prosentti laski siitä 20%, hyvä. Pääasia ettei tuu mätkyjä ja täti lupas ettei tuu joten PAREMPI OIS OLLAKIN NIIN!

Tine ja Tiiteri 8+6 :heart:

 

Hellou

täällä pitää kiirettä niin töissä kuin kotonakin remontin keskellä....puuh! Eilen poksuttiin ja tänään ois jo 11+1! Torstaina on sitten nt-ultra - jännittää tosi paljon, ja äsken menin ja tilasin raskauskeijusta sen dopplerin - ei enää pysty odottamaan onko siellä vielä elämää! Toivottavasti kolahtaa jo huomenna postilaatikkoon! Millä viikolla olette saaneet sykkeitä kuulumaan? Mulla on tota mahaa ja ylipainoa, niin hiukka huolestuttaa mitä siitä tulee, mutta kokeillaan.

Tuosta ylipainosta vielä, onko täällä muita joilla jo lähtöpaino ylipainon puolella? Mua stressaa sekin ja painonnousu koko ajan...enkä silti saa mitään aikaiseksi, argh.

Nyt takas työn ääreen!

 

AnnCa :hug:

Kivunlievityksestä: Ilokaasusta tuli mun uusi rakkaus synnytyksessä. Mietin etukäteen, että joo kaikki mahdollinen kivunlievitys mulle kiitos. Kuitenkin mitä lähempänä synnytys oli sitä enemmän mietin, että olisi toisaalta kiva kokeilla pärjätä mahdollisimman vähällä. Suostuin epiduraaliin, mutta sitä lähinnä tyrkytettiin, en ehtinyt itse pyytää. Ei sitä kuitenkaan laitettu kun anestesialääkärillä oli muita kiireitä. Sit piti laittaa kohdunkaulapuudute, mutta olinkin jo täysin auki, niin ei sitäkään voinut laittaa. Jotain paikallispuudutetta sain ponnistusvaiheeseen, muuten roikuin kaksin käsin ilokaasumaskissa. Synnytyksen jälkeen oli kyllä mahtava olo kun ei ollut mikään paikka tunnoton ja pystyi heti liikkumaan. Meinaan kyllä toisessakin synnytyksessä pärjätä mahdollisimman vähällä. Ainakin ehkä yritän.

Vitamiinit on jäänyt vähän vähemmälle syömiselle. Mulla on niitä vielä jäljellä esikoisen ajalta, kun en silloinkaan muistanut niitä aina ottaa. Nyt muistin syödä muutaman viikon, mutta sitten ne taas jäi.

Meadow, mulla on lähtöpaino reilusti ylipainon puolella. Esikoisestakin suurin osa raskauskiloista jäljellä. Vähän jännittää miten tässä käy, tuleeko hirveesti kiloja.

Leena ja pikkuinen 10+4

 

Kovasti voimia AnnCa :hug:

 

AnnCa :hug: Pahoittelut tapahtuneesta!

Kivunlievitys Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin ja olin tyytyväinen siihen. Toisessa kokeilin pelkällä ilokaasulla, mutta loppu oli kyllä yhtä h****ttiä ja sitten sain kohdunkaulanpuudutteen, mutta se ei auttanut lainkaan joten kiroilemalla saatiin poika pihalle.

Vitamiinit Olen nyt popsinut Minisun Mama tabletteja (aina silloin kun muistan), aiemmissa en ottanut mitään. Sen lisäksi kalkkitabletteja, kun maitotuotteet tökkii ja pahasti. Maitoa en saa alas tippaakaan tällä hetkellä, yäks!

Saisi tämä kuvotusolo ja väsymys jo hellittää. Maha on kasvanut selvästi nopeampaa tahtia kuin aiemmissa raskauksissa ja tissitkin rupesi vihdoin turpoamaan. Siitä olemme molemmat (mieheni ja minä) erittäin tyytyväisiä .

Keskiviikkona olisi NT-ultra, joten sitä odotellessa... Tuon jälkeen aiotaan kertoa lapsille tulevasta sisaruksesta.

manteli ja rusina 11+2 (?)

 

AnnCa Pahoittelut :hug: :'(

Täällä jatkuu väsymys, paha olo helpottanut.

Huomenna neuvolalääkäri, viikon päästä nt-ultra. Seulontaverikokeet ilmeisesti ultran jälkeen.

Hennu & Möhkö 10+1

 

Tänään oli viimeinkin neuvola! Voi että mä oon odottanut tätä päivää niin kauan, että huhhhuh! Ja siellähän se pikkuinen sydän sykki ja kaikki oli kunnossa!<333
Nyt alkaa sitten verikoerumbat ja parin viikon päästä päästään kattelemaan niskapoimu-ultraan vähän paremmin, että mitäs sinne kuuluu.

Lissu123 Mulla on kans tosi ohuet ja hennot verisuonet, joita ei meinaa millään löytää. Siinä sitten lääkärit aina piikki toisensa jälkeen yrittää, eikä yhtään auta, että oon ihan järkky piikkikammoinen!! Esikoisen sektion jälkeen mulla pistettiin niitä kaikenmaailman tippoja niin voi surku, kun siinä kävi varmaan neljä eri henkilöä yrittämäs laittaa niitä, mutta melkein kukaan ei meinannut saada. Itku meinas jo tulla.

Ja vitamiineja menee täälläkin. Vielä ei tarvinnut rautaa ruveta popsimaan, mutta pian varmaan tulee sekin, koska mulle menee tosi helposti Hb alas.

Annca Voi ei. Jaksamisia sinne.:hug:

 

AnnCa :hug:

Ekassa neuvolassa käyty juuri
Hb oli vain 104. Mulla muutenkaan oo mikään korkea, mutta silti. Nyt rv 12 asti rautapitoista ruokaa vaan ja sitten heti rautalääkitys. Muuten kaikki normaalisti.

Edellisistä synnytyksistä
Ilman kivunlievitystä on mennyt edelliset 2 synnytystä. Olen mennyt aina asenteella otetaan vastaan se mitä tuleman pitää, mutta myös ajatellut että epiduraalia en mielellään ota. Ilokaasua kokeilin molempien kohdalla, mutta saliin olen mennyt kun on ollut auki jo 6-7cm niin ei kait se kauheasti enää siinä vaiheessa auta ja paha olokin siitä taisi tulla.

Synnytyksistä on jäänyt hyvä mieli. Olin ite koko ajan läsnä tilanteessa ja tiesin mitä tapahtuu. Molemmista olin tosiaan niin paljon auki saliin mennessä, että ei siinä kauan kerennyt hohhailla ennen kuin pääsi ponnistamaan. Lämmitetty kauratyyny oli huippu ja nyt hommaan sen kotiakin, että saa avautumisvaiheessa käyttää täälläkin
Mies on ehkä liikaa "tietävinään", on siis työnsä puolesta hoitanut useamman kotisynnytyksen (ambulanssissa). Niin miehen asenne on vähän sellainen liian kepeä Ärsyttävän tietävinään mitä tapahtuu ja milloin.

K-SKS:ssä on tosiaan ilokaasu lopetettu. Ilmastoinnin takia, ei ollut riittävää ilmastointia sen kaasun poistamiseen huoneilmasta. Nythän meillä on täällä sellainen tilanne että keskussairaalan remontin takia synnytämme parakeissa Toisia se kauhistuttaa, mua lähinnä huvittaa. Parakki kuulostaa pahemmalta kuin onkaan

Mitähän muuta olitte jutelleet.. Aika monta sivua tuli taas luettua kun palattiin eilen mökkeilemästä, eli nettipimennosta

Mitään ihmeellisiä mielitekoja ei ole koskaan ollut. Ihan tavallisiin ruokiin vain. Tänään oli ihan pakko hakea isot ranskikset majoneesilla kun joku sen tuolla aikaisemmin mainitsi Eilen makasin sohvalla ja mussutin tomaatteja suoraan pussista.

Pahoinvointi
Menee vaihdellen. Välillä on lähes oireettomia päiviä, mutta sitten kun tekee pahaa tekee todella pahaa, voimistunut vaan, vaikka luulisi jo helpottavan pikku hiljaa. Eilis ilta ja viime yö oli ihan kauheita. Tärisin ja hikoilin sen oksetusolon kanssa, mutta viimeiseen asti pidätin.

Väsyttää myös enemmän (ehkä johtuu hb:stakin)
Vielä 2 työpäivää pinnisteltävä, sitten 6 viikon kesäloma MAISTUU

Neuvolatäti muuten laski viikot ihan erilailla kun mitä olin ite saanut :O
Lasketunajan voi muuttaa ei 24. vaan 22.

Adora ja yllättäin jo 8+6 eli huomenna poksuu

 

AnnCa :hug: Olen niin pahoillani.

Himot on alkanu, erityisesti haluun silliä. Oon sit itelleni sen suonu. Muutenki mä söisin vaan kokoajan!

Varasin ekan neuvolan tänään. Se on parin viikon päästä, mieskin on sit jo lomalla niin pääsee mukaan.

Mulla siis yks synnytys takana. Se meni mun mielestä ihan hyvin. Kesto oli n. 9h. Menin jo yöllä sairaalaan pienen verentulon vuoksi ja sit yöllä se käynnistyikin. Poika syntyi seuraavana iltapäivänä. Sain epiduraalin annoksia kaks jotka autto n. tunnin ajan et sain nukuttua väsymystä pois. Mieheen mun meinas sillä reissulla mennä hermot. Nyt on siis kuitenkin eri mies, joten en usko että hermoja tarvii nyt menettää..

Aniit ja Enni-Onni Tiukunen 7+5

 

AnnCa suuri pahoitteluni!

Vitskuista olen nauttinut ihan alussa lisärautaa ja jatkan edelleen MultiTabsin raskausvitskuja. Hemppa oli minulle melko alhainen ekassa neuvolassa eli 120 kun esikoista odottaessa tähän aikaan se oli 158.

Kivunlievitystä sain ekan vuorokauden (oltiin ensin 9h synnyttämässä kunnes laitettiin kotiin, enkä tuona aikana saanut edes särkylääkettä) jälkeen sitten vasta toisena synnytysvuorokautena synnytyssalissa, eli epiduraaliin joka oli taivaan lahja. Nyt en vielä tiedä ottaisinko sitä, ehkä mieluummin jonkinlaisen paikallispuudutuksen kun on yksi jo tullut tuolta...se oli kyllä todella tiukassa mutta uskon, että toinen tulee varmasti helpommin. Tuskin koskaan unohdan sitä tilannetta mieheni kanssa kesken ponnistusten, kun kätilölle tuli hälytys toiseen huoneeseen ja jäimme miehen kanssa kaksi synnyttämään Onneksi se ei kestänyt kauaa, vaikka siinä tilanteessa ensisynnyttäjän tuntui että kätilö oli todella kauan pois...voi mies parkaa!

Pahoinvointi on minulla muuttunut aaltomaiseksi vellomiseksi...tulee välillä myös iltaisin. Lähes joka aamu täytyy pieni oksennus tehdä ja kuvotus jatkuu aamupäivään...mutta mielestäni ehkä hieman helpottunut kuitenkin...

Toivotonko + Toivo rv 8+2

 

AnnCa osanottoni ja voimia!!

Vitamiinesita itse syön raskausajan vitamiineja ja lisäksi hevoskuurin (5mg / pv) foolihappoa koska lapsettomuustutkimuksissa kävi ilmi että mulla on joku geenimutaatio "MTHFR" jonka takia foolihappo ei imeytyy hyvin. Elikkä näillä mennään toistaiseksi. Varmaan rautaa pitää ruveta popsimaan myös koska en syö lihaa ja hemoglobiini on aina aika alhainen. Muuten Omega3sia vetelin myös ennen raskautta, nyt en ole uskaltanut ton hematoman kanssa kun niiden käyttö kuulema lisää verenvuotoriskiä. Harmittaa kyllä kun olisivat varmasti vauvalle hyväksi...

 

AnnCa :hug:

 

Synnytyksestä ja kivunlievityksestä
Mä olen kaikki kolme kertaa kävristellyt niin kauan kun pystynyt suihkun, hengityksen ja kaurapussin avulla ja sitten ottanut epiduraalin. Muihin en koske (paitsi ehkä kohdunkaulan puudutteeseen).
Eka synnytys käynnistettiin kun jouduin sairaalaan lanssilla veren vuodon takia. Vuodon syytä ei koskaan selvinnyt, mutta lääkärin tutkiessa meni vedet niin vuorokausi tästä käynnistettiin cytotecilla. 8h25min päästä vauva syntyi 10min ponnistamisella rv 37+4.
Kakkonen lähti itsekseen kun vedet oli tiputellut vuorokauden (aamulla oli käynnistykseen meno). Sairaalaan mennessä oli 4cm auki ja jonkun aikaa sinnittelin ennen epiduraalia. Tein melkee kuolemaa kun sen jälkene piti vielä yli tunti odottaa kun oli niin kova ruuhka (ja muuten sulkukin). Vauva syntyi rv 38+5 8min ponnistamisella, kestona 7h 18min.
Kolmonen käynnistettiin miltein nollasta (hivenen pehminnyt ja sentin auki) cytotecilla. 3cm kohdalla alkoi taas järkyt kivut ja sainkin heti epiduraalia maksimi annoksen ja loppu synnytys olikin sen puolesta helppo. Vauva syntyi 5min ponnistamisella rv 36+0, kokonais kestona 5h40min. Oli muuten aika jännä ponnistaa kun supistuksen tunsi kädella vatsan päältä, muuten oli tunto aivan pois ja tuntu että ihan sama ponnistaako vai ei kun ei tuntunut tapahtuvan mitään Mutta tapahtui kuitenkin.

Seuraavaa synnytystä en sen kummemmin suunnittele, käynnistys luultavaasti on ja toivon tilanteen olevän tällöin sen verran kypsä että voidaan aloitella ballongilla tai suoraan saliin kalvojen puhkaisuun. Epiduraali sitten kun omat keinot eivät enää riitä.

S ja :heart: 8+6

 

meadow täällä yksi ylipainoinen odottaja jota suunnattomasti tressaa se asia. Hirvittää kun neuvolassa aletaan taas valittamaan ja purnuttamaan.
AnnCa:hug:
Huomenna olisi sitten ensimmäinen neuvola käynti ja toivotaan että sieltä äänet jo kuuluisivat. Esikoiselta saatiin juuri samoilla viikoilla kuulumaan eli 9+4 on huomenna. Huh miten se muka niin jännittää mennä sinne neuvolaan, varmaakin sen takia kun tiedän että se neuvolatäti ei oo hirveen mukava..
Kivunlievityksestä Esikoiselta synnytys kesti yli 25h ja oli tuskien taival. Epiduraalin sain vasta kun 18h oli mennyt ja se kesti sen 3h kunnes sitten irtos. Eihän sitä enään voinut uudelleen laittaa.. Viimiset tunnit sitten olikin jotakin järkyttävää ja lopulta jouduttiin leikkaamaan. Mulla kyllä kauhistuttaa jo nyt synnytys. Eli en kyllä suostu samaan rumpaan uudelleen! Vaadin kyllä heti sitä epiduraalia =).

 

Mie pääsin esikon aikana saliin kun olin 4cm auki (ollut sairaalassa aamusta asti, kun yön olin valvonut kovien supistusten takia, mitkä si katosi päiväksi kokonaan), sain epiduraalin nopeesti siihen, kätilö vaan alkoi katsoon kellosta aikaa et kylläpä puhiset vielä, ei taida epi auttaa, kohdunkaulan puudute helpotti sit ja sil mentiin koko synnytys. kalvot puhkaistiin muutamaankin kertaan, kun eivät kerpeleet meinannu puhjeta (tiedä mikä oli si ongelma), synnytys kesti 6h54min, mistä 16min oli ponnistamista.. Heti olin jalkeilla vaikka eeppari tehtiinkin..

 

Meadow: täällä myös ylipainoa. Tosin paino on samassa kuin esikoista tehdessä. Mun neuvolatäti on niin ihana ettei motkota, enemmän on huolissaan kun paino on tippunu.

Synnytyksestä: mulla meni vedet illalla ysin aikaan ja sillonhan ne pakottaa sairaalaan. Supistukset oli lieviä ja mies lähetettiin yöksi kotiin. Muutaman tunnin torkahtelin ja luovutin, aamulla tarkastivat tilanteen ja olin 5cm auki. Kätilönä oli ihana mummo, jo osa-aikaeläkkeellä, ja kun siinä istuin pasianssia pelaten ni halus tarkistaa uusiks kun ei uskonu itseään. Sit mies vauhdilla paikalle ja saliin. Sit alkokin tuska, odotin vaan että on 8 cm auki ettei enää voi ottaa epiduraalia. Ja voin myöntää että kerran kirosin ihan kunnolla kun koski niin pirusti! Meilläkin oltiin välillä kahdestaan kun kätilöt oli kortilla. Synnytyksen kesto virallisesti 8h, tosin kyllä minä aukesin 12h.. ponnistusvaihe 65min, se sais kyllä sujua nopeammin ens kerralla!

Vinkki ensisynnyttäjille: jos teillä on hemoglobiinit matalat synnärille mennessä ni vaatikaa että tarkistavat jälkikäteen. Kun menin oli hb 96 ja pari viikkoa synnytyksen jälkeen mietin kun niin hirveesti väsyttää. Neuvolatäti tarkasti onneks ja hb oli 76! Ei ihme jos oli veto pois. Kesti 3kk saada luku kolmenumeroiseksi..

Huomenna ultraan, toivottavasti kaikki on kunnossa..

Zuh 11+3

 

AnnCa voi itku, suuret halit! :heart:

Muuta ei oikein voimat anna tän tuoreen rouvan myötä kommentoida :/

(.) Häät meni hyvin, mutta olot sitä ennen ja nyt pari päivää sen jälkeen on aivan kamalat :/ Tän päivän oon kävellyt seiniä pitkin, ja oksentanut kaiken mitä suuhuni olen laittanut Sappinesteitä yleisemmin, kun jo se suusta alas saaminenkin on hankalaa. Jos tää tilanne ei yhtään kohene päivässä-parissa, niin veikkaisin tipan kutsumista, kivasti juuri jussiks
Ylipainoa mullakin, samoissa kun esikoista odottaessa, mut mun ei tarvii siitä painon nousemisesta huolehtia. Esikoisesta olin synnäriltä lähtiessäni n.14kg kevyempi lähtöpainoon, ja nytkin tippunut jo viisi kiloa parissa viikossa.. onneks neuvolatädit ei oo koskaan mitään painoista sanoneet..

Nyt taas oksentamaan ja juomaan :/

Toivia ja Sissi 9+6 :heart:

 

Mua kiinnostaa tietää että voiko nt-ultraan ottaa läheisen ystävän mukaan? Luulen että mieheni ei sinne pääse, ja en halua että töissään vielä ainakaan sanoo mitään niin ei ole paljoa mahdollista olla syyttä poissa töistä.. Ja yksin en haluaisi mennä haluaisin ottaa pojan kummitädin joka on minulle erittäin läheinen ystävä niin hänet mukaan, jos onkin jotain pielessä niin olisi heti joku johon turvautua!!!

 

AnnCa toivotaan todella että teilläki pian tulis lapsi syliin asti! :hug:

Synnytyksestä Meillä on siis yksi lapsi entuudestaan ja synnytys meni mun mielestä tosi mukavasti. Puudutuksena sain ensin jonku piikin käsivarteen, sitte salissa kolme kohdunkaulapuudutetta ja epiduraalin. Ponnistus kesti 40 minuuttia ja ois varmasti kestäny paljon pidempäänki vielä, mutta vauvan sykkeet alko laskea uhkaavasti, joten jouduttiin ottaa imukuppi avuksi. Ilokaasua mulle ei ees tarjottu. Valitettavasti multa vaan murtu häntäluu siinä ponnostaessa.. Ilmeisesti joillakin on vähän eteenpäin kääntynyt se häntäluu ja se voi ponnistaessa sit murtua. Hehheh. Sekä kätilöt että lääkäri oli todella ihania ja toivon että yhtä ihanat osuu kohdalle seuraavallakin kerralla!

Ylipainoa on mullakin.. Oli jo ennen ensimmäistä raskautta ja niitä raskauskiloja tuliki sit 30 kappaletta.. Tosin nyt pojan kohta vuoden on kiloja enää jäljellä 2,5, joten en kauheesti ota stressiä niistä.

toiveitavuodelle2013, onnea rouvautumisesta meillä on kans mietitty naimisiinmenoa, mutta nyt just hoitovapaalla ei ihan ehkä oo ylimääräistä rahaa niin paljon, että pystyis häät järjestää. Kihloissa kyllä ollaan oltu jo kuus vuotta, mutta kai sitä sitte vaikka vuoden päästä vaikka vois miettiä, sais ehkä shamppanjallaki juhlittua avioitumista

Vitamiineja pitäis vaan muistaa taas ostaa. Söin niitä koko ekan faskauden ja imetyksen ajan ja vakaa aikomus on tehdä samoin nyt.

 

Anu84 uskoisin et voi ottaa. Ei kai yksinodottaviakaan voida vaatia tulemaan yksin jos haluavat jonkun ottaa tueksi. Mun sisko oli ainaki jossain vaiheessa mun mukana neuvolassa eikä siellä mitään siitä sanottu.. Voihan sitä vaikka vielä oman vuoron koittaessa sanoa, että tää mun ystävä nyt tulis mukaan jos sopii..

Elisa 8+5

 

Mulla synnytys ei ollu mikää kovin kiva kokemus.. oli ke aamu kun pikkuhousuissa oli jotain märkää, lähdin näytille niin vettä.. otettiin heti sisälle ja alettiin käynnistelemään lääkkeillä jo samana päivänä, joo-o sitä sitten käynnisteltiin 5 päivää lääkkeillä eka suunkautta ja sen jälkeen tabut alapäähän ja aukeamista ei juurikaan tapahtunut, mutta sen 5 päivää yötä päivää 5-10 min välein ihan helvetillisiä supistuksia, vähän väliä pidettiin käyrillä ja kätilöt jo ihmettelivät kuinka kestän.. nii-i en enään kestänytkää, joka supistuksella jännitin niin paljon vastaan kun suinkin pystin.. (Kaiken tämän kruunasi välilevynpullistuma joka leikattiinkin heti pojan synnyttyä) Olin selästä niin kipeä että en saanut enään sairaalassa edes housuja ite jalkaan se oli jotain ihan järkyttävää..
Tuli sunnuntai 5 päivä käynnistystä.. Aamulla taas oli tabletti laitettu alakertaan ja olin syömään menossa kun kätilö tulee huutamaan että älä vain syö mitään, mennään sektioon ihan pian.. Olin ihan monttu auki että mitä helvettiä nyt.. Oli tulehdusarvot lähteny nousuun, kun kalvossa reikä, mulle sanottiin heti alkuun että vaara siitä on.. Niin mentiin sektioon muutaman tunnin kuluttua ja saatiin poika maailmaan!!!
Ei sekään nyt mennyt ihan kuin elokuvissa, 11 kertaa joutu se lääkäri pistämään selkään ennenku osu oikeaan paikkaan että puuduin!! :O
En mä olisi tuon selän takia varmaan pystynyt edes ponnistamaan tai mitään muutakaan, että toisaalta hyvä näin, mutta se 5 päivää oli jotain niin tuskaa!!
Selkä tosiaan leikattiin ja lähes 3 vuoden jokapäiväinen kipu jäi leikkuupöydälle!

 

Anu84 huh huh.... :O
Mulla onkin aina ollu pieni synnytyskammo, mutta joo... AUUUTS!!!

 

Onneks kakkki synnytykset ei oo noin pelottavia ku sulla, Anu!

 

Niin sitä munkin piti tulla sanomaan että ensisynnyttäjien ei kannata näitä kauheesti lukee. Synnytyksiä on niin erilaisia. Esim mun kaveri on esikoisensakin synnyttänyt hymy huulilla, sanoi ettei missään vaiheessa kipu mennyt sietämättömäksi. Ja tässä vaiheessa raskautta, ei muutenkaan kannata koko synnytystä viä miettiä.

Ylipainoa on mullakin ihan rutkasti. Siitä ei oo kyl onneks huomauteltu mitään.

 

AnnCa suuren suuret jaksamiset sulle, kyllä se vauva vielä teillekin tulee :hug:

APUA! Siis täällä puhutaan jo synnytyksistä, ei vielä naiset! Mä en uskalla edes ajatella sinne astim rupee vain ahdistamaan ja pelottamaan, kun iso osa sanoo että se on kivuliasta, kestää tms.. just pelottaa se ettei yhtään tiedä mitä odottaa..

Ylipainoa on vähän täälläkin, olin juuri aloittanut kuntokuurin tuossa kierrossa missä plussasin, että se jäi vähän siihen. Nyt on ollut niin kovaa tuo väsymys, että pysyttelen hyötyliikunnassa, kyllähän siivous ja nurmikonleikkuukin käy liikunnasta. Mulla on iso pelko siitä että mulle jää kaikki raskauskilot, mutta kyllä luultavasti saan niistä sitten jossain vaiheessa niin tarpeekseni, että pystyn ne laihduttamaan. Mullahan oli metforem käytössä koko yritysajan (1,5 v.) ja niillä pysyi paino samassa, muuten olisi varmaan tasaiseen tahtiin noussut..

Huomenna olisi lääkärineuvola, jännittää se sydänäänien kuuntelu, kun pelkään vähän (paljon) ettei ne vielä kuulu, ja tietenkin sitten hermoilen sen takia.. Ehkä ne suostuis yrittämään sitte ens viikolla uudestaan jos vielä ei kuulu (pliis!).