**Tammikuun Tuhisijat 2013**¨~ELOKUU~

Vilipi Mä syön kokoajan Bioteekin Probiootti Plus maitohappobakteereja. Ne auttaa kyllä varmasti vaikka lääkekuuria onkin jo mennyt :) Toki varmasti perus maitohapotkin auttaa, itselläni tuo toimii parhaiten. Niitä voi täällä ainakin ostaa joistain apteekeístä sekä luontaistuotekaupoista ja -osastoilta.
 
Mä en ole vielä kertaakaan raskauden aikana kaivannut juhlahumuun pullon kera (huom.vielä, voi olla, että se vielä tulee). Oon viettänyt railakasta "nuoruutta" joskus liikaakin, niin nyt on oikeesti vaan ihanaa olla just näin. Ja kun olen huomannut sen, että ilman viinaakin voi oikeesti olla hauskaa ;) Röökihimo iskee toisinaan mutta nollalinjalla ollaan röökinkin suhteen.

Vilipi Höh sun anoppia. Ja sanoo vielä teidän kuopukselle tolleen. Mutta ehkä reaktio on eri viimestään, kun teidän pienokainen syntyy?

Voi mä niin haluisin, että tuntisin jo edes pienen liikahduksen pienestä <3 Mutta kärsivällisyyttä kai tässäkin vaaditaan :D Harmi vaan kun kärsivällisyys ei kuulu mun luonteenpiirteisiin...
 
Täällä dopplerin kanssa sängyssä makailen ja nyt ainaki todistin itselleni tuntevani liikkeitä, sillä tunsin ja kuulin liikkeet yhtäaikaa. :)

Mullakin siinä mielessä risturiitaset fiilikset, kun esikoista odotellaan niin se elämänmuutos vähän pelottaa. Että mikään ei oo enää niinkuin ennen ja meitä onkin kolme, eikä kaksi. Yritän pistää mieleen vielä tätä elämää, sillä pian tuskin muistan elämää ennen vauvaa. :D enhän muista enää edes millaista oli ennen koiria... :D
Mies ja molempien perheet antoivat synttärilahjaksi videokameran, joten pitää varmaan filmata muistoksi tätä viimeistä kahdenkeskistä kesää, syksyä ja talvea. :)

Mun toinen neuvolakäynti huomenna, eniten jännittää painonnousu... :( oon kyllä vähentäny herkuttelua, mutku tekee niin kamalasti mieli! Näen untaki niistä Juhlapöydä konvehtirasian suklaista! Tänään aion leipoa mustikkapiirakan. On se sentään vähän terveellisempää kuin ihan karkki... kai. :D pelkään raskausdiabetestä ja että tulis oikein semmonen sokerivauva, joten täytyy yrittää pitää itseään jonkinlaisessa ruodussa.

paum & vampula 15+6.
 
millamau, tää nostaa kätensä ylös! Mulla on kans tosi neutraali olo ollut koko ajan! Yli vuoden me tätä yritettiin, ja plussatestin jälkeen tuli tippa linssiin, mutta sen jälkeen se innostus loppui. Nt-ultrassa hymyilytti, mutta en mä nyt mitenkään niin liikuttunu siinä tilanteessa. Ensimmäisiä liikkeitä on tuntunut, mutta lähinnä ne on tuntunut vain joiltakin suolenliikkeiltä tai kaasukuplilta, vaikka tiedän, että pikkuinen se siellä liikkuu ja tömistelee. Mua ei jännitä tulevat neuvolat, lääkärikäynnit, eikä edes parin viikon päästä oleva rakenneultra. Ei jännittänyt nt-ultrakaan. En ole hypistellyt vauvanvaatteita tai suunnitellut hankintoja.

Kuitenkin mietin yks päivä, että mitä jos tilanne olisi se, että joutuisin abortin tekemään. Kuvittelin tilannetta, jossa mun liikkuva vauva tapetaan, ja silloin nousi pala kurkkuun ja tuli surullinen olo. Tulis ihan kamala olo, jos tälle natiaiselle tapahtuisi jotakin pahaa. On kyllä ristiriitaisia ajatuksia, mutta ehkä ne kuuluvat asiaan... Ja esikoinen on siis kyseessä.


Piipu85 ja natiainen 18+0 POKS


Ps. Mun iän saa muuten vaihtaa 26:sta 27:ään

niin ja mulla on tyttöolo ollut koko ajan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja jos ilmatieteen laitosta on uskominen niin tulipahan vietettyä kesän viimeinen helteinen päivä töissä, juurikin klo 12-16. Että se siitä. Mutta odotan niin innolla viileän raikkaita syysilmoja, niistä mie tykkään! :)

Vieläkin pukkaa pahaa oloa toisinaan. Mikä ihme tähän auttaa? Aijoo, kävin hakemassa niitä maitohappobakteereja, kiitos Santtu81 vinkistä! Jospa nekin osaltaan auttaisi. Ja piti siirtää huomisen sokerirasitustesti reilulla viikolla eteenpäin, en hoksannut soittaa ja kysyä, että saako sen yhden sallitun vesilasillisen kanssa nauttia myös antibiootin. Sain varattua ajan juuri ennen kuin vaihtuu rv17! :) Noh, sanottiin, että 14-16 viikoilla pitää käydä. Toi on ihan hyvä. Harmi vain kun ei ollut yhtään vapaapäivää viikolla, pitää vielä mennä iltavuoroon testin jälkeen. Ja joku jo aikaisemmin sanoi, että se väsyttää se koe?

Vilipi 15+2
 
Nyt se sitten tuli. Iso kiukku, pahat sanat ja iso itku vielä kaupan päälle. Johan mie sitä tässä olen odottanutkin, kun ei kait minusta nyt näin seesteinen ole voinut tulla? No ei ollut tullut. :( Harmittaa ihan vietävästi. Noh, onneksi huomenna on vapaapäivä niin saa lasten kanssa kierrellä kaupungilla ja etsiä tarvittavat kynät ja kumit koululaisille.
 
Vilipi mitä siis on tapahtunut? :(

Ja taas vatsakivut vaivaa... Pistelee tuossa oikealla puolella keskellä. Lisäks molemmille sivuille alavatsaan sattuu kun käy pissalla. Outoa. Ilkeen tuntuista :/
 
Viimeksi muokattu:
millamau täälläkin on aika neutraali olo. Välillä tulee tosi onnellinen olo, välillä ahdistaa ihan järkyttävästi, mutta suurimmaksi osaksi on aika normaali olo. Mekin yritettiin 1,5 vuotta. Kaikki ihmiset ei vaan oo sellasia. Ja kannattaa varautua siihen, että kun vauva syntyy niin ei tulekaan sellasta välitöntä rakkauden ja onnen tunnetta, mikä 'pitäis' tulla, se saattaa tulla sitten vaan pikkuhiljaa. Mitä vähemmän odotuksia, sen parempi, ei sitten pety. Mäkin ajattelin että oon ihan hyppimässä ja itkemässä ilosta kun teen plussatestin, ja oon ehkä pettynyt kun en reagoinutkaan niin voimakkaasti kuin odotin. Toki olin älyttömän onnellinen, mutta eihän sitä nyt voi koko aikaa olla siellä pilvilinnoissa kun täytyy kuitenkin arkea elellä ja töitä tehdä.

Toivottavasti tajusitte pointin, oon tosi surkea selittämään mitää :/
 
Täälläkin on suhtauduttu aika neutraalisti raskauteen. Melkein 1,5 vuotta yritettiin täälläkin ja mietin, että tuun sit varmaan hehkuttamaan koko raskausajan ja alan ajoissa ostamaan tavaroita, vaatteita ym. Eipä niin käynytkään.

Siis olen tietysti onnellinen, parit itkut tuli tirautettua plussan tultua testiin ja olenpa herkistynyt, kun tuleville isovanhemmille on kerrottu :) Mutta noin muuten olen sellainen rauhallinen ja jotenkin seesteinen. Jotkut raskaudesta tietävät ovat sanoneet, että raskaus pukee minuu, kun kuulemma hehkun :) Se on kai sitten sitä sisäistä hehkua ja kai minusta tulee sitten jotenkin rauhallinen äiti? Viikonloppunakin eräs puolituttu ihminen sanoi minulle, että on luullut minulla olevan ennestään lapsia, kun olen tän raskauden suhteen niin rauhallinen :D

Vilipi Täälläkin on syöty maitohappobakteereita jo yli vuoden verran :) Massu kasvaa täälläkin :) Aamusin jo "turvotusta" eli selvää vauvamasua :) Ulkopuoliset eivät vielä tajua :)

Meidänkin lapsella tulee olemaan kaikki isovanhemmat, ja miehen sekä minun vanhemmat ovat myös naimisissa edelleen. Lapsella tulee olemaan myös 4 isoisovanhempaa; minun mammani ja miehen puolelta kaksi mummoa ja yksi pappa :) Tosin meitin mamma on aika huonossa kunnossa, et saas nähä, kuin käy...

Mielihaluja ei oikeastaan ole mitään kummallisia :)

Zarix, onnea ekoista kunnon potkuista! Niitä itsekin odotellessa... :)

Piipulle Myöhästyneet Synttärionnittelut :flower:

Vilipi tuosta sokerirasituksesta kyseli... Kyllä mie olin ainakin ihan kuollu sen rasituksen jälkeen. Nukuinkin yhteensä 4 tuntia sen jälkeen, vaikka olin yön nukkunut ihan hyvin. Tietysti kaikille ei semmoista väsymystä tule :) Itse aion seuraavaan rasitukseen ottaa töistä liukumavapaata.

Täällä viikonlopusta selvitty. Pienen yövieraan kanssa meni hyvin ja lauantai-iltana olin sitten tyttöjen illassa :) Eilinen päivä meni sohvalla, kun olin niiiiin väsyny ja vieläkin painostaa :LOL:

Eilen tuli sellainen tunne, että onkohan tuolla kaikki ok, mutta ainakin sydän jumputti niin kovaa, että elossa ainakin ollaan :D

Hennu & Möhkö 17+1
 
Soitin nyt naistentautien poliklinikalle ja kysyin papa-kokeesta raskauden aikana. Kyllä se otetaan eikä raskaus ole este. Lukee ihan Käypä hoito -suosituksissa ja näin pitäisi toimia joka kunnassa.

Mun ystävältä ei otettu papa-koetta viime vuonna ja asutaan samassa kunnassa.

Tosin, mulle on varattu ihan papa-kontrolliaika aikaisempien solumuutoksien takana. Onhan se hyvä seurata tilannetta.

Ärsyttää vaan lähtee taas ronkittavaks, mut sitähän se on raskauden aikana muutenkin :D
 
*Poks poks* 17+0
Mulla on viel isovanhemmat et ollaan sitten neljässä sukupolvessa:). Mun sekä lapsen isän vanhemmat ovat eronneet.
Täälläkin syöty maitohappobakteereja hmm oliskohan jo 3v heh. Näin unta et tein sukupuolitestin ja viiva tuli tytön kohdalle. Enää ei muutenkaa oo tuntua kumpi tulee. Olisin niin halunnut Alice Martinin; Kulta Pieni -täytettävän vauvakirjan mutta sen painaminen on lopetettu. Nyyh :/.
Väsymys senkun jatkuu. Osittain varmaan johtuu tästä flunssasta. Joutuu hengittää suun kautta. Ja seki voi kyllä vaikuttaa ku hemoglobiini oli laskenu. Rautaa oon kyl nyt syöny 4pv.
Oon tutustunu netin kautta kahteen ihanaan yksinhuoltaja äitiin. Kumpikii asuu suht lähellä ja ikä eroa vain 2v. Viestejä vaihdellaan joka päivä.
Tänään tuli päivitettyä hiuslook.Oon tyytyväinen lopputulokseen. Ihan uus kampaaja oli.
Himoja ei oo ainakaan viel tullu.
Yks vuoro jäljellä ravintolassa. Pääsinkin kouluun varasijalta. 15.8 alkaa jo. En oo ihan viel sisäistänyt asiaa :D. Samana päivän saan avaimet uuteen kämppään. Onneks sil muutol ei oo niin kiire,ku täs vuokrasopimus voimas kuun loppuun.
 
Soitin nyt naistentautien poliklinikalle ja kysyin papa-kokeesta raskauden aikana. Kyllä se otetaan eikä raskaus ole este. Lukee ihan Käypä hoito -suosituksissa ja näin pitäisi toimia joka kunnassa.
Multa on viimeks otettu papa varmaan 10v sitten. (oon ite ihan unohtanu koko kokeen olemassa olon :whistle:) Ei neuvola suositellut raskausaikana sen ottoa, vaan laitto mun tietoihin, että se otettais heti kun mahdollista niin synnytyksen jälkeen..(??) en tiiä sitten mihin ajankohtaan se sijoittuu..

*lisätään samalla muutama juttu..*
Alotin raudan syömisen viikonloppuna, kun vihdoin muistin ne käydä apteekista ostamassa.. Kyllä on röyhtäyttäny ja vatsa ollut sekasin siitä lähtien.. :| Otin vielä niitä "vatsaystävällisempiä", kun tiesin jo entuudestaa, etten voi niitä toisia syödä, mutta viimeks ei kyllä aiheuttaneet tällästä reaktiota vatsassa.. Jospa se rauhottuisi, tai sitten pitää keksiä jotain muuta..

Töissä mennyt hyvin lasten kanssa, mutta hiukan tuli syrjitty olo, kun tänään aloittaneen lapsen äiti ilmoitti hakiessa, ettei lapsi jatka hoidossa tän viikon jälkeen (syynä oli raskauteni!!!) Ja sitten työnantaja soitti, ettei tiiä mitä tekee mun muiden sijoitusten kanssa, kun kaksi perhettä on jo etukäteen kieltäytyneet ottamasta paikkaa vastaan, kun olen raskaana!
Toki ymmärrän sen, että lasten hyvinvointi on tärkeintä ja mulla noita menoja tulee olemaan ihan kiitettävästi (ainakin nyt on 2 aikaa loppukuusta ja kaks aikaa syyskuun lopussa) Lapset joutuu varahoitoon siksi aikaa ja hyppely ees-taas ei toki ole kivaa.. Tuntuu vain kurjalta, ettei edes harkita hoitoon tuloa, koska oon raskaana.. :( Teki niin mieli marssia suoraan neuvolaan ja pyytää sairaslomaa loppu syksyksi niin ei tarttis olla taakkana työnantajallekaan.. :ashamed:
Ei oo hyvä fiilis, ei ollenkaan.

Niina ja lupuska 17+4
 
Viimeksi muokattu:
Ei hihkuta raskaus-onnea täälläkään
Hyvin on normaali olo ollut koko raskauden ajan. Minähän oon "kinunnut" tätä kolmatta ensin parisen vuotta sitten, on vuoden sisään ollut 3 km:akin. Vauvakuumeaikoina jaksoi surffata netissä etsisessä vauvantarvikkeita. Nyt ei jaksaisi millään miettiä mitä vauvalle haluaisin hankkia ;) Vaihdoin makkarissa järjestystä viikonloppuna ja kun yhdet vieraat oli kylässä kysyivä joko teen tilaa vauvalle makkariin. Nauroin, että ei tosiaan tullut mieleenkään vielä vauvaa varten sisustaa :D

Töissä oon kans vähän vaikeana kun (päiväkodissa) lapsien vanhemmat ovat alkaneet kysellä oonko raskaana. Jotenkin nolottaa myöntää kun vasta aloitin tuolla, niin heti oon jäämässä äitiyslomalle. Tottakai olen onnellinen, enkä mitään muuta halua kuin tätä. Mutta näin on ihan hyvä, jokainen odottaa omalla tavallaan :)
 
Niina85 kyllä mä ajattelisin äitinä niin että ratkasevampaa hoitotätissä on se millanen se on ihmisenä kuin se onko raskaana. Plaah millasia ihmisiä. :(

Mäkin oon jotenki aika maltillinen ollu. Muutamat vaatteet oon tulokkaalle ostanu ja ne vaunut, mut jotenkin sellanen perushössötys puuttuu. Esikoisen ajoista on kolme vuotta ja rapiat päälle mutten millään muista millanen olin. Kai mulla on vieläkin tuo keskenmenon pelko niin vahvana etten uskalla ihan täysin iloita tästä.

Aniit 14+5
 
Huoh, täällä alkoi eilen järkyttävä selkätuska. Siis se säteilee tohon ihan alaselkään pakaroitten väliin, eilen en pystynyt ees kumartumaan. Googletohtori kertoi, että kyseessä ehkä saattaisi olla lantiorenkaan liitosten–erityisesti risti-suoliluunivelien–muutoksista johtuvaa kipua. Mene ja tiedä, onneksi huomenna on neuvola, ehkä sitten opin ymmärtämään paremmin. Mutta yölevon jälkeen pystyi kuitenkin taas toimimaan. Vähän jännitti nostella töissä lapsia syliin, että millon sattuuuu.

Mä oon edelleen herkillä koko raskausasian suhteen. Tänään ei tarvinnut sanoa kun "saan vauvan" entiselle työkaverille, niin purskahdin itkuun. Ärsyttää olla tällänen tunteellinen siili ja pillahtaa yks kaks itkuun. Onnesta tosin, mutta silti :D


*poks poks* 16+0 :heart:
 
Zuh
Heips naiset! Alkaa tulla ihan stalkkeri-olo kun luen kuulumiset päivittäin ja en saa aikaan kirjoittaa mitään! Mihin nämä 24h häviää joka päivä?!?

Seesteinen olo täälläkin, ei töiden päälle jaksa paljon hössätä kun 2vuotias pikkumies tarvitsee kaiken huomion mitä jaksaa antaa. Ne on nämä naisen ruuhkavuodet.. mutta kaikki tyylillään, tosi haluttu ja tarkoituksella hankittu tämä kakkonen on, hössään sit jos alkaa siltä tuntumaan :)

Mielitekoja ei ole, karkki vaan maistuu ihan kuten ennenkin :D Nyt vaan on ollu 2viikkoa jo yskä jonka myötä myös oksentelen harva se päivä.

Meillä tulee olemaan 5 isovanhempaa ja 3 isoisovanhempaa. Isän puolen vanhemmat siis eronneet ja uusi mummo kuvioissa. Mutta kun on ollut ns. aina kuvioissa niin mummi se on siinä missä muutkin!


Vilipi: minä olin ainakin aina sokerirasituksen jälkeen aivan poikki, ei ollut puhettakaan että töihin ois selvinny.. kesken testinkin vaan makasin sairaalasängyssä kun en pysyny penkillä. Näinkin voi siis mennä, toivottavasti pääset vähemmällä!

Papakoetta ei täällä oteta raskaana ollenkaan.

Niina: minä luulen että tuo sinun raskaus vaikuttaa noihin hoitopaikkasuunnitelmiin lähinnä sen takia ettei vanhemmat halua hoitotädin ja paikan vaihtuvan kesken vuoden. Se voi toisille lapsille olla kova paikka.. tai lasten vanhemmille :) Huonommuutta ei siitä pidä tuntea, jokainen tekee päätöksensä itse.


Täällä vaan maha kasvaa ja alkaa mietityttämään miten.pitkään sitä töissä voikaan olla. Mun työ on tosi pikkutarkkaa ja tämä raskauslahopää ei tee hommalle yhtään hyvää!! Pitää vissiin luovuttaa ajoissa ennenkuin saa suurta tuhoa aikaan, vielä on muutama aivosolu järissään - mutta entäs sitten kun ei öitä saa nukuttua kunnolla yms.? Muita samassa tilanteessa?

Zuh&Öhmö 18+3
 
papa-kokeesta sen verran, et ei tietääkseni täälläkään oteta raskausaikana.. tosin mun aika oli kolposkopiaan ja se siirrettiin maaliskuulle raskauden takia.. sehän on periaattees vähän ku papa, mut otetaan kunnon koepala... mulla on siiskin solumuutoksia ja ollu jo pitkään.. ihme et ees raskauduin näin helposti

tT ja Nipsu-N 17+3
 
Isovanhemmista sen verran että itelläni on mummut ja papat ja isäkin olleet kuolleina jo jonkin aikaa(jotkin jo todella kauan) mutta onneksi miehen puolelta on hengissä vielä isoisoisoäiti ainakin jolleipa vielä isoisoisoisoäitikin ja sit vielä ukkeja ja pappoja ja vaareja(ketä nyt milläkin nimityksellä tykkää kutsua) :DD

Ihmetellyt että miten on niinkin kauan säilyneet hengissä(tosin kaikki tehneet lapsia kyllä todella nuorina ...)


Vauvan hehkutusta ja raskaudesta huutelemistä/intoilua ei täälläkään ole oikeastaan hirveesti...ainoo mitä oli niin lähimmille ihmisille(niin ja tänne kirjottelu :D ) aika piakkoin kyllä kerroin asiasta mutta nämäkin ihmiset tietävät että olen 16vuotiaasta saakka halunnut lasta ja yhden kesken menon kokenut jolloinka tuli jonkin asteinen shokkitila ja lievää masennusta, eikä raskaaksi tulo ole ollut helppoa(johtuen kohdun asennosta josta toivottavasti ei tule mitään ongelmia raskauden edetessä)



Täällä tosiaan mennään nyt sitten 17+2 =)
Ja edelleen mietin pääni puhki että mitä sitä nyt oikein keksis kun on päivät aikaa tehdä mutta ei ole tekemistä :OO (töihin menisin mutta mahdollisuudet on tooodella pienet...6 hakemusta laitettu ja 5 kieltävä vastaus ja yhtä odotellaan edelleen:( )
 
Jännä, että noi papa-kokeiden ottamiset vaihtelee kunnittain, vaikka näin ei pitäisi olla. Eilen se hoitsu luurin toisessa päässä melkein tiuskas mulle, että raskaus ei ole este papa-kokeelle. Tuli sellain olo, että anteeks, kun edes kysyin : / Sanoi vielä, että mielipiteitä voi ihmisillä olla siitä, voiko papaa ottaa raskaana ollessa vai ei, mutta kyllä se vain otetaan kunnasta riippumatta. Eihän siitä varsinaista vaaraa ole, mutta voiko raskaus jotenkin muuttaa niitä tuloksia?

Oon siis tosiaan kahdesta edellisestä papa-kokeesta saanu puhtaat paperit (01/11 ja 08/11) ja sitä ennen papa-luokka oli 2 kesästä 2008 lähtien.

Ärsyttää :LOL:

summergirl92 Onnea kouluun pääsystä! :) Mitä lähet opiskelee? :)

Niina85 Onpa inhottava homma : / Tulee varmasti turhautunut olo, mutta kuten Zuh tuolla totesi, niin varmaan osaa vanhemmista mietityttää juuri se, että hoitopaikka vaihtuisi kesken kaiken. :( Mutta toivottavasti sulla olisi ihania hoitolapsia sinne asti, kunnes jäät äippälomalle :)

Täällä tuli pitkästä aikaa yöllä kuvotusolo : / Jatkuu vieläkin vähäisenä, mutta jospa se kohta helpottaisi. Oon kyllä viikonlopun ja kahden huonosti nukutun yön jäljiltä niin väsynyt, että se varmaan laukaisee ton olotilan.

Ens maanantaina 3. perusneuvolakäynti. Oikein "innolla" odotan, kun oma terkka on palannut lomilta... Tykkäsin sijaisesta enemmän :D Kai se on pakko alettava nyt tykkäämään ja odottamaan noita neuvolakäyntejä, kun jossain vaiheessa aletaan ravaamaan kahden viikon välein.

Huh, mulla tullu nyt parina päivänä sellasia lieviä ahdistuskohtauksia. Kestävät vain hetken eikä niistä sinänsä koidu mitään haittaa, mutta ikäviä hetkiä ovat. Näinkö tulevaisuus alkaa nyt pelottamaan?

Hennu & Möhkö 17+2
 
Papasta Mulle on aina meidän gynen poliltakin sanottu ettei mielellään oteta raskauden aikana eikä kovin pian sen jälkeen. Siinä sillon tavallaan kerjätään verta nenästä kun raskauden aikana herkästi tulee jotain ohimeneviä muutoksia. Erityisesti silloin jos jotain muutoksia on jo aiemmin ollut.

Mullakin on välillä taas ollu kuvottavaa oloa. Aika inhottava olo. Esikoisesta tää loppu aika tasan rv 11. Siks oonkin melko varma että tää on tyttö. :D Noh, parin viikon sisällä tiedetään kumpi tulee kun saadaan ne istukkabiopsian tulokset.

Aniit 14+6
 

Yhteistyössä