TAMMIKUUN TOIVOT tammikuussa

Jahapp, onkohan se nyt minun vuoro sairastua?? :kieh: :headwall: Kurkussa semmoinen kivuntunne... Olen yrittänyt kyllä ennaltaehkäistää tämän tuloa kun mies on sairastanut 4 päivää, mutta ei se näköään tehonnut... :/ :kieh:

Muuten minulla vointi ihan ennallaan, limaa tulee välillä ja alapää särkee ajoittain...

Joku täällä kyseli näitä painoarvioita näin oppuraskaudessa, niin minulle tehtiin synnytystapa arvio sen takia että on yksi sektio takana...

Tuizu Tsemppiä kovasti! Kohta vauva sylissä! :heart:

Hyvää päivän jatkoa!

:heart: Enkelitytön äiti ja Toive 37+2 :heart:

 

Hips, kauppareissu käyty ja uah koko keskivartalo on ihan loppu. No, pitää kohta lepäillä.
Ostin sen ruskovillan pienen silkkipipan - oletteko pesseet ennen käyttöä sen, en älynny kysyä.... käsinpesu näyttäs olevan, vissiin vaan pikkusen pesuainetta ja altaassa huljutellaan? Miten, pieniä villasia kypärämyssyjä en ole kirveelläkään löytänyt, joten puuvillaisia on vain niitä... miten meinaatte laittaa pienelle pipoja vino pino päähän? Toppapuvuissa on huput, se on yks ja sit on jonkun sortin lakki aina, laitatteko vielä villamyssyn ja kypärämyssyn sinne alle - ainaskin nyt ihan pieninä?
Toi pään suojaaminen on ehkä hankalin kymysys, muuten kyllä sukkiksia ja villapukua ym osaa topata...
Samalla reissulla lähti sit vielä 60 cm fleecepuku pikkuselle, oli 70% alennuksessa niin en malttanu olla ottamatta. Siitä saa kans hihat ja töppöset käännettyä, eli ainakin autoilupukuna käynee. Tosin mulla on jo fleecepukuja hmm... taitaa olla kuus kipaletta eri kokosia ...ja värisiä

Niin se painoarvio tehtiin mulle sen takia kun on perästilassa. Muuten ei oltais tehty mitään, vaan vasta synnyttäessä olis selvinny minkäkokonen jöllikkä masussa asustaa.

Pearl, mä olen vähän ressaantunut vain siitä leikkauksesta kun tiedän sen olevan iso operaatio. Sinällään se, miten vauva syntyy - ei ole mulle iso asia, kunhan vain on terve ja saadaan nätisti ulos. En ole ikinä sairaalassa viettäny yötä ja pelkään kaikkia piikkejä aikalailla ja... ajatus masun auki laittamisesta on aika paha, mutta sinne sitä on vaan mentävä. Eiköhän siitä hengissä selviä

Nyt syömään jotain, ja sit pötkölleen. Joku ryökäle puhui juustonaksuista, arvatkaa lähtikö semmonen pussukka kaupasta mukaan....

:wave:

 

Käyn täällä aina hissukseen kurkkimassa...en vain oikein osaa mitään kirjoittaa! Tuntuu, että ois pitänyt olla mukana alusta asti, niin ehkä tänne sitten viitsisi jotain naputella... :ashamed: harmittaa vähän, kun olen pullahtanut pihalle jo alkuun.
No, eipä voi mitään! Jännä seurailla kuitenkin teidän muiden lähtemisiä ja synnytyksiä! :heart: Tsemppiä ja voimia kaikille toivottelen... :hug:

-EC 37+1-

 

Lauantaita leidit! Täällä taas huonosti nukuttu yö takana, liekö tuo täysikuu sitten valvottanut. Mutta ihanaa kun on viikonloppu ja mies on kotona

Tuizu pääsi sitten tositoimiin. On se tavallaan kiva kun menee ne vedet, niin tietää ainakin että sairaalasta ei kotiin tulla ilman vauvaa ja tosi nopsaan oli supistuksetkin alkaneet, hyvä homma.

Suuret sympatiat kaikille liitoskivuista kärsineille, oon kyllä onnellinen että vasta nyt pukkasi tuon vaivan, tosi inhottavia kipuja.

Ruskovillan myssystä oli puhetta, mä ajattelin hankkia sellaisen myös, en vaan tajunnut että noi lastentarvikeliikkeet menee jo kolmelta kiinni niin jäi ensi viikolle sen hankinta. Muutenkin mietityttää toi pipo-juttu. Nyt näyttäisi taas etelässä olevan lämmintä mutta kyllä pakkasilla pitäisi kunnon pipo olla... Meillä on pieni puuvillainen H&M:n myssy ja paksumpi pipo, molemmat kokoa 50-56 (pienempää en löytänyt) ja katselin tuossa kuvia siitä kun esikoinen tuli kotiin ja siinä on tuo puuvillainen myssy päässä ja se on kyllä aivan valtava(esikoinen siis syntynyt kesällä, jolloin pelkkä myssy riitti)! Niin löysä että toinen korva kokoajan paljaana..eli ei kovin hyvä. Täytyy varmaan pyytää että täti kutoisi ihan pikkuriikkisen pipon alkuajoille

Nyt kuuluu ääniä esikoisen sängystä :wave:

Lara83 ja Eemeli 39+4

 

Kiva huomata muitakin "taustalukijoita" Elettaria Cardamomum ) Tsemppiä vaan minunkin puolesta kaikille!! Itsekkin kovasti jo odottolen koska tapahtuu nyt RV 40+0. Oma tilanteenihan on ettei vauva meinannut pysyä aluksi kyydissä millään ja nyt ei sitten taida haluta ulos lainkaan )

 

runttis: Mulle sairaala ympäristönä on tuttu -olenhan hoitsu, mutta en minäkään koskaan ole potilaana joutunut olemaan. Ikinä en ole esim. tipassa ollut tai mitään vahvempia lääkkeitä käyttänyt. Isoin operaatio mulle on viisaudenhampaan poisto, että vähällä on selvitty!
Kyllä jännittää joo, tuntuu että ei oikeen enää muuta pysty ajattelemaankaan. Tietysti kun iso operaatio ja samalla saa vielä vauvan, niin on kaksinverroin jännitettävää! Mutta toisaalta taas kiva, kun ei tarvi jännäillä että millon tulee lähtö tms. ja saa rauhassa kaikki laittaa viimesen päälle valmiiks. Vaikka voihan lähtö tulla toki hetkenä minä hyvänsä, mutta en siihen ainakaan omalla kohallani usko. Eiköhän me kunnialla selvitä.. ja varmaan siinä leikkauksen jälkeen on sitten ihan muut asiat mielessä, kun omat säryt tms. :heart:

niin ja laitokselta lähtiessä ajattelin laittaa vauvan päähän kypärämyssyn, sitten siihen päälle on tollanen paksu talvilakki, mikä on osittain fleeceä ja vielä toppapuvun huppu päähän.. eka mietin, että pitäskö vielä kypärämyssyn alle tunkea joku pieni lakki, mutta jospa noi 3 kerrosta suojais tarpeeks. =) Niin ja muuten varustukseen vauvalle on pakattu sukkahousut, body, potkuhousut, villanuttu, villasukat -ja lapaset. Ja sitten on toi toppapuku missä on umpinaiset terät ja käännettävät hihat.

 

Sektiosta omasta kokemuksesta voin sanoa, että toipuminen sektiosta on helpompaa kun muistaa riittävän kipulääkityksen. Eli pyytäkään kipulääkettä aina jos siltä tuntuu ilman kipuja pääsee liikkeelle nopeasti ja jo se edes auttaa toipumista. Mutta muistakaa myös että teille on tehty iso leikkaus eli ei tarvitse yrittää "olla paremmassa kunnossa" eli antakaa isän ja mahdollisten sukulaisten olla apuna vauvan hoidossa. Mutta itse huomasin sen että riittävä kipulääkitys oli tärkeää ettei tullut "jäätyä" sängynpohjalle kipujen pelossa. Liikkuminen kun on tärkeää juuri niiden veritulppien ehkäisyssäkin Mutta tässä muutama omakohtainen vinkki joista toivottavasti on jotain apua...

Omanapa jakselee kuten aina Jospa se täysikuu saisi täälläkin ne lapsivedet liikkeelle

Lauantai-illan jatkoa mammoille :wave:

MaMa ja tytsykkä 40+2 :heart:

 

Miksi mä aina unohdan mitä pitää kirjoittaa, kun olen lukenut teidän jutut.

Täällä taas päivä mennyt jotenkin ohi. Käytiin kyllä kaupassa ja nyt ruoka uunissa, mies meni lämmittämään takkaa alas. Ja tulihan tuossa parin tunnin unet nukuttua. Siivota piti, lenkille piti mennä ja pyykkiä pestä. No kaipa sitä tässä illan aikana jotain vielä saisi aikaiseksi.

Mä olen kanssa ihan hukassa tuossa pukeutumisessa. Varmaan ihan liian vähän vaatetta pistän, mutta kai sitä oppii pukemaan oikein. Pitää laittaa lisää vaatta tonne sairaalakassiin. Tosin etelässä on ollut niin lämmintä. No katsotaan.

supistuksia ei tänään ole sitten juuri tullut ollenkaan. persuksissa vain tuntuu ilkeetä painetta. Jotain kivaa, tänään ei vielä yhtään joko puhelua tullut.

Kauhea hammassärky yhdessä hampaassa, reikä siinä on, mutta kun ei ne tee sille varmaan mitään kun olen niin pitkällä raskaudessa, no kasvaapa kipu kynnys...

Vauva liikkuu musta nykyään kovin vähän, kyllä se joka tunti sen 10 kertaa liikkuu, mutta kai se vain siitä johtuu, että sillä ei ole kovin tuota tilaa. No ma taas neuvola. No nyt tosin kun kirjoitin, niin nyt se alkaa jalkojaan liikuttelemaan.

Kiitos kaikille ketkä mulle toivotteli jaksamisia, tuli hyvä mieli, kun teiltä saa tukea. Mulle merkkaa tosi paljon, halit kaikille!!!

Jaksamisia kaikille!!

Emmy ja prinsessa 40+6

 

Tervehdys,

Niin se on taas yksi päivä melkein takanapäin. Menikin nopsasti tämä päivä kun oli sen verran suunniteltua ohjelmaa, että vasta nyt pääsin hetkeksi sohvalle pituudelleni. Vähän kun tässä voimia keräilen niin pitäsi vielä alkaa tekemään pitsaa pesueelle iltapalaksi.

Miten teille muille on muuten ruoka maittanut näin loppuraskaudesta?. Musta tuntuu, että viimepäivinä ei ole "oikea", lämmin ruoka maittanut sitten yhtään (ja tämä mulle siis tosi outoa) . Eli kahvilla, leivällä ja hedelmillä olen mahaani yrittänyt täyttää. Kaipa se vatsa alkaa vaan olla niin täynnä tuota vauvaa, ettei sinne enää muuta mahdu tai jotain sellaista.

Mulle tehdään noita painoarvioita siksi kun kuopus oli ns. small for weeks baby, eli pienipainoinen suhteissa raskausviikkoihin. Mulla silloin, samoin kun tässäkin raskaudessa on istukan ns. sisäsyntyinen ennenaikainen rappeuma (syytä moiseen ei tiedetä). Onneksi vaiva on vai luokkaa yksi, eli siis se lievin muoto. Ja nythän tämä masukki onkin kasvanut ihan hyvillä käyrillä, joten noita painokontrolleja on ollut huomattavasti harvemmin kuin muinoin kuopuksen raskauden aikana. Kuopuksen painokehitykseen vaikutti myös tuon istukan toiminnan lisäksi se, että silloin minulla oli kalvokiinnitteinen napanuora, jonka vuoksi ravinnon/hapenkulku oli kitsaampaa kuin tällä kertaa.

Enkelitytön äidille pikaista paranemista.

Supistuksia kaikille niitä haluaville ja unta palloon kaikille ensiyöksi vaikka se täysikuu onkin |O .

Nyt pakertamaan sitä pitsaa, Se on moro :wave:

:heart: Anni :heart:

 

Pearl, justiin noin niinkuin kirjottelitkin. Ainoa vaan mikä vähän mietityttää on burana tms - mulla kun on toi vatsalääkitys ihan jatkuvana ja sitä pitäis välttää, niin mitähän lääkettä mulle siellä sitten voidaan antaa.. Mulle on yksi leikkaus tehty - sappirakko poistettu kivineen päivineen ja tuolloin sain jotain morfiinijohdannaista särkyyn, se tuskin nyt tulee kysymykseenkään. Ja olin niistä pienistä reikäsistä mahassa aika kipeänä. Mutta kuten Mamakin sanoi, olen kuullut kans että kun vaan lähtee liikkkeelle hipsuttelemaan niin toipuminen on nopeata. Luottavaisin mielin kuitenkin silleen, että osaavissa käsissähän sitä varmasti on.

Mikä ihme nyt on kun olen ihan riblalla ollut koko päivän? Enkä ole syöny mitään omituista..pari kertaa tullu ihan kiirus veskiin. Onko niin että toinen vaiva kun loppuu (flunssa) niin toinen iskee kehiin...

Mulla on vauvalle pakattu muutamia vaihtoehtoja - villasta ja toppaa ja karvaturripukua, ja otan varmaan sitten erilaisia myssylöitä mukaan ja katson mitä kaikkea sitä laittaa. Kun jostain vaan löytys pieni villainen kypärämyssy niin se olis hyvä. Stokkalla oli ollu 60cm (näissä siis vauvan pituus mittana), mutta ne oli nyt tilapäisesti loppu. Pitää sieltä sitten vauvan kanssa käydä varmaan katselemassa.

Emmy, mulla on vauva kans muuttanu liikeitään enimmäkseen pienemmiksi. Joskus harvoin vaihtaa vissiin pepan paikkaa vielä vähän enemmän mutta enemmän semmosta muljuamista "paikallaan". Kerran päivässä olen tehny liikelaskentaa ja yleensä aamuisin kun nousen ylös niin silittelen masua ja kuulostelen vastataanko sieltä.

Toivottavasti tulis monta mukavaa uutista vielä tämän viikonlopun aikana, kun ollaan sitä täysikuutakin odoteltu
Itse voin hyvin odotella ensi viikolle, saan tehtyä vielä vähän hommia tässä ja valmistaudun henkisesti tulevaan koitokseen. Uskomatonta että parin päivän päästä toukka on jo tässä maailmassa. Miestä jännittää hirmusesti, se tänäänkin seuraili kaikkia pieniä ihmisiä tuolla kaupoilla ja teki havaintoja että on ne kyllä kiltinolosia, nuo pienet lapset...
:heart:

 

Enkelitytön äidille tosiaan paranemisia, jos on samaa tautia kuin mulla niin tuskaisia päiviä ja öitä tulossa :x Pikaista paranemista siis :hug:

 

Onnea kaikille vauvansa saaneille :heart: :heart: !!

Ilokseni voin ilmoittaa, että meille syntyi Helsingissä NKL:llä 8.1.2008 klo:09.14 kaunis tyttövauva 3360kg 50cm. Kotiuduttiin tänään ja koko perhe voi erittäin hyvin. Vauva on kiltti, helppo käsitellä ja nukkuu yöt muutamalla heräyksellä. Ei siis olla edes väsyneitä, perhehuoneessa olo oli kuin hotellissa =) .

Synnytyksen eteneminen (eka vauva):

6.1.2009: Kivuliaat supistukset koko päivän tasaisin 10 min välein, mutta erittäin hyvin kestettävissä kuumapussein. Yöllä tuli lyhyt tauko. NKL:ltä neuvottiin vaan odottelemaan.

7.1.2009: Edelleen supistukset jatkuivat nyt ehkä hieman tiukentuen ja nyt myös vereslimaista vuotoa, mutta hyvin vähän.

7.1.2009 klo.16.00 NKL: Kohdun suu sormelle auki, supistukset 5min välein 3 tunnin ajan. Vaihtoehtona osasto tai kotiin odottelemaan, joten mentiin kotiin koska en halunnut jäädä ilman miestäni.

Kotona sitten kuumapusseja ja nyt supistukset jo niin tiukkoja, että jumppapallon päällä puhalleltiin kipuja.

7.1.2009 klo: 23.30 lähtö uudestaan NKL:lle supistukset todella kivuliaita ja väli 5-3min, ei uskallettu enää jäädä kotiin. NKL:llä kohdunsuu väljästi sormelle auki ja synnytyksen eteneminen vielä epävarma. Kätilöopistolla sulku päällä, joten kätilö ei vielä uskaltanut ottaa meitä sisään, kova ruuhka tiedossa ja pieni pelko, että Jorviin vielä lähtö. Ehdotti parin tunnin kävelylenkkiä ja sitten katottaisiin uudestaan. Ulkona oli -15 astetta pakkasta, joten vedin niskaan synnärikassissa olleen aamutakin ulkotakin alle ja sitten mentiin. Sanoin miehelle, että nyt sitten painellaan vaikka juosten pari tuntia, mutta minähän pääse tuonne sisälle parin tunnin päästä. Miehen kanssa sitten paineltiin pitkin Töölön rantoja ja minä 5min välein nojailin miehen käsivarsille ja kiroilin/puhalsin ja taas eteenpäin. Mies oli sitä mieltä, että nyt mennään takaisin, mutta en antanut periksi vaan käveltiin ylä-mäkiä ja NKL portaita vielä tehoksi.

7.1.2009 klo. 02.45 Kätilö laittoi käyrään ja koin, että josko taas supparit harventuneet. Olin käyrässä n. 40min ja vikat 20min alkoi tulla suppareita, jotka antoivat vihjeitä tulevasta...Kätilö tuli ja totesi, että parissa tunnin kävelyllä 3cm väljästi auki ja synnytys tädessä käynnissä. :heart: :heart: . Sanoi, että huomasi munkin olevan jo selkeästi kipeän näköinen. Oli kuumotusläntit poskilla.

7.1.2009 klo:03.30 Pääsin ammeeseen lämpimään veteen ja tässä vaiheessa ilokaasua vielä lievitykseen. Join pillillä anansmehua ja olin todella onnellinen, että oltiin päästy sisään. Kipuja oli melko helppo kestää.

7.1.2009 klo: 05.00 Alkoi olla vähän tukalat oltavat ja supistuksia yhä vaikeampi kestää. Kätilö katsoi, että olin n. 5cm auki ja tosi kovia suppareita tuli tauotta 4-5 supparin rypäleissä. Sain sitten näihin aikoihin epiduraalin. Voi sitä autuutta epiduraalin jälkeen BUJAKASHA!! :heart: . Köllin omassa pehmoisessa aamutakissa ilman mitään kipuja ja vaan kattelin monitoreista myllääviä supistuksia. Join mehuja ja juteltiin ihanan kätilön kansssa kaikenlaista. Aika epiduraalista ponnistukseen oli ihanaa ja euforista.

7.1.2009 klo.9.00 Luulin, että epiduraali alkaa loppua ja todella takapuolessa tuntui painetta, joten kätilö tuli katsomaan klo.9.00. Kätilö sanoi, että se on nyt niin, että se vauva tulossa ja minulla olisi 3cm matkaa ponnistaa. Olin jo pitkälle etukäteen luvannut itselleni, että sitten kun sen aika tulee niin tulta munille ja täysillä eteenpäin vaikka henki menisi. Sitten kätilö sanoi, että voi alkaa harjoitella ponnistamista. Ponnasin kyljellään omasta jalasta kiinni pitäen. Leuka rintaan ja sitten mentiin. Sain ekalla treenillä vauvan 1 cm eteenpäin ja 6 seuraavalla oli ulkona. Ponnistin siis 9min kokonaisuudessaan ja vauva oli ulkona. Kätilöt kehui, että meni kun uudelleen synnttäjällä ja että oli tosi hieno suoritus, JEEJEE. Repeämiä tuli muutama, mutta ei isoja. Voi sitä autuutta miehen kanssa itkettiin tuota pientä ihmettä.
Napanuora oli kaulan ympärillä pari kertaa ja vettä oli vähän jälellä, joten hyvä kun synty. Mulla ei siis vesiä mennyt missään vaiheessa. 9 pisteen puhdas kaunis vauva.

Kaikenkaikkiaan ensisynnyttäjälle IHANA ja kaunis kokemus, todella hyvin kestettävissä oleva ja tekisin heti uudestaankin. NKL:n kätilöt tosi ihania kautta linjan ja nyt jo ikävä tuota koko kokemusta. Imetyksessä ja kaikessa sai kokoajan apua, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Lisää kokemuksia myöhemmin.

Olivia ja tyyteli

 

Olivialle onnea onnea tytöstä :heart: :heart: :heart: :heart: Huima kertomus, oli varmasti ikimuistoinen kokemus - eikä mikään kauhukokemus siis!

Anni - täällä on yksi joka ei syö normi ruokaa enää laisinkaan. Sain ujutettua väksin pienen palan pizzaa jota tein eilen, ja sitten onkin lähinnä näkkäriä ja juomia mitä tekee mieli... ilalla aion tosin niitä juustonaksuja uhallanikin syödä, mutta ananas ja kurkku ja leipä (??) on se mikä nyt uppoaa. Ja maito, vesi, limut.

Jeesh, on taas vissiin juostava veskiin, ihan vesiriblalla on. Toivottavasti tämä nyt ei ennako sitä norovirusta perskeles!

 

Onnea OLIVIA78! Todella kaunis kertomus Hienoa että jäi hyvä fiilis! Me täällä jo odoteltiinkin sulta vauvauutisia
Toivottavasti pääsen pian samaan paikkaan samoihin puuhiin Mullakin on tosi ihanat kokemukset Naikkarista, nyt en vaan pääse perhehuoneeseen.

Oltiin esikoisen kanssa pulkkamäessä ja vaikka kuinka rehkin mäkeä ylös ja alas en saanut aikaiseksi yhtään supistusta :kieh: No, ehkä meidän pojan ei ole vielä tarkoitus syntyä. On ollut masussa paljon rauhallisempi kuin siskonsa joten ehkä hän viihtyy vielä pitkään lämpimässä

Lara ja Eemeli 39+3

 

MaMa74 kiitoksia vinkistä! Laittakaahan muutkin sektiokokemuksianne, jos jaksatte.. netistä kun alkaa tietoa ettimään, niin lähinnä löytyy hirveitä kauhukertomuksia...

runttipulla: On kyllä kieltämättä jotenkin ihan friikki olo, että enää muutama päivä ja vauva on sylissä.. :heart:

Syömisestä Mulle kyllä ruoka on maistunut hyvin, vähän liiankin hyvin.

Olivialle onnittelut tytöstä ja kiitokset synnytyskertomuksesta! :flower:

 

Olivia Onnea!
Sektion jälkeisestä kivunlievityksestä Kyllähän nykyään on jo laaja kirjo kipulääkkeitä, eiköhän niistä sopiva sekoitus löydy Itse sain heti sektion jälkeen lihakseen taisi olla Oxanestia aina kun pyysin ja hyvin auttoi kipuihin, lisäksi söin päivässä 3 kpl 600mg buranaa + 3 kpl 1g panadol fortea, hyvin niillä pärjäsi ja todellakin suosittelen ottamaan ihan kunnolla niitä kipulääkkeitä, toipuminen on nopeampaan ja liikkeelle vaan heti kun kykenee.

[/b]Ruoka ei maistu, mutta namit ja mandariinit kyllä. Niin ja suklaakin näkyy uppoovan

Jaahas kuopus huutaa pelaamaan jotain peliä :wave:

 

Sektion jälkeen söin itse buranaa ja panadolia pari päivää, sitten jätin buranan pois, ja neljäntenä tai viidentenä päivänä leikkauksesta olin jo ihan lääkkeettä. Mulla edesauttoi paranemista esikoisen kriittinen tila, kun tuntui, että oikein tarvitsin sitä fyysistä kipua hellittämään sitä henkistä tuskaa. Ihan tietoisesti siis söin vähän liian vähän lääkettä, mutta toisaalta toivuin kyllä tosi hyvin ja nopeasti. Mulla on korkea kipukynnys, eikä sellainen jatkuva lievähkö jomotus haitannut.

Omaa: tänään on tosiaan supistellut aika lupaavasti. Keskipäivällä oli parin tunnin suvantovaihe, mutta neljän aikaan kauppareissulla piti aika rankasti puhallella ja nojailla ostoskärryyn... Meinasin kohta lähteä rivakalle iltalenkille, jos se vaikka tekisi jotain. Kun luin tuota Olivian synnytyskertomusta, totesin, että ehkä se lenkkeily auttaakin... Mullahan oli siis loppiaisena sormelle auki ja 1,5cm kanavaa jäljellä, ja nyt on eilisillasta saakka supistellut (menkkajomotuksia) lähes jatkuvasti. Jospa jo vartin kävelylenkki auttaisi sen verran, että supistukset jatkuisivat kipeinä ja säännöllisinä..?

Mitä veikkaatte, pahentaako sauna supistuksia, vai viekö ne pois? Haluaisin kovasti saunaan, mutta en haluaisi luopua näistä suppareista

Tuttiritari 40+2

 

Me oltiin OYSissa yhtäaikaa, meidän tyttö syntyi 30.12. Olin osastolla 13.

 

onnea olivialle vauvasta :flower:

runttipulla mä oon pitäny vauvalla kypärälakkia ja pipoa. ei tosin olla vielä ulkoiltu, mutta jos ollaan käyty mun vanhemmilla kyläilemässä.

niisku1 ja Elettaria Cardamomum tänne mukaan vaan ja ku vauvat syntyy niin tuola lapset puolella on keskustelu avattu vauvan saaneille(toki muutki saa kirjotella)

 

Olivialle onnittelut vauvasta :flower: :heart:

Tuttiritari kyllähän jotkut on saaneet lisäpotkua suppareihin saunassa.. Itse meinasin mennä kohta kokeilemaan josko tytsykkään saisi vauhtia kunnon löylyt Toivotaan että päästään molemmat lähiaikoina tositoimiin kun samoissa päivissä mennään

MaMa ja tytsykkä 40+2 :heart:

 

Olivialle suuren suuret onnittelut vauvasta!! :flower: :heart: kivan kuuloinen synnytys siis jos se nyt kiva voi olla,mut joka tapauksessa oli mukava luettava ja hyvä että jäi mukavat muistot synnytyksestä!!

vauvan pukemiseen mietin kans et oonkohan nyt liian vähis vaatteis tuomas vauvaa kotia,mut täytyy käskeä miestä tuomaan viel villahaalari,JOS pakkasta enempi. se kun autoolla kumminki tullaan nii ei viittis kovin topata vauvaa ettei aivan paistu autoon sitten. mulla on pakattuna body,puolipotkuhousut,tumput,villatumput ja villatöppöset sit päähän sellanen puuvillainen pipo ja villamyssy sekä talvihaalari jossa suljetut jalkatöppöset ja käännettävät käsitumput(mikkä ne on?)...fleece huopa myös mukaan. tota päätä mä eniten mietin ku ei oo mitään kunnon paksua toppalakkia pientä...ai niin otin mä kypärämyssyn viel kassiin mukaan,kokeilla sit kumpi/mikä paras....

ruoka maistuu mulle ihan yhtä hyvin ku ennenki....ihan liikaaki. voisin vedellä kylmiä nakkeja paketti kaupalla ja koko ajan tekee mieli jotain :kieh: ja sit tää makeanhimo ei hellitä...kaikki hyvä maistuu ja on mulla hedelmiinki himoja et niitäki popsin kaiken aikaa. jotain terveellistäkin =) sillä täs onki aina niin ähky olo kun syön syön ja syön |O

Nyt taas lähettelen paljon tehokkaita suppareita niitä kaipaaville ja tsempit kaikille tulevaan

mmamaa 38+5 (hitaasti ja varmasti eteenpäin olis jo LA ) :heart:

 

Olivialle onnittelut vauvasta...ja todella kaunis tosiaan tuo synnytyskertomus oli...kun vaan itselläkin menisi noin nätisti

Sef

 

Onnea taas vauvaantuneille :flower:

Jännäilen että missä vaiheessa itselle tulee lähtö.. tänään aamulla vessassa tuli limaista vuotoa jossa selkeesti veri viirua... Pitkin päivää jomotellut, poltellut jne alaselkää ja supistellut välillä ihan normistikin... Mutta näilllä suppareilla ei kyllä vielä synnyttämään lähdetä, ellei nyt sitten illan/yön aikana oikein voimistu..

Vauvan liikkeet tuntuvat tosi kipeiltä kun myllää tuolla.

Flunssan meinaa pukata vielä itselle päälle tässä vaiheessa.. tänään juonut kuumaa ja teetä jne jos tästä pääsis eroon nopeasti. Nyt painun sohvalle loikoomaan ja telkkaa tölläämään jos rauhottumisella sais jotain aikaseks (tänään mennyt taas kun duracell pupu)

matsu83 ja asukki 37+3

 

Pikku-Papu näki päivänvalon 7.1.209 klo. 5.52 ja yllätti äidin olemalla POIKA. Pituutta 51.5 cm ja painoa 3115 g, eli pitkä ja hoikka poika. Isäänsä tulee.

Palailen kertomaan tarkempia paremmalla aikaa, ollaan nyt ekaa iltaa kotona.

Papupata ja Papu-poika

 

papupata78 SUURET ONNITTELUT POJASTA!!!! :flower: :heart: