Tammikuun 2007 taaperot

epuska: Meillä tämä tauti alkoi täsmälleen samanlailla, yskällä. Esikoinen yskii yhä, on kestänyt jo yli viikon. Ovela pöpö, kun on keksinyt noin tehokkaan tavan levittää itseään.
Toivottavasti pääsette nopeasti eroon tästä taudista.

Ville on ollut ihan veltto koko päivän.
Räkää valuu ja yskittää ja maha on edelleen ihan kuralla. Aamupäivällä sain vajaan kidiuksen menemään ja äsken pari siivua appelsiinia pieninä muruina. Muuten ihan vesi/maitolinjalla ollaan menty. Yöllä poika joi tunnin välein tosi hitaasti kulauksia ottaen maitoa. Kerralla meni joku 60ml, jos sitäkään.

 

Kamalalta kuulostaa nuo taudit! Toivotaan ettei tänne tuu Kolme ripuloivaa lasta ei kuulosta hyvältä...

Löydettiin tätin vanha muumi-video, on aika huono kuva mut näyttää tuo kelpaavan isommille Ihan innoissaan kattovat, alkaa vissiin nallepuh ja puuhapete kyllästyttää jo

Galluppia: Onko muille lapsille vielä poskihampaita tullut? Pokella pilkottaa alhaalta jo poskihampaan yks reina, sitkaalta näyttäs, on tuntunut jo pitkään pullottavan mut nyt vihdoin alkoi tulemaan läpi...
Ja Onko muilla alkanut valoisuus häiritsee aamulla unia? Vaikka meillä on pimennysverho makkareitten ikkunoissa niin silti valo tulee muista huoneista makkariin ja poke tänään kyseli jo seittemän jälkeen et joko herättäs |O Onneksi jatkoi vielä unia vajaan kasiin asti mut tämmystä on ollu tämä viikko...
Tyttö on onneksi alkanut nukkumaan (taas) kunnolla. Mitä lie uhmaa oli (taas!) ku niitten tarrojen ansiosta nyt nukkuu heräämättä! Kerran saattaa käydä vessassa yöllä, suurin osa on kyllä menny ilman vessa reissua! Aamulla herätessään heti tulee kysymään et saanko heppatarran =)

 

Meillä esikoisella myös joku mystinen ripulitauti. Alko jo sunnuntai iltana. Muutaman kerran päivässä käy ripuloimassa, muutn ihan kunnossa, pirteä ei kuumetta, ei oksenna ja syö normaalisti. Ei myöskään ole ainakaan vielä tarttunut muihin... Mikä lie mahapöpö?

Tirrillä ei ole vielä poskihampaita. Ylhäälä 4 hammasta ja alhaala vasta 3. Ei taida olla ihan heti tuloillaan.
Meillä sälekaihtimet ikkunoissa, eikä ainkaan vielä ole valoisuus vaikuttanut. Meillä vedellään unia tuonne kasiin joka aamu. Tirri ei vaan millään suostu nukkumaan omassa sängyssä ja minusta ei huudattajaksi ole. Jos nukkuu meidän vieressä nukkuu koko yön, jos laittaa omaan huoneeseen herää parin tunnin välein :/ . Mikähän neuvoksi? Ite olen ajatellut, että kai tuo jossain viheessa oppii, mutta mutta.....

Tulisipa jo kevät tänne etelään, kun ei toi talvi näytä tulevan. Pari päivää sitten oli jo niin keväiset fiilikset puiston penkillä, kun aurinko paistoi ja linnut lauloi. Pääsis tosta pukemisestakin. Keskimmäiselle pitäisi hankkia kevät takki ja olen katsonut Jonathanin keltaista takkia. Menisköhän se pojalle, vai onko liian pliisu? Menis sitten Tirrille, jos sattuu pysymään kunnossa.
Toivottavasti kaikki ovat jo selvinneet taudin syövereistä ja ne jotka vielä potevat, niin pikaista paranemista =) .

 

Joonaksella ei ole poskihampaita. 4 ylhäällä ja 3 alhaalla, ala etu kakkonen puhkesi juuri, oli PITKÄ tovi kun viimeksi on hampaita lykännyt.

Mulla on pieni aavistus, että Joonaksen suolisto ei tykkää noista maitojutskista vaikka ihotestit sanoi muuta. Olen antanut varovasti juustoa ja tavan margariinia ja heti on kakassa sellainen hapan haju ja kakkaaminen on taas lisääntynyt.

Jahas alkaa täälläkin hiihtolomaviikko häämöttää, saa koululainen pienen hengähdystauon.
Pääsiäisenä lähdetäänkin Hankasalmelle Häkärinteille koko poppoo. Myös appivanhemmat ja´kälyn perhe tulee seuraksi. Ahtaudutaan kahdeksan hengen mökkiin kn isompaa ei ollut tarjolla. Ei ollut mielekästä varata kahta mökkiä kun sitten ei olisi pystynyt iltaa istumaan koko porukalla. No eiköhän sitä sopu sijaa anna. Ajomatka vaan hermostuttaa, mulla on aina pelko persiissä kun lähdetään pitempää matkaa ajamaan.

 

Oispa kiva joskus lähteä isolla porukalla mökkeilee =) No kesäisin kyllä mökkeillään mun vanhempien mökillä mut jonnekki muualle vois mennä. Kaikilla vaan on vapaat aina ihan eriaikaa... Mikä sulla Annette niissä pitkissä matkoissa hermostuttaa? Jos saa kysellä...? Yritä ottaa rennosti eläkä ala näin aikaisin niitä panikoimaan :hug:

Tässä taas perjantain kunniaksi oottelen ukkoa töistä et pääsee tallille. Appiporukka tulee sitte lapsia kattoo illaksi ja yöksi niin päästään ukon kans kaksin hippaloimaan tursistien sekaan Jänskättää Tai no onneksi lähtee kaveri pariskunta mukaan niin ei tartte niin orpona siellä olla, mennään nille alkuillaksi, sit syömään ja illan huipennus on sturmi :xmas:

 

Hauskaa iltaa Kränälle!

Saku täällä edelleen kuumeen kourissa. Odottelen, että mjun vanhemmista jompikumpi tulis päästää mut saunomaan, kun mies on tänään pitkään töissä. Sais hetken olla ittekseen, kun oon koko viikon ollu kipeen Sakun kaa kahdestaan, kun mies ollu ulkomailla...

 

Tosta mökkeilystä vielä... Meillä oli hauska juhannus viime vuonna, kun me olimme vuokranneet todella ison mökin kaveriporukalla. Aikuisia oli noin parikymmentä ja lapsia suunnilleen saman verran, joten puuhaa riitti kaikille!!!

 

Poskihampaista.. Likalla on alhaalla nätti rivi poskihampaasta poskihampaaseen, ylös on ainaki tulossa kun törröttää jo.

Kauheelta kuulostaa noi taudit, me ollaan suht helpolla päästy, flunssal ja pienellä kuumeella.
Sain imetyksen lopetettua tällä viikolla. Helposti se loppujen lopuks kävi
Nyt maitona menee sitä nutri-soijaa, parisen viikkoa meni totutellessa makuun ja nyt uppoo mölö tosi hyvin.

Ei tässä tän kummempii, ihanilta mökkihaaveet kuullostaa.

 

Heissan,
Kuulostaapa kivoilta nuo mökkeily-jutut. Olisi kyllä tosi hauskaa viettää lapsiperhemökkeilyä muidenkin kanssa niin saisi mahdollisuuden oikeasti rentoutuakin vähän. Ja näkisi niitä muitakin ihmisiä.
Mä olen kanssa ollut kotona neljän seinän sisällä lasten kanssa reilun viikon. Vähän olen koiraa välillä päässyt viemään. Mua on kanssa äiti tullut päästämään suihkuun, kun nämä tautiviikot on olleet niin kamalat.
Ville kerkesi jo kuivahtamaan niin, että oli ihan hilkulla ettei joutunut sairaalaan. Tänään on onneksi tullut muutos oloon ja ruokakin on jo vähän maistunut. Huh. Korvatulehdus tästä pojalle tuli, mutta onneksi lääkkeet auttaa.
Kunpa kaikkien taudit lähtisi pois vaan!

 

Kollektiivinen tautien poismanaus ja terveyden toivotus täältä kaikille sairastaville. Hus sika metsään ja tauti Tapiolaan vai miten se mani... Toivottavasti ei kukaan asu Tapiolassa...

Täällä yskä jatkuu, mutta ripulointi loppui. Toivottavasti ei enää uusi. Naapurissa oli kestänyt pari viikkoa oksu-ripulitauti lapsilla. Soitin tänään neuvolaan, että uskaltaisko tässä jo vähän ulos mennä, vaikka yskää onkin. Sanoi täti, että saa mennä, joten pääsin viikon sisälläolon jälkeen poistumaan kotoa minä ja Justiinakin... Ihanaa oli ja aurinko paistoi.

Meillä on pitkään pitkään ollut poskihampaita ekat alhaalla. Hampaita on varmaan äkkiä laskien kymmenen ja taas yksi tulossa. Nyt ensimmäinen poskihammas ylös.

Myyjiltä muuten tuli meille vastine. Sen oli kirjoittanut se tyyppi, joka tän tarkasti. Ollaan kuulemma tyhmiä, kun ei raportista ymmärretty, että kellari on märkä... Nooh, siinä oli paljon muutakin, ja onneksi ihan sellaisia suoranaisia epätotuuksia, joista saadaan henkilö nalkkiin. Mutta vaikeaksi menee, ja oikeuteen varmasti myös aikanaan. Vaan jospa se joskus tästä iloksi muuttuisi.

 

Kränä... mä oon ihan yleisesti sellainen panikoija Automatkoissa mua pelottaa kolari joko hirven tai rekan kanssa tai sit se, et liukkaalla mennään pöpelikköön. Olen ilmeisesti liikaa lukenu tuollaisia uutisia ja osa syy varmaan sillä kun nuorena oli siinä hilkulla, etten menettäny henkeäni auto-onnettomuudessa. Silloisella poikaystävällä lähti auto käsistä, syöksyi mutkassa ilmaan ja lensi pensasaidan yli metrin päähän yhden talon seinästä. Onneksi se auto osui sen verran siihen pensasaitaan, että hidasti vähän vauhtia. Jos niin ei olisi ollut, niin aika suurella todennäköisyydellä en olisi tässä naputtelemassa. Meinaan ei ollut turvavyötä mulla (olin sitä vasta laittamassa) :headwall: ja lensin siinä rytäkässä sivulasista läpi. Uskon, että tuo tapaus on sen verran pahasti syöpynyt mieleen, että aina pelottaa, jos auto lähtee käsistä, jokin tilanne saa kuskin otteen herpaantumaan... Traumoja, niitä ne on.

 

Ihanaa kun meidän aamu alkoi kuumeettomasti. Täytyy toivoa, että kuume ei nousisi enää illaksi niin voitais vaikka huomenna mennä liikuntamessuille (vai mitkä lie urheilumessut ne on).

Oon tässä aamulla ehtinyt siivoomaan Sakun vaatekaappia... Voi herttileijaa sillä pojalla on vaatetta... Oikein pahaa tekee laittaa hienoja vaatteita (lue myös kalliita!) sivuun, kun on jääneet pieneksi. Täytyy vissiin alkaa suunnittelee toista tai laittaa eteenpäin!

 

Meilläkin Ville on taas oma itsensä. Syö ja nukkuu entiseen malliin. Ja se kamala yskä on melkein historiaa. Jes!

Kamala kokemus Annetella. Ei mikään ihme, että on jäänyt trauma. Toivottavasti menee ajan kanssa pois.

Mä laitoin esikoisen pieneksi jääneet vaatteet koon mukaan omiin laatikkoihinsa. Nyt on Villelle tosi kiva ottaa vaan uusi laatikko, kun entiset on jääneet pieneksi.
Ja kyllä tuota vaatetta riittää juu. Kotilaatikoita on reilu 10, oliko 14 kpl, ja kaikki ihan täyteen tungettu, väkisin vaan narulla sidottu kiinni. Niihin mahtui koot 50cm-92cm. Tai olihan Kelan laatikkokin siinä kasassa.
Muutossa tungin naapurin kaksosille paljon tosi hyviä vaatteita, kun en enää jaksanut pakata. Nyt kyllä harmittaa. No, menivät tarpeeseen kuitenkin.

Hui, riisit kiehuu kohta pohjaan.

 

Meillä ehti olla jo kaks tervettä päivää välissä, mut taas viime yönä tyttö alko oksentaan ja tänään on muutaman kerran ripuloinu. Muuten on ihan oma ittensä, mut kyllä ihmetyttää, ku taas alko sama meno. Toivottavasti ens yö menee taas paremmin.

Annetella on kyllä ollu aikas huima kokemus, ei ihme, et autoilu pistää pelkäämään. Mäkin kyllä aina näin talvisin pelkään, et auto lähtee hanskasta. Sit vielä noi miehet tuppaa oleen niin itsevarmoja omasta ajotaidostaan, ettei sellaista nyt voi käydä ja, jos käy niin kyllä he sen saavat takas suoristettua. Aina vaan ei asiat mee niin.

Missäs muuten poio luuraa?!?

 

Enpäs ole täällä kerennyt istuskeleeman. Raksahommia ja Oskarin kanssa olemista kahestaan niin kuin yh:na koska mies päivät töissä ja illat raksalla.
Talopaketti tulee 2 viikon päästä jee jännää. Siitä se kovatyö vasta alkaakin, koska pitäisi saada vauhdilla valmista että pääsee muuttamaan

Niin meillä on jo ylhäällä molemmilla puolilla poskihampaat yhdet ja nyt on alas tulossa...välillä kätisee ihans yyttä suotta niin olen antanut pamolF:n turhaan hammas kivuista kärsii

Meillä ei vielä kävellä. osaisi kyllä, mutta ei pääkoppa riitä rohkeuteen. Sisällä ei yhtään halua että huokutellaan,heittäytyy maahan heti. Kävelee kyllä seiniä pitkin ja kärryillä.
Ja ulkona osaa kävellä kengillä kun pidän sitä haalarista kiinni ja sitten tepsuttelee 10 askelta vaikka en oikeastio pidäkkään kiinni. Mutta raukka luulee....hyvin osaisi. Mutat uskallus puuttuu.

Mua ahdistaa töihin palaaminen jos elokuussa meinaan. En ole tämmöisiä ahdistus tuntemuksia edes aikasemmin kokenut elämässäni, mitä nyt koen. Tuntuu niin väärältä viedä poitsu hoitoon, haluisin niin itse olla sen kanssa kun on pieni....nyyh Olis pitänyt vaan asua vanhassa rivarissa ja unohtaa rakennus puuhat niin olisi ollut varaa olla kotona pidempään. Monet on lohduttaneet että kyllä se siellä pärjää ja on jo 1.8kk kun menee hoitoon. Mutta mä en pärjää sen asian kanssa...heh hhe :'(

 

Täällähän minä! =) Pitänyt sata kertaa kirjottaa, mutta aina on tullut joku keskeytys. Mies on ollut tän viikon talvilomalla ja Jerekin päättänyt kolmena päivänä et tunnin mittaset päikyt riittää. Tänään nukku vaan puol tuntia! Käsittämätöntä miten tuo jaksaa! Nytkin asentelee tuolla isin apuna pimennys verhoa oman huoneensa ikkunaan. B)
Meillä piti olla tänään miehen kans "oma" ilta ja Jeren piti mennä mummilaan yöks. Aamulla sit mummi soitti, et oksentaa. :x Onneks iski tauti tänään eikä huomenna, olis pian Jerekin saanut tartunnan. Tosi paljon kaikkia pöpöjä on liikkeellä, ja ikävästi täällä "meidänkin" puolella moni taapero on pipi. Toivottavasti kaikki paranevat pian! :hug:

Taas tuli keskeytys. Koitan jatkaa illalla..

 

No on kyllä ikävät kokemukset Annetella ollu :hug: Mäki varmaan lopun ikäni ku hevoskoppia perässä vedetään niin tuojotan peiliin et pysyykö kopukat kyydissä

Jaahas, pitää sitte alkaa reenaa myös niskalihaksia kunnolla jos meinaa kesän festareista selvitä :snotty: Tätä tukkaa ku illan pyörittää, tanssii pöydillä ja mossaa niin kylläpä on joka ikinen lihas nyt niin kipeenä että! Hauska oli ilta ja Sturmi aivan mahtava (päästiin poikien juttusille ku eturivissä oltiin ) ihania :heart:


Poke nyt sitte kiikkuu ihan joka paikkaan! Tänään on tippunut sohvalta ja keittiön tuolilta, eilen lensi nojatuolilla ympäri
Ja meillä ei kans kävellä vielä. Onko muita jotka kontaten edelleen etenee? :wave:

 

Tulipa sekava kirjotus Pitää vissiin painella sinne sänkyyn :xmas:

 

Cukkis: Mulla on NIIN sma fiilis ja ihan samat syytkin. Nyt kun tuo homeremppa vielä pukkaa niskaan, niin pakko mikä pakko mennä töihin, mutta ahistus on KAUHEE. Yhtään ei helpota, että mies on sitä mieltä, että totta kai tarhaan, eihän siinä mitään. Kun se kuitenkin on mun PIKKUISENI... Enkä haluais siitä luopua vielä niin pitkäksi aikaa. Ja tällä en tarkoita, ettenkö hyväksyisi töihin meneviä ja menneitä. Tämä on ihan tunne juttu, sillä tiedän kyllä, että hoidossakin voivat lapset ihan hyvin.

Kränä: Meillä sama juttu. Neiti osaa seistä itse, ei vielä kävele, on siinä arka. Kävelee vaan kun kävelyttää. Mutta kiipeilee nojatuoleihin, sohvalle, meidän sänkyyn, portaissa... JA hyppii sohvilla ja tuolissa. Se on nyt ihan pop se kiipeäminen. Pudonnut on vasta pyllylleen pari kertaa, toivottavasti ei kovin pahasti kolahdakaan...

 

Niin ja en yhtään ihmettele, jos noilla kokemuksilla Annettea ajelu hirvittää...

 

Jatketaampas taas. En kans yhtään ihmettele, jos/kun Annettea auton kyydissä hirvittää! Itsekkin olisin varmasti kauhusta kankea. Ja sama Kränä sulla! Mutta onneks oli suojelusenkelit hereillä! :hug:

Jere sit jakso yksillä puolen tunnin unilla koko eilisen päivän. Illasta oli aika kärtty ja yölläkin vikisi vähän väliä, hampaita vissiin tulee. Meilläkään ei ole poskihampaita vielä, mutta alas olis vissiin tulossa. Kaikkiaan Jerellä on hampaita 8, alhaalla 4 ja ylhäällä 4. Eturessu on siis valmis.

Kävin viikko sitten ekaa kertaa eläissäni avannossa, ja nyt olen ihan koukussa! Eilenkin oli pakko päästä ja käytiinkin sit 3 kertaa, saunasta tottakai!

Jerekään ei vielä kävele. Tukea vasten teputtaa ja kävelytuolilla menee kovaa -potkimalla! Kärryn kanssa yrittää, mutta menee prkele alta aina. Ei siis vielä osaa. Etenee edelleen ryömimällä ja väliin konttailee.

Keskiviikkona päästään(?) sit päänkoko kontrolliin. Jes.. :/

 

Hui, mä en uskaltaisi mennä avantoon. Kesälläkin on aikamoiset rituaalit ennen kastautumista.

Meidän yölliset huudatukset sun muut meni taudin myötä kuin kankkulan kaivoon. Ihan turhaa hommaa. :kieh: Ville heräilee ihan jatkuvasti itkemään pulloa tai seuraa tai mitä vaan. Höh. No toivottavasti tuo muistaa äkkiä miten ne yöt vietettiinkään. Nukkuessa siis.
Ja onhan pojalla vielä varmaan huono olo viiden päivän rotasta. (Ei kuitenkaan siitä jyrsijästä. Hihhihhii... No joo, just näin väsynyt olen.)

Ville ei vielä kävele kuin tukea vasten. Työntelee edellään kaikkea mahdollista. Meillä on Brion taaperokärrytkin mutta toinen säätöruuvi on mysöytynyt pyöreäksi eikä me saada säädettyä renkaita kireämmälle. Sillä ei siis voi mennä vielä. Osaisihan mies sen korjata, kunhan saisi aikaiseksi. Taitaa poika juosta ennen kuin ruuvi vaihtuu.

Poskihampaita ei kai vielä ole. En ole nyt sairauden aikana ronkkinut suuta. Kutisee kuitenkin.

 

Mulla kans nykyään saattas hieman kestää avantoon meno, saa nähä uskaltaako sitä ees mennä Edenin ulkoaltaaseen

Poke pääsi tänään eka kertaa meijän kakkosauton kyytiin. Mikähän ihme siinä autossa on niin kivaa ku lapset siitä niin tykkää?!? Poke nauraa räkätti vaan ku auto kolisi ja paukku Irvisteli ja nosteli kättä muka kaikille
Mummolaan tuli eilen illalla se perro-pentu :heart: Sanoivat että tosi arka on, mietittiin et mennäänkö vielä kattoo vaan annetaanko muutama päivä tutustua siellä rauhassa. Mut lapset halus päästä mentiin jo lupaamaan. Sinne ku päästiin niin koiralla riemu repes Poke konttaili lattialla niin pentu varmaan luuli sitä kaverikseen ja niin se tepsutteli poken perässä ja ne leikki keskenään :heart: Ei se koira niin nuista isommista välittänyt mut pokesta! Ja sinne se sitte jäi riehumaan ku lähettiin, olivat vissiin liian rauhassa yrittäneet olla ja koira sitä pelänny. Ku sanoivat ettei koira oo sellanen ollu vielä kertaakaan, mut vastahan se sinne meni että vielä kerkee tapahtumaan
Miksihän mä en saa enää aikaa venytettyä niin että meille vois kans ottaa sellasen pennun??? Epäreilua! Tahtoo kans :saint:

 

Neuvoja otetaan vastaan... Saku on aloittanut iltakiukuttelun nukkumaanmenosta. Tai ei sitä oikeastaan voi edes kiukutteluksi sanoa vaan suoraa paniikinomaista huutoa ja jalan polkemista maahan. Saku on aina mennyt niin kiltisti omaan sänkyyn ja nyt yhtäkkiä siitä onkin tullut aivan kamala paikka... Saku huutaa siis seisten omassa sängyssä ja osoittaa olohuoneeseen päin ja huutaa "tänne". Siinä ei mitkään tyynnyttelyt auta vaan pakko ottaa sängystä pois ja viedä "sinne". Ollaan yritetty vaikka mitä keinoja, mutta ei viitsisi tuntikaupalla huudattaa iltaisin, kun asutaan kerrostalossa... Välillä äitiä ja isää väsyttää niin paljon, että ei jaksettais valvoa niin pitkään kun Saku. :/

 

Sakulla on varmaan alkanut ensimmäinen uhmis.
Tiedän kokemuksesta, että kerrostalossa on kamalaa huudattaa lasta mutta välillä se on vaan pakko. Ettei tarvitse juosta taaperon pillin mukaan jatkossakin.
Onko Saku vielä pirteä, kun viette hänet sänkyyn? Vai onko jo selvästi väsynyt ja homma luiskahtaa yliväsymyksen puolelle?
Joskus aikaisemmin kerroin siitä, kun tiskasin kunnon metelillä, ettei esikoiset iltakiukuttelut olisi ahdistaneet niin kamalasti. Varsinkin kun oli yksin kotona ja taapero huusi kurkku suorana sängyssä, silloin tuntui kamalalta.
Aikansa se ottaa mutta menee ohi varmasti.
Jatkossa on aina helpompaa, jos alusta asti pysyy tiukkana sääntöjen suhteen.
Tsemppiä, tuo on kamalaa aikaa. :hug: Meillä se on vielä edessä päin, mutta varmasti tulossa.

teksti on vähän töksähtävää, kun ville kitisee kakat housussa moi