tämä on MINUN lapseni! ei anopin!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äidiksi.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miks noi anopit on aina jotenkin vinksahtaneita :o Meillä ei ole tollasta, mutta sellasta on että ruokailuja, päiväunia, sun muita ei noudateta tuon taivaallisen yhtään. Kaikkia noita noudatetaan samoihin kellonaikoihin kun miehen siskon lapsilla, elikkä että kun he syö iltapalaa jo kello 6 niin siinä samalla syötetään sitten meidänkin likka.Tuo vain yksi pienimmistä jutuista. Jos on niin vaikeeta ottaa hoitoon niin että on eri lapset eri ruoka-ajoilla ja eri päikkäreillä,eri rutiineillä yleensäkin niin sanoisi sitten.. |O Ja me kun ei oikeen osata varautua noiden toisten kyläilyihin kun anoppi itte sanoo ettei ketään muita ole tulossa ja sitte kumminkin heti seläntakana soittaa näille ja pyytää kylään..Joku pakkomielle aina tehä tota.. Ja syntymäpäivät meidän KUULUISI viettää niin että itse synttärisankari tai hänen perheensä soittaa kaikille sukulaisille ym. ja ilmottaa että hei mulla on tänään synttärit,että saankos kuulla onnitteluja. Eli siis suomennettuna synttärisankarin täytyy soittaa ystävilleen ja sukulaisilleen että sitä voi onnitella.Ei toisinpäin niinkuin olen itse mieltänyt. Kuka soittaa toiselle että voi kuulla hyvää syntymäpäivää,sillonhan just sille itelleen kuuluisi soittaa. Ja tää sääntö.koska heidänkin lapsuudessaan oli näin juuri.Huh huh..Mutta noi on vielä pieniä..meille on tulossa syksyllä toinen lapsi ja se jaksaa jankuttaa tai on jaksanut nää kaikki raskauskuukaudet mitä nyt olen ollut niin jankuttaa että kun se toinen tulee niin sitten sulla on ihan kamalaa,sulla on niiiiin vaikeeta,miten jaksat kun talvella pitää pukea ja sitten toinen jo siinä ehtii riisua ja sitten on ne yösyötöt ja me ei sitten oteta kahta samaan aikaa hoitoon että siitä ei tuu mitään ja mihkään en kuulema pääse liikkumaan niinkuin ennen ja kakkavaippaa saa olla koko ajan vaihtamassa ja kyllä sulla pitää olla sitten rautahermoja että jaksat ja älä vaan unohda tota esikkoa että voi tulla mustasukkanen jos et huomioi ja ja ja ...siis voi jesus!! :headwall:
 
Voi ei ap! Kuulostaa todella paskalta tilanteelta.

Meillä on kanssa aika napakka anoppi, mutta ei ihan tuota mittakaavaa. Pahin mitä on tehnyt ( mitä mieleen nyt tulee ) oli kun parin kuukauden ikäisen pelkästään rintaa syövän vauvani vei minulta käsistä ja meni itse nukuttamaan omaan makuuhuoneeseensa. Hän oli sitä mieltä, että annan lapselle liikaa rintaa ja siksi ei rauhotu, vaan itki. (ei siis tietenkään sitä että olis nälkä.... )

Siellä sitten puolituntia itketti vauvaani ja mietin että mitäs pirua tekisin, kunnes miehen sisko meni ja sanoi että nyt annat sen lapsen takaisin. Olis silloin hieman epävarma itsestäni ja hieman heikoilla muutenkin joten ei ollut pokkaa sanoa anopille. Olin myös täysin ällistynyt tästä järkyttävästä käytöksestä! nyt kyllä olis todellakin pokkaa sanoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja vielä tuli mieleen yksi juttu jonka anoppi ja miehen sisko paukautti mulle, koska tuleva vauvamme on ultran mukaan tyttö ja miehen siskolla on myös tyttö, me emme saa antaa "hienompaa" nimeä lapsellemme ettei se siskon tyttö vaan tunne oloansa huonommaksi.

Annat justiin niin hienon nimen kun ittestäsi tuntuu! Ihan niittenkin kiusaksi, prkl!
 
ikävä sanoa mutta tuollaiseen ei auta mikään muu kuin välit poikki.

Itselläni oli lähestulkoon tismalleen sama tilanne ja samanlaiset kuviot, paitsi kyseessä omat vanhempani ja kaiken syyllistämisen/neuvomisen/puuttumisen/arvostelun lisäksi vielä haukkuminen. Minua on haukuttu toki pienestä pitäen, mutta siinä vaiheessa kun lapsiani alettiin haukkumaan tyhmiksi, rumiksi ja vammaisiksi ja valittamaan marttyyrina "miten rankkaa on kun pitää suvun silmissä hävetä lapsenlapsiaan" niin sitten alkoi riittämään. Lapseni ovat siis aivan normaaleita ja ihan kauniita. Kyse on vain siitä että tietynlaisille ihmisille mikään ei riitä tai kelpaa, koska aina pitää arvostella, komennella ja vähätellä (eli suomeksi sanottuna alistaa ja nöyryyttää).

Niin kauan kuin annat tuon jatkua niin se jatkuu. Sitten vasta kun pistät nuo puuttujat ruotuun kovin ottein homma loppuu.

Itse jouduin laittamaan välit poikki omien vanhempieni kanssa. Toki vähän on surullinen olo kun lapsilla ei ole isovanhempia mutta muistetaanpa tämä että huonot isovanhemmat eivät todellakaan ole mikään rikkaus lapsenlapselle. Tuon menetyksen vastapainona saimme kuitenkin perheellemme rauhan, tasapainon, oman elämänilon takaisin ja tietyn turvallisuuden tunteen. Vaikea selittää, mutta aikaisemmin siis sai olla koko ajan varuillaan ja peloissaan ja ikäänkuin odotti jo seuraavaa iskua ja hyökkäystä.

Lapsen saatuasi vasta ymmärtää sen, miten tärkeää on se että perhe ja eritoten äiti voi hyvin ja on tasapainoinen. Psykopaattisukulaiset sairastuttavat koko perheen ja helposti sen vauvankin. Äitinä ymmärtänet että sinun ensisijainen velvollisuutesi on suojella vauvaa ja perhettäsi. Hullut sukulaiset ovat todellakin jossain siellä prioriteettilistan pohjalla, joten älä todellakaan tee sitä virhettä että alat heidän tahtiinsa tanssimaan ja hyppimään.

Joku joskus sanoi minulle hienosti kun valitin vanhemmistani: jos et halua olla kynnysmattona niin miksi ihmeessä olet, kun voisit myös nousta ylös ja lähteä?

Näin siis olen tehnyt, ja kyllä kokonaisvaltaisesti päätökseni edut voittavat kirkkaasti haitat. Tsemppiä sinulla, ole vahva ja taistele.
 
Alkuperäinen kirjoittaja maisa:
Voi ei ap! Kuulostaa todella paskalta tilanteelta.

Meillä on kanssa aika napakka anoppi, mutta ei ihan tuota mittakaavaa. Pahin mitä on tehnyt ( mitä mieleen nyt tulee ) oli kun parin kuukauden ikäisen pelkästään rintaa syövän vauvani vei minulta käsistä ja meni itse nukuttamaan omaan makuuhuoneeseensa. Hän oli sitä mieltä, että annan lapselle liikaa rintaa ja siksi ei rauhotu, vaan itki. (ei siis tietenkään sitä että olis nälkä.... )

Siellä sitten puolituntia itketti vauvaani ja mietin että mitäs pirua tekisin, kunnes miehen sisko meni ja sanoi että nyt annat sen lapsen takaisin. Olis silloin hieman epävarma itsestäni ja hieman heikoilla muutenkin joten ei ollut pokkaa sanoa anopille. Olin myös täysin ällistynyt tästä järkyttävästä käytöksestä! nyt kyllä olis todellakin pokkaa sanoa...

:(

Osaan kyllä kuvitella että meille tulis kanssa just tollasia tilanteita ja tosta imettämisestä on tullu jo nyt vääntöä! Kun olen kuulemma niin rintava että vauva tukehtuu alta aikayksikön tissejeni alle..Ja kuinka kamalat tissit minulle tuleekaan imetyksen jälkeen...
 
Hyvät hermot sinulla on, ei voi muuta sanoa! Minä olisin vastaavassa tilanteessa jo räjähtänyt mokomille eukoille ja tehnyt selväksi, että jos käytös ei muutu, voivat pysyä kaukana.:kieh: Alkoi tosissaan suututtaa sinun puolestasi. Tsemppiä, näytä niille! Ja sitten kun synnytys koittaa, ette kerro anopille mitään, ilmoitatte vaikka vasta kotiuduttuanne että vauva on syntynyt? Ja kyllä sinua siellä sairaalassa kuunnellaan, ei sinne mitään anoppeja ole pakko päästää. Onneksi meidän synnytyssairaalassa on muutenkin tiukennettu vierailuja, osastollekaan ei pääse enää muut kuin vauvan isä ja sisarukset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja kaisa:
mä en sanois en anopille enkä miehen siskolle sitä et milloin sul on la, enkä sitä ku laps on syntyny. Kertoisin syntymästä vasta ku on kotiuduttu

No kun se on jo kerrottu :/ Ja anoppi on ihan tosissaan tunkemassa sillon sairaalaan mukaan, voiko sitä estää mitenkään? koska en halua sitä sinne.

ette kerro sitä milloin lähdette synnyttään.. ja jos isä on mukana ni ei sinne ole anopilla mitään aisaa..
 
Ika kamalaa porukkaa sun anoppilassa. En olisi noin tiivisiti tekemisissä. Harmi, jos miehesi ei näe miten tylsä tilanne on sinulle. Saisi sanoa ihan tiukkaan sävyyn hänkin, että tämä on teidän lapsi ja teidän elämä, johon anoppila kuuluu vain pienenä osana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja maisa:
Voi ei ap! Kuulostaa todella paskalta tilanteelta.

Meillä on kanssa aika napakka anoppi, mutta ei ihan tuota mittakaavaa. Pahin mitä on tehnyt ( mitä mieleen nyt tulee ) oli kun parin kuukauden ikäisen pelkästään rintaa syövän vauvani vei minulta käsistä ja meni itse nukuttamaan omaan makuuhuoneeseensa. Hän oli sitä mieltä, että annan lapselle liikaa rintaa ja siksi ei rauhotu, vaan itki. (ei siis tietenkään sitä että olis nälkä.... )

Siellä sitten puolituntia itketti vauvaani ja mietin että mitäs pirua tekisin, kunnes miehen sisko meni ja sanoi että nyt annat sen lapsen takaisin. Olis silloin hieman epävarma itsestäni ja hieman heikoilla muutenkin joten ei ollut pokkaa sanoa anopille. Olin myös täysin ällistynyt tästä järkyttävästä käytöksestä! nyt kyllä olis todellakin pokkaa sanoa...

:(

Osaan kyllä kuvitella että meille tulis kanssa just tollasia tilanteita ja tosta imettämisestä on tullu jo nyt vääntöä! Kun olen kuulemma niin rintava että vauva tukehtuu alta aikayksikön tissejeni alle..Ja kuinka kamalat tissit minulle tuleekaan imetyksen jälkeen...

Meillä oli niin ettei mulla VARMASTI riitä maito, vauva on nälkäinen (anoppi puhui itse imettävänsä pariin otteeseen), joka toinen ateria TULEE antaa pullosta vettä kuten sitten mun selän takan tehtiinkin. Synnytyksen jälkeinen masennus ja arvottomuuden tunne vei voimat, enkä uskaltanut koskaan sanoa mitään. Meillä oli vielä koko perhe mua vastaan, kun ex-anoppi osaa parhaiten.

Kerran jätin jopa oven avaamatta kun sinne taakse taas kerran ilmestyttiin, ja siitäkin nousi kauhea haloo miten KEHTAAN. Tää on painajaista, että pitää olla niiden kanssa väkisin tekemisissä ja kestää tuota samaa vihjailua ja vihaa edelleen...
 
Anna mennä toisesta korvasta sisään toisesta ulos... nyt. Mutta kun vauva on syntynyt, niin kova kovaa vastaan. Tyyliin jos tulee imettäessä neuvomaan, niin toteat että MINÄ IMETÄN NYT, MUUT ULOS. Etkä anna pompottaa!
 
No, huh huh mitä naisia miehesi suvussa onkaan! Tietenkään anoppisi EI voi tulla synnytykseen mukaan, mikäli sinä kiellät. Sitä paitsi, vaikka hän tietääkin la:n, niin kunhat ette kerro milloin synnytys alkaa, ei pitäisi olla pelkoa, että anoppi tulee sairaalaan väkisin mukaan. Ellei päivystä ulko-ovenne edessä... Jaksamista!
 
sanot sairaala henkilökunnalle että sitä henkilöä ei saa päästää sinne kirveelläkää! ei sinun tarvitse tuollaista kestää.saatte ostaa vauvallenne mitä haluatte ja antaa sellaisen nimen kuin haluatte :) onnea tulevasta pienokaisesta :)
 
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja heikku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja vielä tuli mieleen yksi juttu jonka anoppi ja miehen sisko paukautti mulle, koska tuleva vauvamme on ultran mukaan tyttö ja miehen siskolla on myös tyttö, me emme saa antaa "hienompaa" nimeä lapsellemme ettei se siskon tyttö vaan tunne oloansa huonommaksi.

Annat justiin niin hienon nimen kun ittestäsi tuntuu! Ihan niittenkin kiusaksi, prkl!

En edes tajua miten joku voi tuntea olonsa jotenkin "honommaksi" nimen takia, paitsi sitten jos hänelle niin sanotaan. En myöskään aio antaa heidän suvussaan kulkevaa toista nimeä lapselleni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.

Lisään vielä että jos alkaa liikaa ahdistaa, niin saa noille suoraankin sanoa. Siis jos alkaa neuvoa synnytystä, niin toteat kylmästi että sä synnytät niinkuin parhaaksi näet. Ja että tiedät jo millaiset vaunut haluat ja menet ne ensi viikolla ostamaan. Ja niin edespäin. Toisiin ihmisiin ei auta kuin tarpeeksi suoraan sanominen. Jos alkavat vielä ryppyilemään niin voithan todeta että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun osataan käyttäytyä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.

Lisään vielä että jos alkaa liikaa ahdistaa, niin saa noille suoraankin sanoa. Siis jos alkaa neuvoa synnytystä, niin toteat kylmästi että sä synnytät niinkuin parhaaksi näet. Ja että tiedät jo millaiset vaunut haluat ja menet ne ensi viikolla ostamaan. Ja niin edespäin. Toisiin ihmisiin ei auta kuin tarpeeksi suoraan sanominen. Jos alkavat vielä ryppyilemään niin voithan todeta että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun osataan käyttäytyä. :)

Niin, mua kyllä pelottaa myös miehen siskon lapsien suhtautuminen vauvaan, pelkään oikeasti fyysistä väkivaltaa vauvaa kohtaan, voi olla että ihan turha pelko, mutta jotenkin heidän jutuistaan ja käytöksestään aistii että vauvaa ei parane heidän kanssaan jättää sekunniksikaan. Niin paljon tuntuvat jo vihaavan vauvaa :( :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.

Lisään vielä että jos alkaa liikaa ahdistaa, niin saa noille suoraankin sanoa. Siis jos alkaa neuvoa synnytystä, niin toteat kylmästi että sä synnytät niinkuin parhaaksi näet. Ja että tiedät jo millaiset vaunut haluat ja menet ne ensi viikolla ostamaan. Ja niin edespäin. Toisiin ihmisiin ei auta kuin tarpeeksi suoraan sanominen. Jos alkavat vielä ryppyilemään niin voithan todeta että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun osataan käyttäytyä. :)

Niin, mua kyllä pelottaa myös miehen siskon lapsien suhtautuminen vauvaan, pelkään oikeasti fyysistä väkivaltaa vauvaa kohtaan, voi olla että ihan turha pelko, mutta jotenkin heidän jutuistaan ja käytöksestään aistii että vauvaa ei parane heidän kanssaan jättää sekunniksikaan. Niin paljon tuntuvat jo vihaavan vauvaa :( :(

Tuolle mä kyllä pistäisin pisteen. Toteaisin napakasti seuraavan kommentin jälkeen että noin ei toisesta ihmisestä puhuta eikä varsinkaan vauvasta. Ja että pienempiään pitää kohdella nätisti. Ai kun rupeaa ihan pistämään vihaksi sun puolestasi, älä anna kohdella itseäsi noin. Suuttuvat tai eivät, tuollaiseen kohteluun ei kenenkään tarvitse alistua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.

Lisään vielä että jos alkaa liikaa ahdistaa, niin saa noille suoraankin sanoa. Siis jos alkaa neuvoa synnytystä, niin toteat kylmästi että sä synnytät niinkuin parhaaksi näet. Ja että tiedät jo millaiset vaunut haluat ja menet ne ensi viikolla ostamaan. Ja niin edespäin. Toisiin ihmisiin ei auta kuin tarpeeksi suoraan sanominen. Jos alkavat vielä ryppyilemään niin voithan todeta että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun osataan käyttäytyä. :)

Niin, mua kyllä pelottaa myös miehen siskon lapsien suhtautuminen vauvaan, pelkään oikeasti fyysistä väkivaltaa vauvaa kohtaan, voi olla että ihan turha pelko, mutta jotenkin heidän jutuistaan ja käytöksestään aistii että vauvaa ei parane heidän kanssaan jättää sekunniksikaan. Niin paljon tuntuvat jo vihaavan vauvaa :( :(

Tuolle mä kyllä pistäisin pisteen. Toteaisin napakasti seuraavan kommentin jälkeen että noin ei toisesta ihmisestä puhuta eikä varsinkaan vauvasta. Ja että pienempiään pitää kohdella nätisti. Ai kun rupeaa ihan pistämään vihaksi sun puolestasi, älä anna kohdella itseäsi noin. Suuttuvat tai eivät, tuollaiseen kohteluun ei kenenkään tarvitse alistua.

Tänään koitan olla kovana sitten kun mennään sinne jos jotain kommentteja tulee.
 
Totea seuraavan loukkauksen jälkeen, että kun kerta vauva on niin paljon huonompi kuin kaikki muut lapsenlapset, leimattu jo ennen syntymäänsä parkuvaksi paskakoneeksi josta ei tykätä, niin sinäpä teet lapselle palveluksen etkä tuo häntä anopin ja serkkujensa seuraan laisinkaan.

Ota vihko ja kynä mukaan kun seuraavan kerran tapaatte. Sano että olet nyt kuullut vauvasta ja teidän lapsenhoitotaidoistanne niin paljon ikäviä ja loukkaavia kommentteja, että kirjoitat ne tästä lähtien ylös joka ikisen, ja luet ne sitten anopille kun hän haluaisi tulla katsomaan vauvaa teidän kotiuduttuanne sairaalasta, ja vaadit anteeksipyynnön ja oikaisun joka ikiseen ilkeään kommenttiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.

Lisään vielä että jos alkaa liikaa ahdistaa, niin saa noille suoraankin sanoa. Siis jos alkaa neuvoa synnytystä, niin toteat kylmästi että sä synnytät niinkuin parhaaksi näet. Ja että tiedät jo millaiset vaunut haluat ja menet ne ensi viikolla ostamaan. Ja niin edespäin. Toisiin ihmisiin ei auta kuin tarpeeksi suoraan sanominen. Jos alkavat vielä ryppyilemään niin voithan todeta että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun osataan käyttäytyä. :)

Niin, mua kyllä pelottaa myös miehen siskon lapsien suhtautuminen vauvaan, pelkään oikeasti fyysistä väkivaltaa vauvaa kohtaan, voi olla että ihan turha pelko, mutta jotenkin heidän jutuistaan ja käytöksestään aistii että vauvaa ei parane heidän kanssaan jättää sekunniksikaan. Niin paljon tuntuvat jo vihaavan vauvaa :( :(

Tuolle mä kyllä pistäisin pisteen. Toteaisin napakasti seuraavan kommentin jälkeen että noin ei toisesta ihmisestä puhuta eikä varsinkaan vauvasta. Ja että pienempiään pitää kohdella nätisti. Ai kun rupeaa ihan pistämään vihaksi sun puolestasi, älä anna kohdella itseäsi noin. Suuttuvat tai eivät, tuollaiseen kohteluun ei kenenkään tarvitse alistua.

Tänään koitan olla kovana sitten kun mennään sinne jos jotain kommentteja tulee.

Tsemppiä! :)
 
Huh, tsemppiä vaan sulle kovasti! Onneksi suurimassa osassa sairaaloita taitaa nykyään olla suositus että vain vauvan isä ja sisarukset pääsevät tervehtimään äitiä ja vauvaa. Tämä koska sairaala-ajat ovat nykyään lyhyitä, niin äiti saisi keskittyä vauvaan ja imetyksen opetteluun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
kiitos kannustavista kommenteista kaikille! kaipa tää tästä menee, päivä kerrallaan. Ajattelin että voisin kyllä alkaa vältellä anoppia jonkin verran (mutta kun saattaa soittaa kymmenisenkin kertaa minulle ja myös miehelleni). Tänään on pakko mennä miehen siskon luokse yhden asian takia, mutta koitan olla pää kylmänä.

Lisään vielä että jos alkaa liikaa ahdistaa, niin saa noille suoraankin sanoa. Siis jos alkaa neuvoa synnytystä, niin toteat kylmästi että sä synnytät niinkuin parhaaksi näet. Ja että tiedät jo millaiset vaunut haluat ja menet ne ensi viikolla ostamaan. Ja niin edespäin. Toisiin ihmisiin ei auta kuin tarpeeksi suoraan sanominen. Jos alkavat vielä ryppyilemään niin voithan todeta että vauvaa saa tulla katsomaan sitten kun osataan käyttäytyä. :)

Niin, mua kyllä pelottaa myös miehen siskon lapsien suhtautuminen vauvaan, pelkään oikeasti fyysistä väkivaltaa vauvaa kohtaan, voi olla että ihan turha pelko, mutta jotenkin heidän jutuistaan ja käytöksestään aistii että vauvaa ei parane heidän kanssaan jättää sekunniksikaan. Niin paljon tuntuvat jo vihaavan vauvaa :( :(

Tuolle mä kyllä pistäisin pisteen. Toteaisin napakasti seuraavan kommentin jälkeen että noin ei toisesta ihmisestä puhuta eikä varsinkaan vauvasta. Ja että pienempiään pitää kohdella nätisti. Ai kun rupeaa ihan pistämään vihaksi sun puolestasi, älä anna kohdella itseäsi noin. Suuttuvat tai eivät, tuollaiseen kohteluun ei kenenkään tarvitse alistua.

Muakin pistää vihaksi ap:n puolesta. Ekaa odottaessa on ihan tarpeeksi jännää muutenkin, ja sitten lauma pienempiä ja isompia pirulaisia kimpussa! Järkyttävää! Varsinkin tuo lasten villitseminen vauvaa vastaan on sairasta! Älä hyväksy sitä sekuntiakaan. Lapset eivät itse ole keksineet tätä, joten paras yrittää lapsille se sanoa vielä suht nätisti ja ymmärrettävästi. Ja anna vastakkaista informaatiota: vauva on ihana ja sitä saa päästä katsomaan vain jos osaa käyttäytyä kauniisti. Ellet sitten päätä pitää ainakin vuoden parin taukoa tapaamisissa?
 

Yhteistyössä