Haaveilija, olet kyllä jo tosi hyvillä viikoilla! Toivotaan nyt että pääset synnyttelemään ihan rauhassa kun sen aika tulee. Aika hyvät arvothan nuo noin muuten ovat, ja yli 25 yksikön nousu verenpaineessa on kuulemma vasta? merkittävä. Mutta hyvä kun seuraillaan. Olen kyllä ihan kateellinen tuosta maltillisesta painon noususta
! Minulla on kyllä tullut jo yli 15 kg lähtöpainosta. En edes kovin tarkkaan viitsi miettiä tuota
.
Voi
Dreamer kun teillä on henkisesti niin raskasta tämän raskauden suhteen. Uskon kyllä että kaikki tulee menemään oikein hyvin, ja tyttönne ottaa sitten kiinni kasvussa täällä "ulkomaailmassa". Kyllähän hänellä on jo ihan kivasti kokoa, ja teidän tyttöä pienempiä vauvoja syntyy jatkuvasti! Hyvä että pysyilee mahassa mahd.pitkään, mutta sinänsä ei teillä kyllä enää ole mitään hätää kuitenkaan
. Ja vauva kasvaa nyt kuitenkin joka viikko enemmän kuin koskaan. Että jokainen päivä on hyvin plussaa sen suhteen. Plus että viikko jäljessä ei kuulosta kyllä yhtään kummoiselle ajalle. Hyvässä syynissä olette, ja vaikka ne ultraajat ahdistavatkin, niin ainakin kun ovat tarkkoja niin voitte olla varma että kaikki hoidetaan niin että saatte terveen tytön syliinne :heart:. Siellä jos jossain sitä asiantuntemusta vasta onkin!
Herkkä ja paniikissa tässä on kyllä ihan ilman mitään sen kummempaa syytäkin. Semmoisia ihmeitä nämä meidän vauvat kyllä ovat :heart:. Pelkään joka yö että rusennan vauvan nukkuessani, ja aamulla olen tehnyt sellaisen "sopimuksen" itseni kanssa, että ylös en nouse ennen kuin olen tuntenut edes yhden liikkeen :xmas:.
Näen nyt raskaana unia tosi paljon, ja olen muutenkin sellainen pyörijä nukkuessani. Viime yönäkin näin oikein pitkän kauhu-unen, jossa olimme jossain linnan raunioilla loukussa. Tapahtui vaikka mitä takaa-ajoja, ja pelkään että olen sitten unissanikin pyörinyt sen mukaisesti...
Muuten, vaikka nyt omalla kohdallani on kaikki mennyt ihan hyvin, niin nyt alan kyllä olemaan niin väsynyt, etten jaksa tehdä mitään. Argh. Äskenkin pesin talon ulko-oven puoleista terassia (tai ennemminkin sisääntuloa), ja läähätin kun koira kun vähän piti olla kyykyssä tms. Näistä hienoista ilmoistakaan en pysty nyt nauttimaan, kun on ihan liian kuuma. Yleensä rakastan lämpöä. Että engergiaa ei ole, ja sormet ja jalat ovat tosi kipeät. En saa esim. käsiä puristettua nyrkkiin. Mutta pikkuvaivojahan nämä. Kyllä luonto vaan on ihmeellinen, kun järjestää asian niin että synnytytstä kohti olo menee niin tukalaksi että on valmis vaikka syömään puun oksineen että palautuisi "normaaliksi"
.
Tässä oli muuten ainakin omasta mielestäni hyvin kirjoitettu "juttu", ja sain lisätietoa jota muualta en ole kuullut:
Synnytyksen kolme vaihetta
Susirouva ja sudenpentu 32+2