Heipsis,
Kyllä on taas sellaiset masunpullotukset meneillään, että hyvä kun voin tuolissa istua. Napit on auki ja istun kivasti selkä suorassa, kun lysyssä alkaa painaa ja puristaa. Mulla tämä turvotus-pullotus on ihan kokopäivästä ja välillä ahdistaa todella. Eli löysät paidat on nyt kova sana, jos ei halua paljastua. Sen lisäksi tänä aamulla oli ensimmäinen sellainen inhottava kuvotus aamulla, yökkä pyrki ylös ja auto ajaessa piti tuuletella ikkuna auki. Kummallista, ehkä se oli joku hormonipiikki, koska aiemmin ei ole tällaista ollut. Mä kun en jaksa illalla puputtaa koko ajan, niin saatan huomata heti hampaiden pesun jälkeen, että on nälkä - taas. Eli voi johtua siitäkin, että aamulla oli tod nälkä.
Kiva Siirappi kuulla sustakin. Missäs olet piileskellyt vai oletko ollut vain kiireinen, ja sulla taisi olla joku reissukin?
Nekku, aika urpo toi esimies. Miten noin suoraan voi edes kysyä? Ikävää. Toivottavasti nyt asia pysyy salassa ennen kuin oma pomosi tietää. Meillähän aikoinaan mun esimiehen esimies kertoi mun pomolle, että olin hakenut ja saanut yhden toisen työpaikan ennen kuin olin itse asiasta sanonut. Mikä urpo! Hieman ketutti.
Mä en edes tajunnut Nekku, että olit joutunut synnyttämään viimeksi. Tai olihan siitä puhetta, mutta tuntuu noin kirjoitettuna niin järkyttävältä asialta. Oliko se muuten rakenneultra, jossa epämuodostumat huomattiin? Sori, ei ole tarkoitus udella ja kaivaa esiin enää, mutta oli jo aiemmin yksi pvä mielessä kysyä sulta. Biothermin rasvasta, totta kai sitä voi käyttää, jos siinä niin lukee. Varsinkaan tuollainen merkki ei valmista ihan mitä tahansa hyvin asiaa tutkittuaan.
Eilen tuli kaiken maan papruja Kättäriltä ja tuntui niin kivalta lukea niitä. Että me ollaan nyt tosiaan synnytyssairaalan asiakkaita! Ja aina vaan asia tulee konkreettisemmaksi. Siinähän oli kaikki ne tarpeelliset nrotkin, joskus kun mietin, että miten ne ihmiset aina tietää, minne pitää soittaa, kun on lähtö sairaalaan

Juu, kaikkea mä olen miettinytkin. Ja rakenneultraankin jo aika varattu, se on sitten 10.2.
Mimmu, mun kaveri puheli ihan samoja asioita noista ekoista viikoista, että miten sitä on ihan pihalla, eikä oikein osaa suhtautua siihen pienen ihmiseen. Ja tunsi syyllisyyttä siitä, miten sellainen rakkauden tunne ei heti kummunnut esiin. Sillä oli vielä imetyksessä hieman ongelmia ja parkui ongelmaansa sen jälkeen, kun oli käynyt jossain imetystuki-sivuilla netissä
Mä eilen mietinkin, miten sitä on varmaan ihan hoo-moilasena, kun sairaalasta kotiutuu. Että miten me miehen kanssa pähkäillään, että mitä tälle pitää nyt tehdä...ja miten sen kanssa pitää olla. Onhan se kuitenkin niin kummallista, kun kotona on yhtäkkiä hoidettava käärö. Mutta onneksi lapsen kasvaessa moni asia helpottuu.
Romaania jälleen..mutta yhdestä asiasta tuli mieleen, kun tuossa ketjun eka viestissä on tuosta aivoverenvuodosta (Riinuskan viesti?), ja se osuu mun silmiin jatkuvaan. Aivoverenvuotoon ei tietääkseni ihan noin vain voi sairastua, vaan suurin riski on korkea verenpaine ja etenkin piikki siinä. Ja kun asia nyt kiinnosti, niin katsoin Minnan aiempaa viestiä (järkyttävän surullista kyllä), ja hänellä oli juuri silloin hälyttävän korkeat verenpaineet. Miehillä tuo on tietääkseni naisia yleisempää ja stressi taas aiheuttaa korkeaa verenpainetta (+ ruokailutottumukset). Mutta se siitä.
Jaahas, puheenvuoroa muillekin =)