Tahkoojaplussat 83

[Sanelma*]

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi:

Odottajien la:t:
Sanelma 5.3.2009
Molly 14.4.2009
Hertta 4.7.2009
Mimmu 9.7.2009

 

[Sanelma rv 26+0]

Lisäilin nyt tuohon listaan pari odottajista. Laitetaan loputkin heti, kun lupa asianomaisilta vaan saadaan

Mannan vuodot kyllä kieltämättä vähän taas säikyttelee. Toivottavasti tänään ultrasta saamme hyviä uutisia.

Eilen kävin sitten elluissa. Maha täynnä ja pimeä teatteri olivat kyllä melkein liikaa tälle mammalle. Uni meinasi tulla. Elokuva (Vicky Cristina Barcelona) oli mun kategoriassa ihan ok. Ei mikään huippu, mutta on niitä varmaan huonompiakin raitoja tullut nähtyä. Osa porukastamme oli aivan haltioissaan, joten makuasioita nämäkin. Muuten ilta oli kiva. Tuli elokuvan innoittamana puitua parisuhdeasioita likkaporukalla oikein urakalla - omia ja muiden. Kyllä saa olla onnellinen, että on ihanan miehen löytänyt. Ja lopputulemana oli, että parisuhteelle pitää ottaa aikaa vaikka väkisin.

Muuten ei mitään kummempia. Perjantain neuvolaa odotellessa. Töissä alkaa olla jo vähän EVVK-fiilis. Tuuraajani on niin tehokas, että mulla meinaa aika käydä pitkäksi. Äippäloman alkuun on vielä 9 viikkoa. Tosin siihen mahtuu viikko lomaa, joulunpyhät, uudenvuodenpäivä, loppiainen ja lisäksi vielä 7 päivää ylityövapaita, joten maksimissaan 3 täyttä työviikkoa on enää edessä. Äkkiseltään kun laskin, niin enää 28 työaamua jäljellä! Uskomatonta, huippua! Ja aika jänskääkin...

Mitähän muuta piti kommentoida. Täytyy käydä vielä vanhassa ketjussa tsekkaamassa mitä olen unohtanut...

 

[Nasuppi*]

Huomentapäivää!

Vauvat jatkoivat vielä syötön jälkeen yöuniaan, niin hilpaisinpa koneelle. Meillä on nyt illat venyneet 23 saakka, joten unet venyvät sitten aamullakin pidempään. Yleensä heräillään ysin maissa, mutta nyt tosiaan olivat niin väsyneitä, että vein takaisin sänkyyn. Tytöllä on ilmeisesti jotain refluksia. Ennen vaan puklautteli normaalisti aina syötön jälkeen, sehän on tosi yleistä. Nyt puklua nousee koko ajan vähäsen ja pienellä on selvästi paha olla. Kaikki hereilläoloajat menevät itkiessä Onneksi meillä on neuvola perjantaina, täytyy ottaa asia puheeksi. Jos se on refluksia, niin siihen on lääkitys. Taitaa olla tyttö perinyt sen äidiltään.

Tiitu, en muistanutkaan, että sulla oli huimausta raskausaikana. Tai nyt muistan, kun sanoit. Vaikka harmittaa sun puolesta, niin jotenkin helpotti, että joku muu on samassa tilanteessa. Ei huolestuta niin paljoa. Mulla onkin nyt vähän helpottanut, onneksi. Ihana fiilis, kun ei koko ajan pyörrytä. Samaa mietin minäkin, että mitä jos oikeasti taju lähtee vauva sylissä. Kamalaa. Aattelin kysyä, jos neuvolassa voisivat tsekata mut siinä samalla.

Vautsi, Sanelmalla enää 28 työaamua! Miten voi aika mennä näin nopeasti! Jänskää kyllä on, sinä seuraavana vuorossa. Ihkua. Kiitos kuvasta, iso masu onnellisella odottavalla äidillä jo onkin Koita jaksella töissä. Se ei ole kivaa, jos ei ole tekemistä, aika käy pitkäksi. Mutta voitpahan ainakin jäädä hyvillä mielin äippälomalle ja tiedät, että hommat hoituvat.

Kiitos Mollylle myös kuvasta! Vähän pienempi masu, mutta selvästi jo näkyy Tietty näkyykin, olethan jo puolivälissä. Voi teitä onnellisia odottajia. Yhdyn siihen, että niin onnellisilta kuulostatte, kun kirjoittelette odotuksesta, kirjoituksista oikein paistaa ilo ja innostus. Niinkuin pitääkin.

Sandellekin kiitos kuvasta, iso tyttönen teillä jo!

Mannan ultrakuulumisia odotellaan! Toivottavasti vuoto oli sitä harmitonta. Peukkuja!

Anskunkin pikkujoulut kuulostivat niin tunnelmallisilta! Kodassa tulen äärellä, vau! Voih, kateeksi käy teitin pikkujoulut. Itselläni ei ole mitään tiedossa, ellei järkätä jotain kavereiden kesken.

Hui kun säikähdin Stellan hauvan kohtaloa. Onneksi oli "vain" nielutulehdus. Meidän toisella koiralla oli niitä pienenä yhtenään. Meilläkin hauva säikäytti meidät muutama päivä sitten. Olin jättänyt epähuomiossa käsilaukun lattialle kun oltiin poissa kotoa. Haukku oli sitten tyhjentänyt sen kokonaan ja syönyt purkkaa, kurkkupastilleja, porkkanoita ja rennietä. Herkullinen cocktail. Onneksi oli syönyt niin vähän, ettei tullut mitään jälkiseuraamuksia. Olisihan siinä voinut käydä tosi pahasti.

Huh, Piritta on lähtenyt sisseillen lumikinosten keskelle. Varmaan olisi itseltä jäänyt lähtemättä. Vautsi niitä kaksosia, aika jumbokokoisia. Mekin ollaan viritelty kaikenlaisia lelujuttuja, mutta mikään ei oikein tunnu vielä kiinnostavan. Ja nyt tyttö tosiaan itkee alituiseen, eli samanlaista kuin teillä oli Annan kanssa. Saas nähdä kestääkö tämä yhtä kauan...

Nyt täytyy hypätä suihkuun ennen kuin vauvat heräävät. Meille tulee tänään vieraita Suomesta, kaksi serkkuani. Viipyvät pari päivää. Ihanaa saada vähän auttavia käsiä Heipsis!

 

[Sanelma*]

Ai niin, kuviahan mun tietty piti kommentoida. Kiitos siis kuvista. Voi Molly kun sä olet niin hoikka ja sitten ihana kumpu alkaa nousta masulle. Näkyy niin selvästi. Toista se oli mulla, kun oli jo alkuun pyöreä, niin nyt vasta tämä iso pallo näyttää oikeasti vauvamasulta. Sun kohdalla ei voi masusta erehtyä.

Ja Nella tosiaan on niin äitinsä näköinen. Varmaan löytyy isänkin piirteitä, mutta kun häntä en ole nähnyt, niin yllättävästi sitä löytää äidin piirteitä lapsen kasvoista. Onko Sande mitään uutta työrintamalla näkyvissä?

Jokos alkaa Aniliinilla lapsukaiset olemaan terveenä? Oletteko päässeet kunnolla ulkoilemaan? Taitaa tänään olla viimeinen päivä, kun saadaan nauttia lumesta ja pakkasesta näillä main vähään aikaan. Toivottavasti ei ihan kamalaa kurakeliä ole tulossa, kun maanantain menee yksi koirista pallien poistoon ja ei olis kivaa, jos kura roiskuu sitten haavaan.

Nasupille tsemppiä pienten kanssa. Joko se noin pienellä voi olla refluksi vaivana? Ikävää jos näin on. Toivottavasti on ohimenevää, kuten itkutkin. Kiva kun saat vieraita avuksesi.

 

[Molly*]

Pikapikaa, koitan paremmalla ajalla ehtiä koneelle joko myöhemmin tänään tai viimeistään huomenna. Meillä on huomenna rakenneultra, joten pitäkäähän peukkuja että kaikki on hyvin! Jännittää vähän.

 

[Molly rv 20+1]

Ai niin ja eilen oli virallisesti PUOLIVÄLI! Jeee

 

[**Keijukainen]

Hello!
Alkuun pyydän anteeksi etten taatusti ehdi/muista nyt kommentoida kaikkea kun odotan vierasta ja lounasta pitäisi pian laittaa..mulle on tulossa kylään entinen, jo eläkkeellä oleva työkaveri.

Mutta kiitos masukuvista Molly ja Sanelma, ihanat masut molemmilla, Sanelmalla tosiaan jo oikein iso! Mollylla pikkupallo, tosi söpö. Molemmille veikkaan tyttöjä, Sanelmalle myös jostain syystä, en tiedä miksi.

Hertalle onnittelut ultranäkymistä, aivan mahtavaa! Jos tuli toisintona niin ei se mitään, en muista oonko ehtinyt kommentoimaan Kesä-heinäkuulle vauvoja kovasti tulossa ja muutenkin taitaa perinteisesti nää kevät-kesäajat olla Tahkoojavauvojen aikaa

Nasuppi, mulle tuli mieleen noista iltaitkuista että meillä kun on Main nukuttaminen yleensä aika haasteellista (n. tunnin ajan täytyy käydä laittamassa tuttia kun kitisee tai naureskelee), niin nyt olen muutamana iltana laittanut klassista musaa soimaan. Rauhoittuu ihan selvästi ja jää kuuntelemaan. En tiedä rauhoittaako muuten vaan vai tuoko muistumia tanssitunneilta jossa "kävi" mun masussa toukokuulle saakka?
Kurja tuo refluksivaiva, toivottavasti menisi ohi. Ja mahtavaa kun samassa talossa asuu toinen kaksosperhe!

Mannalle kiitos kauniista sanoista, ihana symppis olet itsekin! Ja tosiaan, kuten silloin livenä sanoinkin, Main laskettu aika oli myös 7.7.

Lunta tosiaan tuli tupaan oikein kunnolla. Ollaan oltu vähän motissa, meillä aurausauto kyllä käy mutta auraaminen on vähän sitä sun tätä. Mies kun tulee kotiin, piipahdan kyllä happihyppelyllä ja Main kanssa voi käydä toki kaupassa tms. rintarepun kanssa, mahtuu siihen vielä toppahaalareineen päivineen.

Kiva kun Anskun ja Stellan pikkujoulut menivät mukavasti vaikka ainahan se vähän kankkusta pukkaa

Voi mikä tahtonainen tuo Kaisla onkaan Mä kyllä pidän valtavasti tempperamenttisista lapsista, toivon Maistakin sellaista vaikka tiedän että haastavaa on..mutta pärjäävät taatusti elämässä he!

Sandelle kiitos Nellan kuvasta!

Meillä oli kuulkaa oikein romanttista eilen miehen kanssa. Saunottiin kun Mai (vihdoin!) meni nukkumaan, vietettiin romanttisia hetkiä ja korkattiin vielä piccolopullo skumppaa puoliksi. Ulkona sateli hiljaksiin lunta, oli jotenkin aivan ihana tunnelma.
Tänään meen Main kanssa taas vyöhyketerapiaan.

Voikaa hyvin ja palaan taas!

 

[**Keijukainen]

Niin ja herttinen sentään, Mollylle hurjasti tsemppiä huomiseen ultraan! Ihanaa kun pääsette katsomaan että vauvalla kaikki kunnossa. Kyllä se jännittää, muistan itsekin.

 

[Piritta*]

Aah, on tämä valo ja valkeus vaan ihanaa. Puistattaa tosin ajatus loskaisesta loppuviikosta

Meikä pamautti heti 9 jälkeen tänään Antsun kanssa shoppaamaan ja täräytin lähes kaikki lahjat kerralla! Oli niin mahtavaa olla tyhjässä kaupassa ja päästä heti paketointipalveluunkin. Suosittelen! Stokkan kantisalekupongit laittoi kummasti vauhtia shoppailuun Heh, mä niin vannon, etten enää ostele joululevyjä, kun ovat kuitenkin sesonkikamaa, mutta tulipas taas pari mukaan. Mutta kuuluu vähän niin kuin joulun odotukseen uudet levyt.

Voi vitsi, Mollyllä rakenneultra! Ja puolivälikin jo, onpa ihanata! Eikun hyviä näkymiä vaan;-)

Klassisesta musiikista, me kuunnellaan kyseistä genreä lähes joka päivä. Rentouttaa kummasti omaa mieltä sekä rauhoittaa lapsia, jos on kierroksia havaittavissa. Joskus kun oli ne pahimmat ajat, ja tuntui, että pää leviää justiinsa, eikä jaksa, laitoin heti musiikit soimaan, niin johan jeesasi. Samoin kun Matias menee iltaunille, laitetaan usein klassinen levy soimaan.

Sanelmalla sen kun päivät vähenee. Oli muuten tosi nätti kuva susta ja masusta. Kaunis kumpu!

No voi kurja Nasuppi, jos teillä on tullut nyt itkuja Ääh, se on niin rankkaa. Masu vaivannee? Onneksi, jos nyt niin voi sanoa, itkuinen kausi alkoi vasta nyt. Ja voihan se hyvin olla tilapäistä.

Pienistä asioista sitä voi olla iloinen, mutta Matias syö nyt taas kivasti, joten se(kin) vaihe on ohi. Muutenkin ollut niin ihana poika, huumori kukkii! Mutta niitä vaiheita taas tulee...

Heh, Stellan kirjoituksesta nousee sen verran kylmä hiki otsalle, että pakko meidän saada tilavampi asunto viimeistään, kun lapset alkaa kirmata ympäri kämppää..! Näen silmissäni, miten Leo ja Kaisla vetää peräkanaa huoneesta toiseen, ja Kaislaa harmittaa, kun isoveli pääsee kovempaa

Sain napattua maanantaina joulukortteihin kuvan muksuista (aika temppu!), joten taidan hoitaa senkin homman pois alta ja tilata kortit.

 

[Sandeman ejk]

Heeelvatin lumi. MIKSI sitä pitää tulla kerralla noin paljon ja meidän lumityövuorolla??? Oliln aamulla taas ihan puhki kun työntelin lumia sen jälkeen kun vein Nellan pkotiin. Todellista hyötyliikuntaa, meni taas 1h45min enkä saanut edes valmiiksi. Päätin että saapi täällä joku muukin avustaa näissä hommissa kun kerralla tulee noin paljon. Kas kummaa kun ei vapaaehtoisia ole löytynyt....

Me lähdetään huomenna sit reissuun. Ostin naapurilta ergon, jota lainattiin viimeksi lentoreissulla. Se toimii paremmin tässä tarkoituksessa kuin rinkka. Maksoin jopa 10€ ja pari palaa hirvenlihaa päälle. Taisi olla edullinen kauppa.

P on ollut aktiivinen ja ostanut jo joululahjat. Hyvähyvä. Mullakin kasvaa jo lahjavarasto, mutta vielä pitäisi keksiä veljen 9 vee tytölle jotain. Kuulemma High School Musical on kova juttu, mutta mitäs sitä osaa ostaa jos ei ole suoraa toivomuslistaa?

Mollylle tosiaan tsempit, ihanaa päästä katselemaan tyypin liikkeitä! Musta oli kyllä ekat ultrat melkein "hauskempia" kun näki tyypin kokonaisena. Myöhemmillä viikolla kun näkee aina vaan osan esim jalan, pään, reisiluun etc kun tila käy ahtaaksi.

Ehtiskö pk-mamat glöksylle ennen joulua, me palataan maisemiin 3.12. Onhan siinä vielä monta viikkoa sumplia aikatauluja? Poistun eetteristä viikoksi, adios!

 

[Manna*]

Hei,

Kopion toiselta puoleta meidän kuulumisia tännekin:

Heti alkuun itsekkäästi omia uutisia. Verenvuoto todennäköisimmin tullut kohdunkaulan tienoilta. Seurataan ja ollaan vaan rauhassa. Täytyy soittaa, jos alkaa taas. Kunpa pysyisi poissa. Tuhrua edelleen kyllä on ja jokainen vessareissu on yhtä piinaa. Ultrassa löytyi yksi sikiö, joka vastasi reilusti viikkoja ja sydän väpätti villisti. Sikikö myös liikkui, mikä oli aika uskomatonta ja kuulemma hyvä merkki. Toinen sikiöpussi oli litistynyt, kasvu päättynyt 9 mm kohdalla (nyt toinen n. 20mm) ja sykettä ei ollut. Todennäköisesti viimeviikon puolessa välissä kasvu pysähtynyt. Mitään syytä ei ole, sitä voi vain arvailla. Ajatukset on sekavia, mutta toki onnellisia yhdestä sitkeästä kaveristamme. Ehkä luontoäiti on korjannut heikomman suojaansa. Jotenkin surullista, kun lääkäri totesi kauniisti, että toinen sisarus on auttanut toista matkaan ja sitten jäänyt itse pois. Kaksosajatukseen ehdimme jo totutella ja ajatella elämää kahden kanssa, mutta kunpa nyt saisimme tämän yhden edes syliimme.

Päivä kerrallaan mennään. Yritetään kuitenkin olla positiivisin mielin. Päästään uudelleen taas ultraan reilun viikon päästä, kun tää ihana lääkärimme sattuu päivystämään viikonloppuna ja ottaa meidät silloin ultraan.

Että tälläistä meillä.

Kiitos tuhannesti Molly, Sanelma ja Sandeman kuvista. En olekaan Nellaa nähnyt aiemmin, enkä kyllä Sandemaninkaan kuvaa, mutta olipa tyttö suloinen ja tomeran näköinen. Ihastuttava. Ja niin kauniit vatsat Sanelmalla ja Mollylla. Sanelmalla tosissaan kasvanut paljon ja kauniilta näytti. Mollyn sirossa kropassa ihana pallomaha, tosi suloista! Kiitos!

Näin Nasupista muuten unta. Soitin sulle jotain kaksosasiaa ja sanoit, että lähdet ajelemaan meille samantien. Vauvat jätit miehen kanssa kotiin ja puoli päivää meni, kun autolla tulit meille. Istuttiin meidän uudessa talossa ja oli mukavaa jutella keittiön pöydän ääressä. Mitein siinä unessa, että olet aikamoinen nainen, kun lähdet ajelemaan meille tuosta vain Voi elämä, mikä uni!

Mollylle supretsempit huomiselle! Olet ajatuksissa.

Nyt jatkan suklaansyömistä ja sohvalla oleilua. Otan rauhallisesti, kun neuvottiin.

 

[Aniliini@]

Voi, että, mulla tuli ihan itkunpurskahdus muutenkin herkistyneessä mielentilassa tuosta Mannan viestistä. Surullista, kun sitä oli jo ajatellut sitä kaksosraskautta ja -elämääkin. Mutta erittäin hienoa ja ihanaa on se, että yksi sinnikäs sintti on siellä jatkanut kasvuaan ja saanut ne sisaruksenkin elinvoimat. Nyyh. Mutta siellä se pieni jatkaa kasvuaan, nauttikaa hänen tuomastaan ilosta nyt oikein erityisesti. Tai tietysti nautitte, kunhan uskallatte. Muistissa kyllä on, mitä piinaa alkuaika on. Helpottaa, kun liikkeet alkavat tuntua. Onnittelut siis siitä yhdestä _ihanasta_, huojentavasta sykkeestä!

Mollylle lykkyä rakenneultraan, jännä paikka se on sekin!

Sandelle kivaa reissua!

Voi, Piritta, mä ihan kadehdin sun aikaansaavuutta (olikos tuo taas ihan oikea sana??) joululahjojen suhteen, tää kun mennä porhaltaa vielä aatonaattona kauppoihin. Enkä ole oppinut vuosien saatossa.

Nasupille voimaa vielä itkuihinkin. Mä jaksan aina vaan ihailla, miten tyynenrauhallisesti sä suhtaudut kaikkeen. Ja N saa kyllä multa puolestani pisteet siitä, miten kommentoi muiden juttuja, vaikka ihan on _pari_ muutakin asiaa mielessä..

Keijulla ja miehellä oli ollut ihanan tunnelmallista ja muutakin viritystä, se on huipputärkeää!! =)

Sanelman työaamut on kyllä kohta jo ihan kortilla, sua pitäis kyllä nähdä..!! Jos sitten joulutohinoiden jälkeen? Stellaa, muitaaa..???

Mulla on ollut tänään vähän huono päivä. Syystä tai toisesta olen ollut aika pahantuulinen koko päivän ja tuli ärhenneltyä Vilille yhdestä sun toisesta asiasta ja kierrehän on taattu, toki vaistoaa mamin ermostuneistuuden ja...... Hermo oli ihan loppu, kun vein lapsia nukkumaan ja kun siellä vielä temppuili ja kiljui herättäen Siljan muutamaan kertaan, niin olin ihan lopussa. Itkupisteessä. Siinä sitten eka komensin ja sitten itkin. Eikä parantanut olotilaani se, että Vili kysyi viattomana: "Äiti, miksi sinä olet aina minulle vihainen, mikset ole Siljalle vihainen." Arvatkaa romahdinko? Tuli _niiiiiin_ paha mieli pienen, ihanan poikani puolesta, nostin syliini ja kerroin, että kun Silja on vielä niin pieni, eikä osaa tehdä tuhmuuksia, mutta kun kasvaa, niin äiti varmasti komentaa Siljaakin. ( Voi nyyhky tällaisia päiviä.

Mun pinnaa kiristää erityisesti se, että mä en saa Viliä mitenkään enää tainnutettua päikkäreille. Hel**tillistä taistelua, onko siinäkään laitaa? Ei ehkä tarvitse niitä päikkäreitään, kun jaksaa koko päivän kiukuitta ilman niitäkin, tosin virtaa piisaa. ja nukkuu n.21-09. Mennään sänkyyn jo kasin maissa, mutta meidän kirjanluvut ja jutustelut kestävät aina. Ajattelin, että taidetaan suosiolla siirtyä päivisin (ainakin hetkeksi) vain luku- ja lauluhetkeen, eikä edes yritetä sitä unta. Rauhoittuu kyllä ja jaksaa kuunnella vaikka kuinka monta kirjaa, mutta kun laitan pois, alkaa kamala möykkä, että mä en halua nukkua-en halua-mun on nälkä-mun on kakkahätä-en halua nukkua jne. Tekosyitä siis piisaa, mutten mä niille ole periksi antanut.

Oli meillä kivaakin, oltiin rattikelkkailemassa ja rakennettiin lumilyhty, jonka sisään haettiin kynttilä ja ihailtiin valoa. Sisällä kuin huonoa omaatuntoa paikatakseni kaivoin muistini kätköistä muutaman "uuden" leikin (aarteenetsintä nurin päin olevista purkeista, laiva on lastattu, muutama laululeikki...) ja sitten mentiin vielä Vilin lempparia, Äiti, ota mua kiinni -leikkiä ja mä mietin koko ajan, että riittikö mulla virtaa niin paljon _vain_ siksi, että olin niin kärttyinen koko päivän. Äh, huono äiti -päivä, todellakin. Toivottavasti enteilee menkkoja, olis kai vähän niin kuin aika.

Sori, omanapainen vuodatus. :/

Siljasta vielä, että on tehnyt nyt totaalisen tissilakon päivisin, alkaa maito olla hiipumaan päin. Ei vain kertakaikkisesti huoli tissiä. Onneksi huolii pullosta korviketta, ainakin satunnaisesti, ja osaa hörpätä vettä mukista ruuan jälkeen. Yöllä on kelvannut tissi. Tosin ei ole herännyt kuin kerran ja aamulla hieman unisena kelpuuttaa myös. En jaksa kyllä tästä asiasta stressata, johan tässä on ihanteellista imetystä ollutkin ja kun kiinteät uppoavat täydellisesti mukisematta, kaikki. On kyllä tuonut aurinkoa iloisuudellaan tähänkin päivään. Kuin myös veljensä tietty.

Mies tulee kohta töistä, mahtista, kun on tämän vkon ap:t ollut kotona. Menen laittamaan työläiselle murkinaa, samalla kun vilaisen BB:ia.

Öitä, ystäväiset!

 

[Nekku ejk]

Mannalla onkin kaksijakoisia uutisia. Hienosti teidän lääkäri asian muotoili. Niin just, se toinen pikkuinen antoi voimansa tälle toiselle, jonka saatte sitten syliin saakka. Niin uskotaan, nythän näyttää jo tosi hienolta!

Kiitoksia kuvista! Asiat etenevät, huomaan. ;-) Mollylle peukkuja ja mielenrauhaa.

Mä muuten luulin, että Sande olisi lähtenyt reissuunsa jo viime viikolla, mutta väärin meni. Hyvää matkaa, vaikka tuskin enää koneella olet!

Anilla ollut rankka päivä. Ehkä tänään menee kevyemmin? Noita aina välillä tulee, ei voi mitään. Pöh.

Vilkku nukkuu kyllä pitkät yöunet ja siis vrk:ssa about saman verran kuin Lotta, joten ehkä hänellä noi päikät voivat jäädä poiskin. (Meillä klo 21/21.30-7/7.30 ja klo 13.30-14.30). L ei ollut eilen pk:ssa nukkunut, oli vain levännyt, joten illalla oli ihan tasaraha jo klo 20 ja meni mieluusti sänkyyn.

Pariin edelliseen päivään verrattuna mulla on suorastaan virkku ja pirteä olo, kun viime yönä tuli yksi 3 h unipätkä. Jee! Muuten on menty 45-60 min pätkissä. Mikä lie VAIHE Eltsulla.

Voi Nasupin tytön huutoja. Toivottavasti on lyhyt_vaihe_tai saatte siihen lääkitystä, jos niinkseen on.

Huh, toi lumi on tietty ihan kiva juttu. Mutta sitä unohtaa, että kyllä se hankaloittaakin elämää! Enpä oo tällä vkolla aina tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, kun oon ollut tuolla tuplarattaiden kanssa jumissa kinoksessa. Heh, tulee hikijumppa tehtyä. Vaununostajille vinkiksi, ostakee isot pyörät! Noh, kohtahan täällä etelässä jo kahlataan loskassa ja vedessä.

Hyvä P, lahjaostoksia! Mä yritän haalia kasaan suurimman osan pe:na.

Mitähän vielä? Koskas Riinuskalla on se varhaisuä? Mollyn uutisia odotellaan.

 

[Molly*]

Täällä toinen herkkis Aniliini. Heräsin aamuyöstä omaan lohduttomaan itkuun johtuen painajaisista :/ Näin unta, että en ollut enää raskaana (en tiedä mitä oli tapahtunut) ja itkin siinä unessa, että mulla on tyttöä niin kauhea ikävä ja kaipaan niitä pieniä potkujakin niin paljon. Onneksi hän siellä (varmaan mun huolesta sekaisin) alkoi potkimaan heti kun heräsin ja viestitti siis että kaikki hyvin. Seuraavat kyyneleet tuli aamiaispöydässä kun uutisista katsottiin niitä Mumbain terroristiuutisia, mies kun on (oli) menossa sinne työmatkalle sunnuntaina. Nyt on onneksi työmatka peruuttu. Mutta sitä hulluutta, jeesus sanon minä, että asemiehet siellä etsivät länsimaalaisia hotelleista ja kaduilla ja varmaan teloittavat kylmäverisesti. Siinä ei paljon itse omalla varovaisuudellaan tms. voi kohtaloonsa vaikuttaa. Isättömäksi olisi syntymätön tyttö jäänyt kun mies olisi sattunut olemaan jonkun hullun tiellä siellä ensiviikolla. Siis voi mua, tällaisia murehdin!

No nyt olen sitten itkenyt Mannan viestiä kun oli niin liikuttava. Ja Nekku kommentoi ihan mun ajatuksilla, kaksijakoinen uutinen. Ja niin kauniisti ja hienotunteisesti lääkärisi puhui, voi että. Mutta että pikkuinen on jo parisenttinen, voi toista lutuista. Ja liikkuikin jo siellä. Sehän kuulostaa tosi hyvältä. Nyt luottavaisin mielin eteenpäin. Siellä hän nyt kasvaa ja voi hyvin ja on ensikesänä teidän sylissä. Toivottavasti vuoto pysyy poissa säikäyttämästä teitä lisää :/

Sori tätä omanapaisuutta, tämä vaan jatkuu. Rakenneultrassa siis käyty ja kaikki näytti normaalilta. Huh, helpotuksen huokaus. Hän siellä vilkutteli ja heitti kuperkeikkaa, oli välillä ihan solmussa, hih. On se uskomatonta miten hyvin ja mitä kaikkea nykypäivän laitteilla pystytään katsomaan ja mittaamaan. Aivopuoliskot, sydänkammiot, kaikki. Ultraaja sanoi, että tyttö oli just pissinyt, hih Eli oli ehtinyt tyhjentää rakon, mutta loppuvaiheessa sitten jo näkyi, että rakossa oli taas virtsaa ja siitä pystyy päättelemään että munuaiset toimii. Verenvirtaus sydämessä ja isoimmissa suonissa näkyi! Ja napanuoran verenvirtaus. Uskomatonta. Istukka oli takaseinässä ja ylhäällä. Taitaa siksi tuntua noi potkutkin niin hyvin jo näin suht aikaisessa vaiheessa. Istukan virtaustakin pystyttiin tarkkailemaan. Virtsakokeessa ei ollut mitään ja hemppa mulla oli 114, vaan. Lääkäri ei kyllä ollut moksiskaan?... Itse ajattelin alkaa ottamaan sitä Kräuterblutsaftia, eikö moni teistäkin ole sitä käyttänyt ja se taitaa olla hyväksi havaittu?

Huh. Nyt olisi aika kiireinen päivä ja illaksikin ohjelmaa töiden puolesta jonne pakko mennä. Jotenkin on niiiin takki tyhjä olo, että ei todellakaan jaksaisi/huvittaisi tehdä yhtään mitään.

Ja kovasti pyytelen anteeksi etten nyt ehdi mitään muuta kommentoimaan. Lupaan palata ja paneutua muidenkin asioihin lähipäivinä viimeistään! Promise...

 

[Manna*]

Moikka,

Toinen puoli on niin kovin hiljainen Jospa pikkuhiljaa alan vierailla tällä puolella enemmän. Kiitos kommenteistanne, lämmittävät mieltä. heräsin yöllä klo:4,e nkä saanut nukuttua. Alitajunnassa pelko, että jos toinenkin alku sammuu ja vuotoa alkaa tulla. Kamalaa jossittelua, vaikka täytyisi yrittää ajatella nyt muita asioita. Olen ajatellut sitä pientä papua ja sen villiä sykettä koko aamun. Itkin kyllä niin, kun ensimmäinen syke löytyi. Mies helpottui, nauroi ihan ääneen, kun lääkäri niin innoissaan näytteli sikiötä. Illalla istuttiin sohvalla ja minä vain itkin; ihan sekaisin kaikesta, onnellinen sykkeestä, mutta surullinen toisesta, joka ei jaksanut. Toisaalta olen niin kiitollinen, että yksi elää ja ainakin nyt näyttää kasvavan.

Onnea Molly! Mahtavia uutisia!! Puoliväli on nyt ja tytöllä kaikki hyvin. Olen ikionnellinen uutisestasi. Miten helpottavaa! Kamala tuo unesi, huh* Pois tuollaiset. Onneksi tyttö on fiksu ja iloittaa olostaan heti, jos äiti on huolissaan Ja kamalia uutisia tottatosiaan Mumbaissa. Järkyttävää. Koita Molly ottaa rauhassa, nauttikaa hyvistä kuulumisista ja näkymistä, unohtakaa hetkeksi maailman murheet ja tuudittautukaa nyt omaan onneenne, teillä on kaikki hyvin.

Nasupin jaksamista olen kanssa ajatellut. Niin urheasti kahden pikkuisen kanssa jaksaa. Toivottavsti itkuisuus helpottaisi. Ihan mahtava juttu, että saitte monikkoperheen naapurriin, aikamoinen säkä. Itse muuten kysyin neuvolassa, että onko kuinka usein kaksosäitejä; kuulemma 0-1 vuodessa mun neuvolassa ja mä olisin ollut tämän vuoden ensimmäinen. Ja kuulemma todennäköisesti neuvolatädin 30-vuotisen työhistorian ensimmäinen kaksosodottaja, joka ei tarvitsisi rautaa...Hb 163! No, nyt on tilanne kuitenkin toinen.

Aniliinin tunteet on ihan ymmärrettäviä. Kyllä uskoakseni siinä väsyy ja tuntee itsensä voimattomaksi, eikä se ole väärin. Kaikki äidit tuntevat varmasti samaa syyllisyyttä ja pahaa oloa ja se on luonnollista. Olet varmasti maailman paras äiti lapsillesi, vaikka välillä väshdätkin, niinkuin muutkin inhimilliset ihmiset. Ihania juttuja puuhastelet lastesi kanssa, voi että. Arjen pieniä iloja; laululeikkejä ja lumileikkejä Parasta mitä lapselle voi antaa on yhteinen aika, mun mielestä.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille

 

[Sanelma*]

Ultrakuulumisia täällä tänään oikein enemmänkin. Onneksi kokonaisuutena ajatelle positiivisia. Mannan puolesta toisaalta surullista, että toinen pikkuinen ei jaksanut, mutta ihanaa että toinen on sitäkin sinnikkäämpi sisaruksensa voimien siivittämänä. Nyt vain otat rauhallisesti ja hellit masuasi. Ja kiva kun kirjoittelet pikkuhiljaa tälläkin puolelle! Rauhoittavaa myös, että pääsette niin pian uuteen ultraan.

Mollyn kuulumiset oli kanssa mukavia. Onnittelut niistä! Mulla oli lähtö Hb 119 ja nyt viimeksi 104, joten kyllähän tuo sinun arvo vielä oli ihan ok. Mulla mitataan seuraava huomenna. Saas nähdä onko lisärauta auttanut. Nyt otan kyllä ylös tuon Mollyn mainitseman raudan nimen. Taidan vaihtaa siihen kunhan nämä neuvolasta saadut on syöty.

Sandelle ja Nellalle hyvää matkaa! Vaikka taisivat jo mennä.

Nyt takaisin töiden pariin.

 

[Stella*]

Voi jestas tätä tunnemyrskyä. Onneksi teen töitä kotona. Ensin samaistuin tuohon Aniliinin kirjoitukseen ja sitten alkoi kyyneleet valua Mollyn viestistä. Mannan viestiä luin nyyhkien jo eilen. Huh.

Mahtavaa, Manna, että siellä on yksi elinvoimainen pikkuinen! Voin kuvitella, että on samalla murheellinen fiilis siitä toisesta alkiosta. On varmaan outoa kääntää ajatukset pois kaksosraskaudesta, mutta pääasia, että siellä on nyt vauvanalku. Tosi hyvältä vaikuttaa ja toivotaan, etteivät vuodot enää säikäyttele. Me voitais tuolla spostin puolella tutustua, kun emme ole missään välissä varsinaisesti esittäytyneet.

Mollyn uni kuulosti hirveältä. Ja siihen syssyyn vielä ajatuksen miehen työmatkasta, onneksi peruuntui. Raskaus ja äitiys nostavat ihan hirveitä pelkoja mieleen, herkkyys nousee ihan omiin sfääreihin. Minä olen ihan samanlainen, pelkään ja murehdin asioita etukäteen.

Aniliini, tsemppiä vuoristoratafiiliksiin! Tuollaista se on uhmaikäisen riiviön ja väsymyksen kurimuksessa, ei sille mitään voi. Ihanilta kuulostavat teidän yhteiset leikkinne, vaikka sitten olisivatkin hyvittelyä .

Joo, Sanelman ja Aniliinin kanssa voitaisiin treffata Tampereella tammikuussa, ja muut kynnelle kykenevät tulkaa myös!

Nasupilla on hyvä tuuri, kun on vertaistukea samassa talossa. Mahtavaa! Voimia samaan syssyyn tytön itkeskelyyn, toivottavasti ei ole pitkäaikainen vaiva.

Heh, Nekku on pirteä, kun on saanut 3 tuntia yhtäjaksoista unta. Musta tuntuu, että mulle ei riitä mikään uni. Meikä vetelee nykyisellään 7-8 tuntia unta putkeen ja silti väsyttää ihan kamalasti aamuisin enkä meinaa päästä ylös. Olen kyllä d-vitskuni syönyt ja ulkoillut, jne. mutta tämä vuodenaika jotenkin kutsuu käpertymään peittojen alle.

PIritalle onnittelut joululahjahankintojen teosta. Mä olen hankkinut kolme lahjaa, mutta aika monta vielä ostamatta. Leon kanssa askarrellaan nykyään joka ilta jotain, nyt pääasiassa joulujuttuja. Leo haluaa aina mennä askartelujen kanssa nukkumaan. Yhtenä iltana nukkumakaverina oli pahvinen lumiukko, toisen tonttu ja eilen illalla paperille piirretty kitara.

Se on kohta vissiin taas jouluradion aika! Kyllä menee aika nopeasti.

 

[Sanelma*]

Juu, unohtui sanoa, että olis kyllä tosi ihana treffata kaikkia kynnelle kykeneviä irl! Tammikuu käy mulle hyvin. Voinnista tietty riippuu, mutta jos ei yllätyksiä tule niin hyvin pitäis onnistua. Tammikuun vikan viikon olen jo kokonaan lomilla ja ennen sitä yritän pitää ne ylityövapaat pois. Eli sovitaan vain päivä ajoissa, niin otan sitten vaikka koko päivän vapaata.

 

[**Keijukainen]

Heippa, niitä ultrauutisia tulin tietysti pälyilemään..
Manna, ihanaa ja surullista. Tosi liikuttavalta kuullosti tuo lääkärin kommentti tosiaan ja oon kans kuullut että usein se toinen alkio saa toiselta voimaa. Mutta kun on molemmat sykkeet nähnyt niin silti pistää suruksi, ihan ymmärrettävää. Onneksi teidän pikkuisen tilanne vaikuttaa nyt erittäin hyvältä kun liikkuukin ja uskomme siihen että hän on sitten ensi kesänä jo sylissä! Kiva kun pääsette pian taas ultraan. Verenvuoto pysyköön poissa. Lepäile ja ota rauhallisesti.

Mollyn (ultra)kuulumiset toivat mielenrauhaa, hinoa että tyttösellä kaikki hyvin! On se tosiaan upeaa miten kaikki näkyy tarkasti noissa nykyajan ultralaitteissa. Kamala sun uni ja noi muut stressinaiheet, onneksi miehesi työmatka peruuntui. Ei sitä meinaa uskoa mitä hulluja maa päällään kantaa
Mä ahdistuin tänään iltasanomien otsikosta kun joku urheilupomo oli kuollut kolarissa ja raskaana oleva vaimo jäänyt yksin ((

Piritta, superia että oot tehnyt jo kaikki lahjahankinnat. Ne stockan liput tuli meillekin ja varmaan käyttöä löytyy.

Mä oon käynyt keskustassa tällä viikolla vaan tanssitreeneissä (ihanaa) enkä ole kyllä sen jälkeen jaksanut raahautua yhteenkään kauppaan. Pitäis kyllä ettei tule taas kiire. Onneksi ollaan sovittu että kaikki ostaa vaan yhden lahjan toisilleen ja mieluiten jotain pientä niin ei tule turhia paineita. Vuosi vuodelta mua ahdistaa enemmän joulun kaupallisuus.

Meillä yöt on menneet nyt kivasti, en tiedä johtuu vt:sta vai mistä mutta parilla herätyksellä ja syötöllä mennään, unta tulee väleihin 3-4 h ja oon hyvin pärjännyt ilman päikkäreitä itse. Horroröiden jälkeen ensimmäinen ajatus aamulla on että koska pääsee mamikin päiväunille...

Kyllä lumi tuo ihanaa kauneutta ja valoa mutta kirosin minäkin eilen vyöhyketerapiasta tullessani kinoksia vaunujen kanssa puhistessa. Ja meillä ainakin on jalkakäytävät aurattu miten kuten ettei oikein pääse edes eteenpäin. Tai sitten jalkakäytävä on aurattu ja siihen alkuun on jätetty sellainen kinos ettei pääse koko jalkakäytävälle.

Aniliinille sanon minäkin että sinut tuntien olet kyllä niin ihana äiti että pois huono omatunto! Ja imettänytkin oot jo pitkään, sehän on (kai) vaan hyvä että jää pois ilman kummempia vieroittamisia. Oon ymmärtänyt että se vasta raskasta on jos lapsi ei hoksaa vapaaehtoisesti luopua rintaruokinnasta?

Sandelle ja Nellalle mukavaa reissua jälkijunassa! Ja kaikille hyviä vointeja.

 

[**Keijukainen]

Niin...ja eh, mitäköhän mä oon ajatellut kirjoittaessani Mollysta ja Sanelmasta että kummallekin veikkaan tyttöä..siis Molly ja miehensä SAA tytön, sehän on jo ultrassa kerrottu

 

[Aniliini@]

Heipat!! Voi, kyllä elämä on taas ihanaa!! =))) Kuten arvelin, PMS-oireitahan ne tämänvkon ja erityisesti eilisen ryöpyt suurimmaksi osaksi olivat, ilolla vaihdoin ne alavatsanipistykseen ym.

Tänään, kuten normaalipäivinäkin ollaan leikitty ja laulettu ilman sitä hyvityksen makua (hyvä ilmaus, Stella, just siltä musta tuntui eilen, vaikka suht normaalit kuviot olikin, vähän vaan extraa) ja nähty joulupukkikin pankissa, jossa käytiin lippaantyhjennyksessä. Vähän Viliä jännitti, varmisteli jo kotona, kun katsottiin Joulupukin kuvaa, että eihän sille sitten tarvi sanoa päivää. En viitsinyt sitä vaatia, mutta saamistaan karkeista kyllä rohkeni kiittää.

Kiitokset siis sympatioista ja synninpäästöistä!

Ihania uä-uutisia Mollylla! Se on kyllä niin hienoa, miten sinne vatsaan pääsee nykyisin kurkkaamaan! Ei sitä entisaikaan varmaan oltukaan näin huolissaan pelosta joka asiassa, kun ei kerran ollut "vehkeitä", millä olisi niitä paketteja jo etukäteen päässyt kurkkimaan. Tieto lisää tuskaa, kuten todettu. Nooh, nyt mä eksyin ihan sivuraiteelle, hienoa, että tytsyllä siellä M:n masussa kaikki paikallaan! =)

Keitettiin Vilin kanssa kahvit (mulle) ja päiväkodin myyjäisistä ostettu pulla sai pojan haltioituneena hiljentymään, silmät ummessa mutustaa tuossa vieressä. On kyllä ollut hyvä leipuri, kieltämättä. Pimu pihalla unilla.

Tosi hienoa Stella, kun joka ilta jaksatte väkertää Leon kanssa askarteluja. Mullakin välillä kausia, että melkein joka päivä leikataan ja liimataan ym. mutta yleensä kerran viikossa täällä kotona. Kirjaston satutunnilla ja äiti-lapsi-kerhossa kun askarrellaan yleensä joka kerta. Mistä ammennat ideoita?
Mitä muuta kaikki puuhaatte isompien lapsostenne kanssa? Vilin mielipuuhaa on tiskaus!! Vaikka meillä onkin (pieni) tiskikone, niin tiskaan aina kaikki kattilat, vuoat ym. ja takuuvarma pikkuapulainen on mukana! Mummula-yökyläilykin kohokohta oli tietysti tiskaus! Joo, siis kotipuuhissa mukana, mutta mitä muuta?

Manna, mäkin kaipaan esittäytymistä s-postitse. Voisiko joku olla välikätenä?

Voi, Nekku noita Ellin heräämisiä!! Tässä kun tosiaan olen onkinut noita vanhoja viestejä, niin muistui lukiessa elävästi mieleen se _älytön_ väsymys, kun ei tunnin pätkää saanut nukkua. Eli aika kultaa muistot (no, jakelenpas mä näitä fraaseja taas..) ja tiedät, että varmaankin Ellikkä kohta nukkuu kuin tukki, jos isosiskonsa jalanjälkiä menee. Mun ystävä just tekstaili, kun poikansa,3 kk nukkuu koko yön heräämättä ja oli ihan huolissaan, että onko normaalia ja hän ei saa aamuyöstä nukuttua, kun vahtii, milloin poika äännähtää, jotta saa syöttää. Että kai tämä kultainen keskitie on helpoin, Silja herää nyt taas tervehdyttyään sen kerran yössä. Viime yönäkin 21-05-09. Ja ne yöjokeltelutkin ovat taas tällä erää poistuneet.

Hienoa, kun Mainkin yö petraantuneet. Mä en ole muistanutkaan "tuulettaa" sille, kun Keiju sä olet taas päässyt tanssimaan. Varmaan ihanaa! Tai miten tää rytmitajuton sahapukki sen nyt ilmaisis.. )

Mollyn painajainen oli ihan hirveä.
Ja onni, onni, ettei miehesi ehtinyt lähteä työmatkalle, niin pelottavaa.

Ihan kauheaa ajatella sen urheilubossin vaimoa. Mä kanssa ahdistun iltapäivälehtien uutisista, nykyisin olen jättänytkin lukematta, kun ennen luin nettiversiot joka päivä.
En vaan kestä niitä kaikkia turmauutisia.

Sanelma, kiitos kysymästä, terveiksi kai luen lapsoseni, vaikka yskiä puuskuttavatkin vielä ajoittain. Varmaan koko haman talvikauden. =/

Ei päikkäreitä = ei taistoa tänään. Jees!

Jahas, puuhaa (ja energiaa) riittää!

 

[Aniliini@]

Missäs Mariska ja Riinuska?? gissa ja Herttakin olleet muutaman päivän hiljaa. Kataa huhuilen myös! Ja Suvia, Kirppua....!

 

[Molly*]

Perjantaita!

En ole niin pirteä kuin miltä kuulostan, krooh. Eilinen iltaohjelma verotti ja nukuinkin huonosti, nyt on selkeästi joku sellainen kausi että tulee kova nälkä. Herään nälkään öisin ja jouduin syömään banaanin ja leivän. Ja join ison lasin maitoa. Pitää vissiin ottaa joku iltapala menyylle, yleensä kun en syö sellaista kun kokkaillaan ja syödään illallista vasta 19.30-maissa.

Mutta onneksi viikonloppu häämöttää!

Kiitos kaikille ultra-onnitteluista ja paneutumisesta ja kommenteista meille! Lämmittää mieltä niin!

Munkin mielestä Aniliinin leikkirutiinit lasten kanssa kuulostaa niin ihanalle. Sulla on aina aikaa lapsille ja puuhatte paljon kaikkea, metsäretkiä yms. kivaa. Kuten muutkin "meidän" perheet, toki. Erityisesti jäi mieleen sun kirjoituksesta se lumilyhty, voih. Pienille tytöille ja pojille ihania muistoja lapsuudesta Napsihan joskus kuva "sinertävästä tunnista" lumilyhdyn ääressä jos ette ole niihin aikoihin sisällä päikkäreillä (tai lukuhetki siis), tahtoo nähdä

Keiju, mitä Mai tuumaa vyöhyketerapiasessioista? Nauttii varmaan selkeästi? Pystytkö antamaan sitä itse kotonakin? Oletko saanut hyviä vinkkejä vtltä? Tanssi kuulostaa niin hyvältä jutulta. Aniliinin kommentti oli hauska

Mannan kuulumisia on niin mukava lukea. Laitoin sulle spostissa lisäkommentteja. Sanoiko lääkäri mitään, että voiko kasvunsa lopettanut pikkuinen tulla pois vuotona? Älä säikähdä kauheesti siinä tapauksessa. Meillähän tällä tytöllä ei ollut mitään hätää missään vaiheessa vaikka toinen vuoti pois, joten varovaisen luottavaisin mielin vaan porskutat eteenpäin, että nyt menee kaikki hyvin loppuun saakka. Olen edelleen niiiin tavattoman iloinen teidän puolesta!

Sanelma, mulla on kans aina ollut hb jotain 120 - max. 130, eli ei lähelläkään Mannan lukemia Mutta kyllä mä varmaan kokeilen nyt kuitenkin sitä Kräuteria, ettei pääse tippumaan siihen 100 pintaan, sit voi olla jo aika kuitti, kai. Huomasitko/huomaatko väsymystä raudanpuutteesta? Mikä sulla tällä hetkellä on arvo, onko tietoa?

Stellallekin voimia väsymykseen! Ja siitä puheenollen, Nekun (ja muiden äitien) 2-3 tunnin unet putkeen ei kuulosta kauheen kivoilta, huooh. Voimia vaan!

Toivottavasti Nasuppikin saa tuon verenpaineen ja hb:n tsekattua seuraavalla käynnillä. Jokos hartiakivut helpottaa vai onko vielä jumissa? Kiva kun sulla on vieraita kylässä, nauti mukavasta seurasta! Ja auttavista käsistä

Onko Stellan perheen dogi parantunut jo? Hauskalta kuulosti pikkujoulut! Kuten Anskunkin!

Piritta, pystytkö laittamaan sen nappaamasi joulukorttikuvan lapsista sähköpostilla meille? Muitakin kuvia olisi kiva saada, on aina mukava katsella. Nasupinkin pikkuiset on varmaan kasvanut hirmuisesti, ei oo tainnut facebookiinkaan ilmestyä uusia otoksia? vinkvink*

Mitä muille kuuluu perjantaipäivään?

 

[Sanelma*]

Hello!

Terveisiä neuvolasta. Kaikki kunnossa. Verenpaine ok ja Hb oli noussut hyvin. Viimeksi oli siis 103 ja nyt Obsidania popsittuani 115. Väsynyt olen mutta nyt ehkä väsyneempi kuin tuolloin Hb:n ollessa alimmillaan. Se on tämä syksyn pimeys+raskaus yleensä, mikä taitaa minua eniten väsyttää. En siis ole huomannut, että tuo Hb-arvo olisi suoraan verrannollinen väsymyksen määrään. Terkan mukaan nyt pikkuhiljaa alkaa kuulemma hormoonien vaikutuksesta hemppa muutenkin nousemaan, joten voin vaikka jo vähentää raudan syöntiä. Ajattelin kuitenkin ainakin toistaiseksi jatkaa.

Syke oli Okolla taas se sama 140 ja äänet kuului nyt heti ja hyvin. Pysyi sen verran paikoillaan, että sain tällä kertaa hyvän nauhoituksen kännykkään Fundus mitta oli 25 eli ihan yläkäyrällä mennään masun koossa, niin kuin kuvastakin näkyi... Painonnousu oli sentään vähän hidastunut verrattuna edelliseen punnituskertaan, mutta kaikkiaan komeat 11 kg on meitsillä kiloja kertynyt. Saas nähdä paljonko kaikkiaan kertyy. Pahaa pelkään, että nousee varmaan kaikkiaan johonkin liki kahtakymmentä kiloa. Jep, jep... Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Läskitalkoot siis tulossa hamassa tulevaisuudessa.

Viikonloppua tosiaan pukkaa ja siihen perään iiiihana loma. Saapahan ainakin yhden viikon nukkua vaikka päikkärit jos siltä tuntuu. Onkos muilla viikonloppusuunnitelmia?
Mä ajattelin leipoa pullaa pitkästä aikaa.

Tulipahan taas oikein omanapaviesti. Sortsit siitä.

 

[Piritta*]

Hellou!
Se on perjantaita taas. Vähän tylsästi ollut "vaihtopäiviä" nämä illat, eilen olin ystäväni kanssa Areenalla Anthony Loyd Webberissä (hiano!) ja tänään mies pikkareissaan (hehh, voiko sen noin ilmaista.. ??). Mä tykkäisin niin aloittaa vklopun kivana perheiltana!
No huominen iltakyläily peruuntui, niin saadaan perheiltaa kerrakseen.

Voi vitsi, Mannan kuulumiset sai kyllä herkäksi. Todella liikuttava kommentti lääkäriltänne. Jäin ihan pohtimaan asiaa, miten toinen on siellä masussa pukannut toista ja sanonut, että jatka sä elämää, mä lähden =( Luonto hoitaa, mutta on se surullistakin, kun asiaa oikein miettii. Mutta onneksi kaikki vaikuttaa hyvältä nyt!

Jee Molly, hienoja uutisia!! Pikkutyttönen siellä voi hyvin. Jokos olette maistelleet nimiä? Voihan tuota nälkää, mä niin muista tuon ajan. Mulla se tuli vaan aiemmin, jotain 15 vkon paikkeilla. Juu, voin lähetellä joulukorttikuvaa meilitse.

Sanelman vauvelikin siellä voi hienosti, hyvä hyvä!

Ahaa, mielenkiintoista, ettei Viltsu enää tarvitsisi päikkiä. Voihan se hyvin ollakin niin, vaikkei ole vielä 2,5 vuottakaan. Me ollaan liikeenteessä usein vkloppuna niin, ettei Matsku välttämättä nuku päikkiä ja hyvin jaksaa. Menee vain aiemmin iltaunille. MUTTA, mä en jaksaisi arkipäiviä, jos M ei nukkuisi päikkiä. On niin hermolepoa ja odotettu hetki, kun toinen, tai vielä paremmin molemmat, nukkuu. Ja noi unet rytmittää älyttömän hyvin päivää ja päivän suunnittelua.
Vilihän vissiin nukkuun sisällä, eikös? Meillä saattaisi olla samanlaista taistoa, jos nukkuisi sisällä, koska sängystä on helpompi pomppia pois ja huudella, kuten nyt tekee usein iltaisin. Vaikka vaunut ovat jo aika naftit, on ihan taivaan lahja laittaa lapsi sinne, kun sinne niin helposti nukahtaa ja myös nukkuu hyvin. On ollut tapana vauvasta asti, ettei M varmaan muuhun oikein tottuiskaan.

Voih, pisto sydämeen, mutta mä en jaksa askarrella yhtään. On niin kuin niin antipuuhaa ollut mulle koko ikäni. Sitten kun Masa oikein kiinnostuu ja kädentaidot kehittyy, voi ollakin ihan kiva yhteinen puuha, muttei ihan vielä.
Ylipäätään Matsku leikkii paljon itsekseen, ja on joskus ihan omassa maailmassaan auto/legoleikeissään, mikä toki sopii äiteelle. Tällä hetkellä meidän yhteinen hauskuus on lastenlaulujen kuuntelu ja tanssiminen Äiti tanssii ja lapset katsoo hoomoilasena "toi on hullu" ;-)

Meillä yöt ollut taas niin vaihtelevia. Anna herää nykyään vähintään kerran, eikä tainnu muulla kuin tissillä. Tassuttelusta saa raivarit. Justiinsa. Nykyisin toimivin kuvio on, että loppuyö Anna nukkuu mun vieressä. On aika ihanaa herätä tytön vierestä aamulla, katselee mua suurin silmin ja hymyilee leveästi . Voiko olla ihanampaa?? Juu, ei ole ikävä töihin.

Ääh, pakko jatkaa muiden hommien parissa. Ois ihan pakko imuroidakin.

Rentoa viikkistä!