A
Aniliini@
Vieras
Heissan!
Riinuskalle onnittelut hyvistä uä-näkymistä a pahoinvoinnin loppumisesta. Onhan se ihan kamalaa, kun on alati oksettava olo. Keljua kyllä se, että sait huolestua turhan takia varhaisultraajan lausahdusta. Heidän pitäisi olla erityisen tarkka sanomisissaan, muistan kuinka pelkäsin itse Viliä odottaessani, kun ultraaja sanoi, että "tällä sikiöllä on aika iso pää". Heti ajattelin, että on jotain suurta vikaa, mutta joo, onhan tuolla edelleen iso pää! =))
No, voihan itku, kun Nasupin tyttönen siellä valvoskelee ja saa vanhempansakin väsyneeksi. Toivottavasti on pian ohimenevää. Kuin myös Linuksen kukkumiset!
Voihan kurja, taas tauteja! Nellalla ties monesko korvatulehdus, ääääh.
Onneksi Nekun muu poppoo säilyi oksutaudilta, Lotan ojennukset nauratti, mutta ihan kamalaa se on, kun pieni joutuu oksentamaan. Ja se vatsanväänne, ihan tuskaa. :/
Molly, täällä kädennostoa, mäkin söin kuurin Viliä odottaessani, kyllähän ne lääkärit oikeanlaiset tropit määrää. Ja Siljaa kun odotin, sairastin influenssan, johon oli _pakko_ ottaa (lääkärin kehotukesta) pari buranaa, oli niin heavya, eikä paljoa parasetamoolit purreet.
Nekku, vuoropäiväkoti on käsittääkseni ympäri vrk:n avoinna oleva, eli vuorotyöläisten lapset saavat öisinkin hoitoa. Ette siis tarvitse!
Melekoset menút Piritan poppoolla, mä olisin ihan hoomoilasena tuollaisen purtavien ääressä. Mutta mahtava juttu, kun oli ihanaista, kaikin puolin!
Keiju, Vilikin oli aikoinaan ihan intona kisuihin, kiljui riemusta nähdessään ja käpälöi kyllä heti, kun lähelle pääsi. Paavo olikin hänen ensimmäisiä sanoja ja muistanette, että kaikki kissat oli hetken paavoja.
Siljaa kiinnostaa enemmän liikkuvainen isoveli kuin laiska kissa.
Ottakaas kuvia Maista lemmikkeineen, olisi ihana nähdä!
Sanelmalla ihana, ihana vatsapallo ja höpsis turvotuksille, sitä on itse niin kriitinen, kun vaakalukemat vatsan kasvaessa nousevat.
Ihanan kirpsakka pakkassää, harmi vaan, kun täällä ei ole lunta juuri nimeksikään. Nurmikolla sen verran, että Vili pääsi kokeilemaan eilen suksiaan ja vähän saatiin rattikelkkailtua. Noo, kauempaa ei siinä olisi voinutkaan istua, - 15 astetta _pakottaa_ liikkumaan. Olin Siljan ja ystäväni kanssa tänään parin tunnin lenkillä, kyllä taas maailma parani, kun sai jutella ihan rauhassa, Vili oli mummin kanssa toisaalla ulkoilemassa. Meillä ei hälle lämpöpussia, joten ei voi istuttaa rattaissa näillä pakkasilla.
Mulla alkoi nyt sitten loppujen raskauskilojen ja joulukilojen karistus, ruokavalio taas muokattu terveellisempään uskoon ja vedin kunnon kinkunsulatusjumpankin tänään. En tykkää käydä missään vedetyssä jumpassa, mutta kotona ihan nastaa. Ja lapsi vuorollaan painona tehostamassa. Kun vaan viitsisi joka pvä..
Meillä oli ihana, ihana uusivuosi, veljeni perheineen oli meillä, heillä samanikäiset lapset kuin meillä. Syötiin tortilloja kaikkine lisukkeineen ja käytiin katsomassa ne kuntamme viimeiset raketit, jotka (lasten) onneksi ammuttiin jo 22. Sitten sain älynväläyksen ja pyysin heitä jäämään yöksi. Heti olivat valmiina, tai veljeni on sellainen kotirotta, että lupasi mennä kotiinsa, mutta vaimonsa lapsineen jäivät meille. Annettiin Vilin ja serkutyttönsä valvoa 23:n, jonka jälkeen maaliman helpoin nukahdus, pienemmät kuukahtivat jo rakettireissulla vaunuihin. Miehet lähtivät pyörähtämään paikallisessa puolen yön tietämillä ja kun mieheni kotiutui, kömpi välittömästi lasten kanssa unille. Me saimme ihanan ja _niiiiiin_ tarpeeseen tulevan, antoisan keskustelu"tuokion" naisten kesken. Juu, huuuuuh, seuraaa päivä tod. nightmare, nimittäin, vaikkei kumottu kuin muutama siideri ja pullo kuoharia, niin havahduimme keskustelussamme siihen, kun serkkuneiti heräsi yöuniltaan 07! Eli asiaa oli, mooooonen tunnin edestä. =) Mä sain nukuttua 07-10, veljenvaimo otti sitten päikkärit tuonnempana. Mutta mä taas kärsin niiden hiivatin liskojeni kanssa koko armaan uv-päivän; rintaa puristi, kurkkua kuristi, pelotti ja ahdisti. En käsitä, miten saan sen aina aikaiseksi, vaikken hirmuisia määriä juo. Fyysinen olotila väsymystä lukuunottamatta mainio. Mutta tuosta tunteiden purusta ja sosiaalisesta virkistymisestä sen sai maksaakin. Mahtijuttu! Suosittelen! Nekku perheineen niitä yökyläilyjä on harrastanutkin.=)
Taloasiasta olitte kyselleet; ääääh, ei vieläkään varmaa päätöstä. Se toinen talo osoittautui sudeksi, ei sitten käyty edes katsomassa, kun miehen kaveri (jonka isoisän omistama ja rakentama talo on) sanoi sen olevan niin huonosti rakennettu, ettei kannata edes harkita. Suurremontti olisi ollut edessä ja kyllä se hintakin sitten puhui sen puolestaan (tai siis vastaan), 90-luvulla rakennettu ja pyynti 80 000. Sijainti ja piha olisivat vaan olleet niin must, että mä hylkäsin sen tasakattotalon haaveistani hetkeksi kokonaan ja kun tuo toinen oli mikä oli, niin ei saatu jotenkin enää sitä fiilistä, mikä silloin välittyi kun sitä "laatikkoa" käytiin katsomassa ja kun sitten pyytävät siitä aika paljon sen ikäiseki taloksi, niin suoria kauppoja emme ainakaan saa aikaiseksi, se siis vielä harkinnassa, että tehdäänkö joku tarjous, kun talo tulee muutaman kk:n kuluttua julkiseen myyntiin.. Mutta se sijainti EI iske. Ei, ei, ei, ei vai..... joo? Plaaaah. Kerron sitten, mihin päädytään, kun saadaan joku päätös aikaiseksi. Rasittavaa!!!! Kumpa olisivat vähän tinkineet, niin ei tarvitsisi vellottaa itseään tässä epätietoisuudessa. Miestä ei stressaa, mua hänenkin edestään.
Meidän autosta hajosi webasto sopivasti näin pakkaskeleillä eikä siinä ole lohkolämmitintä. Vai onko samassa autossa ikinä noita molempia..Tämä tekniikan ihme ei tiedä. Mutta tapaaminen kiinnostaa, jos auto kunnossa! Palataan taasen! Hyvää tätä vuotta! =)))
Riinuskalle onnittelut hyvistä uä-näkymistä a pahoinvoinnin loppumisesta. Onhan se ihan kamalaa, kun on alati oksettava olo. Keljua kyllä se, että sait huolestua turhan takia varhaisultraajan lausahdusta. Heidän pitäisi olla erityisen tarkka sanomisissaan, muistan kuinka pelkäsin itse Viliä odottaessani, kun ultraaja sanoi, että "tällä sikiöllä on aika iso pää". Heti ajattelin, että on jotain suurta vikaa, mutta joo, onhan tuolla edelleen iso pää! =))
No, voihan itku, kun Nasupin tyttönen siellä valvoskelee ja saa vanhempansakin väsyneeksi. Toivottavasti on pian ohimenevää. Kuin myös Linuksen kukkumiset!
Voihan kurja, taas tauteja! Nellalla ties monesko korvatulehdus, ääääh.
Onneksi Nekun muu poppoo säilyi oksutaudilta, Lotan ojennukset nauratti, mutta ihan kamalaa se on, kun pieni joutuu oksentamaan. Ja se vatsanväänne, ihan tuskaa. :/Molly, täällä kädennostoa, mäkin söin kuurin Viliä odottaessani, kyllähän ne lääkärit oikeanlaiset tropit määrää. Ja Siljaa kun odotin, sairastin influenssan, johon oli _pakko_ ottaa (lääkärin kehotukesta) pari buranaa, oli niin heavya, eikä paljoa parasetamoolit purreet.
Nekku, vuoropäiväkoti on käsittääkseni ympäri vrk:n avoinna oleva, eli vuorotyöläisten lapset saavat öisinkin hoitoa. Ette siis tarvitse!
Melekoset menút Piritan poppoolla, mä olisin ihan hoomoilasena tuollaisen purtavien ääressä. Mutta mahtava juttu, kun oli ihanaista, kaikin puolin!
Keiju, Vilikin oli aikoinaan ihan intona kisuihin, kiljui riemusta nähdessään ja käpälöi kyllä heti, kun lähelle pääsi. Paavo olikin hänen ensimmäisiä sanoja ja muistanette, että kaikki kissat oli hetken paavoja.
Siljaa kiinnostaa enemmän liikkuvainen isoveli kuin laiska kissa. Ottakaas kuvia Maista lemmikkeineen, olisi ihana nähdä!
Sanelmalla ihana, ihana vatsapallo ja höpsis turvotuksille, sitä on itse niin kriitinen, kun vaakalukemat vatsan kasvaessa nousevat.
Ihanan kirpsakka pakkassää, harmi vaan, kun täällä ei ole lunta juuri nimeksikään. Nurmikolla sen verran, että Vili pääsi kokeilemaan eilen suksiaan ja vähän saatiin rattikelkkailtua. Noo, kauempaa ei siinä olisi voinutkaan istua, - 15 astetta _pakottaa_ liikkumaan. Olin Siljan ja ystäväni kanssa tänään parin tunnin lenkillä, kyllä taas maailma parani, kun sai jutella ihan rauhassa, Vili oli mummin kanssa toisaalla ulkoilemassa. Meillä ei hälle lämpöpussia, joten ei voi istuttaa rattaissa näillä pakkasilla.
Mulla alkoi nyt sitten loppujen raskauskilojen ja joulukilojen karistus, ruokavalio taas muokattu terveellisempään uskoon ja vedin kunnon kinkunsulatusjumpankin tänään. En tykkää käydä missään vedetyssä jumpassa, mutta kotona ihan nastaa. Ja lapsi vuorollaan painona tehostamassa. Kun vaan viitsisi joka pvä..
Meillä oli ihana, ihana uusivuosi, veljeni perheineen oli meillä, heillä samanikäiset lapset kuin meillä. Syötiin tortilloja kaikkine lisukkeineen ja käytiin katsomassa ne kuntamme viimeiset raketit, jotka (lasten) onneksi ammuttiin jo 22. Sitten sain älynväläyksen ja pyysin heitä jäämään yöksi. Heti olivat valmiina, tai veljeni on sellainen kotirotta, että lupasi mennä kotiinsa, mutta vaimonsa lapsineen jäivät meille. Annettiin Vilin ja serkutyttönsä valvoa 23:n, jonka jälkeen maaliman helpoin nukahdus, pienemmät kuukahtivat jo rakettireissulla vaunuihin. Miehet lähtivät pyörähtämään paikallisessa puolen yön tietämillä ja kun mieheni kotiutui, kömpi välittömästi lasten kanssa unille. Me saimme ihanan ja _niiiiiin_ tarpeeseen tulevan, antoisan keskustelu"tuokion" naisten kesken. Juu, huuuuuh, seuraaa päivä tod. nightmare, nimittäin, vaikkei kumottu kuin muutama siideri ja pullo kuoharia, niin havahduimme keskustelussamme siihen, kun serkkuneiti heräsi yöuniltaan 07! Eli asiaa oli, mooooonen tunnin edestä. =) Mä sain nukuttua 07-10, veljenvaimo otti sitten päikkärit tuonnempana. Mutta mä taas kärsin niiden hiivatin liskojeni kanssa koko armaan uv-päivän; rintaa puristi, kurkkua kuristi, pelotti ja ahdisti. En käsitä, miten saan sen aina aikaiseksi, vaikken hirmuisia määriä juo. Fyysinen olotila väsymystä lukuunottamatta mainio. Mutta tuosta tunteiden purusta ja sosiaalisesta virkistymisestä sen sai maksaakin.
Mahtijuttu! Suosittelen! Nekku perheineen niitä yökyläilyjä on harrastanutkin.=)Taloasiasta olitte kyselleet; ääääh, ei vieläkään varmaa päätöstä. Se toinen talo osoittautui sudeksi, ei sitten käyty edes katsomassa, kun miehen kaveri (jonka isoisän omistama ja rakentama talo on) sanoi sen olevan niin huonosti rakennettu, ettei kannata edes harkita. Suurremontti olisi ollut edessä ja kyllä se hintakin sitten puhui sen puolestaan (tai siis vastaan), 90-luvulla rakennettu ja pyynti 80 000. Sijainti ja piha olisivat vaan olleet niin must, että mä hylkäsin sen tasakattotalon haaveistani hetkeksi kokonaan ja kun tuo toinen oli mikä oli, niin ei saatu jotenkin enää sitä fiilistä, mikä silloin välittyi kun sitä "laatikkoa" käytiin katsomassa ja kun sitten pyytävät siitä aika paljon sen ikäiseki taloksi, niin suoria kauppoja emme ainakaan saa aikaiseksi, se siis vielä harkinnassa, että tehdäänkö joku tarjous, kun talo tulee muutaman kk:n kuluttua julkiseen myyntiin.. Mutta se sijainti EI iske. Ei, ei, ei, ei vai..... joo? Plaaaah. Kerron sitten, mihin päädytään, kun saadaan joku päätös aikaiseksi. Rasittavaa!!!! Kumpa olisivat vähän tinkineet, niin ei tarvitsisi vellottaa itseään tässä epätietoisuudessa. Miestä ei stressaa, mua hänenkin edestään.
Meidän autosta hajosi webasto sopivasti näin pakkaskeleillä eikä siinä ole lohkolämmitintä. Vai onko samassa autossa ikinä noita molempia..Tämä tekniikan ihme ei tiedä. Mutta tapaaminen kiinnostaa, jos auto kunnossa! Palataan taasen! Hyvää tätä vuotta! =)))
