S
V
Vippe
Vieras
M
Murmeli*
Vieras
P
Piritta*
Vieras
Onpas täällä hiljaista. Hui ihan kamalaa Riinuska teidän menetystä ;( Vaikka oli odotettavissa, niin kuolema on aina kamalan lohdutonta, niin lopullista. Osanottoni. Ja paljon tietenkin jaksamista tästä eteenpäin. Miten miehesi voi? Onneksi teillä on toisenne ja Juska!
Huh, tätä hellettä! Ihanaahan se on, mutta on niin painostavan kosteaa, että hiki tulee, kun nostaa jalkaa.
Oli oikein ihana vkloppu. Grillattiin, käytiin lyömässä tennistä, pyöräilemässä ja lenkkeilemässä. Ja niin, oltiin tietty Mamma Miassa. Tykättiin kovasti, etenkin naisäänet oli huippuja. Me istuttiin tosin ihan yläkatsomon yläriveillä (missäs te Gissa ja Tiitu?? Ei näkynyt nuhanenää
, joten niin etäs se paras tunnelma ei oikein ylety. Musiikki kyllä kuului, huh, vähän liian kovalla. Lopussa oli jo varsin riehakas meno, kun lauloivat Waterloon ja Mamma Mian.
Matskulla ja hoitajilla meni hyvin, tosin siinä vaiheessa pojalta meni hermo, kun kiskoivat bodyä pois alakautta... Heh, mua nauratti koko tilanne. Oli kuulemma omituiset hihat, eikä käsiä saanut millään pois. Vaikka mun mielestä se body on ihan superlöysä. No harjoituksen puutetta
Sande, Nekku ja Kata taitavatkin treffata tänään. Me jäätiin suosiolla tänne kotikulmille, oli sen verran ohjelmaa vkloppuna, että annan suosiolla pojan nukkua pitkät päikät.
Mitenkäs muiden vkloppu sujui? Eilen oli jo niin helteinen päivä. Ihan mahtavaa. Me katettiin brunssi parvekkeelle ja paistateltiin pitkään, ol hianoo. Tosin pyöräreissulla mua pikkasen ihmetytti, miten vanhemmat pukee lapsiaan noinkin aurinkoisella ja kuumalla kelillä. Yksi lapsi istui pyöräistuimessa Reiman ulkoiluhaalarissa, lenkkareissa ja kypärän alla oli kypärähattu. Hui, on mahtanut olla kuuma!
Stellalta piti kysyä, että nukkuuko Leo ulkona vai sisällä päikät? Aloin vaan miettiä, että missä vaiheessa lapsi alkaa nukkua sisällä p-uniaan. Öö, vai onko sillä niin väliä...Matsku meinaan nukkuu tosi hyvin ulkona ja sopii vielä ihan hyvin vaunuihin, kun jalkatuen voi säätää pitemmäksi.
Ughhh, on kyllä taas maanantai-angsti tästä kaikesta vkl-syömisestä. Meidän vklopun mozzarella-feta-kulutus on aika infernaalista, ja kaipa sekin rasva johonkin kertyy. Me vaan niin rakastetaan noita juustoja, ja ne menee missä vain, lihan päällä, salaatissa, paahtoleivän päällä....Ja teinhän mä myös mudcaken! Kiitos vaan Keiju taannoisesta vinkistä =)) Otin tosin ohjeen Olivia-lehdestä. Oli taivaallista vaniljajäätelön kanssa.
Jassoo, kai se pitää lähtä vessaa putsaamaan...inhaa...
Huh, tätä hellettä! Ihanaahan se on, mutta on niin painostavan kosteaa, että hiki tulee, kun nostaa jalkaa.
Oli oikein ihana vkloppu. Grillattiin, käytiin lyömässä tennistä, pyöräilemässä ja lenkkeilemässä. Ja niin, oltiin tietty Mamma Miassa. Tykättiin kovasti, etenkin naisäänet oli huippuja. Me istuttiin tosin ihan yläkatsomon yläriveillä (missäs te Gissa ja Tiitu?? Ei näkynyt nuhanenää
, joten niin etäs se paras tunnelma ei oikein ylety. Musiikki kyllä kuului, huh, vähän liian kovalla. Lopussa oli jo varsin riehakas meno, kun lauloivat Waterloon ja Mamma Mian.Matskulla ja hoitajilla meni hyvin, tosin siinä vaiheessa pojalta meni hermo, kun kiskoivat bodyä pois alakautta... Heh, mua nauratti koko tilanne. Oli kuulemma omituiset hihat, eikä käsiä saanut millään pois. Vaikka mun mielestä se body on ihan superlöysä. No harjoituksen puutetta
Sande, Nekku ja Kata taitavatkin treffata tänään. Me jäätiin suosiolla tänne kotikulmille, oli sen verran ohjelmaa vkloppuna, että annan suosiolla pojan nukkua pitkät päikät.
Mitenkäs muiden vkloppu sujui? Eilen oli jo niin helteinen päivä. Ihan mahtavaa. Me katettiin brunssi parvekkeelle ja paistateltiin pitkään, ol hianoo. Tosin pyöräreissulla mua pikkasen ihmetytti, miten vanhemmat pukee lapsiaan noinkin aurinkoisella ja kuumalla kelillä. Yksi lapsi istui pyöräistuimessa Reiman ulkoiluhaalarissa, lenkkareissa ja kypärän alla oli kypärähattu. Hui, on mahtanut olla kuuma!
Stellalta piti kysyä, että nukkuuko Leo ulkona vai sisällä päikät? Aloin vaan miettiä, että missä vaiheessa lapsi alkaa nukkua sisällä p-uniaan. Öö, vai onko sillä niin väliä...Matsku meinaan nukkuu tosi hyvin ulkona ja sopii vielä ihan hyvin vaunuihin, kun jalkatuen voi säätää pitemmäksi.
Ughhh, on kyllä taas maanantai-angsti tästä kaikesta vkl-syömisestä. Meidän vklopun mozzarella-feta-kulutus on aika infernaalista, ja kaipa sekin rasva johonkin kertyy. Me vaan niin rakastetaan noita juustoja, ja ne menee missä vain, lihan päällä, salaatissa, paahtoleivän päällä....Ja teinhän mä myös mudcaken! Kiitos vaan Keiju taannoisesta vinkistä =)) Otin tosin ohjeen Olivia-lehdestä. Oli taivaallista vaniljajäätelön kanssa.
Jassoo, kai se pitää lähtä vessaa putsaamaan...inhaa...
G
gissa
Vieras
Piritta, ei sitten tosiaan nähty. Mä olin ihan varma että olette siellä alhaalla, kun mekin oltiin siellä piippuhyllyllä Aika lähellä reunaa kuitenkin, eli ei ihan ylhäällä. Kyllä mä vähän koitin katsella ympärilleni, mutta ei kukaan näyttänyt tutulta. Musta esitys oli ihan ok, varmaan olisi pienemmässä tilassa päässyt enemmän edukseen. Musiikki tietysti oli hyvää Loppu oli paras, kun yleisökin vähän innostui! Mä maksoin lipusta vain 20 , kun firma maksoi loput ja musta se oli ihan sopiva. Täysi hinta ois ollut vähän liikaa, varsinkin kun tulee tuota matkaakin. Harmi, ois ollut hauska törmätä
Voih, mudcake... ehkä munkin pitäisi jo leipoa sitä, on ollut pitkään suunnitelmissa!
Aika lähellä reunaa kuitenkin, eli ei ihan ylhäällä. Kyllä mä vähän koitin katsella ympärilleni, mutta ei kukaan näyttänyt tutulta. Musta esitys oli ihan ok, varmaan olisi pienemmässä tilassa päässyt enemmän edukseen. Musiikki tietysti oli hyvää Loppu oli paras, kun yleisökin vähän innostui! Mä maksoin lipusta vain 20 , kun firma maksoi loput ja musta se oli ihan sopiva. Täysi hinta ois ollut vähän liikaa, varsinkin kun tulee tuota matkaakin. Harmi, ois ollut hauska törmätä Voih, mudcake... ehkä munkin pitäisi jo leipoa sitä, on ollut pitkään suunnitelmissa!
M
Mariska*
Vieras
Huh, hellettä.
Vaatetus senkun vaan vähenee..heh kohta mä istuskelen nakuna kirjoittelemassa täällä...
Mä oon välillä nukuttanut Samua sisälläkin ihan sen takia että tottuu muuhunkin kun rattaissa nukuttuihin päikkäreihin. Mun ystävän tytär lopetti miltei kokonaan päikkäreiden nukkumisen silloin kun rattaat kävivät pieneksi muistaakseni 1½-2 vuotiaana ja unet oli siirrettävä sisälle..oli "koomisen" näköistä kun umpiväsynyt kiukkupussi pakkonukutettiin sitten lopppujenlopuksi rattaisiin josta vaan jalat rötköttivät pihalla kun tyttö oli jo niin pitkä..
Kiitos Sandemanille ihanasta Iineksen kuvasta...suloinen!
Äh, olihan mulla muutakin...mutten nyt taas muista..
Taidan lähteä puutarhaa kuokkimaan, siirrän yhden pienen tuomen eri paikkaan kasvamaan.
Vaatetus senkun vaan vähenee..heh kohta mä istuskelen nakuna kirjoittelemassa täällä...
Mä oon välillä nukuttanut Samua sisälläkin ihan sen takia että tottuu muuhunkin kun rattaissa nukuttuihin päikkäreihin. Mun ystävän tytär lopetti miltei kokonaan päikkäreiden nukkumisen silloin kun rattaat kävivät pieneksi muistaakseni 1½-2 vuotiaana ja unet oli siirrettävä sisälle..oli "koomisen" näköistä kun umpiväsynyt kiukkupussi pakkonukutettiin sitten lopppujenlopuksi rattaisiin josta vaan jalat rötköttivät pihalla kun tyttö oli jo niin pitkä..
Kiitos Sandemanille ihanasta Iineksen kuvasta...suloinen!
Äh, olihan mulla muutakin...mutten nyt taas muista..
Taidan lähteä puutarhaa kuokkimaan, siirrän yhden pienen tuomen eri paikkaan kasvamaan.
M
Murmeli*
Vieras
Hei vaan!
Onpa tosiaan hiljaista! Meilläkin on ollut aika hidas aamu, en olisi millään jaksanut nousta ja loikoiltiinkin Maijan kanssa kymmeneen asti sängyssä. Taitaa olla viikonlopun reissun väsymystä tai jotain.
Täällä ei tosiaan ole hellettä, vaan vettä sataa. Oli aikas kostea kauppareissu, onneksi on vaunuissa sadesuoja ja äidillä sadetakki! Nyt näyttää sade taukoavan, ehkä pääsen kuitenkin vähän puuhastelemaan pihalle.
Oltiin tosiaan lauantaina häissä. Turussa satoi koko päivän, mutta juuri iltaa kohden alkoi kirkastua. Kirkkoon lähdettäessä oli sitten jo tosi kaunista ja aurinkoista, ja hieno ilma oli illallakin. Maija hermostui heti kirkossa kun hääpari tuli sisään, sai siis vihkiseremonian ajan olla isänsä kanssa pihalla. Muutenkin Maija oli kyllä aika levoton, johtui varmaan siitä että juhlapaikassa oli iso ja korkea sali, paljon väkeä ja aika sellaista kaikuvaa hälyä, joka hermostutti. Onneksi otettiin vaunut mukaan, niin Maija sai välillä sitten käydä torkkumassa siellä. Tosi hauskat häät oli! Eilen sitten käytiin vanhempien maalla, keräilin sieltä kasveja istutettavaksi omaan pihaan, saa nähdä lähtevätkö kasvamaan. Veljen perhettäkin nähtiin, heille on tulossa marraskuussa toinen vauva eli Maija saa uuden serkun!
Oliko täällä muuten veneilijöitä? Me hankittiin talvella osuus purjeveneestä ja tällä viikolla päästään viimein purjehtimaan. Mä olen kyllä purjehtinut paljonkin, mutta en tällä paatilla enkä järvellä, mies ei juuri lainkaan. Jännittää kyllä lähteä Maijan kanssa, eikä varmaan ihan alkuun ihan kolmistan uskaltaudutakaan vesille. Onko kellään hyviä vinkkejä vauvan veneessäoloon? Pelastusliivit meillä on, mutta olen miettinyt esim. kantoliinasta jotain kiikkua, jossa Maija voisi torkkua.
Riinuskalle vielä toivottelen kovasti jaksamista uuteen viikkoon!
Ja muillekin mukavaa maanantaita, tulkaahan linjoille.
Onpa tosiaan hiljaista! Meilläkin on ollut aika hidas aamu, en olisi millään jaksanut nousta ja loikoiltiinkin Maijan kanssa kymmeneen asti sängyssä. Taitaa olla viikonlopun reissun väsymystä tai jotain.
Täällä ei tosiaan ole hellettä, vaan vettä sataa. Oli aikas kostea kauppareissu, onneksi on vaunuissa sadesuoja ja äidillä sadetakki! Nyt näyttää sade taukoavan, ehkä pääsen kuitenkin vähän puuhastelemaan pihalle.
Oltiin tosiaan lauantaina häissä. Turussa satoi koko päivän, mutta juuri iltaa kohden alkoi kirkastua. Kirkkoon lähdettäessä oli sitten jo tosi kaunista ja aurinkoista, ja hieno ilma oli illallakin. Maija hermostui heti kirkossa kun hääpari tuli sisään, sai siis vihkiseremonian ajan olla isänsä kanssa pihalla. Muutenkin Maija oli kyllä aika levoton, johtui varmaan siitä että juhlapaikassa oli iso ja korkea sali, paljon väkeä ja aika sellaista kaikuvaa hälyä, joka hermostutti. Onneksi otettiin vaunut mukaan, niin Maija sai välillä sitten käydä torkkumassa siellä. Tosi hauskat häät oli! Eilen sitten käytiin vanhempien maalla, keräilin sieltä kasveja istutettavaksi omaan pihaan, saa nähdä lähtevätkö kasvamaan. Veljen perhettäkin nähtiin, heille on tulossa marraskuussa toinen vauva eli Maija saa uuden serkun!
Oliko täällä muuten veneilijöitä? Me hankittiin talvella osuus purjeveneestä ja tällä viikolla päästään viimein purjehtimaan. Mä olen kyllä purjehtinut paljonkin, mutta en tällä paatilla enkä järvellä, mies ei juuri lainkaan. Jännittää kyllä lähteä Maijan kanssa, eikä varmaan ihan alkuun ihan kolmistan uskaltaudutakaan vesille. Onko kellään hyviä vinkkejä vauvan veneessäoloon? Pelastusliivit meillä on, mutta olen miettinyt esim. kantoliinasta jotain kiikkua, jossa Maija voisi torkkua.
Riinuskalle vielä toivottelen kovasti jaksamista uuteen viikkoon!
Ja muillekin mukavaa maanantaita, tulkaahan linjoille.
A
Aniliini#
Vieras
Moikka! Apeus on vissiinkin iskenyt koko joukkoomme Riinuskan perheen menetyksen vuoksi, kun on melkoisen hiljaista..
Onnittelut Ilonalle ensiaskelista, kohta se neiti mennä viipottaa juoksujalkaa!
Ja Vanessalle ensi hekotuksesta, sen on _niiiin_ ihanaa, kun oma lapsi kikattaa (tai tottakai hyvän tuulen tuovaa muidenkin lapsukaisten nauru). Mulla on tekstariäänenä Vilin naurua, joka kerta hymyilyttää, kun puhelin "piippaa". =)
Meilläkin ihana vkl, lauantaina tehtiin pihahommia, mä innostuin taas hieman tuosta puutarhanhoidosta, mutta suosiolla jätän keskustelun Mariskan ja muiden viherpeukkujen väliseksi, kun en kys. aiheesta mitään ymmärrä, kunhan vähän kyykin perennapenkistä rikkaruohot, istutin äitienpäiväruusun "etupenkkiin" ja haravoin ruohonjämät, jotka leikkuri taakseen jätti. Siinähän sitä!
La-illalla mies oli varpajaisissa, ottivat sitten viskiä tuplana ja moneen kertaan, syntyihän perheeseen kaksoset. Mulla oli raskaana oleva ystäväni seuralaisenani, nautittiin Aino-jädestä ja puhua lärpätettiin yömyöhään saakka.
Mies kotiutui kolmen tienoilla, tunki mun viereen "väärälle" puolelle sänkyä, siis ihan reunalle ja putosi meidän sängyn ja pinniksen väliin ja jumiutui hetkeksi sinne. Nauraa käkätti ihan vääränä, Vili kumma kyllä ei havahtunut. Että hieman änkyröissä, mutta mikäs siinä, kun mopo ei kuitenkaan ihan karannut.
Eilen grillailtiin (taas ihania kasvisnyyttejä ja possua) ja oleiltiin vaan keskenämme, sisällä ja ulkona. Kävästiin pikaisesti terassilla jädellä ja mies korjaavalla olusella, Vili-ressu ei saanut nautittavakseen kuin raikasta vettä.
Nyt on jotenkin niin ihanaa aikaa, kun Vilillä ja isällään on todellista seuraa toisistaan (muistelen sitä pikkuvauva-aikaa, kun miehelle pukkas jotain vauvakriisiä ja mennä huiteli baarissa melko usein lauantaisin..) ja tuntuu, että miedän suhteeseenkin on tullut uusi kipinä jostain, vaikkei vanhakaan ollut sammunut, niin nyt tuntuu niiiiin ihanalta. Ja uutta roihua toi sekin, kun heivasin ne kehumani Nuva Ringit jorpakkoon, taas himottaa. *Ja punastuttaa.* Ja tää kevät/kesä!!!! =))
Nekku, kyselit taannoin Vilin etenemistyylistä, just nappiarvaus; konttaa ja kovaa! Tai ei ihan perinteisellä tyylillä, vaan ottaa toisella jalalla kyykkyaskeleen, kuin joku pikkuoranki. Saa nääs ilmeisemmin lisää vauhtia. Nousee pystyyn jokaista tukea vasten ja seisoo (epähuomiossa) aikas hyvin jo ilman tukea, tosin kun huomaa sen, niin pudottautuu äkkiä pyrstölleen. Toivon mukaan etenemismuoto pysyy konttaamistasolla vielä hetken.
Vili nukkuu myös Matiaksen tavoin aina vaunupäikkärit (ellei olla autolla liikeellä) sisällä on aikas turhauttavaa koittaa laittaa nukkumaan päivällä. Mikä kumma siinä on, vaikka makkarin pimentää, niin uni ei tule siellä silmään kuin vasta illan tullen. Tai en ole kyllä aikoihin kokeillutkaan, kun nukahtaa vaunuihin hetimiten. Ja nyt vielä helpottaa kun ei tarvii pukea juurikaan.
Piritta, Vilillä oli eilen lyhythihainen body ja verkkapuku, oli ihan selästä nihkeä, kun otin takin pois. Aurinko ei täällä paistanut, vaikka oli lämmin, liekö siitä sain vaikutelman, että on viileämpi. Mutta en sentään haalaria pukenut.
Hih, nauratti bodyn riisuminen väärää kautta.
Lenkkipolku kutsuu, jotta vkl:n jätskit sulaa. Kaatuukohan mun painonpudotus kesän aikana, olen nyt sen verran jätskin lumoissa. No, vain viikonloppuisin, muuten pistän himoilleni kampoihin! =)
Onnittelut Ilonalle ensiaskelista, kohta se neiti mennä viipottaa juoksujalkaa!
Ja Vanessalle ensi hekotuksesta, sen on _niiiin_ ihanaa, kun oma lapsi kikattaa (tai tottakai hyvän tuulen tuovaa muidenkin lapsukaisten nauru). Mulla on tekstariäänenä Vilin naurua, joka kerta hymyilyttää, kun puhelin "piippaa". =)
Meilläkin ihana vkl, lauantaina tehtiin pihahommia, mä innostuin taas hieman tuosta puutarhanhoidosta, mutta suosiolla jätän keskustelun Mariskan ja muiden viherpeukkujen väliseksi, kun en kys. aiheesta mitään ymmärrä, kunhan vähän kyykin perennapenkistä rikkaruohot, istutin äitienpäiväruusun "etupenkkiin" ja haravoin ruohonjämät, jotka leikkuri taakseen jätti. Siinähän sitä!
La-illalla mies oli varpajaisissa, ottivat sitten viskiä tuplana ja moneen kertaan, syntyihän perheeseen kaksoset. Mulla oli raskaana oleva ystäväni seuralaisenani, nautittiin Aino-jädestä ja puhua lärpätettiin yömyöhään saakka.
Mies kotiutui kolmen tienoilla, tunki mun viereen "väärälle" puolelle sänkyä, siis ihan reunalle ja putosi meidän sängyn ja pinniksen väliin ja jumiutui hetkeksi sinne. Nauraa käkätti ihan vääränä, Vili kumma kyllä ei havahtunut. Että hieman änkyröissä, mutta mikäs siinä, kun mopo ei kuitenkaan ihan karannut.
Eilen grillailtiin (taas ihania kasvisnyyttejä ja possua) ja oleiltiin vaan keskenämme, sisällä ja ulkona. Kävästiin pikaisesti terassilla jädellä ja mies korjaavalla olusella, Vili-ressu ei saanut nautittavakseen kuin raikasta vettä.
Nyt on jotenkin niin ihanaa aikaa, kun Vilillä ja isällään on todellista seuraa toisistaan (muistelen sitä pikkuvauva-aikaa, kun miehelle pukkas jotain vauvakriisiä ja mennä huiteli baarissa melko usein lauantaisin..) ja tuntuu, että miedän suhteeseenkin on tullut uusi kipinä jostain, vaikkei vanhakaan ollut sammunut, niin nyt tuntuu niiiiin ihanalta. Ja uutta roihua toi sekin, kun heivasin ne kehumani Nuva Ringit jorpakkoon, taas himottaa. *Ja punastuttaa.* Ja tää kevät/kesä!!!! =))
Nekku, kyselit taannoin Vilin etenemistyylistä, just nappiarvaus; konttaa ja kovaa! Tai ei ihan perinteisellä tyylillä, vaan ottaa toisella jalalla kyykkyaskeleen, kuin joku pikkuoranki. Saa nääs ilmeisemmin lisää vauhtia. Nousee pystyyn jokaista tukea vasten ja seisoo (epähuomiossa) aikas hyvin jo ilman tukea, tosin kun huomaa sen, niin pudottautuu äkkiä pyrstölleen. Toivon mukaan etenemismuoto pysyy konttaamistasolla vielä hetken.
Vili nukkuu myös Matiaksen tavoin aina vaunupäikkärit (ellei olla autolla liikeellä) sisällä on aikas turhauttavaa koittaa laittaa nukkumaan päivällä. Mikä kumma siinä on, vaikka makkarin pimentää, niin uni ei tule siellä silmään kuin vasta illan tullen. Tai en ole kyllä aikoihin kokeillutkaan, kun nukahtaa vaunuihin hetimiten. Ja nyt vielä helpottaa kun ei tarvii pukea juurikaan.
Piritta, Vilillä oli eilen lyhythihainen body ja verkkapuku, oli ihan selästä nihkeä, kun otin takin pois. Aurinko ei täällä paistanut, vaikka oli lämmin, liekö siitä sain vaikutelman, että on viileämpi. Mutta en sentään haalaria pukenut.
Hih, nauratti bodyn riisuminen väärää kautta.
Lenkkipolku kutsuu, jotta vkl:n jätskit sulaa. Kaatuukohan mun painonpudotus kesän aikana, olen nyt sen verran jätskin lumoissa. No, vain viikonloppuisin, muuten pistän himoilleni kampoihin! =)
A
Aniliini#
Vieras
N
Nekku*
Vieras
Hikistä iltaa! Täällä etelässä on kyllä eilen ja tänään tarjennut. Keli tavallaan yllätti. Ja samaa olen katsonut kuin P:kin, monilla erityisesti vauvaikäisillä ihan järkysti päällä. Lotta oli pää hiestä märkä, kun päästiin kotiin, vaikka hällä oli tänään päällä vain t-paita ja pellavahousut.
Tänään tosiaan kaffiteltiin Sanden ja Katan kanssa. Tavattiin siis Iines ekaa kertaa. Ihana, pieni ja tyytyväinen ihminen! Miten sen unohtaakin, kuinka nopeasti kasvavat, hui. Vane on kyllä valloittava tapaus ja I:n rinnalla jo niin iso tyttö. Suurin silmin katselee maailman ihmeitä.
Riinuskan perhe on ollut ajatuksissa paljon. Tuntuu niin epäreilulta, että terveelle, nuorelle ihmiselle tulee tuollainen äkkilähtö. Vielä olisi ollut monta vuosikymmentä edessä. Miten miehesi? Surkaa niin kuin surettaa; jos surua yrittää paeta, löytää kyllä tiensä myöhemmin ulos jotakin reittiä.
Sitten taas positiivisempiin juttuihin Nauroin täällä ääneen, kun kuvittelin Masan hermostumista bodya riisuttaessa. Jotenkin vain näen sen tilanteen, kun mr. Lunkikin hermostuu. ;-D Lottakin oli vklna hoidossa jokusen tunnin mun siskolla ja oli ollut siellä tohkeissaan serkkujen touhuja ihaillen.
Ai niin, L on herännyt kahtena aamuna vasta klo 8 jälkeen ja nukkunut sitten vain 2 x 30-45 min päikät. Mikähän lie vaihe taas.
Aniliinin tapaisia peruspuutarhajuttuja ahkeroin minäkin viikonloppuna. Ajoin nurtsin, haravoin, kesäkukat multiin jne. Minkäsvärisiä kukkia laitatte? Mulle tuli tosi, tosi vaalean vaaleanpunaisia pelargonioita. (Sandelle taas yöks ) Olisin ottanut oransseja mutta ei ollut. Gosh, mun darling yli 10 v. vanha, runsaasti lojumista osakseen saanut kansituoli rutisi alla eilen, kangas pettää! Tarttis varmaan lopettaa herkkujen ahtaminen ja hankkia tosin kyllä uusi tuolikin. Keiju, herneenversot on jo salaattivalmista tavaraa! Nami, nami.
Jotenkin näen silmissäni myös A:n miehen tipahtaneena sinne sängyn väliin Koomista. Sattuuhan noita. Mulla olisi loppunut huumori siinä vaiheessa, jos lapsi olisi herännyt. Joten onneksi Vili jatkoi uniaan.
Pukkaa lentsua meikäläisellä. Höh. Onko Leo jo terveiden kirjoissa? Nyt lähden hikoilemaan yläkertaan, kun L:kin kuuluu nukahtaneen. Palataan.
Tänään tosiaan kaffiteltiin Sanden ja Katan kanssa. Tavattiin siis Iines ekaa kertaa. Ihana, pieni ja tyytyväinen ihminen! Miten sen unohtaakin, kuinka nopeasti kasvavat, hui. Vane on kyllä valloittava tapaus ja I:n rinnalla jo niin iso tyttö. Suurin silmin katselee maailman ihmeitä.
Riinuskan perhe on ollut ajatuksissa paljon. Tuntuu niin epäreilulta, että terveelle, nuorelle ihmiselle tulee tuollainen äkkilähtö. Vielä olisi ollut monta vuosikymmentä edessä. Miten miehesi? Surkaa niin kuin surettaa; jos surua yrittää paeta, löytää kyllä tiensä myöhemmin ulos jotakin reittiä.
Sitten taas positiivisempiin juttuihin Nauroin täällä ääneen, kun kuvittelin Masan hermostumista bodya riisuttaessa. Jotenkin vain näen sen tilanteen, kun mr. Lunkikin hermostuu. ;-D Lottakin oli vklna hoidossa jokusen tunnin mun siskolla ja oli ollut siellä tohkeissaan serkkujen touhuja ihaillen.
Ai niin, L on herännyt kahtena aamuna vasta klo 8 jälkeen ja nukkunut sitten vain 2 x 30-45 min päikät. Mikähän lie vaihe taas.
Aniliinin tapaisia peruspuutarhajuttuja ahkeroin minäkin viikonloppuna. Ajoin nurtsin, haravoin, kesäkukat multiin jne. Minkäsvärisiä kukkia laitatte? Mulle tuli tosi, tosi vaalean vaaleanpunaisia pelargonioita. (Sandelle taas yöks ) Olisin ottanut oransseja mutta ei ollut. Gosh, mun darling yli 10 v. vanha, runsaasti lojumista osakseen saanut kansituoli rutisi alla eilen, kangas pettää! Tarttis varmaan lopettaa herkkujen ahtaminen ja hankkia tosin kyllä uusi tuolikin. Keiju, herneenversot on jo salaattivalmista tavaraa! Nami, nami.
Jotenkin näen silmissäni myös A:n miehen tipahtaneena sinne sängyn väliin Koomista. Sattuuhan noita. Mulla olisi loppunut huumori siinä vaiheessa, jos lapsi olisi herännyt. Joten onneksi Vili jatkoi uniaan.
Pukkaa lentsua meikäläisellä. Höh. Onko Leo jo terveiden kirjoissa? Nyt lähden hikoilemaan yläkertaan, kun L:kin kuuluu nukahtaneen. Palataan.
K
Kirppu*
Vieras
Huomenta!
Taas näitä omituisia kirjoitusaikoja Masu ahdistaa ja yöunet kärsii... korvataan sitten pitkillä päikkäreillä.
Riinuskalle osanotto suruun. Aikaa asian ymmärtäminen ja toipuminen vie, onneksi olette toinen toistenne tukena. Juskalle olisi kyllä toivonut mummin vielä olevan mukana arjessa, nyt ei taida juurikaan muistoja jäädä pikkumiehelle. Jaksamista teille!
Oma isäni kuoli juuri 50v. täytettyään, ihan yllättäin ja suru oli valtava. Ja niin kuin sanotaan ensimmäinen vuosi ja perinteisiksi muodostuneet jutut esim. juhlapyhät on niitä vaikeimpia etappeja. Ajan kanssa suru muuttaa muotoaan ja jäljelle jää muistot.
Olihan täällä hauskojakin kuulumisia mm. Mattiksen bodyn riisuminen ja Aniliinin miehen koomailut))
Alkaakohan Lode siirtyä yksille unille. Meillä parit lyhyet torkut enteili yksille siirtymistä. Sitten kun yksille unille saatiin, niin unet piteni puoleentoista-pariin tuntiin. Viltsun unet siirtyi viime alkutalven aikaan sisälle (eli ikää vuosi ja rapiat), kun ei kärryihin enää sopinut.
Tampereen tapaaminen houkuttaa kovasti. Saa nähdä miten käy, olenkohan vielä yhdessä koossa. Suppareita tulee jo melkoisesti ja tässä eräs ilta tuumasinkin, että jokohan ois lähtö. Mutta ohihan ne sitten meni. Pihatöitä olen yrittänyt raivokkaasti tehdä, että olisi kaikki sitten "valmista" (eihän tuosta valmista tule koskaan), kun vauva tulee maailmaan. Vattu- ja kasvimaa ollaan saatu tehtyä, samoin kukkapenkit alkaa olla pian kuosissaan. Nyt työmaana on kivipolku kellarille ja kesäkukkien istuttelu. Meillä on tänä kesänä etupihalla puna-valkoiset kukat (pelargonioita, petunioita, markettoja ja lumihiutaleita), takapihan terassilla runkomarkettoja ja sinisiä orvokkeja. Pelkään vaan, että käyn laitoksella vääntämässä neidin maailmaan, kukaan ei kastele kukkia ja kaikki on kuolleet kun kotiin tullaan. Pitää tehdä joku diili muksujen kanssa sopivasta summasta, niin kastelu ehkä hoituu. Meillä Viljami on ihan intona pihatouhuista, keräilee pikkuämpäriin kaikenlaisia ötököitä ja ihmettelee niitä Ukkeli luikahtaa pihalle aina kun silmä välttää.
Kiva oli lukea kommentit Mamma Miasta. Ollaan miehen kanssa perjantaina menossa katsomaan. Saatiin paikat tokariviltä. Kyllähän nuo maksoi, mutta aika harvoin tulee missään käytyäkään.
Me oltiin vkl:na kummipojan ristiäisissä Hgissä ja samalla ystäväni järjesti yllärihäät. Hormonit varmaan teki tepposiaan mulle ja ulvoin molemmat toimitukset, meni jo vähän noloksi se tuherrus.
Mitäköhän piti muuten kommentoida. Taitaa tulla aika omanapaista vuodatusta. Tekisi mieli kertoilla muutenkin kotokuulumisia, muttei täällä foorumissa voi. On ollut jos jonkinlaista actionia, lähinnä ei toivottua... ja käynyt välillä mielessä ajatus, että lyön tämän duunin kanssa hanskat tiskiin. Mutta eiköhän asiat ajastaan suttaannu
Nyt taidan hilpaista jääkaapin kautta vielä pötköttelemään. Jos vielä vähän saisi unta ennen kuin pistän puurokattilan tulille
Taas näitä omituisia kirjoitusaikoja
Masu ahdistaa ja yöunet kärsii... korvataan sitten pitkillä päikkäreillä.Riinuskalle osanotto suruun. Aikaa asian ymmärtäminen ja toipuminen vie, onneksi olette toinen toistenne tukena. Juskalle olisi kyllä toivonut mummin vielä olevan mukana arjessa, nyt ei taida juurikaan muistoja jäädä pikkumiehelle. Jaksamista teille!
Oma isäni kuoli juuri 50v. täytettyään, ihan yllättäin ja suru oli valtava. Ja niin kuin sanotaan ensimmäinen vuosi ja perinteisiksi muodostuneet jutut esim. juhlapyhät on niitä vaikeimpia etappeja. Ajan kanssa suru muuttaa muotoaan ja jäljelle jää muistot.
Olihan täällä hauskojakin kuulumisia mm. Mattiksen bodyn riisuminen ja Aniliinin miehen koomailut
)) Alkaakohan Lode siirtyä yksille unille. Meillä parit lyhyet torkut enteili yksille siirtymistä. Sitten kun yksille unille saatiin, niin unet piteni puoleentoista-pariin tuntiin. Viltsun unet siirtyi viime alkutalven aikaan sisälle (eli ikää vuosi ja rapiat), kun ei kärryihin enää sopinut.
Tampereen tapaaminen houkuttaa kovasti. Saa nähdä miten käy, olenkohan vielä yhdessä koossa. Suppareita tulee jo melkoisesti ja tässä eräs ilta tuumasinkin, että jokohan ois lähtö. Mutta ohihan ne sitten meni. Pihatöitä olen yrittänyt raivokkaasti tehdä, että olisi kaikki sitten "valmista" (eihän tuosta valmista tule koskaan), kun vauva tulee maailmaan. Vattu- ja kasvimaa ollaan saatu tehtyä, samoin kukkapenkit alkaa olla pian kuosissaan. Nyt työmaana on kivipolku kellarille ja kesäkukkien istuttelu. Meillä on tänä kesänä etupihalla puna-valkoiset kukat (pelargonioita, petunioita, markettoja ja lumihiutaleita), takapihan terassilla runkomarkettoja ja sinisiä orvokkeja. Pelkään vaan, että käyn laitoksella vääntämässä neidin maailmaan, kukaan ei kastele kukkia ja kaikki on kuolleet kun kotiin tullaan. Pitää tehdä joku diili muksujen kanssa sopivasta summasta, niin kastelu ehkä hoituu. Meillä Viljami on ihan intona pihatouhuista, keräilee pikkuämpäriin kaikenlaisia ötököitä ja ihmettelee niitä
Ukkeli luikahtaa pihalle aina kun silmä välttää.Kiva oli lukea kommentit Mamma Miasta. Ollaan miehen kanssa perjantaina menossa katsomaan. Saatiin paikat tokariviltä. Kyllähän nuo maksoi, mutta aika harvoin tulee missään käytyäkään.
Me oltiin vkl:na kummipojan ristiäisissä Hgissä ja samalla ystäväni järjesti yllärihäät. Hormonit varmaan teki tepposiaan mulle ja ulvoin molemmat toimitukset, meni jo vähän noloksi se tuherrus.
Mitäköhän piti muuten kommentoida. Taitaa tulla aika omanapaista vuodatusta. Tekisi mieli kertoilla muutenkin kotokuulumisia, muttei täällä foorumissa voi. On ollut jos jonkinlaista actionia, lähinnä ei toivottua... ja käynyt välillä mielessä ajatus, että lyön tämän duunin kanssa hanskat tiskiin. Mutta eiköhän asiat ajastaan suttaannu
Nyt taidan hilpaista jääkaapin kautta vielä pötköttelemään. Jos vielä vähän saisi unta ennen kuin pistän puurokattilan tulille
S
Stella*
Vieras
Hei vain! Kiva kun Kirppu kävit kirjoittelemassa kuulumisia. Olisi mielenkiintoista kuulla tuosta duunipuolestasikin, joten toivotaan, että pääset Tampereelle. Tapaaminen on kyllä jo melko lähellä sun laskettua päivää, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Mites sulla oli aiempien raskauksien kohdalla, tulivatko vauvat ajallaan, etukäteen vai myöhässä?
Leo on nyt toipunut. Perjantai-lauantain oksenteli ja oli 39 asteen kuumeessa ja sunnuntaina sitten ripuloi. Eilen alkoi olla jo oma itsensä muuten paitsi syömisten osalta. Koko päivänä söi vain mustikkakeittoa, hiukan leipää ja yhden marjapiltin. Mies piti eilisen saikkua, kun vatsa väänsi, mutta minä taisin (kopkop) säästyä taudilta tällä kertaa.
Täällä Tampereen seudulla on ollut melko painostavaa säiden puolesta. Melko lämmintä kyllä, mutta ukkosta ja sadetta on ilmassa. Aurinko ei ole paljon näyttäytynyt pilvimassan keskeltä.
Mä tein jo viime kesänä tuon huomion, että jotkut pukevat lasten päälle hirveän paljon vaatteita, vaikka ainakin meillä neuvola kehottaa tekemään juuri päinvastoin. Voihan lapsen suojata auringolta pitämällä varjossa. Leo nukkui päikkäreitä viime kesänä vaunuissa pelkissä vaipoissa ja muutenkin pidettiin aika paljon esim. t-paitoja, vaikka moni sanoi, että ne ovat vauvalla turhia. Enpä sanoisi niin, kun helle oli ajoittain melkoinen.
Leo nukkuu päikkärit vielä vaunuissa. Jalkatuki riittää vielä jonkin aikaa. Luulen, että kesän ajan voi vielä nukuttaa ulkona, mutta sitten alkavat jalat roikkua liikaa vaunun ulkopuolella. Ongelmaksi on välillä meinannut muodostua se, että jos Leo herää vaunuissa omia aikojaan, hän saattaa yrittää sieltä ulos omin avuin, ja siinä voisi käydä huonosti. Täytyy siis olla passissa koko ajan. Leo kyllä nukahtaa aika hyvin päikkäreille sisälläkin, erityisesti jos ottaa aamupäiväunet.
Puutarhahommien makuun päästiin meilläkin viikonloppuna. Käytiin sunnuntaina siistimässä uuden kodin pihamaata ja ihasteltiin rehevää puutarhaa - kukkivia omenapuita, narsisseja, tulppaaneja... voi kunpa vaan saisin ne säilymään kauniina ja pensaat satoisina. Rivarin etupihaa siistin myös. Surukseni viime kesänä istuttamani tuiviot olivat talven aikana kuolleet. Kertoo varmaan mun puutarhurin lahjoista jotakin, kun voin tuollaisessakin hommassa epäonnistua.
Vielä puutarha-asioista sen verran, että mäkin olen yhtäkkiä innostunut pelargoneista. Mun suosikkiväri on fuksia.
Mä olen kovasti miettinyt omien vanhempien terveydentilaa ja heidän tulevaa poismenoaan Riinuskan anopin johdosta. Eilen juttelin äidin kanssa ja patistin häntä lääkärille, kun valitteli omituisia, yöllisiä kipuja. Mun vanhemmat ovat molemmat pitkän linjan tupakoitsijoita, joten heidän terveydestään pitää olla koko ajan enemmän ja enemmän huolissaan
. Välillä ärsyttää, kun eivät edes yritä lopettaa sauhuttelua, mutta eipä sitä voi toisen puolesta tehdä ja jatkuva marmattaminen on tuloksetonta.
Äh, tulipa multakin aika omanapaista juttua taas ja romaani on näköjään tekeillä... On kyllä tosi hinoa, että tahkoojien kesken voi jakaa kaikenlaista, iloja ja suruja. Nytkin on iloisessa sekamelskassa niin kuolemaa kuin uuden alkua, kesästä nauttimista, äitiyden iloja ja vaivoja. Kirjoitelkaas lisää.
Leo on nyt toipunut. Perjantai-lauantain oksenteli ja oli 39 asteen kuumeessa ja sunnuntaina sitten ripuloi. Eilen alkoi olla jo oma itsensä muuten paitsi syömisten osalta. Koko päivänä söi vain mustikkakeittoa, hiukan leipää ja yhden marjapiltin. Mies piti eilisen saikkua, kun vatsa väänsi, mutta minä taisin (kopkop) säästyä taudilta tällä kertaa.
Täällä Tampereen seudulla on ollut melko painostavaa säiden puolesta. Melko lämmintä kyllä, mutta ukkosta ja sadetta on ilmassa. Aurinko ei ole paljon näyttäytynyt pilvimassan keskeltä.
Mä tein jo viime kesänä tuon huomion, että jotkut pukevat lasten päälle hirveän paljon vaatteita, vaikka ainakin meillä neuvola kehottaa tekemään juuri päinvastoin. Voihan lapsen suojata auringolta pitämällä varjossa. Leo nukkui päikkäreitä viime kesänä vaunuissa pelkissä vaipoissa ja muutenkin pidettiin aika paljon esim. t-paitoja, vaikka moni sanoi, että ne ovat vauvalla turhia. Enpä sanoisi niin, kun helle oli ajoittain melkoinen.
Leo nukkuu päikkärit vielä vaunuissa. Jalkatuki riittää vielä jonkin aikaa. Luulen, että kesän ajan voi vielä nukuttaa ulkona, mutta sitten alkavat jalat roikkua liikaa vaunun ulkopuolella
. Ongelmaksi on välillä meinannut muodostua se, että jos Leo herää vaunuissa omia aikojaan, hän saattaa yrittää sieltä ulos omin avuin, ja siinä voisi käydä huonosti. Täytyy siis olla passissa koko ajan. Leo kyllä nukahtaa aika hyvin päikkäreille sisälläkin, erityisesti jos ottaa aamupäiväunet.Puutarhahommien makuun päästiin meilläkin viikonloppuna. Käytiin sunnuntaina siistimässä uuden kodin pihamaata ja ihasteltiin rehevää puutarhaa - kukkivia omenapuita, narsisseja, tulppaaneja... voi kunpa vaan saisin ne säilymään kauniina ja pensaat satoisina. Rivarin etupihaa siistin myös. Surukseni viime kesänä istuttamani tuiviot olivat talven aikana kuolleet. Kertoo varmaan mun puutarhurin lahjoista jotakin, kun voin tuollaisessakin hommassa epäonnistua.
Vielä puutarha-asioista sen verran, että mäkin olen yhtäkkiä innostunut pelargoneista. Mun suosikkiväri on fuksia.
Mä olen kovasti miettinyt omien vanhempien terveydentilaa ja heidän tulevaa poismenoaan Riinuskan anopin johdosta. Eilen juttelin äidin kanssa ja patistin häntä lääkärille, kun valitteli omituisia, yöllisiä kipuja. Mun vanhemmat ovat molemmat pitkän linjan tupakoitsijoita, joten heidän terveydestään pitää olla koko ajan enemmän ja enemmän huolissaan
. Välillä ärsyttää, kun eivät edes yritä lopettaa sauhuttelua, mutta eipä sitä voi toisen puolesta tehdä ja jatkuva marmattaminen on tuloksetonta.Äh, tulipa multakin aika omanapaista juttua taas ja romaani on näköjään tekeillä... On kyllä tosi hinoa, että tahkoojien kesken voi jakaa kaikenlaista, iloja ja suruja. Nytkin on iloisessa sekamelskassa niin kuolemaa kuin uuden alkua, kesästä nauttimista, äitiyden iloja ja vaivoja. Kirjoitelkaas lisää
.
M
Mariska*
Vieras
Moi..laitoin teille kuvia meidän puutarhasta...toivottavasti en tukkinut teidän sähköpostejanne
Kiva kuulla susta Kirppu!
Stella olisi kiva nähdä teidä uuden kodin puutarhaa, vinkvink kuvia!
Ei tällä kertaa enempää, on ruvettava tekemään ruokaa.
Kiva kuulla susta Kirppu!
Stella olisi kiva nähdä teidä uuden kodin puutarhaa, vinkvink kuvia!
Ei tällä kertaa enempää, on ruvettava tekemään ruokaa.
R
Riinuska
Vieras
Lämmin kiitos kaikille osanotoista! Ootte kyllä niin ihania kun elätte mukana sekä ilossa että surussa.
Mies on ollut yllättävän reipas, käy töissä normaalisti ja rakentaa meidän taloa. Taitaa olla sen tapa käsitellä asiaa. Kun on tekemistä, ei koko ajan ehdi ajatella ikäviä asioita. Kurjaa katsella miehen surua, kun ei voi mitenkään auttaaa. Tokihan se riittää, että olen tukena ja kuuntelen kun mies haluaa puhua asiasta. Toisaalta tämä on jotenkin lähentänyt meitä. Molemmat ovat saaneet muistutuksen elämän hauraudesta ja siitä, että jokainen päivä on lahja. Ollaan paljon lähekkäin ja sanotaan tunteemme ääneen. Eli ei ikinä mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
Nauraakkin on saanut. Juska on oppinut hurjasti uusia sanoja ja käyttää niitä sitten joka välissä. Noooh. Oltiin syömässä ja J hoki taas sitä "mummu...pipi..." Sanoin, ettei mummo ole enää pipi ja että mummo on mennyt taivaaseen. J katsoi minua pitkään ja kysyvästi ja sanoi sitten "pyörällä?"
Arvatkaa vaan, naurattiko
Stella, onko Leolla muuten jo luomia? Bongasin Juskalta toissapäivänä 2 luomea meinaan. Kait niitä sitten tässä iässä alkaa tulla.
Hyvä, että Leo on tervehtynyt, toivottavasti tosiaan säästyit taudilta.
Mariskan puutarhakuvia en ole saanut, varmaan liian isoja mulle. Voisin laittaa teille sen mun virallisemman osoitteen, niin kuvia voi laittaa sitten sinne. Mahtuu paremmin. Tänne en viitsi osoitetta laittaa, mutta jos sähköpostilla.
Kirppu, voithan laittaa meillä s-postilla kotikuulumisia?
Noista kukista. Mä en edes tiedä minkä näköisiä teidän mainitsemat kukat on... joten varsinainen hortonomi täällä kun tuota pihaakin pitäisi suunnitella... Odotan sitä Mariskan konsultaatiovierailua.
Muakin nauratti Aniliinin miehen koomailut. Ei varmaan olis naurattanut jos olis osunut omalle kohdalle. Välillä kyllä mietin, että miten tuo meikäläisen mies ei ole vielä oppinut ottamaan asiallisesti vaikka ikääkin tulee kohta 30. Kauheassa kunnossa kotiin tullessaan, enhän mäkään koskaan ole vaikka baarissa olisin aivan tillintallin. Aina pesen meikit, poistan piilarit ja syön vielä jotain ennen kuin käyn nukkumaan. Niin hyvä ettei herra sammu aina tuulikaappiin. Olen varmaan kertonutkin, että kerran toi mulle käpyjä (??????) tuliaisiksi seurauksena se, että oman takkinsa taskut ja muukin oli niin pihkassa, ettei sitä takkia sitten enää käytettykkään. Niitä käpyjä tosin käytetään yhä joulukuusen alla. Sallittakoon kaikki tuo kun ei käy ulkona kun pari kertaa vuodessa.
Mies on ollut yllättävän reipas, käy töissä normaalisti ja rakentaa meidän taloa. Taitaa olla sen tapa käsitellä asiaa. Kun on tekemistä, ei koko ajan ehdi ajatella ikäviä asioita. Kurjaa katsella miehen surua, kun ei voi mitenkään auttaaa. Tokihan se riittää, että olen tukena ja kuuntelen kun mies haluaa puhua asiasta. Toisaalta tämä on jotenkin lähentänyt meitä. Molemmat ovat saaneet muistutuksen elämän hauraudesta ja siitä, että jokainen päivä on lahja. Ollaan paljon lähekkäin ja sanotaan tunteemme ääneen. Eli ei ikinä mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
Nauraakkin on saanut. Juska on oppinut hurjasti uusia sanoja ja käyttää niitä sitten joka välissä. Noooh. Oltiin syömässä ja J hoki taas sitä "mummu...pipi..." Sanoin, ettei mummo ole enää pipi ja että mummo on mennyt taivaaseen. J katsoi minua pitkään ja kysyvästi ja sanoi sitten "pyörällä?"
Arvatkaa vaan, naurattiko
Stella, onko Leolla muuten jo luomia? Bongasin Juskalta toissapäivänä 2 luomea meinaan. Kait niitä sitten tässä iässä alkaa tulla.
Hyvä, että Leo on tervehtynyt, toivottavasti tosiaan säästyit taudilta.
Mariskan puutarhakuvia en ole saanut, varmaan liian isoja mulle. Voisin laittaa teille sen mun virallisemman osoitteen, niin kuvia voi laittaa sitten sinne. Mahtuu paremmin. Tänne en viitsi osoitetta laittaa, mutta jos sähköpostilla.
Kirppu, voithan laittaa meillä s-postilla kotikuulumisia?
Noista kukista. Mä en edes tiedä minkä näköisiä teidän mainitsemat kukat on... joten varsinainen hortonomi täällä kun tuota pihaakin pitäisi suunnitella... Odotan sitä Mariskan konsultaatiovierailua.
Muakin nauratti Aniliinin miehen koomailut. Ei varmaan olis naurattanut jos olis osunut omalle kohdalle. Välillä kyllä mietin, että miten tuo meikäläisen mies ei ole vielä oppinut ottamaan asiallisesti vaikka ikääkin tulee kohta 30. Kauheassa kunnossa kotiin tullessaan, enhän mäkään koskaan ole vaikka baarissa olisin aivan tillintallin. Aina pesen meikit, poistan piilarit ja syön vielä jotain ennen kuin käyn nukkumaan. Niin hyvä ettei herra sammu aina tuulikaappiin. Olen varmaan kertonutkin, että kerran toi mulle käpyjä (??????) tuliaisiksi seurauksena se, että oman takkinsa taskut ja muukin oli niin pihkassa, ettei sitä takkia sitten enää käytettykkään. Niitä käpyjä tosin käytetään yhä joulukuusen alla. Sallittakoon kaikki tuo kun ei käy ulkona kun pari kertaa vuodessa.
K
Kata*
Vieras
Huh kun hiki valuu, mun puolesta voisi mennä ohi tämä hiostava helle, Vanessa ei suostu nukkumaan juuri kuin autokaukalossa. Äsken sain sen ihan rättiväsyneenä koisaamaan puoli tuntia parvekkeella..nice. Yritin ensin lähteä vaunuttelemaan, ajatuksena että jäisin itse aurinkoa ottamaan kun typy nukahtaa. Kattia kanssa, huusi vaan suoraa huutoa eikä unesta tietoakaan. Eli sisällä ollaan sitten. Meillä kun parveke on iki-varjossa. Kohta pitäis lähteä neuvolaan, täytyy hakea rota-rokote apteekista matkalla. Mites Murmeli teillä Maija nukkuu lämpimällä? Mä luulen että Vanessasta on kummallista nukkua ilman päällysvaatteita ja makuupussia, toivottavasti tottuisi pian kesäsäähän, äiti tahtoo omaa aikaa...=)
Riinuskalle voimia minultakin, hyvä kumminkin että saatte tukea toisiltanne ja lähennytte.
Riinuskalle voimia minultakin, hyvä kumminkin että saatte tukea toisiltanne ja lähennytte.
M
Mariska*
Vieras
Moi.
Ne mun lähettämät postit tulikin bumerangina takaisin. En tajua...ei tainnut tulla kenellekkään...höh ja pöh!
Riinuska milloin te vietätte mummon hautajaisia?
Surra pitää aikansa ennekuin suru väistyy ja tilalle tulee muistot. Voimia teille kaikille! Onneksi teillä on Juska auringonpaiste höpöttelemässä höpsöjä...
Mä meen terassille istuskelee, hetki vielä rauhaisaa kun Samu nukkuu..
Ne mun lähettämät postit tulikin bumerangina takaisin. En tajua...ei tainnut tulla kenellekkään...höh ja pöh!
Riinuska milloin te vietätte mummon hautajaisia?
Surra pitää aikansa ennekuin suru väistyy ja tilalle tulee muistot. Voimia teille kaikille! Onneksi teillä on Juska auringonpaiste höpöttelemässä höpsöjä...
Mä meen terassille istuskelee, hetki vielä rauhaisaa kun Samu nukkuu..
S
Sanelma*
Vieras
Marsika, mulle tuli sun kuvat. Varmaan se viestin koko (yli 14 megaa!!!) aiheuttaa sen, että viestit ei kaikille mene perille. Toi on aika megalomaaninen koko viestille. Monet ilmaispostit ei sitä kyllä varmasti suostu nielemään. Ei muuta kuin harjoittelemaan kuvien pienentämistä! Sellainen 300 kt olis varmaan jo tosi hyvä koko kuvalle. Nyt ne oli yli 3000 kt/kuva...
S
Sandeman9503
Vieras
Morot tytöt,
Kiitokset eilisestä seurasta Kata ja Nekku! Mukavaa oli taas jutella ja kaffetella. Meidän reissu meni sitten todella hinosti, Iines nukkui koko loppu reissun, mitä nyt käytiin sellon vauvanhoitohuoneessa vaipanvaihdossa ja äiti vessassa. Ei pöllömpi mesta. Vane on todella suurisilmäinen tuijottelija, vitsi millaiset markkinat tytöllä tulee olemaan isompana. Ja Lottis taas on plikka mun mieleeni, ahkera touhuaja.
Ja Nekku, kyllä mää sitä vaaleanpunaista siedän pienissä annoksissa, tänäänkin Iillä on v.punaiset potkarit jalassa.
Huhhuh, hellettä. Käytiin nukutusreissulla kaupassa ja mutsilla valuu hiki, Iiltä otin vaunuista pois makuupussin ja laiton pelkän lakanan, on mukavampi päikkäröidä kun ei ole ihan hiki. Tosin naama on niin täplikäs siitä vauva-aknesta ettei oikein tiedä mitkä on hikinäppyjä ja mitkä aknea.
Puutarhasta: kukahan leikkaisi meidän nurtsin? Ollaan miehen kanssa molemmat heinäallergikkoja ja nurmenleikkuu on se vihonviimeinen homma (vähän kuin se saunanpesu mutta jotenkin se jää aina mun hommaksi. Tarvinnee tänään suorittaa ettei ihan rehota. Kukkia ostin fuksianpunaisen amppelin ja tummempaa sävyä saviruukkuun. Mun piha on niin täynnä kukkivia kukkia etten oikein pääse itse säveltämään ellen poista ensin jotain. Nyt näyttäisi siltä että olen onnistuneesti tappanut sen kammo-ruusun ja muut kukat leviää sen paikalle. Jes. Sireeninleikkauskin on onnistunut, kasvaa jo ihan silmissä, vielä kun ensi keväänä tyyppään tuon toisen niin avot. Nyt kuitenkin saa vielä varjostaa Iin päiväunia vaikka onkin melkein pelkkää oksaa.
Hih, kerroin sitten viimein miehelle että TEIDÄN kanssa olen jutellut ja treffannutkin pari kertaa. Muuten olis ollut hiukan hankalaa selittää sitä Tampesterin reissua. Ihmetteli kovasti että miten ollaan kolme vuotta kirjoiteltu kun Ii ei ole ollut edes olemassa niin pitkään. Avot, mutta onhan sitä tehty niin pitkään...dear Watson. Käsittämätöntä sinänsä.
Sujuvasti ummetukseen, AUTS. Taisi mennä tuossa 4 päivää ilman kakkosta ja toissailtana hikeä pyyhin ja kirosin synnyttämisen alimpaan h*lvettiin. Mutta miespä tiesi keinon (juu niiden ainaisten kuitujen ja juomisen lisäksi) Hyvää päivää-kuitupitoinen hedelmäjuoma kerralla huiviin, niin johan helpottuu. Tosin siinä on A-vitskua ja ei taida siten sopia odottaville?
Huomenna lähdetään sitten maalle joten musta ei kuulu loppuviikosta, sunnuntaina palataan lakkiais-ja toivottavasti korvasienireissusta...
Kiitokset eilisestä seurasta Kata ja Nekku! Mukavaa oli taas jutella ja kaffetella. Meidän reissu meni sitten todella hinosti, Iines nukkui koko loppu reissun, mitä nyt käytiin sellon vauvanhoitohuoneessa vaipanvaihdossa ja äiti vessassa. Ei pöllömpi mesta. Vane on todella suurisilmäinen tuijottelija, vitsi millaiset markkinat tytöllä tulee olemaan isompana. Ja Lottis taas on plikka mun mieleeni, ahkera touhuaja.
Ja Nekku, kyllä mää sitä vaaleanpunaista siedän pienissä annoksissa, tänäänkin Iillä on v.punaiset potkarit jalassa
. Huhhuh, hellettä. Käytiin nukutusreissulla kaupassa ja mutsilla valuu hiki, Iiltä otin vaunuista pois makuupussin ja laiton pelkän lakanan, on mukavampi päikkäröidä kun ei ole ihan hiki. Tosin naama on niin täplikäs siitä vauva-aknesta ettei oikein tiedä mitkä on hikinäppyjä ja mitkä aknea.
Puutarhasta: kukahan leikkaisi meidän nurtsin? Ollaan miehen kanssa molemmat heinäallergikkoja ja nurmenleikkuu on se vihonviimeinen homma (vähän kuin se saunanpesu
mutta jotenkin se jää aina mun hommaksi. Tarvinnee tänään suorittaa ettei ihan rehota. Kukkia ostin fuksianpunaisen amppelin ja tummempaa sävyä saviruukkuun. Mun piha on niin täynnä kukkivia kukkia etten oikein pääse itse säveltämään ellen poista ensin jotain. Nyt näyttäisi siltä että olen onnistuneesti tappanut sen kammo-ruusun ja muut kukat leviää sen paikalle. Jes. Sireeninleikkauskin on onnistunut, kasvaa jo ihan silmissä, vielä kun ensi keväänä tyyppään tuon toisen niin avot. Nyt kuitenkin saa vielä varjostaa Iin päiväunia vaikka onkin melkein pelkkää oksaa.Hih, kerroin sitten viimein miehelle että TEIDÄN kanssa olen jutellut ja treffannutkin pari kertaa. Muuten olis ollut hiukan hankalaa selittää sitä Tampesterin reissua. Ihmetteli kovasti että miten ollaan kolme vuotta kirjoiteltu kun Ii ei ole ollut edes olemassa niin pitkään. Avot, mutta onhan sitä tehty niin pitkään...dear Watson. Käsittämätöntä sinänsä.
Sujuvasti ummetukseen, AUTS. Taisi mennä tuossa 4 päivää ilman kakkosta ja toissailtana hikeä pyyhin ja kirosin synnyttämisen alimpaan h*lvettiin. Mutta miespä tiesi keinon (juu niiden ainaisten kuitujen ja juomisen lisäksi) Hyvää päivää-kuitupitoinen hedelmäjuoma kerralla huiviin, niin johan helpottuu. Tosin siinä on A-vitskua ja ei taida siten sopia odottaville?
Huomenna lähdetään sitten maalle joten musta ei kuulu loppuviikosta, sunnuntaina palataan lakkiais-ja toivottavasti korvasienireissusta...
P
Piritta*
Vieras
Ui Loistavaa Tätä Keliä!!! Siis Mä olen ihan Super Innostunut! (as you can see
Mahtavaa käyskennellä ulkona t-paidassa, läpykkäissä, pellavapöksyissä ja arskat päässä. Sama asu poitsullakin Masakin on ihan pää pyörällä, kun puissa paljon vihreitä lehtiä (just Nekku tuota osoittelua ja "yyyy" meilläkin , perhosia lentelee, rannassa sorsia ja joutsenia, kärpäsiä, voikukkia ja kaikkea. Jipiii! Tätä on odotettu.
Ja nyt on pakko hehkuttaa vielä yhdestä erävoitosta: Matsku söi mamin kokkaamaa kalaa =) Mä viimein otin itseäni niskasta kiinni, että enkö mä nyt saa pojalle edes sapuskaa itse tehtyä. Eilen vielä kieltäytyi hanakasti, kun jätin mössön (lohta ja pottumuussia) liian kuivaksi, ja kerkesin jo manailla. Mutta mitä vielä, tänään maidon soseuttamana upposi kuin häkä. Th on meinaan muutamaan otteeseen vinkannut, että ei se nyt niin vaikeeta ole laittaa sisäfileetä tai lohta uuniin ja tehdä pojalle ruoat..
No eihän se tietty ollukaan ja taidan pikkuhiljaa alkaa tehdä itse pöperöitä, kun kuitenkin tulee kohta vuoden.
Heh, muakin nauratti Aniliini miekkosesi sänkyjumit Kiva kuulla myös roihuista Vilin konttaus on varmaan hauskan näköistä. Matskullahan on edelleen se oma tyylinsä, herra ottaa vauhtia varpaanpäillä ja kiskoo rivakasti käsillään etiäpäin. Huh, aika omanlaisensa tosiaan. Voitte uskoa, ettei valkoinen body ole kovin pitkään valkoinen, kun on nuohonnut meidän lattioita. Nyt on alkanut nousta pystyynkin, varovasti tosin zoomailee, mihin kannattaa taitojaan treenata Mua vasten nousee, muttei esim. pöydänjalkaa.
Mä kyllä odotan kävelyvaihetta, vaikka sekin tietää sitten taas vahtimiskäyrän nousua.
Kirppu, sua on kaivattukin. Just eilen mietin, ettet ole aikoihin kirjoitellut. Otahan rennosti puutarhan (kuulosti muuten upealta) kanssa, ettei tulee liikaan ennenaikaisia suppareita. Toivotaan sadepäiviä niillä päiville, kun teidän tytsy tulee maailmaan (ihana huoli, mutta semiviherpeukalona ymmärrän kyllä) Ja niin, voithan sä toki meilata meille, jos haluat enemmän kertoa kotopuolesta.
Niin ja Mamma Miasta. Toka rivi on varmasti hyvä, mutta musan volyymi on TODELLA kova, ja nimenomaan siinä permannolla. Mutta on ainakin hyvää musiikkia
Nekku, saman teki kuule meikäläisenkin kansituoli. Olin vielä Matsku sylissä yksi ilta tuolissa ja hyvä ettei pohjaan pudottu, kun kangas repesi alta, heh. Hain uuden kankaan Eurokankaasta, oli aika samantyylistä, sellaista paksua markiisikangasta. Joten älä ihmeessä pois sitä tuolia heitä.
Hm.. taidan minäkin laittaa noita herneenversoja tulemaan. Mitäs innostatte
Mitäs vielä..Lodehan on muuten vedellyt pitkiä yöunia. Se on kivaa se. Masa herää nykyisin aina kasilta ja hetken vielä lojutaan sängyssä. Tosin näin kesäiltojen myötä myös nukkumaanmeno on viivästynyt jopa 21.30 asti. Ööh, me istuttiin eilen miehen kanssa partsilla yhteen asti pelaillen ja pari punkerolasia nauttien, joten oli ihan jees, ettei poika herännyt kuudelta.
Sori romsku. Vaikenen ainakin hetkeksi
Mahtavaa käyskennellä ulkona t-paidassa, läpykkäissä, pellavapöksyissä ja arskat päässä. Sama asu poitsullakin
Masakin on ihan pää pyörällä, kun puissa paljon vihreitä lehtiä (just Nekku tuota osoittelua ja "yyyy" meilläkin , perhosia lentelee, rannassa sorsia ja joutsenia, kärpäsiä, voikukkia ja kaikkea. Jipiii! Tätä on odotettu.Ja nyt on pakko hehkuttaa vielä yhdestä erävoitosta: Matsku söi mamin kokkaamaa kalaa =) Mä viimein otin itseäni niskasta kiinni, että enkö mä nyt saa pojalle edes sapuskaa itse tehtyä. Eilen vielä kieltäytyi hanakasti, kun jätin mössön (lohta ja pottumuussia) liian kuivaksi, ja kerkesin jo manailla. Mutta mitä vielä, tänään maidon soseuttamana upposi kuin häkä. Th on meinaan muutamaan otteeseen vinkannut, että ei se nyt niin vaikeeta ole laittaa sisäfileetä tai lohta uuniin ja tehdä pojalle ruoat..
No eihän se tietty ollukaan ja taidan pikkuhiljaa alkaa tehdä itse pöperöitä, kun kuitenkin tulee kohta vuoden.
Heh, muakin nauratti Aniliini miekkosesi sänkyjumit
Kiva kuulla myös roihuista Vilin konttaus on varmaan hauskan näköistä. Matskullahan on edelleen se oma tyylinsä, herra ottaa vauhtia varpaanpäillä ja kiskoo rivakasti käsillään etiäpäin. Huh, aika omanlaisensa tosiaan. Voitte uskoa, ettei valkoinen body ole kovin pitkään valkoinen, kun on nuohonnut meidän lattioita. Nyt on alkanut nousta pystyynkin, varovasti tosin zoomailee, mihin kannattaa taitojaan treenata Mua vasten nousee, muttei esim. pöydänjalkaa.Mä kyllä odotan kävelyvaihetta, vaikka sekin tietää sitten taas vahtimiskäyrän nousua.
Kirppu, sua on kaivattukin. Just eilen mietin, ettet ole aikoihin kirjoitellut. Otahan rennosti puutarhan (kuulosti muuten upealta) kanssa, ettei tulee liikaan ennenaikaisia suppareita. Toivotaan sadepäiviä niillä päiville, kun teidän tytsy tulee maailmaan (ihana huoli, mutta semiviherpeukalona ymmärrän kyllä) Ja niin, voithan sä toki meilata meille, jos haluat enemmän kertoa kotopuolesta.
Niin ja Mamma Miasta. Toka rivi on varmasti hyvä, mutta musan volyymi on TODELLA kova, ja nimenomaan siinä permannolla. Mutta on ainakin hyvää musiikkia
Nekku, saman teki kuule meikäläisenkin kansituoli. Olin vielä Matsku sylissä yksi ilta tuolissa ja hyvä ettei pohjaan pudottu, kun kangas repesi alta, heh. Hain uuden kankaan Eurokankaasta, oli aika samantyylistä, sellaista paksua markiisikangasta. Joten älä ihmeessä pois sitä tuolia heitä.
Hm.. taidan minäkin laittaa noita herneenversoja tulemaan. Mitäs innostatte
Mitäs vielä..Lodehan on muuten vedellyt pitkiä yöunia. Se on kivaa se. Masa herää nykyisin aina kasilta ja hetken vielä lojutaan sängyssä. Tosin näin kesäiltojen myötä myös nukkumaanmeno on viivästynyt jopa 21.30 asti. Ööh, me istuttiin eilen miehen kanssa partsilla yhteen asti pelaillen ja pari punkerolasia nauttien, joten oli ihan jees, ettei poika herännyt kuudelta.
Sori romsku. Vaikenen ainakin hetkeksi
M
Murmeli*
Vieras
Hei!
Kahvia ja voileipiä olisi tarjolla!
Täällä ei tosiaan ole mikään helle, lämmintä on mutta pilvistä ja koko ajan vaikuttaa siltä, että alkaa sataa. Eikä ole vielä ollut niin lämmin että Maija olisi ilman makuupussia ollut nukkumassa, ei siis vielä kokemusta siitä. Hyvä tietää, että voi tuntua vaavista oudolta! Puheistanne innostuneena kaivelin Maijan saamia vaatekasoja ja onneksi sieltä löytyi koko joukko lyhythihaisia bodeja ja paitoja, nyt on siis kesävaatteet valmiina, saisi siis lämmin ilma tulla.
Onnittelut Piritalle onnistuneesta ruokakokeilusta! Kai siinäkin asiassa kärsivällisyys ja kokeilut palkitaan.
Kirpun kuulumisia oli kiva kuulla, enpä ole tajunnutkaan kuinka lähellä heinäkuun alku jo on! Ja toivottavasti sait vielä unenpäästä kiinni.
Joku mainitsi after eightit - ootteko maistanu after eight -jäätelökakkua? On muuten aika namia, kaveri toi sitä kylään tullessaan.
Aniliinin miehen kotiintulo nauratti. Itsellä oli varmaan myös huumoritaju loppunut siihen, että lapsi olisi herännyt. Meillä kyllä mies on juhlittuaankin aika rauhallinen, viimeksi bileiden päätteeksi (tosin kotona) siivosi jäljet ja tiskasi, kun mä olin jo unten mailla!
Kiva kuulla ettei pelargoniat ole vaan mummoille! Alkoi kai huolestuttaa lähinnä lähestyvän 30-vuotispäivän takia... ja koska en ole aiemmin tykännyt niistä yhtään. Tänään sain viimein uuden pihapenkin valmiiksi ja kävin hakemassa puutarhakaupasta pari vadelmaa. Toivottavasti lähtevät kasvamaan! Samalla hankin pelargonioiden seuraksi hiukan orvokkeja (sinisiä) ja verenpisaroita piharuukkuun. Raparperipiirakkaa oli meilläkin jo viime viikolla, ensimmäinen sato siis korjattu pihasta. Seuraavaksi varmaan pitää tehdä raparperikiisseli.
Onko teidän muiden miehet muuten tietoisia siitä, että kirjoittelette tänne? Sanden miehestä vaan tuli mieleen...
Jaaha, nyt pitää varmaan mennä hakemaan Maija vaunuistaan. On nukkunut ihmeen pitkät unet illansuussa, melkein pari tuntia. Varmaan siksi, että aamupäivän unet jäi lyhyeksi kun piti lähteä puutarhakauppaan, siellä Maija sitten rähjäsikin kyllä koko ajan.
Kahvia ja voileipiä olisi tarjolla!
Täällä ei tosiaan ole mikään helle, lämmintä on mutta pilvistä ja koko ajan vaikuttaa siltä, että alkaa sataa. Eikä ole vielä ollut niin lämmin että Maija olisi ilman makuupussia ollut nukkumassa, ei siis vielä kokemusta siitä. Hyvä tietää, että voi tuntua vaavista oudolta! Puheistanne innostuneena kaivelin Maijan saamia vaatekasoja ja onneksi sieltä löytyi koko joukko lyhythihaisia bodeja ja paitoja, nyt on siis kesävaatteet valmiina, saisi siis lämmin ilma tulla.
Onnittelut Piritalle onnistuneesta ruokakokeilusta! Kai siinäkin asiassa kärsivällisyys ja kokeilut palkitaan.
Kirpun kuulumisia oli kiva kuulla, enpä ole tajunnutkaan kuinka lähellä heinäkuun alku jo on! Ja toivottavasti sait vielä unenpäästä kiinni.
Joku mainitsi after eightit - ootteko maistanu after eight -jäätelökakkua? On muuten aika namia, kaveri toi sitä kylään tullessaan.
Aniliinin miehen kotiintulo nauratti. Itsellä oli varmaan myös huumoritaju loppunut siihen, että lapsi olisi herännyt. Meillä kyllä mies on juhlittuaankin aika rauhallinen, viimeksi bileiden päätteeksi (tosin kotona) siivosi jäljet ja tiskasi, kun mä olin jo unten mailla!
Kiva kuulla ettei pelargoniat ole vaan mummoille! Alkoi kai huolestuttaa lähinnä lähestyvän 30-vuotispäivän takia... ja koska en ole aiemmin tykännyt niistä yhtään. Tänään sain viimein uuden pihapenkin valmiiksi ja kävin hakemassa puutarhakaupasta pari vadelmaa. Toivottavasti lähtevät kasvamaan! Samalla hankin pelargonioiden seuraksi hiukan orvokkeja (sinisiä) ja verenpisaroita piharuukkuun. Raparperipiirakkaa oli meilläkin jo viime viikolla, ensimmäinen sato siis korjattu pihasta. Seuraavaksi varmaan pitää tehdä raparperikiisseli.
Onko teidän muiden miehet muuten tietoisia siitä, että kirjoittelette tänne? Sanden miehestä vaan tuli mieleen...
Jaaha, nyt pitää varmaan mennä hakemaan Maija vaunuistaan. On nukkunut ihmeen pitkät unet illansuussa, melkein pari tuntia. Varmaan siksi, että aamupäivän unet jäi lyhyeksi kun piti lähteä puutarhakauppaan, siellä Maija sitten rähjäsikin kyllä koko ajan.
K
Kata*
Vieras
Moi!
Katsotaas saako tässä kirjoittaa riviä pidempään ennen kuin V herää. Vane nukkuu ekoja aamupäikkäreitä, mä jouduin nousemaan jo hetki sitten, kun on flunssa iskenyt päälle ja nyt on sellainen kurkun ärsytys -vaihe, ettei tarvitse kuin mennä vaakatasoon, niin on pakko alkaa köhimään oikein urakalla. Se taas ei oikein sovi meidän herkkäunisen neidin vieressä tehtäväksi..
Oli mukava treffata Sande ja Nekku, kiva kun on seuraa päivisin, virkistää mieltä! Pian uusiksi!
Eilen oltiin siis neuvolassa, 3kk+1vko ikää, 64 cm ja 6675g oli strategiset mitat. Vane oli reipas tyttö, eikä itkenyt piikkiä saadessa. Rotavirusrokote annettiinkin suun kautta. Maksoi muuten 150 euroa, jaiks! Vähän kirpaisi apteekissa, kun on tätä rahanmenoa ollut, tietokoneet sun muut. Ja rahanmenosta puheenollen, su on meidän eka hääpäivä, ja en ole mitään tehnyt asian eteen, auttakaahan ja kertokaa mitä voisi antaa muistoksi siitä miehelle??
Mä käytän muuten koko ajan lyhythihaisia bodeja sisällä, meillä on tosi kuuma sisätiloissa, ja sitäpaitsi mulla sattuu olemaan läjäpäin lyhythihaisia. Nyt oon pitänyt ilman housujapelkässä bodyssa ja vaipassa kun on nää helteet (ja sisällä 26 astetta..)
Jaa nyt V heräsikin ja alkaa sitäpaitsi meidän aamusarja 2000 eekkeriä taivasta..joten moro!
Katsotaas saako tässä kirjoittaa riviä pidempään ennen kuin V herää. Vane nukkuu ekoja aamupäikkäreitä, mä jouduin nousemaan jo hetki sitten, kun on flunssa iskenyt päälle ja nyt on sellainen kurkun ärsytys -vaihe, ettei tarvitse kuin mennä vaakatasoon, niin on pakko alkaa köhimään oikein urakalla. Se taas ei oikein sovi meidän herkkäunisen neidin vieressä tehtäväksi..
Oli mukava treffata Sande ja Nekku, kiva kun on seuraa päivisin, virkistää mieltä! Pian uusiksi!
Eilen oltiin siis neuvolassa, 3kk+1vko ikää, 64 cm ja 6675g oli strategiset mitat. Vane oli reipas tyttö, eikä itkenyt piikkiä saadessa. Rotavirusrokote annettiinkin suun kautta. Maksoi muuten 150 euroa, jaiks! Vähän kirpaisi apteekissa, kun on tätä rahanmenoa ollut, tietokoneet sun muut. Ja rahanmenosta puheenollen, su on meidän eka hääpäivä, ja en ole mitään tehnyt asian eteen, auttakaahan ja kertokaa mitä voisi antaa muistoksi siitä miehelle??
Mä käytän muuten koko ajan lyhythihaisia bodeja sisällä, meillä on tosi kuuma sisätiloissa, ja sitäpaitsi mulla sattuu olemaan läjäpäin lyhythihaisia. Nyt oon pitänyt ilman housujapelkässä bodyssa ja vaipassa kun on nää helteet (ja sisällä 26 astetta..)
Jaa nyt V heräsikin ja alkaa sitäpaitsi meidän aamusarja 2000 eekkeriä taivasta..joten moro!
S
Sandeman9503
Vieras
Moro,
Meitin iines taisi saada eilen jonkun lämpörokon sen vauva-aknen lisäksi:-(. Tuntuu vähän kuumalta (jo eilen), syö useammin, vatsaa vääntää, eilinen nukkuminen oli sellaista 0,5-1 tunnin mittaista, paitsi illalla sitten kun oli vähän viileämpää niin nukkui vaunuissa 2 tuntia (klo18-20). Vaunuissa oli siis vain lakana, tytöllä lyhythihainen body ja potkarit, sitten myöhemmin vain body ja ohuet housut, varpaatkin paljaana.
jaahas ja tytöt kertokaa milloin pitää mennä lekuriin?? Naama on siis punainen lähes sellainen nokkosrokko-tyylinen ja viihtyy vain sylissä. Ääh, taas huutelee, nukkui nytkin vain 0,5 tuntia....
Ja tänään piti lähteä maalle..great.
Meitin iines taisi saada eilen jonkun lämpörokon sen vauva-aknen lisäksi:-(. Tuntuu vähän kuumalta (jo eilen), syö useammin, vatsaa vääntää, eilinen nukkuminen oli sellaista 0,5-1 tunnin mittaista, paitsi illalla sitten kun oli vähän viileämpää niin nukkui vaunuissa 2 tuntia (klo18-20). Vaunuissa oli siis vain lakana, tytöllä lyhythihainen body ja potkarit, sitten myöhemmin vain body ja ohuet housut, varpaatkin paljaana.
jaahas ja tytöt kertokaa milloin pitää mennä lekuriin?? Naama on siis punainen lähes sellainen nokkosrokko-tyylinen ja viihtyy vain sylissä. Ääh, taas huutelee, nukkui nytkin vain 0,5 tuntia....
Ja tänään piti lähteä maalle..great.
K
Kata*
Vieras
Ootko Sande mitannut kuumeen? Siitä saa ainakin jotain osviittaa lääkärille menoon, mutta jos kovin outo naama niin mä ehkä kävisin varmuuden vuoksi. Eilen kyllä kuumuuskin on voinut vaikuttaa nukkumiseen, meillä oli ihan sama juttu, puolen tunnin pätkissä vedeltiin.
Me käytiin äsken vähän ulkona, mutta sade ajoi takaisin sisään, nyt typy nukkuu parvekkeella, toivottavasti pitkään...=) Aamulla imuroin Vane rintarepussa, rankkaa (ja flunssassa ihan tosi järkevää), mutta saipahan vähän siistimpää. Sängynalusten ajaksi piti laskea tyttö sitteriin, rajansa urheilullakin! Urheilusta puheenollen, ajattelin aloittaa tässä pikkuhiljaa juoksuharrastusta, kun tervehdyn. Saisi jotain liikuntaa, ja koska voi lähteä kotiovelta, niin mies voi katsoa tyttöä sen aikaa hyvin. Ja näkeehän sitä tietty noita vaunujen kanssa juoksijoita, mutta mä ajattelin kyllä ilman.. Sitä alkaa kaivata jotain kunnon liikuntaa, ja eikös tässä 3 kk jälkeen saa jo alkaa urheilla suht normaalisti?
Me käytiin äsken vähän ulkona, mutta sade ajoi takaisin sisään, nyt typy nukkuu parvekkeella, toivottavasti pitkään...=) Aamulla imuroin Vane rintarepussa, rankkaa (ja flunssassa ihan tosi järkevää), mutta saipahan vähän siistimpää. Sängynalusten ajaksi piti laskea tyttö sitteriin, rajansa urheilullakin! Urheilusta puheenollen, ajattelin aloittaa tässä pikkuhiljaa juoksuharrastusta, kun tervehdyn. Saisi jotain liikuntaa, ja koska voi lähteä kotiovelta, niin mies voi katsoa tyttöä sen aikaa hyvin. Ja näkeehän sitä tietty noita vaunujen kanssa juoksijoita, mutta mä ajattelin kyllä ilman.. Sitä alkaa kaivata jotain kunnon liikuntaa, ja eikös tässä 3 kk jälkeen saa jo alkaa urheilla suht normaalisti?
S
Sandeman9503
Vieras
Konsultoin kokeneempaa ystävää...kuulemma on ihan normaalia jos on ollut kuuma päivä. Ja noiden imeväisten kuumehan alkaa vasta 38,5 ylöspäin, eikä minusta niin kuumalta tunnu. Sopivasti on korvamittarista patterit finito. Naaman näpytkin voi lisääntyä ja poistua vielä kai 2 kk ikään asti. Ja kai noilla ihan pikkuisilla (alle 3 kk) se omatoiminen lääkitseminen on vielä nounou ja pitäisi tehdä lekurin kautta. Nyt on kuitenkin ihan tyytyväinen tuolla sitterissä. Ehkä panikoin suotta.
Ja kun pitäisi pakatakin niin olisi ihan suotavaa että neiti joko nukkuisi tai viihtyisi issekseen sen aikaa kun mami poukkoilee ympäri kämppää...
Anyway, taidan yrittää saada suuhuni jotain...
Ja kun pitäisi pakatakin niin olisi ihan suotavaa että neiti joko nukkuisi tai viihtyisi issekseen sen aikaa kun mami poukkoilee ympäri kämppää...
Anyway, taidan yrittää saada suuhuni jotain...
A
Aniliini
Vieras
Heissan!
Käväistiin shopping-reissulla Raision Myllyssä ja kylläpä oli extrapaljon mahakkaita mammoja sekä vauvanvaunuja liikkeellä. Lieköhän siellä joku meeting?!
Mukaan tarttui Vilille vaatteita, ikään kuin niitä ei ennestään olisi. Mutta, mutta, pitäähän sitä varastoa uusiakin. Ja magee lakki löytyi, kunhan vaan pysyisi päässä, eikä lentäisi pitkin teitä jatkuvasti..
Plantagenissakin käytiin, mutta ostin vain pari ihanan fuksianpunaista neilikkaa.Trimmeriin piti ostaa siima, vai miksi sitä sanotaankaan, mutten muistanut mallia.
Lähdettiin reissuun puolikasin maissa ja takaisin ajeltiin hieman ennen yhtä, Vili nukahti silloin vasta ja nyt jatkaa uniaan vaunuissa. Ja täytyy kyllä kehua (ja olla todella tyytyväinen), että poika jaksoi väsymyksestä huolimatta olla tositosi kiltisti koko reissun. Toivottavasti Tampereen matka sujuu yhtä mallikkaasti.
Meidän auto oli vahauksessa shoppailureissun ajan, aiemmin sai kylkiinsä naarmuja autopesusta, jonka vuoksi kyseinen huoltamo maksoi viulut. Ihan kuin olisi maalattu, kyllä kelpaa taas. =)
Voihan nenä, noita pikkupimujen nukkumisia. Meillä täällä ei ole hellettä, lämmintä kyllä, muttei aurinkoista. Joten uni tulee sen puolesta.
Ai niin, ne Vilin mitat nyt 10 kk neuvolassa 10420g ja 77,5 cm. Pituus (ja päänympärys) menee +1 käyrän yläpuolella, paino tasaisesti keskikäyrällä. Tällä kertaa testattiin myös taitoja mm. taputus, pinsettiote, tukea vasten kävely....
Suuntakuuloa ja puheenymmärtämistä testattiin, silloin sirkusapina näytti kaikki "temput", tietysti äidin käskystä! Jeeeeeeee, hyvä Suomi!! -huuto nostattaa molemmat kädet kohti kattoa, Jos sull´lysti on-laulu tuo kuuluessaan taputuksen, Muumilaulun maamamamaapaapapapaa-osuus taas saa pojan suusta pulppuamaan papapapapatusta, tietty myös murinat piti murista ja-mitäs-niitä-nyt-vielä-onkaan.. Ota-anna -leikki ei vielä ole kiinnostavaa, paitsi pallonheitto sekä heittelyn, että kiinnioton merkeissä. Ihmeesti poika muuten poimii keskeltä lauseita tunnistamiaan sanoja, mm. murista, taputtaa, heiluttaa, kissa (sen kuullessaan/nähdessään sanoo kimeällä äänellä aaaaiiiiii!), tutti, lamppu, ruohonleikkuri (päristelee aina sen kuullessan) jne. Välillä kyllä totaalisesti yllättää, kun ymmärätää jo niin paljon asioita, kun sitä pitää välillä vielä niin vauvana. Ja meillä siis myös Lotan ja Matiaksen tavoin sitä esineiden ja asioiden osoittelua, ilman yyyyy-komentoa.
Ja kun nla-kortti tässä vieressä on, niin Katalle "vertailun vuoksi" Vilin 3kk mitat: 7,4 kg ja 64,5 cm. Hiukkasen hoikempaa sorttia teidän neiti, vaikka paino onkin poskissa, vai onko vielä?
Voi Juskaa, kun mummun poismenoa ihmetteli. Varmaan kuitenkin hieman koominen tilanne, kun toinen silmät ympyrällä tosissaan kysyy, että pyörälläkö se mummu lähti. Liikkistä.
Ei tullut mullekaan Mariskan puutarhakuvia, vaikka iso boxi onkin. Laittelehan pienempänä uudestaan, olisi kiva katsella vaikken hortonomi olekaan.
Piritta, mä olen taas innostunut laittelemaan Vilille itse ruokia, meillä kun oli välillä vaihe, ettei isot palaset laskeutuneet ollenkaan, paitsi sormista syötettynä. Eilinen jauhelihakeitto oli hirmuhyvää, harmillista, kun tein Vilille niin pienen annoksen, ettei jäänyt tälle päivälle. Pakastimeen mun on ihan turha annoksia tehdä, ei tule käytettyä. Keitettyä kalkkunanjauhelihaa olen sinne pikkupusseissa pakastanut ja niitä tulee sieltä potun/makaronin kanssa joskus käytettyä.
Murmeli kysäisi miehen palstailutietoisuudesta, meillä on tiennyt lähes alusta asti. Eka ajattelin, etten viitsi kertoa, mutta sitten kun "liityin" Tahkoojiin ja jutut laajeni muihinkin kuin ovislima-höpinöiksi, niin en peitellyt enää kirjoittamisiani. Ei ole kummemmin kysellyt aiemmin, mutta nyt kun kerroin tapaamisesta, niin huolissaan kyseli mm. että mistäs sä tiedät minkälaisia ihmisiä ne on. Joo, kyllä mä tiedän.) Näytin sitten hälle teidän lapsosten kuvia, kehuja saivat!
Ja erityisiä kehuja sai Keijun kisut, mies on ihan kympillä kissaihminen. Olennaisesti tossu-kuva pääsi johtoon!
Nyt laittamaan herneenversoja alulle, niitä oli mun pikaisen wrap-lounaan päällä ja ahh, kun olivat kesäisen makuisia. =)
Käväistiin shopping-reissulla Raision Myllyssä ja kylläpä oli extrapaljon mahakkaita mammoja sekä vauvanvaunuja liikkeellä. Lieköhän siellä joku meeting?!
Mukaan tarttui Vilille vaatteita, ikään kuin niitä ei ennestään olisi. Mutta, mutta, pitäähän sitä varastoa uusiakin. Ja magee lakki löytyi, kunhan vaan pysyisi päässä, eikä lentäisi pitkin teitä jatkuvasti..
Plantagenissakin käytiin, mutta ostin vain pari ihanan fuksianpunaista neilikkaa.Trimmeriin piti ostaa siima, vai miksi sitä sanotaankaan, mutten muistanut mallia.
Lähdettiin reissuun puolikasin maissa ja takaisin ajeltiin hieman ennen yhtä, Vili nukahti silloin vasta ja nyt jatkaa uniaan vaunuissa. Ja täytyy kyllä kehua (ja olla todella tyytyväinen), että poika jaksoi väsymyksestä huolimatta olla tositosi kiltisti koko reissun. Toivottavasti Tampereen matka sujuu yhtä mallikkaasti.
Meidän auto oli vahauksessa shoppailureissun ajan, aiemmin sai kylkiinsä naarmuja autopesusta, jonka vuoksi kyseinen huoltamo maksoi viulut. Ihan kuin olisi maalattu, kyllä kelpaa taas. =)
Voihan nenä, noita pikkupimujen nukkumisia. Meillä täällä ei ole hellettä, lämmintä kyllä, muttei aurinkoista. Joten uni tulee sen puolesta.
Ai niin, ne Vilin mitat nyt 10 kk neuvolassa 10420g ja 77,5 cm. Pituus (ja päänympärys) menee +1 käyrän yläpuolella, paino tasaisesti keskikäyrällä. Tällä kertaa testattiin myös taitoja mm. taputus, pinsettiote, tukea vasten kävely....
Suuntakuuloa ja puheenymmärtämistä testattiin, silloin sirkusapina näytti kaikki "temput", tietysti äidin käskystä! Jeeeeeeee, hyvä Suomi!! -huuto nostattaa molemmat kädet kohti kattoa, Jos sull´lysti on-laulu tuo kuuluessaan taputuksen, Muumilaulun maamamamaapaapapapaa-osuus taas saa pojan suusta pulppuamaan papapapapatusta, tietty myös murinat piti murista ja-mitäs-niitä-nyt-vielä-onkaan.. Ota-anna -leikki ei vielä ole kiinnostavaa, paitsi pallonheitto sekä heittelyn, että kiinnioton merkeissä. Ihmeesti poika muuten poimii keskeltä lauseita tunnistamiaan sanoja, mm. murista, taputtaa, heiluttaa, kissa (sen kuullessaan/nähdessään sanoo kimeällä äänellä aaaaiiiiii!), tutti, lamppu, ruohonleikkuri (päristelee aina sen kuullessan) jne. Välillä kyllä totaalisesti yllättää, kun ymmärätää jo niin paljon asioita, kun sitä pitää välillä vielä niin vauvana. Ja meillä siis myös Lotan ja Matiaksen tavoin sitä esineiden ja asioiden osoittelua, ilman yyyyy-komentoa.
Ja kun nla-kortti tässä vieressä on, niin Katalle "vertailun vuoksi" Vilin 3kk mitat: 7,4 kg ja 64,5 cm. Hiukkasen hoikempaa sorttia teidän neiti, vaikka paino onkin poskissa, vai onko vielä?
Voi Juskaa, kun mummun poismenoa ihmetteli. Varmaan kuitenkin hieman koominen tilanne, kun toinen silmät ympyrällä tosissaan kysyy, että pyörälläkö se mummu lähti. Liikkistä.
Ei tullut mullekaan Mariskan puutarhakuvia, vaikka iso boxi onkin. Laittelehan pienempänä uudestaan, olisi kiva katsella vaikken hortonomi olekaan.
Piritta, mä olen taas innostunut laittelemaan Vilille itse ruokia, meillä kun oli välillä vaihe, ettei isot palaset laskeutuneet ollenkaan, paitsi sormista syötettynä. Eilinen jauhelihakeitto oli hirmuhyvää, harmillista, kun tein Vilille niin pienen annoksen, ettei jäänyt tälle päivälle. Pakastimeen mun on ihan turha annoksia tehdä, ei tule käytettyä. Keitettyä kalkkunanjauhelihaa olen sinne pikkupusseissa pakastanut ja niitä tulee sieltä potun/makaronin kanssa joskus käytettyä.
Murmeli kysäisi miehen palstailutietoisuudesta, meillä on tiennyt lähes alusta asti. Eka ajattelin, etten viitsi kertoa, mutta sitten kun "liityin" Tahkoojiin ja jutut laajeni muihinkin kuin ovislima-höpinöiksi, niin en peitellyt enää kirjoittamisiani. Ei ole kummemmin kysellyt aiemmin, mutta nyt kun kerroin tapaamisesta, niin huolissaan kyseli mm. että mistäs sä tiedät minkälaisia ihmisiä ne on. Joo, kyllä mä tiedän.
) Näytin sitten hälle teidän lapsosten kuvia, kehuja saivat! Ja erityisiä kehuja sai Keijun kisut, mies on ihan kympillä kissaihminen. Olennaisesti tossu-kuva pääsi johtoon!
Nyt laittamaan herneenversoja alulle, niitä oli mun pikaisen wrap-lounaan päällä ja ahh, kun olivat kesäisen makuisia. =)
Similar threads
- Sandeman9503
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Riinuska
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Sandeman9503
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Stella*
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Riinuska
- Lapsen saaminen 3 4 5