Tahkoojaplussat 50

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Stella*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hellou!

Riinuskalle jaksamista!

Me Samun kanssa tutkittiin pottaa ja kun laitoin poitsun siihen istumaan tuli kamala poru. Ajattelin tutustuttaa pojan pottaan pikkuhiljaa. Eikä meillä vielä kiire ole.

Vai Tampereelle olette suunnitelleet tapaamista. Ihan kiva, voisin yrittää tulla tällä kertaa mukaan. Minä myöskin keltanokka, eli ois kiva nähdä ihan oikeesti. Heti tulee päällekkäisyyksiä mutta mulla on silloin juhannusviikon keskiviikkona Samun fysioterapia aamupäivällä, riippuen tärskyjen kellon ajasta saattaisin keretä mukaan treffeille ehkä silloinkin. Mutta muina päivinä näyttää tilaa olevan kalenterissa.
Ja mun kyytiin mahtuis yksi äiti ja yksi lapsi..Kirppuu??

Pirita, ei saa puhua herkuista. Mä oon laittanut itseni (taas kerran) herkkulakkoon. Joten tuntuu et rekisteröin kaikki herkkujutut entistä tarkemmin...lurps tuli vesikielelle aftereista..niitä on muutes semmoisina suklaarakeinakin rasiassa tavallisen neliön lisäksi..
Ihanat ruoka jutut oli toisellakin puolella...vesikielellä niitä lueskelin.

Juu mäkin tahdon nähdä kuvia Stellan perheen uudesta kodista (jos tahdot niitä lähettää), Riinuskankin upouutta kotian olisi kiva nähdä. Miksei muidenkin...
Mä voin lähettää kuvia meidän puutarhasta jos tahdotte nähdä...vaikkei se vielä ole sellainen millainen haluaisin, mutta tuskin se koskaan valmis on..
Puutarhasta puheenollen. Mä oon kohta vararikossa. Lahteen avattiin Plantageen ja se on ihan liian lähellä meidän kotia. Kaikki rahat menee, mutta kukkaloisto kasvaa ;) se on pääasia. Tänää aamulla tein itselleni manikyyrin...joo ja sen jälkeen peuhasin pelargonioiden kanssa..

Äh Samunen heräsi...täytyy mennä...
 
Ou jes Gissa, laitas tuntomerkit tulemaan! Pitäiskö kiinnittää neilikka rintapieleen? ;) Mä olen sen verran hullu, että voisin jonkun selkeen tunnistusjutun laittaakin =)) Vaik sit saparot tai jotain :D
 
Luin kuulumisenne ihan liian pikaisesti… ja nyt seisoo taas järki. Päällimmäisenä mielessä Riinuskan anoppi. ;-( Armollista tuossa tilanteessa on ainoastaan se, ettei hän itse kärsi. Jos täyteen elämään - tai edes lähelle sitä ei voi päästä - on hänelle varmaan parempi jossain muualla, niin rankkaa kuin se teille nyt onkin. Todella voimia siihen suuntaan! Kovin on nuori. Elämästä ei koskaan tiedä, yksi hetki voi muuttaa enemmän kuin uskoisi.

Mullakin on elintenluovutustestamentti. Mulle ajatus siitä, että jokin osa musta voisi saada ”uuden elämän”, on lohdullinen eli päinvastoin kuin Stellalle. Mä luin joskus vuosia sitten HS:n kuukausiliitteestä jutun, jossa kerrottiin, että vainajan tuhkasta voidaan (ainakin Jenkeissä!) puristaa timantti. Se ajatus jäi mieleen ja olen miehelle sanonutkin, että niin mä haluaisin tulla säilötyksi. ;-) Voisin sitten vaikka keikkua Lotan kaulalla…hahaa tai päästä vihkisormukseensa.

Hui. Jos sitä palaisi tähän hetkeen…

Sande, se läpinäkyvä sadesuoja on aivan hanurista, ei sillä tosiaan tehnyt mitään. Suosittelen investoimaan Teutonian sadesuojaan, joka maksoi muistaakseni ab 30 euroa. Se on tosi hyvä! Kuten myös niiden oma ”moskiittoverkko”.

Seuraavaksi taidetaan muuten jännätä gissaa ja Sanelmaa. Molemmille on peukut tanassa tukevasti! Hyvältä vaikuttaa. Täällä tsempataan täysillä, tietäkäähän se. Olisi TODELLA aika uusien plussien.

Goosh, että väsyttää. Se on taas se Lootuskan eka yö uudessa paikassa. Nukkui suurimman osan vieressä – ja minä siinä monutusten sarjatulessa hiukkai kehnosti. Pyörii kuin väkkärä öisin.

L:n mitat 10 kk olivat 10040g, 76 cm. Juska on kyllä kasvanut komeasti! Oli nääs syntyessään kilon verran esim. L:a pienempi ja sitten taas 10 kk iässä 1,5 kg isompi.

Juuh, meillähän L:n syöminen oli ihan horroria myös. Avasi suunsa ekaa kertaa kolmen viikon tuputtamisen jälkeen ja senkin jälkeen vaati kyllä kohtuullisia sirkustemppuja. Yhä edelleen ”lukee” kirjaa syödessään eikä määrät ole valtavia, mutta ei siis valittamista tällä haavaa.

Perunassa on tosi paljon tärkkelystä, mikä myös voi olla aika heavyä vatsalle. Joten minäkin suosittelen Elsalle porkkanaa, se upposi meilläkin parhaiten alussa.

Ja vielä syömisestä… Ah, helpottavaa kuulla, ettei Leo vielä syö itse! Mulla ei ole mitään mielenkiintoa antaa L:n syödä itse, on riittävän sotkuista nykyisellään muutenkin. L ei muuten tajua nokkamukin päälle eikä istuessaan edes pullosta juomista. Sen sijaan olen hörpyttänyt vettä tavallisesta mukista ja se luonnistuu buenosti. Joten voi olla, että alan suosia sitä suoraan, jahka daisasta luovutaan vuoden ikäisenä.

Mikä on Vilin etenemismuoto nyt? Konttaa ja kovaa? Ja siis ilmeisesti myös seisoo, kun kurkistelee pönttöön? Yllättävän kauan muuten kestää seisomaan noususta kävelyyn – tai siis meillä ainakin. Lotta nousi seisomaan yli 3 kk sitten eikä vielä seiso ilman tukea kuin hetkittäin. Tukea vasten kyllä kävelee, mutta en jaksa uskoa, että tuetta kävelisi vielä synttäreidensä aikaan.

Olin shoppaamassa aamupäivällä ja löysin vihdoin L:n huoneeseen maton, en tosin vielä ostanut, kun miehen pitää tarkistaa, onko sopiva koko. Sande pyörtyisi tai hyperventiloisi, jos näkisi sen, on nääs PRETTY pink… Ihana. ;-)

Voi vihne, mä voisin tosiaan rekrytoidan Mariskan meidän pihaan möyrimään! Mä olen telluksen saamattomin siinä puuhassa, kunhan haaveilen vain. Haluaisin pienen pienen suihkulähteen, sellaisen, johon se vesi lörisisi kivien joukkoon. Ovatko kovin vaikeahoitoisia (=limoittuvatko tms.)?

Maanantain tärät kuulostaa hyvältä. Ilmestynen paikalle. Kassellaan. Laitan spostia tai tessun.
 
Viimeinkin! En kestänyt enää, vaan kävin tänään ostamassa uuden läppärin Mustasta Pörssistä, ihan hirveää kun ei päässyt tänne, se varmaan vielä edesauttoi tuossa kauheassa treffien unohduksessa, olen tositositosi pahoillani siitä. En käsitä miten pystyin unohtamaan sen kokonaan, anteeksi tytöt! On muuten hienoa kun on uusi masiina, entinen olikin jo 3 v vanha, eli tietokoneissa ikäloppu.

Täytyy tulla uudestaan ajan kanssa, nyt Vanessa nukkuu luultavasti vain hetken, mutta yritän vähän kommentoida. Sain luettua muuten tänä nettipimento-aikana palstaa kännykästä, mutta jostain syystä en pystynyt vastaamaan itse.

Juhannusviikon Treen tapaaminen käy minullekin. Me tosiaan nähdään Sanden ja Iineksen kanssa ensi ma, ihana nähdä Iines livenä!

Tuosta vauvan kanssa liikkeellä olosta, Stellako se kirjoitti 3 kk:n rajapyykistä? Mä voin aikalailla allekirjoittaa sen, Vane täytti eilen 3 kk, ja nyt mulla on sellainen varma olo liikkua ihan missä vaan. Enää ei joudu paniikkiin jos V alkaa itkeä, syömävälien voi olettaa olevan lähemmäs paria tuntia, ja tuntee jo toisen tapoja enemmän. Ja kyllä onkin tarve päästä ihmisten ilmoille tai kylään jollekin, harvoin olen ihan koko päivää kotona, vähintään lähden ruokakauppaan tai Stokkalle pyörimään. Myöskin on kiva lähteä kävellen parin tunnin lenkeille koiran ja vaunujen kanssa, nyt kun alkaa olla kesäistä. On kyllä myönnettävä, että julkisia kulkuneuvoja ei (vieläkään) ole tullut käytettyä...=)

Ai niin, Vanessa nauroi eka kerran eilen, ja tänään hekotti monta kertaa kun kutitin äsken sohvalla. Aivan mielettömän ihanan kuuloista! Mä kyllä rakastan tuota lasta niin paljon, että tuntuu kuin halkeaisi..yhtään ei kyllästytä vielä tämä alituinen yhdessäolo, ja luulenkin että menee aika kivuttomasti kesä, vaikkei maitopulloa huolikaan. Vielä ei ole niin tarvetta päästä yksin tuulettumaan, varmaan sekin aika tulee joskus, mutta nyt on hyvä näin.

Puutarha-asioista en voi kommentoida muuta kuin että kateellisena kuuntelen, olisi ihanaa jos olisi piha! Toisaalta ei vielä pystytä luopumaan tästä merestä, joten pattitilanne, jos ei tule äkkirikastumista.. Nyt oon joka päivä bongannut uusia tapahtumia rantojen lintujen parissa, hanhien poikaset on juuri kuoriutuneet, ja uikkujen pesiä on ihan kamalan paljon. Tää mun lintubongaus on ihan tällaista paljain silmin tuijottelua vaan..;-)

Jasso, pitäis ehkä käydä suihkussa ennen kuin tyttö herää. Nykyään mä kyllä teen useimmat pakolliset asiat, kuten suihkussa käymisen, ruoan valmistuksen yms. Vanessan hereillä ollessa, ja pyhitän vähän nukkuma-ajan joko ulkoiluun tai omaan aikaan sisällä. Siivoa en ikinä kun typy nukkuu, olkoot vähän sotkuisempaa, olen opetellut sietämään vähän villakoiria ja likaiset ikkunat, on sitä elämässä tärkeämpääkin. Noi ikkunat vähän riipaisee sydäntä, mutta en pysty pakottamaan itseäni niiden pesuun..ehkä kun tulee oikein lämmintä niin voin pestä niitä Vanessan katsellessa. V nukkuu niin vähän päivässä, että silloin pitää nauttia!
 
Iltaa!
Pikavisiitti, äidin oma hetki! :)

Mä en ole vieläkään kovin varma liikkuja Elsan kanssa kahdestaan. Johtuu ehkä siitä, että yleensä parutaan milloin mitäkin syytä kun ollaan liikenteessä. Shoppailemassa ei voi ollenkaan olla, kun sisätiloissa heti herää ja alkaa kiljua, kun vaunut ei liiku. Liikutaan siis mieluiten vain ulkona, eteenpäin ja mahd. kuoppaista tietä! ;)

Porkkanaa Elsa itse asiassa sai luumun jälkeen seuraavana, mutta neuvolan täti oli sitä mieltä, että porkkana taas on herkälle vatsalle tujumpaa tavaraa ja suositteli perunaa. Eli nyt maistellaan tämä viikko perunaa ja ens viikolla viikolla sotketaan porkkana sekaan. Tänään ollut taas masuvaivoja vähän, ja kakka on tullut harvakseltaan, joten sekin varmaan kivistää. Huomenna pitää antaa aamulla mallasuutetta, jos ei siihen mennessä kakkaa näy! Miten usein Vane ja Maija kakkaavat??

Elsa ei vielä varsinaisesti naura ääneen. Hököttelee kyllä ja jokeltelee aivan älyttömästi. Tänään löysi lapasten naamankuvat ja niitä katseli aivan ihmeissään. Nyrkit siis menevät kovasti suuhun (kerroinko jo?) Mites Maija ja Vane?

Nyt olis vissiin parempi mennä koisailemaan tyttösen viereen. Iskä sitä tuolla nukuttelee. Ai niin, täytyy kehua, että viime yönä Elsa heräsi ekan kerran 3.30!!! Josko ne yöt pikku hiljaa pidentyisivät? Tosin täytyy myöntää, että mamma ei sitten nukkunut enää tuon heräämisen jälkeen, joten unet jäi silti aika vähiin. Kun Elsa vihdoin nukahti uudelleen, en saanutkaan itse unta ja sitten kun itse nukahdin, heräsi Elsa uudelleen. Jännä nähdä, miten ensi yö menee... Öitä!
 
Huomenta!

Onpa taas jutusteltu, riittää luettavaa aamupuuron keittelyn lomassa...
Maijalla on tänään 3 kk neuvola, jännä kuulla mittoja kun tuntuu, että on kasvanut hirmuisesti.

Maijakaan ei vielä naura, hymyilee vain aurinkoisesti ja höpöttelee muuten. Tällä viikolla on löytänyt kätensä, tunkee molempia nyrkkejä suuhun, katselee käsiään ja välillä jo onnistuu ottamaan jonkun lelun käteen ja sitten tunkemaan suuhunsa. Kiskoo myös kaikkia peitonkulmia ja lakanoita suuhunsa. Mutta viime viikon liikkeellelähtö onkin sitten unohtunut (ja hyvä niin!) Maija kakkaa yleensä monta kertaa päivässä, mutta nyt on vähän harventanut. Onpa sitten pari kertaa tällä viikolla kakannut vaan kerran päivässä ja voi, sitä tavaraa on kyllä ollut joka paikassa.

Mariska, mä olen myös ihan hurahtanut puutarhahommiin. Rahaa siihen kyllä saa kulumaan, yritänkin kiertää puutarhakaupat kaukaa kun aina keksin sieltä jotain ja entisissäkin olisi tekemistä. Kohta saan koristevadelma ja pensasaidan alta paljastuneen maan käyttöön, ajattelin laittaa siihen ainakin vadelmia, tosin ehkö vasta syksyllä, ja kasvimaata varmaan. Laita ihmeessä kuvia puutarhasta! Pelargonioista puheenollen, innoistuin laittamaan niitä laatikkoon, vaikka olen tähän asti inhonnut niitä... epäilen, että ikä tuo tällaisia mieltymyksiä, hmmm...

Mitäs suunnitelmia teillä on viikonlopuksi? Me ollaan menossa häihin Turun suuntaan huomenna. Sinne on kuulemma tulossa enemmänkin pieniä vauvoja ja raskaanaolevia, ihan kiva siis lähteä Maijan kanss!


 
Heissan tälle puolelle. Ajattelin vain kertoa, että jos vain suinkin aikataulut menee sopivasti niin olisin tulossa Tampereen tapaamiseen (juhannusviikon ke?). Viikonloppuja!
 
Morot tytöt,
Iines kuukahti hetkeksi ja mää tänne heti.
Eilen oli taloyhtiön talkoot ja roikotin Iinestä ekaa kertaa rintarepussa, tuntui tykkäävän kun nukahti heti:-). Kauhean pitkiä aikoja ei tietty voi siinä pitää vielä mutta laajentaa vähän tätä äidin liikkumista. Grillailivat makkaraa sitten meidän terassilla talkoiden päätteksi ja Iines sai ihailevia lausuntoja. Ja ylpeä äiti oli niin YLPEÄ tyttärestään. Kyllähän te tiedätte.
Tänä aamuna sitten herättiinkin vähemmän mukaviin hetkiin: mies kehui nukkuneensa kuin tukki (II heräsi 1.40, 2.20,3.20 ja 7.10 ja viimein klo 10) ja kun mama vihdoin nousi klo 10 jälkeen niin täällä kämpässä oli taas hävityksenkauhistus. Mikä siinä on ettei iso mies saa laitettua tavaroita paikoilleen?? Ja astioita koneeseen? Mikä ihme siitä tekee MUN hommaa? Joka puolella puhutaan että kotitöitä pitäisi lapsen tultua jakaa tasaisemmin, mutta eipä täällä ainakaan ole niin käynyt, mä hoidan kodin lisäksi lapsen ja itseni. Goooooooosh, mä olen kyllästynyt aina naputtamaan samasta asiasta mutta MITEN se menis perille? Sori vali-vali väsynyt äiti täällä vaan...
Uusi tietsikka meidänkin pitäisi hankkia, jotenkin vaan niihin kirjainyhdistelmiin perehtyminen vaatii aikaa ja pirteät aivot = ei mun hommaa.

Sujuvasti..Iineksen masuun, ja sen toimintaan...toimii siis ihan koko ajan, joka syötön jälkeen saa kakkavaipan vaihtaa. Mutta ehkä tasaantuu jossain vaiheessa kun syöntiajatkin tasaantuu. Yöllä en kyllä jaksa joka kerta vaihtaa, ehkä kerran yössä.

Viikonlopuksi ei ole suunnitelmia, ehkä mökin suunnittelua, miehen piti lähteä heittämään kuorma-autolla keikka H-vedelle mutta ei saanut kaveria(ja sen autoa) lähtemään joten nyt sitten mietitään uudelleen. Eiköhän me jotain keksitä. Jos vaikka mama saisi nukkua???

Nekku, mulla on se teutsikan oma hyttysverkko, mutta en vaan ymmärrä miten se pitäisi virittää. liikaa vipstaakeja, ja mihin kohti se vetskari tulee? Äh, ehkä viitsit esitellä toimintaa mulle jos ilmestyt paikalle ma.
 
Mä voisin tilata Mariskan ja Murmelin myös meidän pihoille :). En ymmärrä, missä välissä ehtisin laittamaan pihoja johonkin kuosiin... Täytyy kai mennä etsimään herätystä sieltä Plantagenista.

Tosi kivaa, että Tampereen tapaamiseen olisi näillä näkymin tulossa runsaasti väkeä. Kutsuisin teidät kernaasti meille, mutta juhannusviikolla ollaan ihan vasta muutettu, joten talo lienee täydessä kaaoksessa. Koetetaan siis keksiä jokin sopiva paikka keskustasta.

Mä olen tänään ollut taas ihan pinna kireällä, vaikka sainkin yöllä nukuttua. Mies on työreissussa pohjoisessa, joten huushollin pyörittäminen on taas kerran mun harteilla. Välillä vaan väsyttää... etenkin kun koiralla oli aamulla jokin ihme hepuli ja se oli koko ajan vaatimassa jotain ja Leokin työnsi kätensä kakkavaippaan. Myös jatkuvasti jaloissa pyörivät, Leon kaapeista tyhjentämät tavarat kypsyttävät välillä ihan totaalisesti. Eli valivalia täältäkin. Ja samaa voin sanoa kuin Sandeman, että meillä on myös kummasti aina miehen jäljiltä keittiö täydessä kaaoksessa ja kengät pitkin eteistä. Myös vaatteilla on omituinen tapa jäädä pyörimään siihen kohtaan, mihin ne on satuttu riisumaan... Pah. Mä taidan olla vähän loman tarpeessa. Siis sellaisen, jossa saisin olla täysin yksin täydessä hiljaisuudessa ja tehdä ihan mitä vaan. Yksikin vuorokausi riittäisi, tai edes puolikas.

Hauskaa, että Leon tempaukset leviävät juttuina ympäri Suomen. Kyllä niille itsekin jälkeenpäin osaa nauraa :).

Juhannussuunnitelmia en ole vielä kommentoinut. Meillä on ollut kaikkina yhteisinä juhannuksina tapana mennä miehen äidin mökille, ja sinne mennään kai tänäkin vuonna. Se meidän oma mökki valmistuu siihen lähelle, joten saattaapi olla, että juhannus menee mökin maalaushommissa.
 
Heh, mun piti pitää nettivapaa-päivä, mutta täällähän mä taas oon :)) _Kummallinen_ riippuvuus kehkeytynyt.

Ai kun hauskaa, että Mamma Mia vetää tahkoojia. Mää taidan laittaa mustat housut ja ruskeen nahkatakin ja sit tietty, blondihan mä oon ;) Pitäiskö sitoo joku punainen huivi vielä kaulaan, niin olisin kyllä varma nakki, hih.
Meidän muu jengi menee syömään ja vielä vissiin Luxiinkin (mut hei, onks siellä sellaisia vajaa 40-siä.....??) afterwards, mutta me riennetään kotiin. Ei voi tuota velikultaa liikaa rasittaa, ja toisaalta ei ole niin väliksikään. Koti on paras.

Ja sujuvasi muihin juttuihin. Murmeli, mä olen aina laittanut partsille pelargoniaa :) Musta se on saviruukun kanssa aika kaunis näky, ja toisaalta, ihan mahdottoman helppohoitoinen. Ei suutu, jos sattuu liian monta kasteluvapaata päivää tai sit jos kastelee liikaa. Meidän partsit on aina kylpeneet auringossa, joten siinä ne oikke rehottaa. Et ei tosiaan mikään mummolajike, heh.

No hyvä Kata, että sait linjat taas toimimaan. Sä sit löydät aina "halvat" ratkaisut, hih :-) Mä muistan tosta 3-kk-iästä sen selvästi, ettei vauva heti alkanut kiljua nälkäänsä, vaan jaksoi odottaa hetken. Muistan elävästi, kun olin mun ystävättären kanssa syömässä ravintelissa Pariisissa ollessa ja Matsku heräsi just, kun ruoka tuli mun eteen. No jännityksellä siinä sit poikaa seuraamaan, että milloin alkaa sireeni soimaan, mutta eikä mitä, poika tyynesti katseli ympärille ja jaksoi hyvän aikaa odottaa murkinaa. Mut mut, silloin oli kyllä se tiheen imun kausikin, ja yöt valvottiin aika mukavasti. Eli kaikenlaista siihen ikään sattuu.

Oma piha olisi kyllä ihana. Miehen kollega on myymässä asuntoaan tästä läheltä, päätyrivaria, ja tietty mies on sala-innostunut siitä. Nätti asunto kyllä, tilava ja iso piha, mutta myös ISO hinta....Eikä me tästä nykyisestä pois haluta muuttaa, asuttu vasta 2,5 vuotta ja tykätään hirmuisesti. Mutta etenkin näin kesällä sitä kaiholla ajattelee omaa pihaa ja eri toten sitä, että M sais vapaasti kirmata ulkona. Parveke ei ole kuitenkaan sama juttu. Kauan eläköön muuten parveke lapsen viihdyttäjä! Meillä on lasit ylhäältä alas asti ja M voi istua vaikka tunnin lasin edessä autoja ja busseja katselleen. Jes, ja mami kiittää :)

Nostan Stella sulle kyllä hattua! Vähemmästäkin tulee tunne, että ois loman tarpeessa. Ja teillä on vielä koirakin! Miten muuten jaksat muuton, kun alkaa olla raskauden loppumetrit...? Toivottavasti saatte paljon apuvoimia jeesiin.
Kuulkaa, samanlainen mies asuu täälläkin. Matsku rakastaa kenkien nuolemista ja auta armias, kuinka monta kertaa olen sanonut miehelle, että voisko nostaa ne aina kenkähyllylle. Ja vaatteet...tsiisus. Ne todellakin lävähtää jokaisen vastaan tulevan sohvan (no kaksi vaan) ja tuolien selustoille. Ja sukat ja kalsarit lattialle...Pkrl, kuolematon ilmiö. Astiat menee harvoin koneeseen, saa sentään maidot ja margariinit jääkaapiin, mitä voidaan pitää jo hyvänä saavutuksena. Miehet!
Huh, helpotti :)

Taidanpa hakea taas after eight-maitokahvi-setin. Mukavaa vkloppua kaikille.
 
Kävin laittamassa uusimman esittelykelpoisen kuvan Iineksestä, tarkkailkaa postianne:-).

Jussista: menee varmaan "työn"merkeissä, kaivinkoneen pitäis tulla sillä viikolla tekemään maansiirtotöitä. Ehkä mekin saadaan majoitus jostain...kun tuppaa nuo juhlapyhät olemaan sellaisia suosittuja maallavierailuaikoja (karmea sanahirviö).
Mies muuten lähtee sittenkin tänään ajamaan maalle, hakevat kuorman kyytiin ja tulevat huomenna takaisin. Ihan jees, että saadaan projektia eteenpäin, mutta taas tutustutaan yksinhuoltajan arkeen Iineksen kanssa:-(. Ou jee.

Stella, mää ainakin nautin viime syksyn istutuksista just nyt, kannatti olla ahkera ja istutella erilaisia sipuleita. On meinaan melkoinen Hollanti kun joka puolelta tulee tulppaaneja:-). Osa on kukkinutkin jo ja ekan raparperipiirakan meinaan väsätä viikonloppuna! Vielä kun nurmikon joku leikkaisi niin avot. Voikukkia vastaan taisteltiin eilen urakalla, mutta taitavat viedä tämänkin kerran voiton.

Tyttö ei suostu nukkumaan sisällä, kele. Äiti piiputtaa jo ja tahtoisi päikkäreille...
 
Hyvää viikonloppua tulin toivottamaan :)
Luin pikapikaa kolme sivua viestejä ja nyt iski sama kuin Nekulla, totaalinen tyhjyys pääkoppaan kun piti jotakin kommentoida. Riinuskan anopin tilanne on tosi ikävä, jaksamista sinne. Meillä anoppi menee ensi viikolla taas kerran ilmaantuneen kasvaimen poistoleikkaukseen..

Iloisempiin aiheisiin - Illi käveli toissapäivänä ensimmäisen kerran KOLME askelta! Vähänkö on nyt tohkeissaan kun ottaa tämän tästä ne maagiset kolme ja me kehutaan kovasti. Koska lie uskaltaa enemmän. On jo pitkään seissyt paikallaan tuetta, mutta ei aiemmin uskaltautunut liikuttamaan jalkojaan, vaan veti oitis kontalleen ja kovaa vauhtia haluaamaansa kohti. Hauskaa seurattavaa :)
Hampaiden tulo ilmeisesti vähän aiheuttanut känkkäränkkää viime päivinä. Mies sanoi, että Illi on vaikeroinut yöllä. Viides hammas on puhjennut tällä viikolla.

Sandemanin kanssa meillä on sitten sama harrastus tänä viikonloppuna; meilläkin raparperi on kasvanut ja piirakkaa tehdään :)

Laitoin s-postiin Tampesterin miitingistä.
 
Huomenta!

Katotaas kauan pikkuneiti vielä suostuu makaamaan lattialla..tuntuu että nykyään tylsistyminen tulee aika nopeasti, lelut muuttuu "vanhoiksi" parin kerran jälkeen eikä oikein missään jaksettaisi olla kauaa.

Vitsit mä en saisi edes olla täällä kun virustorjuntaohjelma on vielä hankkimatta, mutta en pysty pysymään poissa..pitää ma hankkia turva samantien. Vanha ohjelma ei käy tässä Vista käyttöjärjestelmässä. Se meidän edellinen kone hajosi kokonaan, joten tää kone oli pakko-ostos ;-) . Muuten, muistutanpas teitäkin jälleen varmuuskopioista..meillä levis kovalevy kokonaan, ja esim. kaikkien osoitteet yms. pikkusälää meni, valokuvat myös, mutta onneksi mulla on paperikuvat + kaikki tärkeät CD:llä. Tällä kertaa aion ostaa toisen kovalevyn, jolle laitan kaikki vielä varmuudeksi.

Eilen muuten Vanessa kääntyi mummulassa eka kertaa selältä mahalleen, sattui käsi olemaan vahingossa pitkin vartaloa ja sen yli pääsi hyvin kiepahtamaan. Mahtavaa kun koko ajan tulee uusia juttuja mitä tyttö oppii! Odotan kovasti että oppisi tarttumaan esineisiin, nyt vaan syö nyrkkejään ihan hulluna (mistä vetoa että rupeaa imemään peukaloa heti kun oppii), mutta ei osaa käyttää käsiään muuten.

Ilonalle onnea ekoista askelista, hinoa!

On tosiaan totta, että lapsi ei nuku päiksyjä sisällä, kun on oppinut ulkona kuorsaamaan. Eilen totesin ampiaisten pesiytyneen parveketerassin alle, enkä uskaltanut laittaa Vanea sinne, en jaksanut lähteä kävelemään yli tunniksi, niin yritin nukuttaa sisällä, eikä tullut yhtään mitään. Nukkui aina jotain 10 min. Lopulta lähdin ajelemaan vanhempieni luokse autolla ja kulutin matkaan tripla-ajan. Lapsi nukkui kuin enkeli kaukalossa..=)

Miesten sotkuisuudesta voisi (jälleen kerran) purnata vaikka ikuisuuden..se on kumma miten tosiaan mikään asia ei löydä paikalleen ja jopa astianpesukoneen avaaminen tuntuu ylivoimaiselta. Olen yrittänyt olla nalkuttamatta asioista, yritän opetella lievään sotkuun ja jossain vaiheessa jos lapsia tulee enemmän ja/tai asunto suurenee, niin otetaan siivooja kehiin, sen olen päättänyt.

Pitääpä mennä s-postiin katsomaan Treen tapaamisen postia, moro ja hyvää viikonloppua kaikille!
 
Huomenta. Kotona taas. Kohta lähden kampaajalle, jesh.

Kiitos Kata muistutuksesta, tarttis taas tehdä kuvista yms. back upeja. Eikös Stellalla kans just vähän aikaa sitten kosahtanut kovalevy? Aniliini tuhoaa vain näppiksiä. ;-)

Stella tosiaan, sulla on hurjan kuuloista! Vähemmästäkin olisi loman tarpeessa. Sitä tyytyy nykyään niin vähään – heh – ja on iloinen edes muutamasta tunnista yksin. Toivottavasti järjestyy sulle. ;-)

Niin ja ne miehet… Jopa tragikoomista, että meistä jokainen hermostuu samoihin asioihin vuorotellen. Been there done it… Hiton vaikea yhtälö ja lapsen/lasten myötä yhä haastavammaksi muuttuu. Ilmeisesti miesrodulla on (stereotyyppisesti) sellainen näköaisti, etteivät vaatekasat, leivänmurut, likaiset astiat, tursuavat pyykkikorit osu näkökenttään. Toisaalta, ei ole mun mielestä yksiselitteistä sekään, että aina pitäisi mennä meidän naisten asettamien siisteystandardien mukaan. Vaikkeeta on.

Waude, Ilonan ensiaskelia! Varmaan huippua – teille kaikille. Lotta ei tosiaan vielä seiso ilman tukea juurikaan. Luulin rämäpääksi mutta taitaa sittenkin olla varovainen luonne??? Uusin juttu hänellä on, että osoittaa lamppuja ja tauluja ja ovia ja kaikkea mahdollista ja sanoo ”yhhh” ja sitten pitää nimetä juttuja. On jotenkin älyttömän opinhaluinen tällä hetkellä, kun tosi viisaan näköisesti sitten katselee nimettyjä kohteita ja osoittaa taas seuraavaa.

Ja oi, oi Vanen naurua! Se_ON_ihanaa. Edelleen Lotan nauru on mun mielestä maailman ihanin ääni – ja siis ylipäänsä kaikkien lasten nauru on jotenkin tarttuvaa, ei siinä voi olla huonolla tuulella, kun sitä kuulee ihan missä vain. Onnittelut kääntymisestä Vanelle ja käsien löytämisestä hälle ja Maijalle. Niin se maailma avartuu.

Olikos Mamma Mia hyvä?

Nyt valmistautumaan. Palataan.
 
Lauantaita.
Niin siinä sitten kävi, että anoppi kuoli eilen :( Olivat ottaneet nenämahaletkun pois ja sitten vielä hengityskoneen kun toivoa ei ollut. Ei ollut jaksanut hengittää yhtään itse, joten menehtyi heti. Raskasta on, mutta vielä raskaampaa olisi ollut jos hän olisi jäänyt elämään letkujen ja laitteiden varaan. Veri aivoissa oli tehnyt niin valtavaa tuhoa, ettei elämä olisi enää ollut elämisen arvoista jos olisi hengissä pysynyt.
Sairaalan puolesta haluavat tehdä ruumiinavauksen ja mies siskonsa kanssa on siihen suostunut. Haluavat tietää, mistä kaikki tarkalleen johtui. Nyt edessä siis hautajais- ym järjestelyjä.
Juska hokee kaiken aikaa, että "mummu....mummu....pipi...." Siinä tulee sitten joka kerta valtava suru jos olisikin hetkeksi unohtanut asian. Onneksi J on vielä niin pieni, ettei ymmärrä asiaa.


Onnittelut Ilonalle askeleista! Siinä sitä sitten avartuu uusi maailma kun pääsee kovaa ja ylettää samalla korkeammalle. Nekku, meilläkin J käveli tukea vasten n 3kk:tta, ennen kuin käveli itsekseen.

Piritta kyseli niitä 1- vee mittoja, laitan nyt tähän kun oli vielä unohtunut neuvolakortti tietokoneen viereen... 78cm ja 12.020kg.

Teitähän on menossa Tampesteriin paljon. Voi että, olispa kiva olla mukana. Mistäs sitä vielä tietää. Menikös se niin, että Kouvolasta ei pääse suoraan Tampereelle vaan junaa pitää jossain vaihtaa?

Vanelle onnet kääntymisestä! Onkos tehnyt jo lisää kääntymisiä? Kohta Vanekin kierii Samun tavoin pitkin asuntoa :)

Miehistä. Juu, allekirjoitan teidän jutut. Ei siitä sen enempiä, ettei syke lähde nousuun.

Murmelille telepaattisesti hauskoja häitä, toivottavasti siellä on parempi ilma kuin täällä. Vettä tulee vähän väliä kaatamalla.
 
Riinuska: otan osaa. Karmeeta että noin nuori ihminen sairastuu vakavasti ja sitten vielä ei jaksa elää. Juska olis vielä tarvinnut mummuaan:-((. Voi itku. Tulee niin elävästi mieleen oma suru isoäidistä vaikka tilanne aivan eri. Voi itkujen itku.

Miehelle kävin ostamassa synttärilahjan: iskuporakoneen. Kuulemma miehille tuollaiset käytännölliset lahjat on sallittuja ja toivottuja. Meillä ainakin tulee tarpeeseen kun aloitellaan raksabusinestä.

Uhhuh, viime yö oli horroria, Ii ei suostunut nukkumaan 1,5 tuntia enempää kerralla joten tänään mutsilla seisoo järki ja päätä särkee. Yksi panadol ei juurikaan vaikuttanut, tarvinnee ottaa buranaa. Se kai on ihan sallittua kun suosittelivat sitä haavakipuunkin laitokselta.

Keskiviikkona oli tarkoitus lähteä maalle, ensin mun vanhemmille ja siitä lakkiaisiin Varkauteen ja sieltä H-vedelle. Saapi nähdä miten paljon tavaraa meillä on matkassa...

Jaahas taas kitistään sängyssä....goosh... paree mennä....
 
Voi ei. Surunvalittelut Riinuskan perheelle. Kuten Sandeman totesi, olisivat mummi ja Juska vielä ansainneet aikaa yhdessä. Tosi kurjaa, että menetitte hänet noin varhain :(. Voimia nyt oikein kovasti sinne päin!

Meillä Leo on vatsataudissa & kuumeessa. Poika on epätyypilliseen tapaan HYVIN rauhallinen ja passiivinen. Nukkuu ja nyhjöttää raasu vaan.

 

Similar threads

S
Viestiä
101
Luettu
2K
S
R
Viestiä
103
Luettu
2K
P
S
Viestiä
108
Luettu
2K
R
S
Viestiä
105
Luettu
2K
Lapsen saaminen
tässäpä sen näkee
T
R
Viestiä
107
Luettu
2K
S

Yhteistyössä