Täydellinen elämäni aiheuttaa kateutta

Joo kaipa tätä nyt on turha enempää yrittää avata... Mutta hei kiitos kaikista kommenteista. Monet niistä saivat minut ajattelemaan. Jotkut hymyilemään tai nauramaan makeasti..
Keskustelupalstat ovat kultaa!!

Pointti keskustelupalstoilla onkin, että keskustellaan. ois ihan kiva, että sinäkin siis keskustelisit, kun kerran aloitit.

 

Hehee!!! Kyllä minä jo keskustelinkin.. Ja jos tunnet pakottavaa tarvetta jatkaa tätä keskustelua niin jatketaan ihmeessä

 

Hehee!!! Kyllä minä jo keskustelinkin.. Ja jos tunnet pakottavaa tarvetta jatkaa tätä keskustelua niin jatketaan ihmeessä

Ok, en nähnyt sulta kuin pari kommenttia, mutta ehkä jotain meni ohi. Mitään pakottavaa tarvetta mulla ei oo, mutta aihe sinänsä kiinnostava.
Mitin vain, että alkoiko se kateus ja kitinä vasta siinä vaiheessa, kun rikastuitte? vaikka sanojesi mukaan sulla on ihana perhe ja hieno mies ja olet kaunis, nämä varmaankin olivat jo ennen varallisuutta? Onko se raha siis se, joka on karkottanut kaverit kauemmas?

Mainitsit myös että opettelet vasta uuden elämän askeleita, voisiko olla että et ole ihan niin miellyttävää seuraa muille kuin kuvittelet? Monet tulkitsevat toisten käytöstä kateudeksi ja toiset toisten käytöstä vastaavsti leuhkimiseksi, vaikkei se sitä olisikaan.

Suomessa sinänsä uskon hyvin kateuden kukkivan ja joskus saa olla varovainen, miten asiat ilmaisee, valitettavasti. Kuitenkin yleensä oman kokemukseni mukaan ystävät ovat iloisia saavutuksista ja kannustavat ja onnittelevat myönteisistä asioista. Niin itsekin teen.

 

[QUOTE="athena";30808191]Ok, en nähnyt sulta kuin pari kommenttia, mutta ehkä jotain meni ohi. Mitään pakottavaa tarvetta mulla ei oo, mutta aihe sinänsä kiinnostava.
Mitin vain, että alkoiko se kateus ja kitinä vasta siinä vaiheessa, kun rikastuitte? vaikka sanojesi mukaan sulla on ihana perhe ja hieno mies ja olet kaunis, nämä varmaankin olivat jo ennen varallisuutta? Onko se raha siis se, joka on karkottanut kaverit kauemmas?

Mainitsit myös että opettelet vasta uuden elämän askeleita, voisiko olla että et ole ihan niin miellyttävää seuraa muille kuin kuvittelet? Monet tulkitsevat toisten käytöstä kateudeksi ja toiset toisten käytöstä vastaavsti leuhkimiseksi, vaikkei se sitä olisikaan.

Suomessa sinänsä uskon hyvin kateuden kukkivan ja joskus saa olla varovainen, miten asiat ilmaisee, valitettavasti. Kuitenkin yleensä oman kokemukseni mukaan ystävät ovat iloisia saavutuksista ja kannustavat ja onnittelevat myönteisistä asioista. Niin itsekin teen.[/QUOTE]

On minullakin kokemuksia kateudesta. Kokeissa menestyminenkin on joillekin vaikea pala vaikka itse voisivat yhtälailla tehdä sen työn mitä itse olen tehnyt. Muistan kyllä kohtuu hyvin, joten ymmärrän että kaikki eivät ihan yhtä helpolla hyviä numeroita saisi. Kiitettävistä ei parane iloita..

Koen siis useassa eri maassa asuneena että suomessa kateus on enemmän läsnä kuin niissä muissa maissa missä olen asunut.

 

[QUOTE="athena";30807427]Nautitko työstäsi? Antaako se sinulle tyydytystä ja mahdollisuuden toteuttaa itseäsi, jos ei, miten teet sen?

Sanot, että sua ärsyttä ettei kukaan ole iloinen teidän puolesta. Sanot, että sulle on yks hailee, missä kaverisi asuvat. Ehkä sun kavereille se on yks hailee myös? Voisiko olla että ystäväsi eivät niin välitä sun talosta ja rikkauksista, vaan elävät vain omaa elämäänsä?

Tunnen yhden tyypin joka luulee, että kaikki haluavat samaa, kuin mitä hänellä on, vaikkei se pidä paikkaansa.[/QUOTE]

Minä tunnen myös yhden tällaisen tyypin, joka hehkuttaa jatkuvasti omasta elämästään ja kuvittelee muidenkin haluavan samaa. Pitäkööt kuvitelmansa, minä yritän olla mahdollisimman vähän tekemisissä tyypin kanssa. Eikä johdu kateudesta.

 

Ilo ja kiitollisuus osoittavat ihmisestä aina kypsää ja hienoa asennetta elämää kohtaan. Mutta jos siihen sekoitetaan vertaamista muihin kertoo se synkkää tarinaansa siitä, miten tyytyväisyys tukehtuu pikku hiljaa. Ja sen takia en ap:n aloitusta oikein sisäistänyt, koska mielestäni onnellinen ja tyytyväinen ihminen ei koe tarvetta miettiä mitä muut hänestä ajattelevat. Oma onni kun yleensä kertautuu muissa ihmisissä ja sitä onneaan haluaa jakaa, jos ei nyt ihan rahaa jakamalla, niin hyväntahtoisella asenteella. Miten siis voi väittää ihmisten kadehtivan, jos ei itse siihen myös omalla asenteella toisia provosoisi? Rahasta ja menestymisestä voi puhua hyvin monella tapaa ja myöskin niin, että kuuntelija vilpittömästi on mukana.

Voisiko ap harkita oman asenteensa muuttamista? Unohtaa, mitä muut ovat mieltä ja antaa sen sydämen sivistyksen hehkua?

 

On eri asia asua veden äärellä isossa talossa kuin meren äärellä Espoossa uudessa isossa ok-talossa. Toinen talo nimittäin voi maksaa 30 000e ja jälkimmäinen taas maksaa aina väh 1 milj euroa.

Täytyy olla aina menestynyt, että kaivaa lompakosta 1milj euroa.

Mitä väliä hintalapulla on, jos kerran asuu täydellisessä unelmatalossaan ja sijaintikin on täydellinen?

 

Meidän tontti on 950 neliötä. Ei siis mikään valtava, mutta tällä sijainnilla ja näillä neliöhinnoilla isohko.
Meidän unelmatalo on arkkitehdin suunnittelema yksilöllinen moderni ja valoisa kivitalo.
Talon ja meren välissä on lenkkipolku joten kaupunki omistaa tuon muutaman metrin kaistaleen. Ranta ei ole oikein uintikelpoinen, mutta kaunis ja rauhallinen muutamasta päivittäisestä lenkkeilijästä huolimatta.
Koulutukseni ei valu hukkaan. Hyödynnän sitä tälläkin hetkellä osallistumalla erääseen kehityshankkeeseen. Minulla on kuitenkin kaksi alle 3-v. lasta jotka haluan kotihoitaa mahd pitkään.
Työkokemusta minulla on jo useampi vuosi ennen lapsia ja pidän yllä ammattiosaamistani. Uskon että palaan työelämään suht samalla kompetenssilla kuin ennen lapsia.
Tällähetkellä toivon että perheemme pysyy kasassa, lapset ja me aikuiset terveenä, saadaan vielä yksi tai kaksi lasta, lapsista kasvaa onnellisia ihmisiä ja että eräs lähisukulaiseni paranee sairaudestaan.
Haasteena koen mieheni raskaan työn. Heijastelee ajoittain jaksamiseensa.
En koe että minun tulisi varta vasten "hankkia" uusia kavereita. Elämämme on muuttunut viimevuosina paljon ja varmasti olen itsekkin. Koen että perheemme elämänmuutos ja rikastuminen on lyönyt kiilaa minun ja ystävieni väliin. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan sosiaalinen elämä kulkee. Itselleni on aika hailee asuuko ystäväni Kontulan lähiössä vai Manhattanilla. Selkeästi aistittu kateus on ärsyttävää varsinkin jos itse makaa työttömänä kotona syömässä suklaata.
Joo... Hyvää yötä tänne!

Mikä on se akateeminen ala, jolla voi pärjäillä noin kehnolla oikeinkirjoitustaidolla? Vaikka toimisitkin pääasiassa englannin kielellä, alkeelliset virheet äidinkielen oikeinkirjoituksessa kyllä syövät uskottavuutta.

 

Minua rehellisesti sanoen vaivaisi tuonkaltainen riippuvuus miehestä ja hänen firmansa menestyksestä. Onnellisuus voi olla erilaista kuin sinun, minä nautin urasta ja siitä ettei raha tai onni ole riippuvainen miehestä, ja varsinkaan komeasta sellaisesta koska tilaisuus tekee varkaan ja äkillinen menestys voi mennä myös miehen päähän. Clinton -syndrooma, eli on kaikki pelit ja pensselit, huvilat, rahat ja kaunis fiksu vaimo, silti sihteerikön poskihoito kiinnostaa.

Elämäsi kuulostaa mutkattomalta mutta itse en tosiaan haluaisi jäädä kotiäidiksi ja ilman rahakasta uraa, koska riippuvuus miehestä on liian riskaabelia. Ja nähtävästi sinä uhraudut miehesi uran edessä, toivottavasti hän kohtelee sinua hyvin aina eikä petä koskaan.

 

Onko sun miehelllä aikaa perheelle ja sulle? Yleensä yrittäjämiehet ovat aika kiireisiä. Päivät venyy ja töitä tehdään yölläkin, kun pitää soitella ulkomaille. Yleensä sit poistetaan kaikki turhat jutut perheen takia, kuten liikunta. Sit palavereissa aletaan syödä, mitä tahansa on tarjolla, usein lounas jää välistä.

Ei se aina ole herkkua olla yritätjän puolisona. Varsinkaan siinä vaihessa kun yrityksen pitää kasvaa tai on siemenvaiheessa.

 

Tuolla Yle Teemalla tulee just ohjelma tuollaisesta unelmaansa elävästä naisesta, jolla oli yrittäjäpuoliso ja heidän talonrakennusprojektistaan, joka päättyi katasftoriin.

https://www.youtube.com/watch?v=ipYpHC1rxoY

 

yks palstan hauskimmista ilmiöistä on se kuinka kirjoittajia mollataan oikeinkirjoituksessa ja tehdään sen perusteella päätelmiä. mä oon superakateeminen ja menestynyt mut täällä oon vapaalla ja kirjoitan ihan mitä sattuu enkä korjaile näppisvirheitä tai tekstinsyötön fiboja jos ei pahoja

 

Voi ei tätä ketjua!
Kateus aloittajaa kohtaan on oikeassa elämässä varmasti ilmeistä jos keskustelupalstoillakin naisen kuvaus elämästään aiheuttaa tällaisen mollaamisen vyöryn.
Minä toivotan ap:lle kaikkea hyvää elämään

 

Oma kehu haisee.

 

Sitten tulee se kaunis päivä kun tän onnenonkijan mies löytää nuoremman ja kauniimman naisen. Kyllähän tuosta kaikesta paistaa se, että mies haluaa että on ulkoiset puitteet viimoisen päälle. Eipä oo enää kivaa! DD

 

Sitten tulee se kaunis päivä kun tän onnenonkijan mies löytää nuoremman ja kauniimman naisen. Kyllähän tuosta kaikesta paistaa se, että mies haluaa että on ulkoiset puitteet viimoisen päälle. Eipä oo enää kivaa! DD

Kyllä naurattaa nämä kateellisten kirjoitukset .

 

yks palstan hauskimmista ilmiöistä on se kuinka kirjoittajia mollataan oikeinkirjoituksessa ja tehdään sen perusteella päätelmiä. mä oon superakateeminen ja menestynyt mut täällä oon vapaalla ja kirjoitan ihan mitä sattuu enkä korjaile näppisvirheitä tai tekstinsyötön fiboja jos ei pahoja

Näppisvirheet ja puhekielisyys on yksi asia ja toistuvat selkeät kielivirheet, esim. tupla-k sanassa itsekin sekä typerät yhdyssanavirheet toinen. Ymmärrät varmaan eron, jos olet superakateeminen.

 

No huh, naurattaa kun ihmiset aina vetää tuon, että miehes lähtee nuoremman perään ja panis muakin heti. Sehän voi käydä kenelle vaan, turha sitä on alkaa pelkäämään. Mutta tuo kateus on raskasta. Meillä ei ole tuollaisia puitteita mut toisenlaista kateutta on ollut taas meidän "täydellisestä" elämästä. Myös ihan konkreettista halua tuhota perheemme ja selän takan puhumista jopa miehen omilta sisaruksilta. Mutta aidot ystävät tosiaan tunnistaa siitä, että osaavat iloita toisten puolesta. Mutta toivottavasti ap olet myös oikeasti ystävä heille ja arvostat heidänkin elämää, vaikka olisivatkin köyhiä. En lukenut ihan kaikkea. Joskus saattaa nousta liikaa itselläkin hattuun, joten kannattaa ajoittain tarkastella myös omaa käyttäytymistä. Ja muistaa, että Se teidän elämäntyyli ei välttämättä ole Se mitä kaikki havittelee.

 

En kadehdi kenenkään "täydellistä" elämää. Niin monta kertaa täydellinen elämä on muuttunut hetkessä täydelliseksi katastrofiksi. "Täydellinen" elämä on näkökulma.

 

Olen todella todella onnellinen meidän uudesta kodista, mutta en voi puhua siitä innostuneena muuta kuin siskolleni, miehelleni ja yhdelle ystävälleni. Muita aihe ärsyttää. Jos rakentaisimme Jukka-taloa veikkolaan, saisin varmasti iloita ihan mielin määrin.

Kyllä mä luulen, että ihmisiä kyllästyttäisi sekin, jos joku puhuisi jatkuvasti siitä Veikkolan Jukka-talosta. Eivät toiset keksi mitään sanottavaa aiheesta, joka on jo käsitelty, ja monelle talo on aika tylsä puheenaihe - joko siksi, että on itse rakentanut talon ja saanut sen projektin myötä talonrakennuksista tarpeekseen, tai siksi, että se aihe vaan ei jaksa kiinnostaa muita ihmisiä kovin paljon. Vähän sama kuin puhuisi jatkuvasti omasta hiusväristään, miehestään tai muistelisi vuosikausia ensimmäistä ja ainoaa ulkomaanmatkaansa. Taloprojekteista ovat yleensä kiinnostuneimpia ne, jotka itse suunnittelevat talon rakentamista tai joilla itsellään on sama projekti kesken. Voin kuvitella, että 20 vuotta talossaan asunut ei jaksa enää liiemmin taloista innostua.

Monen tapana on sanoa vaan jotain "ai, sehän kuulostaa kivalta", ja tällä kohteliaalla kommentilla on sitten taloasia kuitattu. Ei kukaan jaksa alkaa ihastella ja hehkuttaa että "vau, ihanaa että sullakin on talo" tai "vitsi mä oon miettiny tätä teidän taloa, siis on se kyllä aivan ihana". Ihmisillä on omat elämänsä - työt, lapset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, mutta aika monelle talo on vain talo.

Sinänsä harmi sitten, jos itse haluaisi puhua juuri siitä talosta.

 

Mitä väliä hintalapulla on, jos kerran asuu täydellisessä unelmatalossaan ja sijaintikin on täydellinen?

Ei olekaan, mutta se ei tarkoita että on menestynyt, jos tönö maksaa vaikka 30 000e.
Ap ei koskaan väittänyt, että asumalla veden äärellä isossa talossa on menestynyt.