tässäkö tää nyt oli :(

Voimia ap! Onneksi sinulla on perhettä jonka luokse mennä, ja saat apua jatkossakin? Unohda se mies. Jos olisi vain pikkuetäihastus, niin voisi koittaa korjata, mutta kun oli jo mennyt panemaan ja "odottaa omakseen". Hyi!

 

[QUOTE="surullinen";27923832]mutta kiitos kaikille, ehkä tää joskus tästä helpottaa.. paska vaan että kaikki alkaa taas alusta, myös oman mielenterveyden kasaaminen, ihmisiin luottaminen.. tätä se elämä sit varmaan on, kaadetaan kaikki yhden niskaan, mutta kai se taakka annetaan, minkä jaksaa kantaa, eikö?[/QUOTE]

Tottakai jaksat kantaa. Se mikä ei tapa tekee vahvemmaksi. Voimia

 

On nää taitavia kun vahingossa kaatuilevat seisokilla ja suoraan vaginaan. Soita sille tortulle ja kysy hältä myös mitä tapahtunut ja mitä sille on ukkos luvannut. Ei jää sun mieltä kaivelemaan koska täyttä totuutta et mieheltäs kuule. Nyt olet lamaantunut ja sitten iskee viha ja suuttumus.

 

[QUOTE="nuuh";27923887]On nää taitavia kun vahingossa kaatuilevat seisokilla ja suoraan vaginaan. Soita sille tortulle ja kysy hältä myös mitä tapahtunut ja mitä sille on ukkos luvannut. Ei jää sun mieltä kaivelemaan koska täyttä totuutta et mieheltäs kuule. Nyt olet lamaantunut ja sitten iskee viha ja suuttumus.[/QUOTE]

mitä helvetin merkitystä niillä yksityiskohdilla enää on? mua ei enää edes kiinnosta, mies on pettäny enkä kaipaa enää lisää siihen tietoa, tää riittää mulle.. olkoot luvannu toiselle kuut taivaalta, nythän hän pääsee ne toteuttamaan!

ehkä se jää kaivelemaan mua, ehkä ei.. sen näkee sitten..

se on miehen työkaveri, tietää kyllä miehen perheestä yms. eli ei paljon naistakaan liikuta.. tunnen tämän naisen kyllä..

 

Mää oon niin pahoillaan sun puolesta, ite kokenut vähän vastaavan yhdessä suhteessa. Osasin kyllä vähän epäillä jossain vaiheessa, mut tästä epäilystä kulu kuukausi ennenkuin mies jäi kiinni ja hänelläkin suhdetta toisen kanssa takana yli puolivuotta, kyllä mureni itsetunto ja tuli olo et miten tyhmä ite on ollu ettei oo tajunnu. Kaikki noi ajatukset et miks mulle, miks teki noin, miks ei voinu ensin erota, miks piti valehdella ja usein kun epäilin niin syyllisti mua hulluks ym. ja mää idiootti kaikenlisäks aloin uskoo noihin et oon vaan vainoharhanen. Samanlailla menin lukemaan miehen viestejä kun en jaksanu enää epäillä ja asiasta oli puhuttu monet monet kerran eikä ikinä mitään myöntäny. Hetkeekään en katunu et viestit luin vaikka tiedän et oli väärin. Mun ex ei edes ollu mitenkään erityisen pahoillaan, jatko suhdetta tän toisen naisen kanssa jonkun aikaa ennenkuin niittenkin suhde päätty pettämiseen.

Tiedän siis miltä susta tuntuu, mut sun tilanne ehkä "pahempi" kun teillä kuitenkin lapsi ja toinen tulossa, meillä ei onneks ollu lapsia tilannetta vaikeuttamaan. On helpompi lähtee suhteesta ja antaa olla kun ei oo niitä lapsia. Ite silti en pystyis jatkamaan tollasessa suhteessa edes niitten lasten takia, koska en ikinä pystyis enää toiseen luottamaan ja en kestäis sitä jatkuvaa epäilyä.

 

Niin että yhteiskunnan pitää holhota kun aikuiset ei osaa käyttäytyä?? Eiköhän jokaisen ole ihan itse kannettava vastuu tekemisistään.

ai no miksi on sitten sivutolkulla lakipykäliä? ja sit vielä nopeusrajoitusket ja kaikki,turhaa holhousta!

 

Todella oksettavaa. Teillä ollut esikoinen 4 kk vanha, kun äijä on alkanut pitää peliään työkaverinsa kanssa. Ja siitä huolimatta on vielä toisenkin lapsen laittanut alulle. En mä tuollaiseen äijään kyllä kauheasti ajatuksia uhraisi, vaikka kymmenen yhteisen vuoden jälkeen se tietenkin on hyvin vaikeaa. Pidä vaan huolta siitä, ettet vaikeuta lasten ja isänsä välejä, mutta muutoin kyllä pysyisin äijästä kaukana. Se on puoli vuotta vehdannut sun selkäsi takana, joten toiminta on ollut täysin suunnitelmallista, eikä mikään hiton vahinko.

 

Monet ovat niin ehdottomia ja asettavat rajat omalle rakkaudelleen. Ehkä vielä ymmärtämättä edes tarkasti, että mitä oikein kieltää kumppaniltaan ja mitkä voivat olla seuraukset. Kieltämällä toisen ihastukset kieltää toisen tunteet. Onko ihme, että omakin rakkaussuhde katoaa? Kuka haluaa elää henkisessä vankilassa. En ainakaan minä.

Jos ja kun niitä ihastuksia tulee, on aivan eria asia antaa tunteiden tulla ja mennä kuin tehdä asian eteen jotain konkreettista. Tunteitaan ei tarvitse kieltää itseltään eikä toiseltaan, se on tukahduttavaa, olivatpa ne tunteet mitä hyvänsä niitä voidaan työstää.
Nyt ilmeisesti ap:n mies on jo käynyt toisaalla dippailemassa tai kovasti on ainakin menossa.

 

herranjestas mikä hiton äijä!! miten tollasia voi olla olemassakaan? (tai no pettihän minunkin esikoiseni isä vuosia sitten mua kun olin raskaana ja jättikin vielä) mut :O

kaikki sympatiani sulle!

 

Nyt varmaan kaikki tuntuu suurelta, ylitsepääsemättömältä ongelmien klöntiltä, mutta kun niitä alkaa yksi kerrallaan ratkomaan, niin kyllä siitäkin selviää.
Mikä siinä on, että niin moni pienen vauvan isä niin herkäsi pettää? Tiedän lukuisia tapauksia, itseänikin on sellaiset vongannet, ja kaikilla se sama virsi: "kun mä oon niin kypsä kaikkeen.." Ynnä muuta paskaa. Inhottaa moiset tyypit.

 

Paljon voimia ap. Mulla tuli ihan itku tätä lukiessa..miten voi ihmisellä olla pokkaa satuttaa toista noin.

 

Ittellä vähä vastaava kokemus.. mies ihastu työkaveriinsa.. Pari vuotta sitten tänne kirjoitin 5 lapsen isästä joka ei tiiä mitä tehä.. lähtee vai jäädä..
Yhdessä ollaan.. Luottamus ei vieläkää ihan hyvä...
Olen itsekkin samassa firmassa töissä.. hetken oltiin jopa samassa toimistossa,.. nyt eri paikkakunnalla..
En tiedä itsekkään miten ollaan tänne asti selvitty.,.
Edelleen tämä nainen kaivelee mieltä... joissain firman tapahtumissa nähdäänkin..
Tosta mun miehen ja sen "jutusta" ei töissä tiedetä..
Voimia tämä vaatii edelleen... ja joskus tuntuu että ois vaan helpompaa luovuttaa..

Iso Tsemppi hali ap!!!

 

Voimia ap! Tiedän tasan miltä tuo tuntuu, elämältäsi on vedetty pohja pois ja olo on kuin näkisi painajaisunta silmät auki ja mikä pahinta kaikki on totta, vaikka helposti sitä ajattelee ettei mulle ainakaan käy noin. Kyllä vaan valitetttavasti käy

 

Mies sai sitä mitä tilasi. Luulisi että tietää sen, ettei kahden naisen kanssa voi olla. Puheistaan päätellen sinä olet kuitenkin se tärkeämpi hänelle. Kysyitkö että mitä hän meinaa nyt tehdä? Sinuna katsoisin vähän tilannetta, että kipittääkö suoraan sen toisen naisen luo vai mitä. Jos jättäisi koko naisen nyt heti samantien niin minä ehkä voisin antaa anteeksi, tosin hyvä nyt on sanoa kun ei ole tuollaista tilannetta, ehkä siinä tilanteessa en sitten antaisikaan anteeksi.

 

vielä kuntoon pettämisen tai toiseen ihastumisen jälkeen?
Kauan siihen on mennyt?

 

Kyllä sinä selviät! Olet vahva nainen! Sanon vain nyt sinulle sen, että älä ota häntä takaisin kun ollette eronneet, älä tee sitä vaikka oisit uksinäinen, se on parempi niin teille molemmille ja myös lapsille...

 

opcorn:

 

EN usko että tuossa on paljoa selvitettävää.

Kyllä normaalin ihmisen ÄLY sanoo jo, että tollasessa tilanteessa on siitä pettäneestä mahdotonta saada eläjää.

Tein oikeasti noita virheitä aiemmin elämässä, mitä sain?
Tappelen lapsista milloin missäkin, käräjäoikeudet, sossut jne. Pettäminen ei riittänyt, suhteeseen tuli väkivaltaa. Suhteen jälkeen exä on kehoittanut tekemään usein itsemurhan.

Puhuitteko -puhuiko muut joilla perhe on näin hajonnut pettämisen kautta siitä että mitä se on jos tulee petetyksi?

Elän nyt uutta elämää ja ihan rehellisesti, sen kaiken menneen elämän ahdistuksen, mitä on yhä päällä riitelyn lapsista tähden, en selviäisi jos mieheni nyt jäisi kiinni moisesta. Minä kertakaikkiaan kuolisin siihen paikkaan, eikä se ole vitsi. Kun suhde alkoi, asioita vatvottiin aika kauan. Mies oli alusta alkaen, ettei sano tai lupaa tai sitoudu mihinkään jos ei ole varma. Toitotti vuosia ettei mee naimisiin kun kerran elämässään. No, nyt on naimisissa ja odotamme toista yhteistä lasta. Olemme puhuneet paljon pettämisestä ja juurikin näistä tapauksista kun lapsi on tulossa ja mies sitten lähtee edes kännipäissään hakemaan piparia muualta -saati että luo samalla kun oma lapsi on vaimon vatsassa suhdetta johonkin toiseen. Sitä sattuu, mutta se menee kaiken älyn ja oikeudentajun yli. Mikään ei voi muuttua alle vuodessa niin paljoa että ns. tunteet ja välittäminen sitä kohtaan kuolee kenen kanssa on alkanut elää ja rakentaa perhettä.

Syitä toki olisi ap:llä pelastaa suhde, mutta on epätodennäköistä eikö arpi jäisi liian syväksi.

Ja olisi helkkarin hyvä jos täällä meillä mentäisi joskus vähän kun jenkeissä kun aletaan omaisuuksista ja lapsista tappelemaan. Aika usein jos on jo yhdessä hankittuna taloa sun muuta omaisuutta kestää aika kauan päästä molemmin puolin jaloilleen eron jälkeen. Isäni ei päässyt koskaan kunnolla tolpilleen taloudellisesti erosta kun jäi paljon elatusmaksuja hoidettavaksi kuukausittain. Äitini juo itseään parhaillaan hengiltä, näin normaalin ihmisen silmin. Lapsista muutama on yrittänyt itsemurhaa, jokunen taitaa vetää masennuksen takia lääkkeitä yhä. Tappelut ennen eroa oli aika traumatisoivia. Ja mitä tapahtui? No oli niitä ylimääräisiä pyöriä parisuhteessa.

 

[QUOTE="surullinen";27923719]mua inhottaa, puistattaa.. ei ollut ihan tektstiviesti tasolle jäänyt enempää en edes kysynyt.. mutta fyysistä kanssakäymistä ollut, pariin otteeseen "VAHINGOSSA".. mikä on vahingossa? mitä se on kun ollaan toisen kanssa parisuhteessa?

puoli vuotta.. PUOLI VUOTTA on vehdannu mun selän takana.. voi v'ttu mikä olo mulla on, entistä kamalampi kuin aamulla tai eilen illalla, ahdistaa.. mä olen rikki.. muuta en voi enää sanoa..

ja joku kehtas provoksi väittää, on se hyvä että sun elämäs on ruusuilla tanssimista.. vai että hymiöitä puuttui.. ei paljon hymyilytä..[/QUOTE]

Yksi ja ainoa oikea teko tuossa on erota. Mitä sä tuollaisella miehellä teet kun kunnioitus sinua kohtaan on tuolla tasolla?

 

Pahoittelen hieman offtopiccia. Mikä siinä on että eron aikoihin niin moni jauhaa siitä kuinka ei varmaankaan voi koskaan joko luottaa tuleviin potentialisiin kumppaneihin, aloittaa enää vakavaa seurustelua, muuttaa yhteen?

Kannattaisi ehkä käsitellä rauhassa se vasta alkanut kriisi eikä miettiä joutavia mitä jos-tilanteita tulevaisuudesta.

Et sinä voi tietää miten mielesi liikkuu tulevaisuudessa tarkalleen. Vaikeita aikoja jokainen käy läpi tunne-elämässään, ei se elämä lopu yhden suhteen loppuessa.

 

Mun mies on kertonut ettei sen exä antanut sille viimeisinä vuosina kuin ehkä kerran vuodessa seksiä, exä teki TOSI paskamaisia temppuja miehelleni, siis tosi paskoja. Siltikään mies ei kuulemma pettänyt tätä.

Jos mies nyt menisi ja pettäisi minua, mua joka ei ole tehnyt noita temppuja hänelle, mua joka antaa sille säännöllisesti seksiä. Tuntuisi tosi pahalta

Kysyin joskus mieheltä vielä et miksei käynyt vieraissa kun niin perseellään oli koko parisuhde (kysyin koska halusin tietää et mitä mies ajattelee näistä jutuista) hän sanoi että niin kauan ku ollaan yhdessä vielä niin ei mennä vieraaseen petiin.

Eli jos nyt mua pettäisi niin kyllä putois pohja kaikelta.

 

AP:lle voimia. Vaikka tilanne on nyt kuuma ja kaikki tuntuu menetetyltä niin tämä ei ole maailmanloppu. Kaikki on teistä itsestänne kiinni. Älä anna ulkopuolisten päättää kuinka sinun tulee toimia tai reagoida, he eivät elä sinun elämääsi. Teet omat päätöksesi, mutta älä tee niitä vihaisena.

 

uusi aamu ja uudet tuskat edessä.. ei olis hetkeekään kun en miettis asiaa, silmät on päästä kohta irti itkun takia..

mies soitti illalla ja tahtoi vielä jutella, sanoi että ottaisi lopputilin töistä ja tekisi kaikkensa jotta suhde saataisiin pelastettua.. sanoi että ei tajunnut seuraamuksia vastakun kolahti, oli kuulemma aikomuksena jättää tämä nainen ja kertoa minulle, mä en osannut sanoa mitään, pyysin vain aikaa.. sanoi myös jäävänsä pois nyt töistä, pitävänsä lomaa.. en tiedä onko jäänyt tänään kotiin jo, kohta mun pitäis mennä sinne, hakea poika anopilta ja yrittää selvitä päivästä siellä "meidän kotona".. anoppikin soitti eilen, tietää tapahtuneesta ja hän oli pahoillaan, itki myöskin että ei halua meidän eroavan, sanoin että ei ero meidän väleihimme vaikuta tai siihen että ei näkisi lapsen lapsiaan, mutta tästäpä huomaa ettei se koske ainoastaan meidän omaa perhettä vaan myös lähipiiriä!

koska tää kamala uni loppuu?

 

on myös hienoa huomata kuinka tällanen asia puhuttaa myö muita, ehkäpä joku joka meinaa tehdä samaa kuin mieheni, tajuaa kuinka helvetisti se satuttaa muita..

jos tää olis ollu pelkkä ihastuminen, anteeksi olisin pystynyt antamaan, tai pelkkää egon pönkitystä.. mutta koska se oli fyysistä ja henkistä, ehkäpä jopa rakkautta toista kohtaan kuin minua, en usko että pystyn anteeksi antamaan.. loukkaus ja tää pettymys on jotain kamalaa mitä en voi edes sanoin kuvailla, tai tää kipu sydämessä, kun oot ja edelleen rakastat jotain niin valtavasti ja kuvittelit samaa häneltä, satuttaa sinua pahimmalla tavalla.. tuntuu että kuolemakin olis helpompi käsitellä..

 

No et eroa.Vauva voi olla koliikki tai refluksista kärsivä ja silloin ja muutenkin on parempi kun on molemmat vanhemmat.Ja etkös kertonut että pillerit pettivät eikä mies olisi halunnut tätä toista lasta siinä teit väärin kun et tehnyt aborttia.