tässä teille jotka vaahtootte että kasvatus se on se mikä vaikuttaa lapsen käytökseen

juu erityislasi mutta EI VAMMAINEN joten häntä käsiteltiin. Häntä pidettiin vauvana, vaika oli eskarissa.

Kohdellaanko teidän erityiskoulussa/luuokalla vammaisia jotenkin muista poikkeavalla tavalla? Nyt en oikein ymmärtänyt kirjoittamaasi.

 

Kohdellaanko teidän erityiskoulussa/luuokalla vammaisia jotenkin muista poikkeavalla tavalla? Nyt en oikein ymmärtänyt kirjoittamaasi.

missä erityiskoulussa?
Meillä lapset on normikoulusa , vaihdettin koulua kumuutettiin. Kaikkia, myös tuota lukion aloittanuta käsiteltiin aivan toisella aliallakun ei opettajat tunteneet. kaikila mennyt koulussa peremmin.

 

ADHD-diagnoosin saaneella kyllä lääkitys auttaakin. Mutta suurin osa lapsista ei kyseistä diagnoosia kuitenkaan saa, että kyllä se suurin osa riehuu ihan kasvatuksen puutteesta.

 

missä erityiskoulussa?
Meillä lapset on normikoulusa , vaihdettin koulua kumuutettiin. Kaikkia, myös tuota lukion aloittanuta käsiteltiin aivan toisella aliallakun ei opettajat tunteneet. kaikila mennyt koulussa peremmin.

Anteeksi mulla on vaikeuksia hahmoittaa kirjoittamaasi Ajattelin että lapsesi oli erityiskoulussa tai luokalla koska opettajat kohtelivat häntä vammaisena. Vaikka kysehän ei edes ollut koulusta vaan eskarista, nyt tarkemmin kun luin kirjoitustasi. Pojallasi on kuitenkin dysfasia?

 

juu erityislasi mutta EI VAMMAINEN joten häntä käsiteltiin. Häntä pidettiin vauvana, vaika oli eskarissa. hyvä etteivät vapipoja laittaneet pojalle. Mutta sitä en käsitä että miski opettajila on hirveä hnku ISOVELI pitää nissä tähtoimerkinnöissä ja lukea luokaa alempaa matikkaa ja enkkua. Sanoivat että me tehdään halla jos poistetaan ne. Poika itse sanoi että turhautuu ja numerot Nousi ku päsi perusluokkaan kävi vian välillä pienryhmässä ja tähtimerkinnä tpoistui kokonaan. On tyhtmä että ne tähtimerkinnät vaikuttavat niin ettei enää haluta yrittää, mies opetti opilaita puupuolella ja oli väärin etä tähtimerkinnän saaneet sai AUTOMAATTISESTI kolmosen vaikka eivät edes olisi olleet paikalla. myös meidän luokasa oli par oppilast joile tehtiin AUTOMATISESTI koe josta sa ykkösen ku ovat ollet " erityisluokalla" ei tarvinnut edes yrittä. ja koe oli nii helppo että vastaukset oli toisella sivulla jos osasi hakea. heille jopa kerrottin etä mitkä lauseet kannattaa lukea että ne tule kokeseen . Eli vastaukset annetiin valmina. värin on se että todistuksess ei sitten näy etä tämä opilas o sanu HELPOTUKSEN, hän ei voi ola smalla tasolla kuin s eopilas joka on lukenut oikeasti ja saanutsen yjkkösen. ykkösenkin pitä kutienkinolla puolet oikien näilä ei tarvinnut olla sitäkään.

Huh mitä kirjoitusta :O Vaikee lukea.

 

Anteeksi mulla on vaikeuksia hahmoittaa kirjoittamaasi Ajattelin että lapsesi oli erityiskoulussa tai luokalla koska opettajat kohtelivat häntä vammaisena. Vaikka kysehän ei edes ollut koulusta vaan eskarista, nyt tarkemmin kun luin kirjoitustasi. Pojallasi on kuitenkin dysfasia?

ei ole hän puhu nyt aivan kui muutkin. hän ei van osannut vielä kouluun mennessä sanoa m, r ja k-kirjainta. kaikki nämä hä oppi kakkosluokkaan mennessä. Ei ole MITÄÄN puhevikaa enää

 

ei ole hän puhu nyt aivan kui muutkin. hän ei van osannut vielä kouluun mennessä sanoa m, r ja k-kirjainta. kaikki nämä hä oppi kakkosluokkaan mennessä. Ei ole MITÄÄN puhevikaa enää

poika turhautui kun ei ymmärtänyt että hän puhu väärin. kuli itse puheensa oikein. Ja sitten alettiin kiusaaman ku ei osannut puhua. Ja tietenki hän sitten alkoi ite riehumaan, häipyi luokasta ym ym. enää ei jälkeäkän smaasta pojasta. tähän oli aian lääkeknä jälki-istunto, kunne slaiteeiin kissa pöydälle ja ope oli myös rehtorin "puhuttelussa" samana aikaan meidän kanssa., Tajusi että hänessäkin voi olla vika

 

poika turhautui kun ei ymmärtänyt että hän puhu väärin. kuli itse puheensa oikein. Ja sitten alettiin kiusaaman ku ei osannut puhua. Ja tietenki hän sitten alkoi ite riehumaan, häipyi luokasta ym ym. enää ei jälkeäkän smaasta pojasta. tähän oli aian lääkeknä jälki-istunto, kunne slaiteeiin kissa pöydälle ja ope oli myös rehtorin "puhuttelussa" samana aikaan meidän kanssa., Tajusi että hänessäkin voi olla vika

Miten lapsi voi kuulla puheensa oikein jos puhuu kuitenkin väärin? Vai eikö lapsi ymmärtänyt puhuvansa väärin?

 

Lääkkeen vaikutus adhd-ihmiselle on rauhoittava (tai siis tuota hyperaktiivisuutta poistava/lieventävä), mutta lääke itsessään ei ole rauhoittava vaan "terveelle" ihmiselle vaikutus on päinvastainen. Siksi turha väittää että nuo ovat lääkkeitä jolla terveitä (siis ei oikeasti adhd:ta omaavia) lapsia huumataan rauhallisiksi.

Noin ainakin oman lapseni lääkäri väitti ja sillä perusteli osin päätöstään ettei määrääkään tytölle adhd-lääkkeitä.

Tuo on totta mitä lääkäri väitti, mutta tarkennatko vielä, miksi siis ei suositellut tytölle lääkistystä? Oltiinko diagnoosi adhd:stä kuitenkin tehty?

 

Miten lapsi voi kuulla puheensa oikein jos puhuu kuitenkin väärin? Vai eikö lapsi ymmärtänyt puhuvansa väärin?

älä jaksa jankata. En minäkän huomaa että sanon r-kirjaimen väärin. vaika mulla r-vika on.
muut sen huomaavat. eihän henkilö joka ei osaa sanoa s-kirjainta huomaa ettei sitä osaa sanoa.

 

älä jaksa jankata. En minäkän huomaa että sanon r-kirjaimen väärin. vaika mulla r-vika on.
muut sen huomaavat. eihän henkilö joka ei osaa sanoa s-kirjainta huomaa ettei sitä osaa sanoa.

Anteeksi jos kyselin. Asia vaan kiinnosti.

 

älä jaksa jankata. En minäkän huomaa että sanon r-kirjaimen väärin. vaika mulla r-vika on.
muut sen huomaavat. eihän henkilö joka ei osaa sanoa s-kirjainta huomaa ettei sitä osaa sanoa.

Mitä sä oikeen selität?

Mulla on S-vika ja kyllä mä huomaan sanovani sen S-kirjaimen väärin.

 

älä jaksa jankata. En minäkän huomaa että sanon r-kirjaimen väärin. vaika mulla r-vika on.
muut sen huomaavat. eihän henkilö joka ei osaa sanoa s-kirjainta huomaa ettei sitä osaa sanoa.

Eikö oikeasti esim. R-vikainen kuule sitä, että puhuu väärin? Eihän se vika korvissa ole vaan äänteen muodostamisessa?

 

älä jaksa jankata. En minäkän huomaa että sanon r-kirjaimen väärin. vaika mulla r-vika on.
muut sen huomaavat. eihän henkilö joka ei osaa sanoa s-kirjainta huomaa ettei sitä osaa sanoa.

Siis tottakait sä sen huomaat, mutta et välitä kun olet tottunut.
Siinä on vissi ero siihen että ei ymmärrä sanovansa väärin.

 

Kyllä r-vikaisen puheen ymmärtää ellei puhe ole myös muutenjollakin tavoin epäselvää.

 

Pojalla r-vika ekalla, muttei riehunut ollenkaan - Rollolainen siis minua laiskempi kasvattaja?

 

Oli ADHD tai ei, kyllä jokainen lapsi silti tarvitsee kasvatusta. Otsikosta voisi saada sellaisen kuvan, että kasvatuksella ei ole mitään väliä...

 

[QUOTE="vieras";27990444]Tuo on totta mitä lääkäri väitti, mutta tarkennatko vielä, miksi siis ei suositellut tytölle lääkistystä? Oltiinko diagnoosi adhd:stä kuitenkin tehty?[/QUOTE]

Ei ole adhd-diagnoosia vaikka tuota epäillään. Lapsella siis todettu ennestään lapsuusiän autismi ja nyt eskarilaisena vielä keskivaikea kehitysvamma siihen päälle. Eivät halunneet enää tutkia adhd:ta koska sen selvittäminen tuollaiselta lapselta olisi vaikeaa ja nuo olemassa olevat diagnoosit voivat jo selittää tuota adhd-oireilua.

Oireet on niin vahvat että lääkäri harkitsi adhd-lääkitystä mutta päätyi sitten toiseen lääke-vaihtoehtoon mm juuri siksi että riskinä on tuo ettei tytöllä olekaan adhd:ta ja lääke vain stimuloisi häntä entisestään sekä se että autisteilla tuo lääke voi lisätä sitä omaan maailmaan jumiutumista.

 

Eikö oikeasti esim. R-vikainen kuule sitä, että puhuu väärin? Eihän se vika korvissa ole vaan äänteen muodostamisessa?

Ihan oikeasti lapset monesti kuvittelevat sanovansa sanan oikein ja tuohtuvat kun aikuinen ei ymmärrä. Meidän poika ainakin saattaa jankata vaikka kuinka monta kertaa jotain sanaa vaikka mä sanon etten ymmärrä, ja suuttuu oikein kun en tajua. Samoin mun pikkuveli puhui hyvin omalaatuista kieltä vielä neljä vuotiaanakin, ja suuttui kun muut ei ymmärtäneet, ja oli sitä mieltä että kyllä hän sanoo sen sanan oikein. Yksi kaveri taas (vajaa 30v mies) taivuttaa sanan hyvää väärin joka kerta, kysyy esim. koiraltamme jonkun herkun annettuaan "oliko se hyvälle" ja kun häntä huomauttaa, niin inttää vaan sanoneensa että oliko se hyvää. Mä siis uskon ettei kaikki tosiaankaan huomaa/tajua puhuvansa "väärin".

 

[QUOTE="Vieras";27990491]Kyllä r-vikaisen puheen ymmärtää ellei puhe ole myös muutenjollakin tavoin epäselvää.[/QUOTE]

juu, mutta pojalla olikin r, s ja k kirjain hukassa ja kun sanoi tutta, saattoi se tarkoittaa kukkaa, sukkaa tai tukkaa. Puhe on kuin vauvalla siloin kun sanassa oli r- s ja k . Nuo kirjamet hänen puheessa oli t-kirjaimena.Paha juttu kun pojan nimessä oli m ja sukunimessä k. tuon k-ja s-kirjaimen oppi ensin ärrän viimeisenä. Nyt ei enää Puheviasta tietoakaan.
kaikki vaan sanoivat että puhu kunnolla, no toinen yritti mutta kun ei vaan osannut. sit naureskelivat päälle ja vittuilivat lisää. se lällättäminen koulussa oli kyllä todella ilkeää.. JA ope ei muka tiennyt tätä, vaikk minäki kuulin KOULUSSA muiden oppilaiden hänelle tästä vittuilevan

 

Ottakaa selvää noista asioista, niin ei tarvii olla täällä turpa levällään aukomassa, asioista joista ei edes tiedetä mitään. Vittu mitä apinoita taas liikkeellä.
Nää jotka huutelee kasvauksen perään, ei taida todellisuudessa etes tietää, mikä on ADHD. Teitä huutelijoita pitäis kasvattaa ja sivistää tiedolla, niin ei tarvis olla määkimässä asioista, joista ei ole hajuakaan. Huudellaan ja toistellaan samaa paskaa, mitä muukin valtavirta, että ketkä niitä juntteja olikaan? Nimesitte samalla itsenne asiantuntijoiden yli ja olette sopivia antamaan diagnooseja noissa asioissa??

 

Kasvatus on tärkeää aina ja kaikille lapsille. Kasvatuksen puute ei aiheuta neurologisia oireyhtymiä. Ennen vanhaan nämä lapset leimattiin häiriköiksi ja ties miksi. Onneksi olemme edistyneet niistä päivistä ja lääkkeet ovat yksi keino silloin kun on todella vaikeita ongelmia. Lääkitys on kuitenkin aina muiden keinojen tukena.

 

[QUOTE="jepjep";27990760]Ihan oikeasti lapset monesti kuvittelevat sanovansa sanan oikein ja tuohtuvat kun aikuinen ei ymmärrä. Meidän poika ainakin saattaa jankata vaikka kuinka monta kertaa jotain sanaa vaikka mä sanon etten ymmärrä, ja suuttuu oikein kun en tajua. Samoin mun pikkuveli puhui hyvin omalaatuista kieltä vielä neljä vuotiaanakin, ja suuttui kun muut ei ymmärtäneet, ja oli sitä mieltä että kyllä hän sanoo sen sanan oikein. Yksi kaveri taas (vajaa 30v mies) taivuttaa sanan hyvää väärin joka kerta, kysyy esim. koiraltamme jonkun herkun annettuaan "oliko se hyvälle" ja kun häntä huomauttaa, niin inttää vaan sanoneensa että oliko se hyvää. Mä siis uskon ettei kaikki tosiaankaan huomaa/tajua puhuvansa "väärin".[/QUOTE]

Jännä. Olen kuvitellut, että kyse on vähän niinkuin vieraasta kielestä. Tiedät kyllä periaatteessa miten joku sana tulisi lausua, mutta kieli ei vain taivu. Lapsella toki ymmärtääkin, että ei välttämättä tajuakkaan puhuvansa höpöjä, varsinkin kun kieli ja ymmärrys on vasta kehittymässä.

Tuntuu vain oudolta, että aikuinenkaan ei tajua puhuvansa "väärin". Tottua voi toki niin, että ei enää kiinnitä huomiota virheelliseen ääntämykseen, mutta voiko oikeasti muuten ihan terve aikuinen sorauttaa ärrän, niin että ei oikeasti missään vaiheessa kuule eroa oikein äännettyyn R:n?Kaipa se on mahdollista. Minunkaan mumoni ei ikinä oppinut sanomaat toisen mummoni nimeä oikein. Mummon nimi siis oli Margit, mutta toinen mummo sanoi Margot. Jos yritit korjata, hän vain intti "No minähän sanoin, että Margot"

 

Todellisuudessa se ADHD diagnoosi voi olla vaikeaa saada tai edes tutkimuksiin päästä. Tiedän monta vanhempaa jotka ovat koittaneet saada apua lapsensa oireiluun. mutta on mennyt vuosi ennen kun tutkimuksiin on edes päästy. Usein vähätellään adhd lapsen oireita siellä koulussa tai päiväkodissa. Ja vanhemmat saavat taistella pitkään saadakseen lapselleen sen diagnoosin. Tai että ADHD poissuuljettaisiin tukimusten kautta.
Meillä on kaksi haastavaa lasta. Toiselle on koitettu etsiä aikanaan apua, saamatta sitä. Aika näyttää ovatko lapset todellakin vain huonosti kasvatettuja vai tuleeko myöhemmin ongelmia vaikka opiskelujen suhteen kun keskittyminen ei pelitäkkään.
Itselläni on ollut aina ongelmia keskittymisen suhteen. Mitään diagnoosia en ole saanut lapsuudessa tai aikuisena. Olen siis joko huonosti kasvatettu, tyhmä ja laiska. Tai sitten minulla on jotain häikkää päässäni, enkä tarkoita horjuvaa mielenterveyttä.

Varmasti noinkin. Mä tarkoitin kirjoituksessani niitä, jotka eivät koskaan edes hae apua lapselleen, eivät siis edes yritä, vaan tekevät keittiönpöydän ääressä omasta päästään adhd-diagnoosin ja puhuvat siitä sitten faktana ympäri kyliä.

Toivottavasti teidän perheessänne tilanne vielä selkenisi ja tuolle puutteelliselle keskittymiskyvylle löytyisi jokin selitys!

 

Mieleltään sairaat- ja kehitysvammaiset lapset ovat eri asia!

Ei voi vedota siihen että jollakin lapsella viiraa niin kasvatuksesta ei saisi vaahdota. Kasvatus on edelleen tärkeää ja vaikuttaa myös mieleltään sairaisiin tai vammautuneisiin lapsiin.