https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007723649.html
Sauli Niinistö Washingtonin tilanteesta: ”Meneillään uskomaton demokratian painajainen”
– näin Suomen kärkipoliitikot kommentoivat tapahtumia
Presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto ja sisäministeri Maria Ohisalo ottivat kantaa Yhdysvaltain pääkaupungin tapahtumiin.
6.1. 22:30 | Päivitetty 3:06
-------------------------------------------------------------------
https://www.aamulehti.fi/koronavirus/art-2000007482111.html
Koronavirus
Eristäminen, karanteeni, pakkorokotus ja jopa liikkumiskielto – Suomen laki mahdollistaa järeätkin keinot pandemian torjunnassa
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja muistuttaa, että Suomessa järeimpiin keinoihin ei ole syytä turvautua kuin äärimmäisessä hädässä.
24.2.2020 14:58 | Päivitetty 27.2.2020 6:40
Aamulehti
Suomessa laki mahdollistaa tarvittaessa järeätkin keinot tartuntataudin leviämisen torjumisessa.
Todennäköisimmin viranomaiset turvautuvat pandemian torjunnassa tartuntatautilain suomiin toimivaltuuksiin. Niitä on käytetty muun muassa parhaillaan leviävän koronaviruksen torjunnassa.
Tartuntatautilaki määrittää tilanteet, joissa toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Kyseessä on oltava laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaaralliseksi todettu tai epäilty tauti.
Laki myös määrittää viranomaiset, jotka voivat määrät ihmisten perusoikeuksia rajoittavista toimenpiteistä. Tyypillisesti määräyksen voi antaa kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoo, että lain suomiin pakottaviin keinoihin ei hänen tietojensa mukaan ole jouduttu koskaan Suomessa turvautumaan.
Esimerkiksi eristämiset on voitu tähän mennessä toteuttamaan kohteen suostumuksella.
Tartuntatautilain keinot
Poissaolo töistä. Vastaava lääkäri voi määrätä henkilön olemaan poissa työpaikalta, päivähoidosta tai oppilaitoksesta enintään kuukauden ajan.
Kokoontumiskielto. Terveydenhoidon yksiköitä, oppilaitoksia, päiväkoteja tai vastaavia tiloja voidaan määrätä suljettavaksi ja yleisötilaisuudet kieltää.
Puhdistukset. Voidaan suorittaa puhdistuksia ja desinfiointeja. Mikäli puhdistus olisi suhteettoman kallista esineen arvoon nähden, esine voidaan myös määrätä hävitettäväksi.
Eristäminen. Sairastunut tai sairaaksi epäilty voidaan eristää terveydenhuollon toimintayksikköön enintään kahdeksi kuukaudeksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Eristämistä voidaan tarvittaessa jatkaa enintään puoli vuotta kerrallaan. Laki mahdollistaa tahdonvastaisen eristämisen ja lääkitsemisen.
Karanteeni. Karanteeniin voidaan määrätä ihminen, jota ei epäillä sairaaksi. Karanteeni koskee ihmisiä, joiden perustellusti epäillään altistuneen taudille. Karanteeniin voidaan määrätä enintään kuukaudeksi ja sekin voidaan toteuttaa tahdosta riippumatta. Karanteenipaikka voi olla esimerkiksi henkilön oma koti.
Pakollinen rokotus. Valtioneuvoston asetuksella voidaan määrätä järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos se on laissa määritellyin edellytyksin välttämätöntä.
Äärikeinot valmiuslaista
Tartuntatautilaki ei mahdollista alueellisia liikkumisrajoituksia, mutta sellaisen voi määrät valmiuslain perusteella.
Valmiuslaissa määritellään viisi erilaista poikkeustilaa, joissa lakia voidaan käyttää. Yksi niistä on vaikutuksiltaan erityisen vakava suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.
Lain soveltamiseksi tarvitaan yhteistoiminnassa presidentin kanssa säädetty valtioneuvoston asetus. Käyttöönottoasetus pitää välittömästi saattaa eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan ja kuinka pitkäksi ajaksi.
Valmiuslain perusteella voidaan tartuntataudin leviämisen estämiseksi kieltää liikkuminen tai oleskelu tietyllä alueella tai määrätä rajoituksia liikkumiseen. Kielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Salmisen mielestä valmiuslain suomien keinojen käyttämisessä tulisi olla äärimmäisen pidättyväinen.
– Maailmaa ei pysty panemaan kiinni. Vapaassa yhteiskunnassa rajoittaminen on vaikeaa ja se aiheuttaa paljon muuta haittaa, Salminen sanoo.
Hänen mielestään tällaisiin keinoihin turvautuminen tulisi kyseeseen vain äärimmäisessä hädässä.
– Vain ja ainoastaan silloin, jos ei kerta kaikkiaan olisi muuta keinoa, Salminen.
Valmiuslaki ei mahdollista tartuntataudin torjumisessa esimerkiksi väestönsiirtoja tai tilojen haltuunottoa. Sen sijaan Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sellaisen uhka mahdollistaisi myös tällaisten keinojen käyttämisen.