taas uusi "vanhus" kuumeilee

Ihanaa iltaa kaikille! Kävin sauvakävelylenkilläjuuri ja hetken päästä laitamme saunan lämpiämään. :heart:

Mukava, ettei kenelläkään kovin pahaapahoinvointia ainakaan vielä ole!

Tarrasukkia kaikkien vauvoille paljon lisää! :heart: :heart: :heart:

Rva ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:

 

:hug: Minut saapi kans laittaa jonon jatkoksi:elikkäs:
taasen.......rv 7.0.........la..30.7.2008/4 .lapsi, 1 yhteinen.

 

Minulle uusi tulokas olisi toinen lapsi, nykyiselle miehelleni ensimmäinen. Esikoinen on 6v.

 

saapi laittaa nääkin:

Karpalo-67...... rv 13+1..............la.16.06.08/3. lapsi, 1. yhteinen

 

Hei,

Olen 43-vuotias helmipojan odottaja ja uusi listalla. Laskettu aika on 20.02.08 ja kolmas lapsi ja ensimmäinen yhteinen, miehelleni (44v) ensimmäinen. Vanhemmat lapset ovat 22v ja 15v.
Seitsemän keskenmenon jälkeen olin jo rajoilla luopua toivosta, mutta onneksi jaksoimme yrittää. Kävimme tutkimuksissakin, mutta mitään ei löytynyt. Meille ehdotettiin syksyksi koeputkihedelmöitystä, mutta pyysin kuitenkin hormoneja ensin, vaikka lääkärin mukaan niistä ei olisi mitään apua, kun kaikki on kunnossa. Sain clomeja ja lugeja ja heti ensimmäisellä kokeilukerralla raskaus jatkuikin tällä kertaa. En voi olla ajattelematta, että jotain apua näistä hormoneista kuitenkin oli...lugeista ainakin. Raskautuminen ei koskaan ollut ongelma, joten en ole ihan varma mitä apua meidän kohdallamme koeputkihedelmöityksestä olisi ollut....
Ehkä keskenmenot jättivät jonkinlaisen jäljen, sillä olo on ollut epävarma ja epätodellinen alusta asti, ihan kuin ei uskaltaisi uskoa tätä vieläkään todeksi. Alkuraskaus oli todella vaikea niin kuin aikaisemminkin, rajua pahoinvointia kesti yhdeksän viikkoa, jolloin en pystynyt tekemään mitään...koko kesä meni lattialla patjan päällä. Ongelmana myös oli ensimmäisten kuukausien vuoto, joka meni välillä niin runsaaksi, että olin varma keskenmenosta...hematooma kohdussa. Nyt kuitenkin uskallan jo olla onnellinen ja odotusaikaakaan ei ole paljon jäljellä! Ihanana tukena on ollut valtavan positiivinen ja sympaattinen neuvolan "täti". Ainakin minun kuumeiluni liittyi oleellisesti sen oikean miehen löytämiseen tässä iässä...tai tapasimme jo viitisen vuotta sitten....Hän on ollut alusta asti meistä se optimistisempi; kaikkien keskenmenojenkin jälkeen hänen usko pysyi aina lujana. Hän on todella sitoutunut ja onnellinen ja äitiysloma tulee meillä jakautumaan niin, että hän jää kotiin koko vanhempainvapaan ajaksi. Hienoa on ollut löytää upea sielun-ja elämänkumppani ja upeaa odottaa hänen kanssa yhdessä helmikuuta ja pienen pojan tuloa.....
Kiva olisi viesteillä yksityisestikin 40+ äitien kanssa pääkaupunkiseudulta tai tavatakin....

 

Tervetuloa pulina porukkaan, täällä meitä odottajia ja kuumeilijoita on aika sakki tässä +40 porukassa itse olen viikolla 25 kohta tämä meidän pikkukakkonen la on 2.4.08 mutta maaliskuun puolella syntyy sectiolla todennäköisesti, ellei ihme tapahdu minulla myös 6-7 keskenmenoa ja ivf ja inseminaatioita takana yksi 4v. kotona ja myös tämä kakkonen nyt luomu ei auttanu ivf:ät. mutta tukena ollu tässä kakkosella lugea myös. minä löysin mieheni 32 vuotiaana ja lapsia ei lupailtu vaikka mitään vikaakaan ei löytyny. minulla myös rajuja alku vuotoja takana. tiedän tuntosi aika tarkkaan uskoisin, vielä minullakin toisinaan pelottaa ja jännittää mutta mitä enemmän raskaus etenee sitä enemmän helpottaa. meillä kakkonen ei ole vielä suvainnut näyttää sukupuoltaan (ujo piimä) mutta katsellaan jos seuraavaksi näkyisi 4v. on poika. kivaa kun tulee lisää porukkaa tähän ikäryhmään. Jutellaan! :wave:

 

Kiva kun tulee koko ajan lisää porukkaa;=) :heart:
Eka työpv loman jälkeen , kyllä väsyttää! :headwall:
Kaikki hyvin, ei pahempaa pahoinvointiakaan ollut! Kenzie, minä myös raskauduin ekassa Lugesteron kierrossa, jotenkin tuntui, että alku ei napannut kiinni ennen kuuria, tiedä häntä menikö se niin, mutta onnellinen olin kun sain luget käyttöön! :heart:

Kaikille hyvää vointia, minä taidan poistua pvunille!

Rva pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:

 

Onnittelut kentzielle,karpalolle ja kaikille uusille mammoille.
Tuota listaa kiva seurata,on meitä ikääntyvämpiä mammoja vain aikas monta.
Itellä ei ole ollut oikein yhtään pahoinvointia eikäs paljon muita oireitakaan,väsynyt tietty kyllä olen ollut se taitaa kans kuulua asiaan.

 

Minulla kun ei varsinaista pahoinvointia ole...mutta kun syön ruokaa esim nyt illalla kotiuduttuani, sen jälkeen on kyllä "ällö" olo, ei okseta, mutta olo on ei miellyttävä :headwall: , vaikea ottaa varmaan selvää!
Pitäisi vielä kaupassa käydä hedelmiä hakemassa ja maitoa, että saap kaakaota

Meille tuli puukuorma tänään mies laittelee sitä, pinoon, ompahan sitten lämmintä;=) :heart:

Juu kyllä tää väsymys varmaan kuuluu asiaan ja toisaalta kun on niin pimeääkin! :heart:


Valoa pimeyteen, toivotellen minä ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:

 

Tervetuloa kenzie!

Oi voi mikä päivä. Iltapäivällä orastavaa kiukutusta, sitten kauppareissulla paloi käämit, kun kaikki kävi NIIN hitaasti ja oli jo NIIN kamala nälkä. Kai nää niitä mielialavaihteluja on. Tuli ihan menkkoja edeltävä v***tus mieleen... odotan kauhulla jouluostoksia, en ole ensimmäistäkään pakettia vielä ostanut tai tehnyt.

Sitten menin vielä hölmö lukemaan 40-vuotiaan raskauden seurannasta ja riseistä. Voi pyhä sylvi. Kyllähän ne tiedossa oli, mutta jotenkin hypähti silmille nyt, kun todella olen raskaana. Siis 30-vuotiaana kromosomihäiriöisiä 1 lapsi tuhannesta, 40-vuotiaana 1 lapsi 80:stä. Tämä ihan virallisilta Akuutin sivuilta.

Nyt olen vähän rauhoittunut ja mietiskellyt (mitä nyt kiukuttelultani olen ehtinyt ), että heti vaan niskapoimu-ultraan ja seerumiseulaan. Entä istukkabiopsiaan? Mitä TE, rakkaat kanssasisaret aiotte tehdä? Menettekö?

Tiedän, ettei millään kauhuskenaarioilla pidä mässäillä, enkä totta vieköön aiokaan, mutta kai nämä tosiasiat täytyy tunnustaa.

Vastauksianne odotellen,

Rosamunde :heart:

 

Älä hyvä ihminen lue niitä kaikkia niistä tulee aivan vainoharhaiseksi etenkin kaikki raskaana olevat ja kuvittelee kaikki kauhuskenaariot, ainakin minä. Aina voi sattua vaiks mitä. minä kävin niskapoimuultrassa ja kun sanoin että kannattaisko ottaa se seerumi seula sanoivat että ei jos ei niskapoimus hälyttävää eli turvotusta, kun tytölläkin näytti vaan nousseita mahdollisuuksia ja on 14v nuorempi ja ihan terve poika tuli, menin sitten vaan siihen rakenneultraan myös ja kaikki näytti olevan lekurien mukaan ok, 4d:ssä näkyi myös todella soma joskin vielä hoikka vauveli. Juu aina voi tapahtua tiedän nuoriakin joilla vammainen lapsi ja kaikki piti olla ok, mutta pärjäilevät, elämä on. toivotaan kaikille parasta :wave:

 

Samoja asioita mietin minäkin, ilman paniikkia mutta silti. Aion ottaa kaikki tutkimukset vastaan, niskapoimu ensiksi ja siitä sitten tarpeen mukaan. Isoja juttuja meillä on edessä!
Ritli :heart:

 

Joo kyllä nuo kaikki tutkimukset aina mietityttää,ite olen kanssa niitä kovasti miettinyt,varsinkin nyt kun tuota ikääkin jo on.Ajattelin että itse menen myös tutkimuksiin,ja niitä lisää tehdään tarpeen mukaan.Eikö niissä ole myös lapsivesitutkimuskin.Mistä on puhuttu ja kirjoitettu että ne kertoo jo paljon.
Totta,että kun noita tutkimus tuloksia lukee alkaa miettimään kaikenlaista.
Mutta ehkä siksi niitä tutkitaan ja seurataan ns.vanhemmilla paremmin.
Hetihän ne varmasti jopa ehkä neuvolassa niistä puhuvat ja kertovat kaikista saatavista tutkimusta mitkä sitten kukakin haluaa.

 

Mina olen käynyt yhessä alkuraskauden ultrassa (6+5) ja nyt menen suoraan lapsivesipunktioon uudenvuodenaattona Mitenkäs teillä nuo terkkari ja lääkäri ovat noita asioita esitelleet ? Minulle ainakin TODELLA tähdennettiin miten tärkeitä tutkimukset ovat "tässä iässä" (vähä tunsin itteni vanhaks ) No anyway, olisin joka tapauksessa halunnut nuo kaikki ilman patistustakin, vaikka eihän noistakaan täyttä varmuutta terveestä vaavista saa mutta sulkee tuo tutkimus pois ainakin kaikki "suurimmat" kehityshäiriöt. Kyllähän tää tällaista odottamisen odottamista on, jotenkin tuntuu että sitten on oikeesti raskaana vasta kun saa ne tulokset jotka toivottavasti on sitten ok ... eli joskus tammikuun puolivälissä, huh !
Jaksamista & Joulunodotusta vaan kaikille "raskautuneille" =)

 

No niin, eilen oli km:n lopputarkastus ja tänään vein virtsatestin. Lekuri soitti ja kertoi, että testi positiivinen ja lähetteen jatkotutkimuksiin.

En tiedä voiko olla mahdollista näin nopeasti...vasta pariviikkoa kun vuoto loppui ja senverran petipuuhia harrastettu.

 

Heippa karpalo paljonko sulla viikkoja kun menet sinne punktioon (eiks siinä oo joku 11vko-15vko raja).joo totta että kyllä ne varsin tähdentää tutkimuksien tärkeyttä,niin myös minulle niistä lääkäri kertoi.Me oomme aikaslailla samoissa viikoissa.Mulla nyt 7vko.
Minni oliko sinulla raskaustesti plussaa vai ymmärsinkö oikein.Onnea sulle sitten kovasti.

 

Moi kaikki!

Onnea Minnille-07 :flower:

Kiitoksia vastauksistanne. Minulle ovat myös vähän sekavia nuo viikot, milloin mennään lapsivesitutkimukseen, eikös se ole vasta rv 15??? Istukkabiopsia on aiemmin, sen tiedän. Luulisin että käyn ensin tuon tuplaseulan eli np-ultran ja seerumiseulan, ja vasta niiden perusteella päätän, menenkö vielä istukkatutkimukseen. Jostain luin, että km:n riski istukkatutkimuksessa on samaa luokkaa kuin mahdollisuus saada sairas lapsi 40-vuotiaana, joten on kai vain valittava.. :/

Kaikki ratkaisut ovat oikeita, jos vain itse on niiden takana =)

Täällä on ollut alavatsassa painon tunnetta ihan kiitettävästi. Rinnat ovat TODELLA kipeät, jopa yöllä herään. Muita raskausoireita ei ole.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! :heart:

 

Onnea, jotta plussa raskaustestissäsi varmenee ja pieni vaavi siellä aloittanut kasvunsa masussasi! :heart:

Heippa taas ja kaikille ihanaa illanjatkoa! :heart:

Täällä kaikki edelleen oikein hyvin! Väsyttää ja tulee öklö olo syömisen jälkeen;O)

 

Joo nää pahoinvoinnit onkin kimurantti homma. poikaa kun odotin niin hyvin vähän öklötti siis ei juurikaan pahoinvointia ja nyt kun todella ilmeisessti odotan tyttöä niin olen voinut todella huonosti minulla oli todella monta viikkoa lähinnä sellasta jatkuvaa krapulaa muistuttava tila (inhaa) jos söi niin sama olo mutta jos ei syönyt niin sitten vasta hirvee olo. Ja vieläkin yritettävä syödä säännöllisesti tunnin tarkkuudella ateriat kun heti alkaa muuten suolisto ja ylävatsavaivat. mutta paremmalla puolella ollaan. Noista testeistä muuten kyllä minullekkin kerrottiin yksi lääkäri jopa lähes painosti lapsivesipunktioon, mutta jokainenhan päättää itse, täälläpäin meidän gynekologinen ylilääkäri sanoi että jos niskapoimuultra ok ja myös rakenneultra niin harvoin on mitään oikeen vakavaa tulossa. minä tein päätökseni niitten perusteella kun minulla on niitä keskenmenoja ollut todella monta, niin en halua ottaa pienintäkään riskiä. mutta jokainen päättää itse ja jokaisen oma päätös on hänelle se oikea, mietittävää siinä kyllä riittää! minä en lue ollenkaan noita riskijuttuja enää kun minulla on niin vilkas mielikuvitus rupeaa vaan turhaan hermostuttamaan enkä voi asialle kuitenkaan mitään itse tehdä. Hyvää raskautumista kaikille ja odotusta ja minnille erikoisonnittelut, todella nopea raskautuminen yleensä kuulemma keskenmenon jälkeen on minullakin -03 tammikuusa keskenmeno ja maaliskuussa sitten poika sai alkunsa lokakuussa.

 

Kiitokset onnitteluista, oli vähän epäselvä minun aikaisempi viestini, mutta en ole aivan varma, että olenko raskaana, vai olisiko voinut "raskausmateriaalia" jäädä kohtuun ja siksi näytti plussaa.

Tosin mitään tulehdukseen viittaavaa ei ole, tämäkin riski on, jos jotain sinne jää. Siksi lääkäri nyt laittoi jatkotutkimuksiin, ilmoitin vielä että lähden ensitorstaina matkoille ulkomaille kahdeksi viikoksi, ja lupasi asiaa kiiredihdyttää, eli pian pitäisi aika polilta saada.

Vielä en kauheasti iloitse/hehkuttele, että JEE olen raskaana....mutta viini saa nyt jäädä pulloon, nautittavaksi myöhemmin jne. Tuntuu vaan mahdottomalta, että olisin näin nopeasti jo raskaana

 

Mulla on 16+1 rv silloin kun se lapsivesipunktio tehdään (nyt siis 13+4). Mulle ei siis tule lainkaan tuota np ultraa ja sitä veriseulaa koska päätin suoraan mennä tuohon. Tänään just olin aamulla neuvolassa ja siellä se pikkunen potkiskeli ja sydän pompotti 156 krt min =) Ny lähen pakkaileen koska lähen iltapäivällä Liettuaan .... koiranäyttelyreissulle :wave:

Mukavaa viikonloppua kaikille !

 

Hei!
Minulla nyt raskausviikkoja 30+1 ja eilen juuri neuvolassa muistelimme kuinka vaikeaa alku oli pahoinvointineen ja vuotoineen ja nyt sitten jo näin pitkällä. Vauva on jo pää alaspäin ja kovin aktiivinen: tilaa on vielä hyvin liikkua.
Koko alkuraskausaikaa sävytti pelot enkä oikein pystynyt nauttimaan ja iloitsemaan raskaudesta, mutta nyt olen useimmiten syvästi liikuttunut raskaudesta. Mieliala on uskomattoman herkkä; itken aina, kun luen onnellisia tarinoita...esim. syvästi liikutuin Pikku Myyn onnistumisesta! Taidamme muuten olla aivan samanikäisiä; minäkin olen 11/64. Työ on pitänyt todella kiireisenä, mutta nyt alkaa helpottua ja on ihanaa "vaipua sisäänpäin" ja nauttia raskaudesta.
Minulla on poika ja tytär ennestään ja nyt sitten tulossa poika. Kaikista keskenmenoista huolimatta teimme lapsivesipunktion, vaikka se kovasti pelottikin. Niskaultrassa ei ollut mitään huolestuttavaa, mutta kuitenkin...Siinä tuli sitten vauvan sukupuolikin selville. Mieheni ei sitä halunnut tietää, mutta se lipsahti minulle klassisesti jo samana päivänä, kun kirje tuloksista saapui. Meidän kotikieli on englanti ja sanoin "He is so active in the evenings..."...Ja mieheni pomppasi samantien "HE?"...En edes huomannut sanoneeni sitä.....Muistelisin, että lapsivesipunktio olisi ollut noin viikolla 16 ja sen jälkeen ei meillä ole ultriakaan ollut eli ilmeisesti se rakenneultra oli tämän tutkimuksen yhteydessä.

 

=) Päivitys asiaa pikku myylle,kävin lekurissa tänään kertoi lasketun ajan,vähäsen muuttuu, joka on 31.7.08 (7+1 vko)yksi päivä eteenpäin,päivä on mun nimpparipäiväkin.
Ultrassa näkyi pikku vaavi (vähän epäselvästi) pussi edellisestä kerrasta suurentunut,sydän löi vaavilla sen juuri näki.Kaikki oli ok.Tuli hieno tunne..
Karpalo,Kivaa matkaa liettuaan,mikä koira teillä on?Meillä on kultainen noutaja n.3v.
Kaikille hyvät viikonloput!!!!

 

Tänä aamuna huomasin heti aamusta alkaen olevani raskaana, heräsin vasta kellon soitoon, nousin sängystä suoraan istumaan selältä ylös vatsalihaksilla, ja kirvahti alavatsaan;=), sitten aamupuuron tekoon ja aivan täysinäinen olo vaikka ei voinut olla! Söin aamupuuroa pienen annoksen ja join vitamiiniporeet. Kahvia en edelleenkään himoitse, kupin joskus voin juoda. Sitten koko työpvn kärsin siitä ns "krapulaisesta olosta" ei auttanut söinkö vai olinko syömättä. Siis pienen annoksen nakkikeittoa söin. Kotona en halunnut ruokaa, joten vain muutaman leivän ja nukkumaan! :heart:
Heräsin 17:25, uneen jossa mieheni tuli sänkyyn ja sanoi, kello on 21.10 hän tulee nyt nukkumaan yöunta myös, sanoin unessa, en mä koko iltaa ole halunnut nukkua ja samantien uni päättyi ja äkkiä nousin sängystä ja sovimme tyttären kanssa ostosreissusta , siellä kuluikin 3 tuntia!

Tyttö on niin iloinen kun hänestä tulee isosisko!

Joku varmaan ihmettelee tyyliäni kirjoittaa*ilman pelkoja mistään* Päätimme miehen kanssa vain ,että nautimme tästä raskaudesta ja sitten vasta murehdimme, jos on murehdittavaa, nyt ei ole! :heart:

Milloin töissä olette kertoneet raskaudestanne? Ajattelin pitää salauden mahdollisimman pitkään. Tänään pyysin pomolta hiihtolomaviikon vapaata, hän sanoi kyllä se onnistuu, kun kellään ei ole töissä pieniä lapsia, Meidän pienten lasten äidit ovat äitiyslomalta, yksi tulee toukokuussa, jolloin minä ilm jään kesälomalle ja äippälomalle. ja toinen tulee takaisin syyskuussa;=)

Mahtanee olla aika pommi kun joskus kerron tilastani;=) :heart: , hoitajia kun on vaikea saada vanhuspuolelle.

Voikaamme jokainen hyvin ja suojelusenkeleitä masuvauvoillemme toivottaen!

Rva pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:

 

:hug: Joo tuo,koska kertoa töissä on vähän minullakin auki.Jotenkin olisi heti kiva kertoa paremmille työkamuille,mutta jotenkin en taas halua,vaikeaa.Uskon että siitä silti tulee aikaslailla haloota kun kuulevat,ikää ja semmoosta...Puhetta varmaan riittää ja varmaan paljon myös ns.selän takanakin..
Mutta en oikeesti välitä sitten mitä he sanovat pääasia että kaikki menee hyvin loppuun asti.
Mutta mietityttää silti..tuo juttu kumminkin jotenkin....
Miten sinä pikkumyy aiot sen kertoa ja koska..