Taas kauhukohtauksista, kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kräm
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

kräm

Aktiivinen jäsen
08.01.2008
1 658
0
36
Oon ennenkin asiasta täällä märissyt mutta nyt ois korkea aika alkaa näkymään valoa tunnelin päässä. Tyttö täyttää syksyllä 5 ja yölliset kauhukohtaukset ovat kestäneen n. 1,5v. Niitä tulee vähintään kerran viikossa, joskus useammin. Hän on yleensä ehtinyt nukkumaan muutaman tunnin, useimmiten kohtaukset ajoittuvat klo 01-03 välille. Ensin kuuluu yninää ja siinä vaiheessa kun mä (öisin notkea kuin puuhevonen) pääsen könkkäämään huoneeseen, hän kirkuu kauhuissaan ihan suoraa huutoa. Yleensä puhuu jotain käsittämätöntä "kieltä" jossa on muutama järkevä sana. Saattaa kuopia tyynyä kuin koira ja huutaa samalla. Yleensä auttaa jos saan pideltyä häntä tosi tiukasti sylissä väkisin kiinni koska vastustelee. Se on oikeasti ihan kammottava tunne itsellekin kun hän on jo melkein rauhoittunut mutta alkaa yhtäkkiä tuijottamaan esim mun olan yli ja kirkuu niinkuin näkisi jotain ihan kammottavaa. Tulee väkisinkin sellainen olo, että on pakko ainakin vilkaista että onko siellä oikeasti jotain. Näistä yöllisistä huudoista hän ei muista aamulla mitään.
Onko kellään kokemusta että kuinka vanhaksi asti näitä voi jatkua? Neuvolassa sanoivat, että kuuluu ihan normaalisti tohon ikään kun mielikuvitus ym kehittyy. Joka ilta pelottaa mennä nukkumaan kun tietää että yöllä todennäköisesti on taas manaaja-herätys tiedossa :(
 
Joo meillä kans yks Damien- lapsi tuolla nukkuu. :hug: :D

Onneksi on suht loppun noi, kun ikää tullut.

Mutta aikanaan oli helpompi vaan olla vieressä ja oottaa että laantuu ittekseen, sylissä riehu vielä enemmän. :/ :wave:
 
mun tuttavan lapsella on ollu tollasia kauhukohtauksia.mut sil ei kyl kestäny ku muutaman kuukauden,kantsis varmaa kysellä apua jostain muualta.pyytää vaikka lähete lastenpolille tai ottaa yksityiseen lastenlääkäriin yhteyttä. mun mielestä niil mun tutuil oli joki lääkitys et nukkus rauhallisemmin, oli jottain ylivilkasta aivo toimintaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jotain ongelmia? hyväksikäyttöä/kiusaamista tms?

tai sitten näkijän lahjoja?

tai sitten ihan vain sitä mielikuvitusta...?

Tänä kesänä on pihalla pelästynyt jotain vanhaa ukkoa joka oli jahdannut meidän talon tytöt heidän talonsa pihasta uhaten antaa turpaan. Sitä kääkkää likka pelkää nyt kuin ruttoa ja mulla onkin ukkelille pari sanaa sanottavana kun hänet näen :kieh: Mutta tämä on alkanut jo ennen tuota tapahtunutta.
 
Meillä tyttö 5v näkee harhoja ku on kuumeessa. Ihan samanlailla voisin tilanteen kuvailla kuin sinä. Meillä ne harhat on jättiläis hämäkkejä. Ja ihan hirveetä kattoo ku toine ihan hysteerinen, silmät pullistunu päästä ja hengittää ihan ihmeellisesti ym..
Ei kyllä mitää apua ollu tästä :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja mulish:
Meillä tyttö 5v näkee harhoja ku on kuumeessa. Ihan samanlailla voisin tilanteen kuvailla kuin sinä. Meillä ne harhat on jättiläis hämäkkejä. Ja ihan hirveetä kattoo ku toine ihan hysteerinen, silmät pullistunu päästä ja hengittää ihan ihmeellisesti ym..
Ei kyllä mitää apua ollu tästä :/

On tästä apua kun tietää, että muillakin on ollut ja joskus loppuu...
 
Mitä sanotte siihen, että mulla näitä kauhukohtauksia oli paljon ikävuosina 18-20? Säikäytin äitini kuoliaaksi, kun usein öisin saatoin nousta seisomaan sängyllä, kirkuen eläimellisesti :(. aamulla en muistanut mitään. mistähän voi johtua?
 
Ehkä on vain herkempi lapsi. Pojallani oli samanlaista monta vuotta. Heräsi ainakin yhden kerran yössä, ja lohduttamaan oli mentävä joka kerta kun muuten itku vain yltyi. Näki monesti unta päivän tapahtumista, kerrankin Prätkä Hiiret olivat yöllisen kauhukohtauksen pääosassa. Joskus taas oli niin, että oli sellaisessa puoliunessa ja itkeä tuhersi, ei oikein kunnolla nukkunut, eikä oikein kunnolla herännyt. Normaali poikahan tuosta on kasvanut mutta huomaan kyllä, että on vieläkin sellainen herkkä. On sopuisa, ei soita suutaan kenellekään huvikseen, inhoaa riitoja jne.
 
Ja nyt sitten kuin pisteeksi iin päälle, tyttö oksensi justiinsa :/ Vatsatauti on juuri saanut kolmannen uhrinsa. Häivyn takavasemmalle odottelemaan seuraavaa. Hyvät yöt :wave:
 
Meillä huuto ja kirkuna "kauharit" loppu jo joskus 3v:n paikkeilla, mut vilkas unissakävely jatkuu, nyt ikä kohta 9 vuotta. Se tyhjä, lasittunut katse on KAR MEE!
Ootan aina et astiat alkaa putoilla tms. kauhuleffaefektejä ilmaantua. Sitäpaitsi pitää vahtia että hortoilee turvallisesti nukkumaan, eikä painele pihalle.
 
Kyllä se ihan normaalia hermoston kehitystä on, vaikka se niin karmealta näyttääkin. Loppuu aikanaan kun aivot kehittyy.
olo on tosiaan kuin kauhuleffasta, kun poika tuijottaa suoraan silmiin ja kirkuu ja yrittää takaperin nurkkaan karkuun kuin näkisi vähintään äidissään itse paholaisen. Kiinniottaminen vain pahentaa kauhua. Meillä joskus auttoi ikkunan avaaminen, puhuminen rauhallisella äänellä. Joskus poika yritti juosta pakoon rappusiin, piti aina katsoa että on ovella estämässä. Silmät auki ja jopa sitten kun oli rauhoittunut ja vastaili ihan järkevästi niin silti ei aamulla muistanut mitään.
Voimia , kyllä se ajastaan korjaantuu...
 
Vilkkaan yön jälkeisen epätoivon saattelemana nostan, josko jollain aamuvirkulla ois kokemuksia... :)
Edellisille kiitos, lohduttaa tieto siitä, että tämä loppuu ehkä joskus. :whistle:
 
mitä tyttö tekee viimeisenä ennen nukkumaanmenoa? erityisesti niinä iltoina kun tulee n kauhukohtaukset?
tai välttis ees ennen nukkumaanmenoa mutta että katsooko jotain liian rajuja lastenohjelmia tai muita ohjelmia(esim tyyliin pokemon,prätkähiiret) että jos ne ohjelmat tai päiväntapahtumat seurais uniin?
 
Kakkosella oli yöllisiä kauhukohtauksia, kestivät yhteensä varmasti ainakin kolmisen vuotta. Rankkaa se on, mutta oma rauhallisuus(joo onnistuu hienosti keskellä yötä :kieh: ) ja rauhallinen tyynnyttelevä puhe auttaa -ja se aika.
Kohtauksen aikana ei tosiaankaan kannata korottaa ääntä, vaan vähän rauhoitella ja vaikka pidellä kiinni, niinkuin olet tehnytkin. Lapsi ei itse tajua tilanteesta mitään, eikä muista mitään aamulla, se on ainakin helpottava tieto.

Illat teidän kannattaa rauhoittaa, ainakin pari tuntia ennen iltapuuhia kaikki tietsikkapelit, leffat, kovat leikit tmv pois ja tilalle jotakin rauhallista, vaikka lukemista, askartelua, väritystä, hiljaista mukavaa leikkiä,,,
Tietty rytmi ja selkeät rutiinit auttoivat meillä paljon kakkosta. Vieläkin tosin saattaa tuo poika häröillä öisin, mutta enää se ei ole samanlaista huutoa ja kauhuissaan oloa, pikemminkin unissakävelyä ja puhumista.(nyt 10v)

Lisään vielä, että kakkoselle tuli/tulee uniin vähäinenkin muutos rutiineissa, hän onkin se herkin meidän pojista,,
 

Yhteistyössä