3v nukkui kolmen kuukauden jälkeen huudoitta yön, kun kokeiluna annoin illalla kipulääkkeen. Mitäs nyt?

["äiti kahdelle"]

Lapsi on heräillyt öisin hirveään raivohuutoon useita kertoja yössä kolmen kuukauden ajan. Joka yö. Olen ollut neuvottomana, koska ei ole mitään tietoa, miksi lapsi on täysin poissa tolaltaan ja itkee vain. Eilen illalla annoin yhden pamolin, kun ajattelin, josko se olisi jotain mystistä kipua, johon hän herää. Ja tadaa, ei huutoa koko yönä. Siis ensimmäinen yö moneen kuukauteen... Mitä ihmettä tämä nyt sitten voisi olla? Toki saattaa olla, että kyseessä on ihan vain sattuma, että hän juuri nyt sitten nukkui, mutta voihan se olla, että kipulääkkeellä oli jokin vaikutus.

Onko jollain kokemusta tällaisista huudoista? Lapsi ei siis yöllä valita mitään kipuja herätessään, vaan huutaa ja itkee väsyneenä. Voisoko olla jotain allergiaa?? Harmittaa kun kukaan ei enää saa kunnon unia tässä talossa noiden raivareiden takia. Kärsinyt myös jonkinlaisista kauhukohtauksista öisin, mutta nämä huudot eivät ole sitä.

 

[Näin]

Tutkimuksiin mars. En olisi kyllä odotellut kolmea kuukautta.

 

[viisikymppinen isoäiti]

vaikee sanoo, voi olla kasvukipuja, onko korvatulehdus pois suljettu. välttämättä ei ole kyse kivuista, vaa siitä, että kipulääke väsyttää ja rauhoittaa ja siksi on nukkunut. en suosittele ainakaan vakituisesti käytettäväksi, ilman syytä

 

["Vieras"]

Kohota pääpuolta hieman ylöspäin eli pari kirjaa patjan alle. Jos on vaikutusta, niin refluksi vaivaa. Itsellä vielä aikuisenakin tämä vaiva.

 

[Hoop]

Kuulostaa kyllä aika oudolta. Ehkä kannattaa sit koittaa et ens yönä taas ei anna lääkettä tai annat "lumelääkettä" ja katsot miten reagoi. Vaikuttaako lapsi silloin öisin oikeasti tosi hätääntyneeltä vai voisiko tehdä sen jo ihan huomionhausta?

 

["äiti kahdelle"]

Olen tässä välillä kysellyt terveydenhoitajalta, että mistä voisi olla kyse. Korvat tarkastettu, eikä mitään ole. Eilen sanoin, että sai vitamiinin, eli en kertonut sen olevan lääkettä. Terveydenhoitaja oli sitä mieltä, että voisi olla kyse elämänmuutoksesta kun pikkuveli tuli tuossa taannoin taloon. Kuitenkin minun muistaakseni noita huutoja oli jo ennen veljen tuloa... Toki se saattoi olla silti kytköksissä siihen kun tiesi, että pian se tulee.. Todella tylsä tilanne. Ajattelin kokeilla vielä toisen yön niin, että annan tämän "vitamiinin". Jos taas tulee hyvin nukuttu yö, niin soitan huomenna lääkäriin. Edelleen kokemuksia kaipailen...

 

["vieras"]

Kasvukipuja jaloissa? Oletko kokeillut hieroa?

 

["äiti kahdelle"]

Tutustuin nyt tuohon refluksiin netin kautta... Alkoi tuntumaan siltä, että oirehdinta voisi hyvin viitata siihen. Lapsi on myös usein valitellut vatsaansa, viimeksi eilen kaupassa sanoi, että ylävatsaan sattuu. Taidanpa kokeilla kohoasentoa yöllä nyt alkajaisiksi.

 

["Vieras"]

Voi hyvä jumala sentään. Kolme kuukautta odotat ja toinen huutaa!!?? Vie se lapsi heti lääkäriin. Siellä voi olla korvatulehdus tms päällä. Mitä idiootteja se leipä elättääkään ja vielä saavat olla vanhempia!

 

["Vieras"]

Jos on refluksi, niin siitä ei lapsen tarvitse kärsiä. Oksennus nousee kurkkuun makuuasennossa, mutta lisäksi on vatsanpoltetta yms kipua. Tähän on olemassa lapsillekin sopiva lääke. Jospa se siitä, voimia koko perheelle ja parempia öitä.

 

[Käytöstavat]

[QUOTE="Vieras";29100556]Voi hyvä jumala sentään. Kolme kuukautta odotat ja toinen huutaa!!?? Vie se lapsi heti lääkäriin. Siellä voi olla korvatulehdus tms päällä. Mitä idiootteja se leipä elättääkään ja vielä saavat olla vanhempia![/QUOTE]

Lues viesti nro 6 ja suu soukemmalle.

 

["Vieras"]

Laita ite turpas kiinni

 

[kjjm]

Voi hyvä jumala sentään. Kolme kuukautta odotat ja toinen huutaa!!?? Vie se lapsi heti lääkäriin. Siellä voi olla korvatulehdus tms päällä. Mitä idiootteja se leipä elättääkään ja vielä saavat olla vanhempia!

ei lääkärit välttämättä mitään löydä yleensä vai odotellaan ja katsotaan jos menisi ohi yleensä menee

 

[..]

Refluksi? siihen on olemassa lääkkeet, jotka tosin ei aina (kokonaan) auta. Meillä kaksi refluksilasta. Kasvukivut jaloissa? (Meillä auttoi kipulääke, PITKÄT villasukat, hieronta)

 

["vieras"]

Meillä kaksivuotiaalla oli kauhukohtauksia yöllä pikkusisaruksen syntymän jälkeen muutaman viikona ajan. Ne olivat sydäntäsärkeviä, ja vaikutti siltä, että johonkin sattuu. Mutta kohtaus meni aina hetken päästä ohi. Päivällä aivan normaali. Myöhemmin huomasimme, että viimeisten poskihampaiden puhkeaminen osui samaan hetkeen.

Lääkärissä emme käyneet, koska tätä ei jatkunut pitkään eikä jokaöisenä. Ja päivällä ei ongelmia. Tulkitsimme kauhukohtauksiksi. Tiedä sitten kuuluiko ikävaiheeseen, purkautuiko vauvastressi näin, oliko kasvukipuja, oliko hampaidenpuhkeamisesta johtuvaa vai mikä oli syynä.

Tästä sepustuksesta ei varmastikaan apua teidän tapauksessa. Mutta sympatiat teidän puolella (eikä noiden muutaman vieraan kommentoijan puolella).

 

["bebe"]

Meillä oli kanssa jokin aika sitten jatkuvaa yöhuutoa, tosin useimmiten lapsi osasi sanoa, että sattuu jalkoihin. Eli kavukipuja meillä.

Aiemmin oli useamman kuukauden yöraivoaminen, jok häiritsi jo naapuretakin (vanha kerrostalo). Se loppui kun siirryin lapsen viereen nukkumaan. Nyt nukutaan taas erillään ja hyvin sujuu. Meillä yöraivoaminen, siis epämääräinen itku ja huuto johtui jostain henkisestä syystä varmaan. Olimme muutamaa kuukautta ennen muuttaneet lapsen kanssa uuteen asuntoon erilleen hänen isästään, ehkä kyse oli siitä.

Kannattaa ehkä koilellla kuitenkin useamman kerran varmistuaksesi ettei ollut vain sattumaa. Oliko se siis kipulääkettä vai särkylääkettä? Vahvempi lääkehän voi myös väsyttää niin että nukkui siksi paremmin?

 

["Vieras"]

AP puhui terveydenhoitajasta, joka ei todellakaan ole mikään lääkäri. Oon omiani kyllä juoksuttanut viimesen päälle tutkimuksissa kunnes on todetttu ettei mikään ole vialla ja kyseessä on esim. kauhukohtaukset tms. Mutta, mitäpä sitä muiden penskojen hoitoa neuvomaan, jokainen hoitaa tavallaan näköjään. Kun on kerran pierastu maailmaan niin pärjätköön omillaan?

 

["äiti kahdelle"]

Jopas täällä on kovaa kommentoitu meikäläistä Siis lapsi syö hyvin, kasvaa hyvin, on iloinen ja touhuava, kehittynyt todella hyvin eikä muuten ole ongelmia muuta kuin öisin. Korvat on katsottu ihan lääkärissä ja silloinkin lääkärille yöitkuista sanoin. Pissakin katsottiin ja puhdas oli. Lapsella on ollut tällainen yöheräily kausi kerran nuorempanakin, mutta se meni parissa kuukaudessa ohi. Tämä ei nyt tunnu menevän, ja alan olemaan tosi väsynyt. Ei sano yöllä, että mihinkään sattuisi, vaan itkee vaan kun joku on huonosti. Itku kyllä loppuu aina ja lapsi jatkaa uniaan. Herää öisin 1-3 kertaa. Katsotaan, onko lääkkeestä mitään hyötyä mitä apteekista hain. Testaillaan nyt kotona ensin josko tämä homma helpottais kotikonstein ja sitten lähdetään tutkimaan mistä on kyse. Lapsi on todella tunteellinen ja temperamenttinen, joten en ihmettelisi, jos olisikin vain jotain tuskaa siitä, että on tullut pikkusisarus. Kuitenkin ajattelin, että jos täällä jollain olisi tästä kokemusta niin olisin ollut halukas kuulemaan.

 

[meidän]

Oli 3 v: mä samaa, ei tosin noin pitkäjaksoisesti Kerralla...heräsi yöllä todella kovaan itkuun, aluksi ei saanut sanottua mikä oli...kunnes yksi yö tajusin että potkii vimmatusti. Ja kasvukipujahan ne...lääkkeet ainoa apu, minään hieronta tms ei auttanut.se huomattiin että kumppareidwn käyttö pahensi

 

[kfkfkf]

Mun pojalla alkoi tuonikäisenä järjettömät kasvukivut. Itki niitä myös joka yö, eikä oikein osannut sanoa mihin sattuu, itki vain, jos joskus heräsi kunnolla niin osasi kertoa että jalkoihin sattuu.