Tää on vaan mun mielipide...
- Viestiketjun aloittaja PeggyBundy
- Ensimmäinen viesti
- Status
Alkuperäinen kirjoittaja plääh:
sama kuin sanoisit syöpäpotilaalle että tuo on vaan muotitauti[/quote]
Joo, yrittäisit vähän kovemmin, niin paranet siitä!!
entäs kun masennus puhkeaa vasta vuosien päästä tapahtumista, jotka tosin ovat syyllisiä masennuksen tuloon? onko silloinki vain heikko ihminen kun on lapsuudessa pahojakin traumoja joita ei ole tullut silloin käsiteltyä vaan sitten kaikki kaatuukin kerralla päälle?
itse olin kauan sitä mieltä että muahan ei mikään lannista kunnes syksyllä päätin et seuraavan rekan joka tulee vastaan niin ajan sen alle, ihan sama vaikka kakarat on kyydissä. no rekkaa ei tullut ja tajusin silloin että apua tarviin.
varmaan sit oon semmonen heikko ihminen joka antaa periksi pienestäk9in vastoin käymisestä.
ja ne pienet vastoinkäymiset on insesti, raiskaus->abortti, muutaman vuoden lapsen saanti yritykset kera 5 keskenmenon ja äidin kuoleman. juu no, noihan on ihan pikkujuttuja, jollain menee paljon huonommin, pitänee nakata lääkkeet viemäriin, ne kun on vain heikoille tarkoitettu |O ja mä mitää apua tarvi ku oon vaan muodikkaasti masentunu.
Kiitos ap tästäkin hyvästä alotuksesta.
itse olin kauan sitä mieltä että muahan ei mikään lannista kunnes syksyllä päätin et seuraavan rekan joka tulee vastaan niin ajan sen alle, ihan sama vaikka kakarat on kyydissä. no rekkaa ei tullut ja tajusin silloin että apua tarviin.
varmaan sit oon semmonen heikko ihminen joka antaa periksi pienestäk9in vastoin käymisestä.
ja ne pienet vastoinkäymiset on insesti, raiskaus->abortti, muutaman vuoden lapsen saanti yritykset kera 5 keskenmenon ja äidin kuoleman. juu no, noihan on ihan pikkujuttuja, jollain menee paljon huonommin, pitänee nakata lääkkeet viemäriin, ne kun on vain heikoille tarkoitettu |O ja mä mitää apua tarvi ku oon vaan muodikkaasti masentunu.
Kiitos ap tästäkin hyvästä alotuksesta.
M
Mä
Vieras
uskon, että ap tarkoitti sitä, että joidenkin ihmisten on nykyään helppo vedota heti masennukseen, kun joku asia ei onnistu, sillä masennus on nykyään puheissa todella pinnalla. Siitä puhutaan kaikkialla. Eli tavallaan oma lyhytjänteisyys/saamattomuus tms. kuitataan sanomalla, että on masentunut. Se on oikeasti joillekin pelkkä veruke.
Ja tuo puolestaan on todella huono asia niiden kannalta, jotka oikeasti sairastavat masennusta. Silloin tavallaan "masennus" ja masennus ovat tavallisten, asiaa kokemattomien ihmisten kannalta sama asia. Tuskinpa kukaan tosissaan väittää (ainakaan toivottavasti), että oikeasti masentunut ihminen haluaa vain olla "muodikas"....kyllähän siinä silloin on ihan tosi kyseessä. Mulla on ystävä ollut vaikeasti masentunut, oli osastohoidossakin muutaman kuukauden. Sellaisessa tilassa olevalle ihmiselle on turha (ja erittäin tyhmää! ) mennä sanomaan, että otat vain itseäsi niskasta kiinni, kyllä siitä suomalaisella sisulla selviää. Oma kaverini selvisi, lääkityksen ja ennen kaikkea terapian avulla. Ikävä kyllä nuo mielen asiat eivät ole niin suoraviivaisia hoidettavia kuin esimerkiksi murtunut jalka.
Ja tuo puolestaan on todella huono asia niiden kannalta, jotka oikeasti sairastavat masennusta. Silloin tavallaan "masennus" ja masennus ovat tavallisten, asiaa kokemattomien ihmisten kannalta sama asia. Tuskinpa kukaan tosissaan väittää (ainakaan toivottavasti), että oikeasti masentunut ihminen haluaa vain olla "muodikas"....kyllähän siinä silloin on ihan tosi kyseessä. Mulla on ystävä ollut vaikeasti masentunut, oli osastohoidossakin muutaman kuukauden. Sellaisessa tilassa olevalle ihmiselle on turha (ja erittäin tyhmää! ) mennä sanomaan, että otat vain itseäsi niskasta kiinni, kyllä siitä suomalaisella sisulla selviää. Oma kaverini selvisi, lääkityksen ja ennen kaikkea terapian avulla. Ikävä kyllä nuo mielen asiat eivät ole niin suoraviivaisia hoidettavia kuin esimerkiksi murtunut jalka.
Mun mielestä yksi masennuksen merkki on just toi, ettei tajua olevansa masentunu :/ . Mä tiesin jotenkin kyllä että tarviin apua, mutta lappasin vuosia lääkärissä esittämässä terveempää kuin olen :headwall: Kun ei sinne koskaan päässy kun oli "tilanne päällä" ja se olo oli ohi kun sinne pääsi :|Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Issiaskin muuten parani, kun masennuslääkitys alkoi, ei oo olu yhtään selkä/lonkka vaivoja sen jälkeen.
Vakavan masennuksen läpikäyneenä sanon että voihan helvetti.
Ja teille jotka osaavat parantaa itsensä, parantakaa ekaksi asennettanne ja tietämystänne.
Ja teille jotka osaavat parantaa itsensä, parantakaa ekaksi asennettanne ja tietämystänne.
V
vieras
Vieras
En jaksanut lukea viestiketjua, mut en mäkään pitänyt masennusta paljoa minään, ennenkuin itse sairastuin siihen: makasin lattialla, en jaksanut edes pestä itseäni esim yhdet rintsikat homehtu päälle. Itsaria mietin jatkuvasti, kerran naru jo kaulassa, kerran ajoin järven rannalle ku siellä itsarin tehneen ääni kutsu mua *tule jo, tule jo* jne. Ahdistusta, pelkoa, syyllisyyttä, pimeää, mustaa. Raastavaa tuskaa. Unetkin jotka näin oli kuolemasta, hautajaisista, haudasta makaamista. Tunnetta että kaikilla ois paremmin ku itse kuolisi pois. et vähän aikaa ne ehkä suris, mut sit kaikki ois paremmin niillä. Ei kukaan jäis kaipaamaan
nyky-yhteiskunta toimii mielestäni tavalla joka oikeastaan ei anna muuta mahdollisuutta kuin masentua. Ja sit ollaan ihmeissään et miks ihmiset masentuu 
V
vieras
Vieras
Samaa mieltä olen mäkin kuin ap. En ymmä'rrä sitä miten jollekin voi tulla jokin masennus mitä ei itse pysty hoitamaan. Mun mielestä se on laiskuutta ja halua luistaa töistä...
Olen kyllä ap:n kanssa joistakin asioista samaa mieltä! Kyllähän jokaisen tarvisi olla masentunut ja lääkityksellä jos sen mukaan on masentunut jos on elämässä vaikeuksia. Se on vaan niin että meillä jokaisella on omat vaikeutensa toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän, mutta se miten niistä vaikeuksista selviää on se mikä "ratkaisee" sen. Tiedän sellaisia ihmisiä jotka ovat kokeneet todella vaikeita aikoja ja eivät ole masentuneet ja sitten tunnen sellaisia joilla mun mielestä tai heidän omien puheiden mukaan ole ollut kovin "isoja ongelmia" mutta silti on heti pitänyt hakea pillereitä niin kyllä olen sitä mieltä että joissakin kohdin syödään masennuslääkkeitä aivan turhaan JA KOROSTAN ETTÄ EI KAIKILLE OLE TURHAA...Avaan sateenvarjon ja jään odottelemaan paskaa niskaan :x
P
peesaan
Vieras
Mä luulen, että ap tarkoitti just tätä, että masennus sanaa käytettään kuvaamaan jopa ihan normaalia surutilaa tai jos tuntee että elämä vähän potkii päähän (Just tyyliin, en saanutkaan sitä työpaikkaa minkä halusin, poikaystävä sanoi minulle rumasti jne. ). Heti ollaan masentuneita ja siksi tuntuu että masennus on joka toisella. En tiedä olenko oikeassa, mutta näin mä ymmärsin ap:n tekstin.Alkuperäinen kirjoittaja yksilö:
Ja kyllä, minulla on lähipiirissä vaikeaa masennusta sairastava ihminen, joten häneen verrattuna esim. minun "kevätmasennusta" ja hänen masennustaan ei voi millään tavoin edes verrata toisiinsa...
V
vieras
Vieras
Joissakin tapauksissa tuntuu, että "masennusta" poteminen on vain tapa kerjätä huomiota. Ne tekomasentuneet vievät sitten ikävä kyllä uskottavuutta oikeilta tapauksilta.
:flower:Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Joo, yrittäisit vähän kovemmin, niin paranet siitä!!
[/quote]
No ei se nyt ihan sama ole kuitenkaan. Toinen vaiva on fyysinen (joskin psyykkiset tekijät saattavat vaikuttaa) ja toinen psyykkinen... Ja toisesta parannutaan (jos parannutaan) vähän rankemmilla myrkyillä kuin toisesta.
V
vieras
Vieras
Ne jotka uskotte masennuksen olevan jotakin muuta, kuin se on......jossette juuri ole kuolemassa, ettei ole mahdollista sairastua, niin teidän on aika vaikeeta sanoa, että ette ite koskaan masentuisi, sairastuisi masennukseen. Juuri nyt oot "terve", mutta se masennus voikin kolkuttaa lapaluita vaikka parin vuoden kuluttua. Ei kannata sanoa ei koskaan....
H
Haista no vittu
Vieras
Minusta tuntuu, että välillä täällä ymmärretään toisia tahallaan väärin. Ei kai kukaan väittänyt, että sairautta nimeltä masennus ei ollenkaan ole olemassa. Pointti oli kait se, että paljon ratsastellaan nykyään masennuksella, vaikka kyseessä olisi vain normaali elämän suvantovaihe. Olen kuullut asiantuntijoidenkin sanovan, että esim. teinit puhuvat nykyään monesti masennuksesta, vaikka kyseessä olisi pelkkä hetkellinen vitutus.
Kenenkään elämästä en ala kuitenkaan sanomaan mitään, kun en teitä tunne. Eikö se teillekin olisi parempi, joilla oikeasti kyseinen sairaus on, että se otettaisiin vakavasti? Eli pidettäisiin erillään masennus ja ankea olotila.
Kenenkään elämästä en ala kuitenkaan sanomaan mitään, kun en teitä tunne. Eikö se teillekin olisi parempi, joilla oikeasti kyseinen sairaus on, että se otettaisiin vakavasti? Eli pidettäisiin erillään masennus ja ankea olotila.
Joo ,JOO varma mä haluan olla masentunut :kieh:
no ei kiitos ,mä haluan mun oma elämää takaisin
ja voi,voi ihana kuinka onnellinen olet,onneks että sinulle elämää hymyilee vaan
no ei kiitos ,mä haluan mun oma elämää takaisin
ja voi,voi ihana kuinka onnellinen olet,onneks että sinulle elämää hymyilee vaan
Omasta kokemuksesta voin sanoa että masennus voi olla kovin rankkaa. Itse makasin sängyssä kolme viikkoa juurikaan syömättä, oksensin kaiken ulos ja itkin kunnes äitini vei minut Hesperiaan. Silloin olin 17. Siitä alkoikin sitten useamman vuoden kuntoutus monilla eri lääkkeillä ja hoitojaksoilla, niin polilla kuin päiväosastollakin. Toissa kesänä lopetin pillereiden syönnin ja terapian, vaikka en usko että masennuksesta varsinaisesti koskaan paranee. Ajatukset edelleen välillä synkkiä, mutta olen oppinut tunnistamaan milloin tuntuu siltä että kohta menee överiksi. Masennukseeni oli monia syitä, ja mikään ei tuntunut helpolta sairaana ollessani.
En tiedä, onko masennusta sitten nykypäivänä enemmän, vai puhutaanko siitä enemmän. Oma kokemukseni ko. aiheesta on todella rankka, eikä tosissaan sellainen mitä menisin julkkiksena iltapäivälehden lööppeihin julistamaan. Täällä se nyt on hiukan eri asia.
En tiedä, onko masennusta sitten nykypäivänä enemmän, vai puhutaanko siitä enemmän. Oma kokemukseni ko. aiheesta on todella rankka, eikä tosissaan sellainen mitä menisin julkkiksena iltapäivälehden lööppeihin julistamaan. Täällä se nyt on hiukan eri asia.
Alkuperäinen kirjoittaja pippa:
Täysin samaa mieltä! Ja totta, tällä palstalla ymmärretään jatkuvasti tahallaan väärin toisten sanomiset, tai sit vedetään muuten vaan herneet nessuun.
No eli oikeassa taisin olla....tässä keskustelussa aika monella on masennus, ei mun mielestä voi mitenkään verrata esim. syöpään. Mutta hienoo et jaksatte maksennuksesta huolimatta puolustaa itseänne....
V
vieras
Vieras
P
pöp
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja PeggyBundy:
Samalla lailla fysiologisia sairauksia ovat molemmat.
Ja puhun siis masennuksesta enkä "masennuksesta"!
- Status
