Kiitos
Lara- :flower: Ja jaksamista sen vatsan kanssa. Lopettelen tässä juuri tunnin kestänyttä ateriointia, että kyllä just tällä hetkellä osaan kuvitella, miltä sen mahan kans tuntuu olla. Kauhistuttaa, kun pitäis kohta lähtä koiran kans lenkille!
Univaikeuksista, täältäkin niitä löytyy. Kun menen nukkumaan oksettaa niin paljon, että kestää pitkään saada unta. Neljän aikoihin herään vessaan, ja sen jälkeen alkaa taas oksettamaan niin paljon, ettei enää nukahda. Väsyttää kyllä silloinkin, eikä mulla ole mitään vaikeuksia vain makoilla sängyssä loppuyötä. Päivisin ei väsytä niin paljon ku vois kuvitella, mut paljon kummiskin. On sillä tavalla uupunut ja tavantakaa huomaa hierovansa silmiään. Joskus on vaikea lukea kirjaa/opiskella, kun ei meinaa katse tarkentua lähelle.
Äitiyspakkauksesta, eikös sitä pidä viimeistään hakea vasta kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, joten eiköhän me se kaikki saada. Hulluahan tuo ois, jos vuoden jälkipuoliskolla syntyvät lapset ei sais sen vuoden äitiyspakkausta... Mun mielestä nykyisenkin sisältö on kyllä ihan ok, mut tietty sen haluais sen uuden ja erilaisen
Tänään oli sit se eka ultra =) Raskauden kestoksi varmistui 9+1, eli aika lailla mitä miehen kans oltiin arvailtukin. Laskettu aika 5.9. Sydämen syke näkyi ja kuului :heart: Raajojen alut erottuivat ja napanuoran pullistuma. Tosi hyvä kuva saatiin, sivuprofiili köllöttelevästä pikkuisesta. Nähtiin myös kun se liikahti. Ei vissiin ole vielä kovin tavallista näikkä viikoilla, kun ultraajat (lääkäri & harjoittelija) huudahtivat et: "Oho, kato se liikahti." Ja kylläpä tuli sit heti niin ylpeä olo tälle äidille... Haa, mun vauvapa liikahti
Aika noloa kyllä, anteeksi kerskuminen :ashamed:
Saadaan muuten anoppilasta paljon vauvantarvikkeita. Ne olivat säästäneet vanhan syöttötuolinkin, jota siis mun mies ja siskonsa ovat pieninä käyttäneet. Ihan hyväkuntoinen vielä. Myös kantokoppa niillä oli säästössä. Aika vanhan mallinen, mut ihan kestävä, eli kelpaa meille. Ja pari vanhaa villapaitaa ja juuri itse kudottu peitto saatiin mukaan. Onneksi ultrassa näkyi, että kaikki oli hyvin. Ei tullut sitten turhaan otettua näitä mukaan.
Pahoinvoinnista vielä, mulla se on helpottanu, helpotti rv 8+2 tienoilla. Pari päivää oli kokonaan pois, ja kun tuli takaisin, niin ei ole ollut enää yhtäjaksoista, vaan iskee vain välillä. (Joko nälkäisenä tai heti syötyä ja öisin). Huomasin vain, että aika monet tuskaisimmat ovat menossa 6. viikolla. Toivottavasti teilläkin pian helpottaa! Jaksuja :hug: