Syyskuun tulokkaat 2o1o**** Helmikuussa

Sannimarja jaksamista sulle sinne ja iso :hug: Elä päivä kerrallaan äläkä murehdi sitä kuinka kauan se pahoinvointi voi vielä kestää. Yritä löytää jostain voimaa ja pidät siitä kiinni.

En jaksa lukee kaikki aikasempia kirjotuksia, mut oliko täällä joku muukin oireeton? Tiedän, et mun pitäis vaan nauttia siitä, ettei oo mitään kovia oireita mut vähemmästäki alkaa jo kuvitteleen et kaikki ei oo hyvin. Maanantaina tosiaan vasta ultra, ja nään jo kauhukuvia siitä, et siellä ei olekaan ketään. JOO TIEDÄN, et tää oireettomuudesta jankkaaminen saattaa ärsyttää jotain mut en nyt maha sille mitään ku oon tämmönen stressierkki!!

 

Viivariinalle ja muillekin uusille tervetuloa! :flower:

Toivottavasti Fanttomin olo alkaa pian helpottamaan. Mahatauti on jotain ihan tuskaa, ja voin kuvitella, että varsinkin nyt, kun on muutenkin heikotusta ilmassa.. Meijän perheessä se sairastettiin viimeksi juuri ennen joulua.

Vinkkaanpa täällä, että edellisessä raskaudessa miun housuongelmien pelastus oli Belly Belt Sen avulla pystyin käyttämään omia housuja tosi pitkälle raskausaikana.

Miä kävin tänään neuvolassa. Kaikki oli ok (hemppa 149, rr normaalia tasoa ja paino ihan ok lukemissa) ja juteltiin terkan kanssa niitä näitä. Käytiin myös läpi edellistä raskautta ja synnytystä, ja niiden pohjalta tämän raskauden aikana on luvassa niin sektioarven erityisseurantaa äitipolilla, ylimääräinen ultra loppuraskaudessa (eli edessä nt-ultra, rakenneultra ja lisäksi synnytystapaultra) sekä pelkopoli ja todennäköisesti pääsen myös neuvolapsykologin juttusille. Edellinen synnytys oli aika raju ja päättyi hätäsektioon ja siihen, että vauva vietti ekat 4vrk vauvateholla. Senpä takia terkkari oli sitä mieltä, että edellisen synnytyksen jättämät pelot tulisi käsitellä läpi, jotta ne eivät jää kummittelemaan ja varjostamaan tätä raskautta. Kaikinpuolin hyvä mieli jäi tämän päivän käynnistä. Seuraavaksi luvassa nt-ultra (jonka saa varata rv 9) ja sitten eka lääkärineuvola maaliskuussa.

Jonspe ja Lilliputti 7+6

Ps. Emilii: Meijän esikoisen tekonimi oli raskausaikana Öttiäinen

 

Jonspe Olo alkaa jo koheneen. Oon saanu jopa syötyä vähän. Mahaa edelleen kouristaa mut mitään ei tuu onneks ulos. Toivottavasti ei taas ala yöllä.

Ja Sannimarjalle vielä, että ootko aatellu et puhuisit neuvolassa tuosta olostas? Osaisivat siellä varmasti auttaa. Et varmasti ole ensimmäinen, jolla on tuollaisia ajatuksia.

fanttomi & taateli 6+3

 

Odotuksen pitäis olla niin positiivista ja iloa pursuavaa ja mä vaan haluaisin itkeä suurimman osan ajasta, joten tää on kamalan ristiriitaista. Ja oon mä onnellinen, oon toki, haluan Nöpön enemmän kuin mitään muuta mutta tätä raskautta en halua. Naurettavaa?

Minä en ole ymmärtänyt missään vaiheessa, miksi kaikki hehkuttavat, että tästä raskausajasta on nautittava... Jos multa kysytään, niin tää on vaan tällainen välttämätön vaihe, että saapi sen lapsen. En kyllä pyöri ihan noin negatiivisissa tunnelmissa kuin Sannimarja, mutta en minä tästä myöskään millään tavalla nauti. Tai siis tuntuu tosi hyvältä, että olen raskaana, mutta tästä raskaana olon olosta en koe sen kummempaa ihanuutta. (En osaa selkeämminkään ilmaista...)


Kävin tänään ostaa ekat äippähousut. Kahdetkin, itseasiassa. Kalliit olivat (ainakin opiskelijalle) ja melko rumatkin, mut kai noissa sentään kehtaa liikkua. Parhaat ne oli, mitä neljästä kaupasta löyty, enempää ei jaksanut ravata läpi. Mulla on vielä yhdet normifarkut, mitkä ei ahdista, ja niillä pitäisi yrittää pärjätä sinne viikolle 12 saakka, kun sitten vasta uskaltaa kertoa muille, että olen raskaana. Toivottavasti kaikki panee mun mahan pyöristymisen vaan lihomisen piikkiin ennen sitä... Ja varmaan kyllä olenkin lihonnut ihan oikeastikin, koskapa mun suklaanhimoni näinä päivinä on aivan jotain käsittämätöntä. Eipä sillä, syön kyllä tosi paljon tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjojakin, eli en sentään ole korvannut terveellistä epäterveellisellä. Ongelmana on vain, että syön kaikkea liikaa :ashamed:

Tervetuloa uudet! :flower: Fanttomi ja Viivariina, pikaista paranemista teille :hug:

Shuri ja Onni-Ilona 9+4

 

jaksuja kaikille, eiköhän me tästä hengissä selvitä vaikka mielialat ja olotilat on aikamoista vuoristorataa :hug:

pikaisesti omaanapaa (mies tuli kotiin niin kiirettä taas piisaa):
pitkästä aikaa alkaa oleen taas semmonen olo että on oikeesti nälkä eikä tarvi miettiä miten hirveä olo sitä syönnin jälkeen tulee (söin kauhean annoksen pastaa, juustokastiketta ja kikherneitä, nam). muuten tosiväsynyt ja aikaansaamaton olo vaihteeksi ja päänsärkyä/migreeniä pukkaa.. eilen jouduin istuun koko päivän autossa ja mahakivut oli semmoset että joutui housut alhaalla istuun, kun kaikki ahisti mahaa olo onneksi helpotti kun pääsi kotiin ja vaaka-asentoon eli saattaa kohta olla vielä isompien housujen teko/osto edessä kun noi 'mammahtavat housut'kin jo kiristää masua.. viikonlopuksi uusi autokeikka edessä kun mennään miehen mummua moikkaamaan.. sotasuunnitelmaa laatiessa.. hyvät viikonloput kaikille :heart:

 

fanttomi Mulla ei ainakaa vielä oo ollu oikee pahaa oloa. Ja kyllä nyt mietin paljon enemmän kun esikoisesta että onkohan se kohdunulkopuolinen yms. kun mun hartiatkin on tosi kipeet. Mutta.. esikoisesta tosissaan alko vasta rv 8 pahoinvointi ja nyt mennää rv 7 tai voi vaikka tippuu sinne rv 6. :/

Tervetuloa uusille ja paranemisia kipeille, en nyt enää muista kuka oli pahassa taudissa! :heart:


Hammaslääkärissä taas tänää käyty, ja jomotti aika pahasti jälkeenpäin. Enää olis 1 reikä paikattavana jesh jesh. Ja oon syöny terveellisesti ni tosissaan 2 kiloa paino tippunu. Kyllä ne karkit kannattaa jättää pois.

 

fanttomi Hmm ootko varma et oot kipeenä, ettei noi olis niitä sun pahoinvointias.

 

icefairy vaikee tästä olosta sanoo et onko tässä mukana raskauspahoinvointiaki. Mut töissä tosiaan on noroa liikkeellä. Enkä usko et raskauspahoinvointi sais kaiken tulemaan molemmista päistä. Tänään on kaikki pysyny sisällä, joten katsellaan huomen et millanen olo on.

hammaslääkäristä: mun kans sinne pitäis mennä paikattavaks, onko väliä missä vaiheessa raskautta käy?? ja sit toiseks vähän pelkään hamppilääkäriä, ajanvaraaminenki on työn ja tuskan takana.. iik!!

taidetaan icefairy muuten mennä aika samoilla viikoilla =)

Mun nenä on tainnu herkistyä hajuille tai sit seki johtuu tosta edellä mainitusta mut aikasemmin jo oon sanonu et toisen koiran hengitys haisee pahalle. Nyt se on joko muuttunu 150 kertaa pahemmaks tai sit vaan haistan sen paremmin, mut joka kerta ku se hönkäsee niin tekee mieli oksentaa. Toinen haju on pekonisuola, jota mun mies laittaa välillä ruokaansa. Aikasemminki se haisi musta tosi pahalle mut nyt se haju on lamaannuttava. YÖK!!

fanttomi & taateli 6+3

 

Sannimarja: Toivottavasti sun olo helpottuu :hug: Mun tätä raskauden ihanuutta varjostaa se synnytys, jota yritän olla miettimättä. Ei se onneksi paljoa vielä tässä vaiheessa kummittele, mutta jos oikein rupeaa ajattelemaan asiaa, niin kyllä siitä inhottava olo tulee :ashamed: Tarkotuksena on ottaa tosiaan asia puheeksi ekassa neuvolassa, sun kannattaa varmaan myös kertoa tuosta asiasta neuvolassa...se voi helpottaa tilannetta.

KIITOS kaikille hyvistä vinkeistä noiden painavien housujen suhteen =) ...mun täytyy katsoa, et mikä tuntuu parhaalle.

Fanttomi:Hyvän kun oot saanu voitettua taudin!

Hammaslääkäristä sen verran, että jostain luin/kuulin et raskauden toisella kolmanneksella ois hyvä käydä hammaslääkärissä. Tosin mulla tulee varmaan kohta hammaslääkäristä kutsu sinne vuositarkastukseen, ni se menee sitten siinä samalla...

(.) Mulla on ollu nyt parempi olo muutaman päivän, kuvotusta ei oo ollu niin paljoa kun muina aiempina päivinä...Kuljen kyllä "kello kaulassa" sen suhteen koko ajan et syön tarpeeks usein jotain. Me kerrotaan huomenna meidän molempien vanhemmille tästä raskaudesta Ihanaa kertoa tää asia ihan lähimmille ihmisille, muille ei kerrota ennen sitä 12 rv.
Ootteko te muut kertoneet jo vanhemmille tms? Entä milloin työnantajalle olisi hyvä asiasta sanoa?

Oho, kello on jo noin paljon....pitää lähtee töihin!

Wanda81 & pieni 6+5

 

Heippa kaikille!
Täällä yritetään jaksaa viimeistä varsinaista työpäivää tällä viikolla, viikonloppu kuluukin sitten "sivuisnesten" parissa, eli hevoshommissa. Ihmeen hyvin sitä jaksaa, vaikka tuntuukin välillä, että vois nukkua rajattomasti!

Sannimarjalle :hug: Välillä sitä itse kukin varmasti miettii vaikka mitä, mutta jos tilanne tuntuu pahalta, niin kannattaa ehdottomasti vaikka juttelemalla jonkun kanssa yrittää saada asiat valoisammiksi!

Hyvä että Fanttomi on saanut taudin selätettyä. Vatsatauti on jotain sellaista, mitä ei toivoisi kellekään.

Wanda81 minäkin meinasin ensiviikon neuvolassa ottaa puheeksi tuon synnytykseen liittyvän pelon. Jos sitä saisi käsiteltyä sen verran hyvin tässä raskauden aikana, ettei sitä niin kauheasti sitten panikoisi kun sen aika on. Tiedä sitten, onnistuuko vai eikö..

Hammaslääkäristä, minä pelkään aivan tolkuttomasti! Olen vielä tähän asti saanut itseni pakotettua, mutta parin vuoden takaisen juurihoidon jälkeen olen vakuuttunut siitä, että en enää koskaan pysty samaan, ja seuraavat suuremmat toimenpiteet, kuten esim visurien poistot tehdään ihan varmasti nukutuksessa. Vaikea on meinaa löytää henkilökuntaa, kun asiakas itkee jo odotushuoneessa, ja tuolissa pitää hoitajan maata rintakehän päällä ja pitää päästä kiinni, kun en mahda tärinälle mitään Kamalaa, yök, tuli tuskanhiki kun pelkästään ajattelikin asiaa.

Minun raskaus on ollut suht oireeton, lukuunottamatta valtavaa nälkää, mutta syömällä olen saanut pahanolon pidettyä hyvin loitolla. Rinnat on arat, ja yöllä herään vessaan, mutta nämä oireet ei ole ollenkaan ikäviä. Minä olen siis voinut kyllä nauttia tästä alkuraskauden tunteestakin täysin rinnoin :heart:

Mietin myös tuota työnantajalle kertomista. Meillä tietää lähin perhe, ja parhaat ystävät. Ajattelin lopettaa "salailun" sitten np-ultran jälkeen, joten jos joku kysyy, niin sitten voi sanoakin että pieniin päin ollaan. Töissäkin on jossain vaiheessa pakko kertoa, kun suunnitellaan uusia työkuvioita minullekin, epäreilua olisi sanoa että juu käy, ja sitten jättää pulaan äitiyslomalle lähtiessään.. :/

No, nyt täytyy tehdäkin jotain, että pääsee tänään vielä kotiinkin jossain vaiheessa. Jaksamisia kaikille, ja tarrasukkia pikkuisille :heart:

Katrin ja mini 9+0

 

Sannimarja: Voi kuule. Tuntuu just samalta kuin susta! Itkettää, itken ihan ihme asioista. Välissä on todella masentunut olo, mietin kaikkea ihan ihmeellistä. Ja kiukuttaa kans. Mies raukka on ihan ihmeissään, että mitä täälä oikein tapahtuu kun välissä kilahtelen ihan ihme jutuista :kieh: Mie oon miettiny, että johtuukon tuosta, että ennen raskautta mua on vaivannut aivan järkky PMS. Oon suurinpiirtein sen saanut kuriin nyt syksyllä, kun lopetin pillerit + syön b- vitamiinia, mutta nyt tuntuu niinkuin kaikki PMS oireet olis palannu tuplasti pahempana. Toivottavasti ei kestä koko 9kk, en tiiä miten omat ja miehen hermot kestää :kieh:

Jes, ei enää edes viikkoa lääkäriultraan. Olen jo tavallaan painanut mielestä pois sen ajatuksen, että vauvoja saattaakin olla kaksi. Alussa panikoin ihan hulluna, mutta nyt oon sitten ajatellu, että sittenpä se selviää. Ainoa vaan, että jos on kaksi tuloillaan, niin täytyy kyllä nopsaa alkaa miettiä asumista. Me asutaan nyt 45 neliön kaksiossa, ja ollaan aateltu että tähän mahdutaan yhden kanssa ainakin vuodeksi tai kahdeksi. Mutta jos kaksi tulee niin.... Ei mitään toivoa! Keskiviikkona siis lääkäriultra.

Kävin keskiviikkona työhaastattelussa. Olen 93% varma, että pääsen töihin, ainakin tuntu että haastattelu meni tosi hyvin =) Vähän on semmonen huijari olo, kun tietää että syksyllä jää heti pois, mutta nyt ajattelen puhtaasti vain omaa parastani, en työpaikan!

Kiira ja masukki 9+5

 

Mielialasta. Jos oikein kurjalle tuntuu asiasta kannattaa puhua neuvolassa. Raskauden aikana esiintyy ihan samantyyppistä masennusta kuin synnytyksen jälkeen. Tästä vaan puhutaa todella vähän. Eräs tuttavani kärsi tästä ja hänellä oli lääkityskin, joka auttoi valtavasti. Raskausaikana tapahtuu kehossa ja mielessä niin paljon muutoksia, että odottajilla on monenmoisia tunteita ja niitä negatiivisiakin.

Eilen katselin kaapista mammavaate valikoimani. Ihan ok vaatetta jäljellä, mutta kunnon housut, jotka ei valu alas olisi todella mukavat. Tietääkö joku jotain hyvää merkkiä? Nuo H&m ja vastaavat ei kovin istuvia ole, vaikka käytössä menevät.

Alkaa olemaa aamun pahaolo taas voitettu. Esikoinen lähti hetki sitten taksilla kerhoon ja pikkuinen syö aamupalaa. Kohta pitäisi aloittaa viikkosiivoukset..puuh.
-Poni 8+3

 

Täällä on tapahtunu vaikka mitä taas.. Mutta laska kun oon, tai huonovointinen, niin en jaksa kommentoida... Pari päivää tiputuksen jälkeen olo oli hyvä, mutta nyt se oksentaminen on tullu takas.. eikä taaskaan tee mielie syyä yhtään mitään..

 

Tsemppihali kaikille tarvitsijoille!! :hug:

Huh huh,oma olo on ihan hirvee. :x Aamulla piti käydä pönttöökin halailemassa,mutta eihän sieltä mitään tullu,kun vatsa oli ihan tyhjä.Kakomista vaan.Ja illaksi pitäs selvitä töihin ja sitä ennen käydä tallihommat hoitamassa.Apua,mitenkähän selviän tästä... |O
Mä oon osalle porukkaa kertonut jo töissä,kun meillä ei tässä tilassa voi kaikissa paikoissa olla töissä,niin on ollu pakko paljastaa.Ja lähipiiri tietää myös.

Uh,nyt on pakko mennä makaamaan! Heipat! :wave:

 

Jaa niin viikot unohtu.
Heppuli ja kettu 6+5

 

Heippa kaikille! :wave:
Onpas täällä juttua riittänyt!
Olen käyny lukemassa ahkerasti...
Kiitos kaikille ihanista kommenteista ja tsemppailuista!!

Oma tilanne ihan yhtä epäselvä ja maanantaita odotellessa...

Ajattelin vaan piipahtaa kysymässä, että miten teidän aamupahoinvoinnit on alkanu??
Mulla kolmatta aamua aika järkky olo ja joutuu tekee töitä, että saa jonkun leivän syötyä...
Melkeimpä kaikki ruoka maistuu oudolta tai pahalta ja olen enimmäkseen nukkunu kokoajan!
Kaupassa ei tee mieli mitään ostaa ja mikään ruoka ei "himota"...
Etova olo on ollut siis kolme päivää, vähän tänään enemmän... Oksentanut en ole.

muoks: 10 savutonta päivää, jee.

Lara ja salamyhkäinen piiloasukki (rv5+??)

 

Päivitän siis edelleen, jos on korjauksia tai uusia pinoon haluavia, niin yksityisviestillä tietoja kiitos! :wave:

 

Pahoinvointi jatkuu täälläkin. On tämä viikko elelty hampurilaisilla ja pizzalla, kun kaikki tavallinen ruoka ällöttää :headwall:

 

Mulla meni pahoinvointi ohi viikolla 7. Ja ihan yhtäkkiä! Siihen asti oli ihan karsea olo, mitään ei haluttanut, kaikki meinas ällöttää mutta silti nälkä oli kokoajan. Luojan kiitos se meni ohi nuinkin äkkiä! Täytyy vaan toivoa, että ei tule jossain vaiheessa takasin! Mie söin sillon tosi paljon erilaisia hedelmiä, ne ei ällöttäny läheskään niin paljon ku moni muu ruoka.

 

moi kaikille odottajille!
nyt vasta uskallan liittyä seuraan, kun viime viikonloppuna jo luulin, että raskaus meni kesken, kun tuli melko runsasta veristä vuotoa. sairaalassa epäiltiin keskenmenoa mutta Onneksi kävin yksityisellä vielä varhaisultrassa ja kävi ilmi, että mulla onkin hematooma, joka siellä vuotelee. kun syke ja kaikki muu oli ok, lääkäri sanoi, että on 90% mahdollisuus, että kaikki menisi hyvin. toivotaan kovasti! yleensä nuo hematoomat on vaarattomia, mutta on niitä ikäviäkin tapauksia, joissa sikiö lähtee runsaan vuodon mukana.

mulla siis esikoinen tulossa, laskettu aika 25.9. hormonihäiriön takia aloitettiin 9 kk yrittämisen jälkeen clomifenit, joiden avulla tärppäsi heti ekalla kierrolla. raskausoireina nyt kaikki mahdollinen, mitä kirjoissa lukee. kuvottaa, koko ajan nälkä, palelee, turvottaa (housut hakaneulalla kiinni, kun nappi ei enää mee kii), vetämätön olo, arat ja suurentuneet rinnat...

nyt olen liikuntakiellossa tuon hematooman takia. olen aika aktiivinen liikkuja, joten se vähän harmittaa, mutta toki pikkuinen on nyt ensisijalla. harmi vaan, jos tämä vuoto jatkuu kuukausitolkulla... ensi viikolla eka neuvola.

tsemppiä kaikille odotukseen! varmasti on parempia ja pahempia päiviä itse kullakin ja se kai kuuluu asiaan.

solete 6+6

 

Hei oikeesti, mistä tää paha olo tuli näin yhtäkkii :$ :x
Hyvää viikonloppua kaikille!!

 

Heipat täältäkin!

Uusia oli liittynyt joukkoomme, tervetuloa :flower:

fanttomi mulla oli oireeton eka raskaus ja olisin onnellinen jos sellainen olisi tämäkin :snotty: karmean taudin olet sairastanut, onneksi jo helpottanut :hug:

sannimarja myös :hug: et varmasti paini tuollaisten ajatusten kanssa yksin. Raskaushormonit teettää kaikenlaista. Toivottavasti asiat pian helpottavat ja saat apua.

lara kyseli milloin pahoinvointi alkoi, ja mulla se taisi alkaa aika pian siitä 6+0 eteenpäin

housuina on käytössä lähes joka päivä VERKKARIT! Ei pysty pitämään mitään kiristäviä farkkuja, tuntuu että pahoinvointi lisääntyy jos masusta puristaa...

Ja siitäpä pääsimme tähän lempiaiheeseemme eli pahoinvointiin
Mä sain tänään vihdoin viikon odottamani pahoinvointi-rannekkeet. Asettelin ne paikoilleen ja saman tien lenski kaaressa oksu (EKA KERRAN), eli mun kohdalla taitaa rannekkeilla olla pahoinvointia lisäävä vaikutus :kieh: :x
Annan niille nyt vielä mahiksen ja katotaan onko niistä mihinkään, ei vaan jaksais tätä ällötystä enää...
Muutenkin kaikki hajut saa entistä voimakkaammin yökkimisen alkamaan.

Tsemppiä kaikille oloihin :wave:

Meripihka ja kirppunen 9+0 poks! :heart:

 

Hei kaikille! Tervetuloa uusille :flower: ja halit halien tarvitsijoille :hug:
Mullahan kans oli tota alakuloisuutta kun oli niin huono ja väsynyt olo ja miehenkin kanssa meni huonosti.Nyt alakuloisuus on lieventynyt kun olokin on parempi ainain suurimmasksi osaksi,mutta huonojakin päiviä on.Nyt olo on aika itkuherkkä.Ainakin joka päivä kyynelehdin siinä vaiheessa kun "meille tuli vauva" ohjelmassa vauva syntyy.Synnytys kammottaa jos sitä miettii tai jos tossa ohjelmassa näkyy liikaa kärsimystä,mut oonki päättäny et en mieti synnytystä liikaa niinkuin en aijemminkaan.Se on auttanut siihen ettei tuu mitään synnytys pelkoja,kun sitä ei vaan mieti.Sekin tietty vaikuttaa että kaikki on mennyt aijemmin hyvin.Ei oo ollut äidin eikä vauvan henki vaarassa.Kipua kyllä,mutta siitä selviää

Rakkaudesta äiti ja Aarre 10+3

 

Kiitoksia kaikille tuesta ja ymmärryksestä! Eilinen päivä oli kyllä ihan pohjanoteeraus mutta pitkien ja makoisten yöunien jälkeen tilanne on taas vähän valoisampi siitäkin huolimatta, että tämä aamu oli taas oksentelupainoitteinen. Puhun kyllä mielialoistani aviomiehelleni ja ystävilleni ja varmasti myös neuvolassa, jos nämä ajatukset ei mee ohitse. Mä oon vaan vähän sellainen persoona, että aina välillä pitää käydä ihan pohjalla, jotta sit taas vois nousta ylös. Luulen, että raskaushormoneilla on näppinsä pelissä, mä olen ihan todella itkuherkkäkin nykyisin!

Esimerkiks äsken kauppatavaroita jääkaappiin laittaessa tiputin vahingossa lattialle astian, jossa oli mun tän päivän ruoka ja sehän levis pitkin poikin, syömäkelvottomaksi siis. Ensimmäinen ajatus oli istua siihen viereen parkumaan, vaikka normaalitilassa oisin nauranu ja siivonnu jäljet. Sain kuitenki koottua itseni sen naurun puolelle ja totesin, ettei se nyt niin vaikeaa oo paistaa uusia kanoja. Mä myös itken jopa yhtään liikuttaville mainoksille!

Wanda81 Oon kertonut äidille. Isälle kerrotaan vasta sit turvallisimmilla viikoilla, se asuu sen verran kaukana ja odottaa ensimmäistä lastenlasta niin kovasti, etten halua kertoa sille liian aikaisin. Voihan se toki sittenkin kesken mennä mutta selviydytään siitä sitten.

Kerroin myös tänään esimiehelle, vein sairaslomalapun ja juteltiin siinä samalla. Mulla on ens viikolla yövuoroja, joten en näkisi pomoa enkä tahdo tehdä sille sitä, että jättäisin lapun vaan sen pöydälle ja se sais sitten kattella, että jaahas. Ja joo, sairaslomalapussa lukee siis raskauden aikainen oksentelu, kun en halunnut salata sitä. Musta on oikeastaan helpompi, että pomo tietää nyt, vaikka jännitin ihan hirveästi sille kertomista. Se on vähän vaikea persoona ja mä siis itse äitiysloman sijainen :ashamed: mutta pomo tuntui ottavan asian tosi hyvin, onnitteli ja painotti, että tämä on ehdottomasti hyvä asia. Toivottavasti näin myös jatkossa.

lara Mun tuo oksentelupahoinvointi alkoi silleen ihan yhtäkkiä, että sitä ennen oli pari ihan hyvää päivää, aika vähäisillä kuvotuksilla. Aikaisemmin oli ollut sellaista ällötysoloa, yleensä iltapäivisin, jolloin oli ihan pakko vaan syödä väkisin jne. Kuvotti siis. Ja sitten pam - aloin oksentaa ja sitä hupiahan tämä on ollutkin siitä asti eli rv 6+3

Äsken kävin kaupassa ja ostin mielihalujen mukaan sellaista, jota vähääkään tuntui tekevän mieli, jopa suklaavanukkaita pari...mietin, että piristetään ensin itseä ja mietitään niitä lisääntyviä kiloja vasta sitten, kun toivottavasti tilanne normalisoituu jossain vaiheessa. Puputetaan sit sitä salaattia, nyt menköön kaikki, mitä vaan yhtään tekee mieli.

On tää palsta vaan tosi ihana!

Tervetuloa uusille ja tsemppiä kaikille, kyllä me tästä selvitään!

Sannimarja ja Nöpö 7+4

 

Laralle myös mukavaa viikonloppua! Toivottavasti sun tilanne selviää parhainpäin maanantaina!

Hei Solete :wave: Me tavataankin sun kanssa täällä!!! Juteltiin aiemmin tuolla hematoomasta...Meillä on rv aika lähellä toisiaan. Mulla on menossa 6+5, eli LA on 26.9 Mulla loppu vuodot, ei oo nyt viikkoon tullu mitään. Hematooma näky vielä viimeeks ku kävin ultrassa, mutta se oli alkanut pienentyä... Toivotaan et sullakin vuoto loppuu pian. Onks sulla vielä ultra ton hematooman vuoksi ennen sitä np-ultraa?Mulle sanottiin, et jos vuoto alkaa uudelleen, ni pitää mennä ultraan vielä tarkistamaan tilanne. Tervetuloa mukaan

Katrin83: Mulla on neuvola 16.päivä. Kerro mulle sit miten sun neuvolassa otettiin asia vastaan, saitko lähetteen sinne pelkopolille heti...? Musta tuntuu toisaalta niin tyhmältä ajatella tuota synnytystä vielä, mut se tulee vaan mieleen ajoittain...kuitenkin se on edessä.

Kiira: Toivottavasti saat työpaikan! Sun omaa parasta pitääkin ajatella, kerkeet olla töissä sitten kun palaat mammalomaltakin =) Itse sain vakkaripaikan maaliskuussa 2009, joten ei tuu tää vauvauutinen työnantajalle ihan heti vakinaistamisen jälkeen.

Niin, ja tsemppihaleja niitä tarvitseville! :hug:

Wanda81 6 pieni 6+5