SYYSKUUN TULOKKAAT 2010***Tammikuussa

Tervehdys!

Monena päivänä on pitänyt kirjoitella, mutta aina se vaan on jäänyt.
Tervetuloa uusille mukaan ja onnea plussista! Ja pahoittelut niille jonka matka katkesi.

Itsellä ei juuri mitään oireita ja se tosiaan huolettaa, kuitenkin seitsemäs raskaus ja muut olleet oireisia ekaa lukuunottamatta.
Just tilasin neuvolan ja se on vasta 12.2., kun ei mitään kiirettä ole ja ei oikeen aikatauluty sopinut yhteen. Perjantaiaamupäivät sopii parhaiten, kun muksut on koulussa ja kerhossa, niin tarttee kuopus vaan ottaa mukaan.

Pyysin päästä myön labraan toksoplasman takia tai siis sen poissulkemiseksi. Nyt on noi kaks kissaa sisällä ja mähän ne hoitelen. Toivottavasti ei löydy toksoa tai sitten että oon sairastanut sen jo joskus aiemmin.

Noh, mun mies ei nyt erityisemmin oo mukana......on se aina ihan onnessaan noista lapsistaan, mutta ei se kyllä koskaan neuvolassa ole ollut mukana, ultrissa kylläkin. Ja peräti kahdessa synntyksessä, sitä rupee siellä heikottaan yms. Mun äiti on ollut mun mukana synnytyksissä.

Eipä kummempaa tänne suunnalle....

Miia ja tyyristyllerö 5+jotain....

 

Hih, tytöt katsoo Muumeja ja minä nautin aamukahvia tässä koneella. Todellakin vielä nautin kahvista vaikkei se ihan yhtä hyvää ole kuin ennen. Pikkuhiljaa lopetan kahvin juonnin ja siirryn taas tee linjalle. Kun kakkosta odotin julkaistiin juuri uusi tutkimus, jossa oli todetettu kahvin lisäävän varsinkin alkuraskaudessa supistuksia. Tämä takia luovun kahvista, koska mulla noita suppareita tulee niin herkästi, että haluan minimoida kaikki riskit.

gisela Hienoa, kun olet pärjännyt ilman tupakkaa. Varmasti onnistut, kun asenteesi on kohdallaan! Minäkin tuumastin, kun esikoisen plussaan lopetin , että jos olisi tiennyt tämän olevan näin helppoa niin olisin lopettanut paljon aikaisemmin. No ei kyllä usko, mutta vauva on maailmat paras motivoija. Tsemppiä! Älä säikähdä huonoja päiviä/jaksoja jolloin tupakkaa tekee mieli kovastikin. Ne onneksi menee ohi. Näitä hetkiä oli mulla parikin vuotta lopettamisen jälkeen vielä. Nykyisin todella harvoin enää.

Meillä mies oli esikoiselta joka neuvolassa mukana, tokasta kävi vain kerran ultrassa. Synnytyksissä ollut, mutta jos saisi valita ei tulisi . Viimeksi hänestä oli kyllä iso apu, kun hieroi aina kaikin voimin mun selkää supparin aikana. Isänä hän on upea, vaikka aviomiehenä vähän omalaatuinen

Jospe Jaksuja pikkuisen sairasteluun. Toivottavasti pian helpottaa.

Tervetuloa uudet ja Onnea odotukseen. Kiva, kun joukkomme vahvistuu!

Taidampa pirauttaa nyt neuvolaan..oikein jännittää..hih.
-Poni ja vielä nimetön 4+5

 

Suunnilleen samoissa päivissä mennään Poni06 kanssa. Kyllä niin jännittää, miten raskaus etenee. Oireita kyllä on kovasti. Nyt kun noita sikapiikkejä taas tarjotaan, olen miettinyt, ottaako nyt vai myöhemmin. Miten teillä muilla syyskuisilla, aiotteko jo ekalla kolmanneksella ottaa rokotteen vai myöhemmin vai ollenkaan?

 

Heipsan!
Kauheesti oli luettavaa kun viikonlopun vieton keskeltä en koneelle kerenny.
Pahoittelut keskenmenon saaneille!

Mun mies on ainakin näillä näkymin tulossa ensimmäiseen neuvolaan ja ultriin tottakai haluaa tulla mukaan. Ja on yhtä onnessaan kuin minä vauvasta. Aamulla töihin lähtiessä antaa pusun masullekkin! :heart:

Sain eilen pahoinvointi oireet todella vahvoiksi. Eilen oksensin aamiaisen jälkeen ja oikeastaan koko päivän hieman oksetti, vaikka söin paljon!
Tänään kun mieheni lähti töihin pyysin että tuo minulle sänkyyn ananasta, että ei olis niin paha olo kun heräilen. Mutta tuolloin puol 7 aikaan haukkasin kolme ananas palaa suuhun ja juoksin vessaan. Yrjöhän se sielä! Ja kun kymmenen aikaa heräilin, en halunnut nousta sängystä koska tuntui oksettavalta ololta, aattelin että jos nousen yrjöön. No en yrjönnytkään, mutta nyt olen hissuksiin syönyt aamiaista.. Ja edelleen oksettaa! :///

Sika rokotetta en oo jaksanu miettiä ollenkaan!

Angelico 5+6

 

Heippa kaikille,

Täällä uusi syyskuinen ilmoittautuu...
Laskettu aika 9.9.
Hyvin menny tähän asti

Alkuraskauden ultraa odotellessa, se on kahen viikon päästä, viikkoja silloin 7+5.

Kirjoittelen myöhemmin lisää!!

Lotskuliini 5+5

 

Minäkin ilmoittaudun tänne

Laskettu aika olisi 18.9. ja toinen mukula on tulossa. Puolen tunnin päästä soittelen neuvolaan ja siitähän tämä sit kai alkaa pyöriä eteenpäin omalla painollaan.

t. Gwen 4+2

 

Hei
Vaivaako jotain muuta unettomuus? Mä herään yöllä muutaman tunnin nukuttuani, enkä saa unta enää. |O Tosi rasittavaa kun sitten koko päivä menee ihan sumussa ja silmissä kirveltäessä.
Muuten onkin ihan helppo alkuraskaus ei juurikaan pahoinvointia, jota olen odottanut kolmen aikaisemman raskauden takia ihan kamalana. No ehkä näin neljännellä kerralla "osaa" olla raskaana
Meillä mies lähtee ultriin mutta sitä ei neuvola paljon kiinnosta vaikka ilonen onkin lapsesta :heart:

 

Tervetulotoivotukset uusille jälleen kerran! Kiva, että tulee lisää porukkaa turisemaan

Cinnamo: Esikoista odottaessa miulla oli nimenomaan unettomuutta, ei niinkään väsymystä alkuraskaudessa. Tällä kertaa tilanne on aivan toinen Muutenkin tuntuu ihan erilaiselle tää alkuraskaus kuin ekassa.

Miä varasin alkuraskauden ultran Felicitakselta. Sinne päästään 2.2., eli sopivasti ennen ekaa neuvolaa. Toivottavasti siellä mahassa olisi asukas, ettei tarvisi kovasti pettyä. Viikonloppuna sain tosi surullisia uutisia, kun miun kaverille oli tullut keskenmeno rv 17+4 Aivan karmeaa.

Meilläkin mies on tosi iloinen tästä uudesta raskaudesta, ja miksei olisi, kun se oli molempien yhteinen toive :heart: Ainakin itse koin jo esikoista odottaessa miehen tuen todella tärkeäksi koko raskausaikana.

 

Nyt on aika neuvolaan varattuna ja se olisi 1.2. hassua kun jännitti sinne soittaessa! Mitään esitieto-lomakkeita ei kuulemma nyt lähetetä vaan niitä sitten täytetään siellä yhdessä. mites teillä muilla?? Luulis että olis helpompaa jo täyttää ne valmiiks kun alkaa siellä rustaamaan. Mun on ainakin pakko ottaa esikoinen mukaan sinne, katotaan jos mies pääsisi myös niin olis helpompaa. Ei siellä kuitenkaan tehdä muuta sitten kun höpötellään.. ja katotaan verenpaineet yms.

sikapiikkiä en ole minäkään ehtinyt vielä pohtia laisinkaan... en kyllä ainakaan ekan kolmanneksen aikana sitä meinaa ottaa. Jotenkin unohtanu koko sika-hysterian.

Mä sain esikoisen nukkumaan niin taidankin tästä mennä taas syömään jotain

 

Tässä nää tiedot että pääsee listoille mukaan:

23.9.........Peppioliina.....Toinen.....28v.....LPKS

Minä en soita neuvolaan vielä vähään aikaan. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa. Haluan pitää tiedon vielä vain itselläni. Parhaalle ystävälleni kerroin, mutta muille en. Mieskin haluaa olla hiljaa np-ultraan asti. Jos oireita ei ala ilmeneen tai testit ei vahvistu niin varaan kyllä ajan alkuraskaudenultraan yksityiseltä.

 

Kovasti mietityttää toi sikapiikki täällä. En kyllä minäkään sitä varmaan uskalla ekan kolmanneksen aikan ottaa.

Nyt on vatsakivut poissa ja olo on oikeastaa ihan oireeton. Ruokaa ei tee mieli, voisin elää sipseillä ja suklaalla.

Pitäis tässä alkaa varailemaan alkuraskauden ultraa. Neuvolaan soittelen varmaan ensi viikolla. On kyllä ihan epätodellinen olo vielä...

Anu 4+5

 

Onnittelut kaikille plussaneille :heart: Tosi monta uutta näytti taas olevan =) Mulla tällä hetkellä rauhallista täällä.Pienin nukkuu ulkona ja sain 4vuotiaankin nukkumaan(yleensä ei saa millään) ja esikoinen leikkii huoneessaan.Oma olo on ollut jotain aivan KAMALAA :x Harmittaa että meninkin toivomaan oireita No nyt ainakin tuntuu että raskaus etenee niinku pitääkin kun tulee oireita,mutta on tämä niin raskasta kun on kolme hoidettavaa ja kunto onnyt kamala.Viikonloppu otti voimien pälle.Meillä kävi vieraita kumpanankin päivänä kun tyttäreni täytti nyt sen 4v.Suurin osa porukasta ei tiennyt raskaudestani ja oli tosi vaikea salata sitä kun olo oli niin kamala.Väsymys on kovaa ja nyt kun en viikonloppuna päässyt hetkeksikään lepäämään niin heikotti ja oksetti aivan hirmuna.Piti napsi hedelmiä vieraidenkin ollessa ja jättää herkut vähemmälle.Eilen kaaduin sänkyyn jo kaheksan aikaan ja se pahoinvointi oli taas nii voimakaana(niinku nyt monena iltana)ettei tienny miten päin olis..ku mitenkään ei ollu hyvä olla ja uni ei meinannu tulla sen kamalan olon takia millään.Päätäkin särki ja se pääkipu jatkui heti aamusta.Johtuu varmaan tosi paljon näistä oireista mutta oon tullu jotenki ärtyneeksi ja tää raskauskaan ei tunnu nyt oikeen miltään.Mutta silti en todellakaan toivo että tää päättys.Oikeestaan oon varma et se johtuu oireista ku vetää mielen niin matalaks kun voi niin huonosti että hädin tuskin jaksaa huolehtia nuo lapset ja itsensä.Tiedän ja muistan että kun nuo pahimmat oireet laantuu niin raskauskin alkaa tuntua ihanalle.Tykkään yleensä olla raskaana mut nää alkuraskaudet on ollu mulla vaikeita.Oksentanut en oo vielä kertaakaan mutta se on vaan ihan ajan kysymys.Tänä aamunakin yökin aamupalaa syödessä niin että lapsetkin jo katto et mikä tuolla on ku nuin huonosti käyttäytyy ruokapöydässä Esikoinen varmaan pian aavistaa mikä on homman nimi.Tällä viikolla on ultra ja sitä kyllä ootan kauheesti että näkee onko kaikki hyvin.Pahoinvoinnin puolesta tuntuu nyt että on(jotain hyvää siinäkin).Mutta nyt oon alkanu myös toivoon että ohdusta löytys vain yksi vauva.Vaikkakin tykkään kaksosista ja oon joskus toivonutkin että meille tulis kaksoset niin nyt tuntuu etten taitas selvitä.Mies on nimittäin lähes koko päivän töissä(kerkee auttaan iltahommissa ja joskus ilta ulkoilussa),esikoinen alottaa eka luokan ensi syksynä ja vaarallisen reitin ja pitkän matkan takia aijon kuljettaa häntä siellä.Tunnen itseni välillä yksinhuoltajaksi kun kodin pyöritys ja lasten hoito on niin paljon minun harteillani että kun yksi vauva tulee kerrallaan niin selviän.Sit jos tulee useempi niin alkaa pelottaa vähän kaikki.Raskausaika,synnytys ja pärjääminen sen jälkeen kun mies ei aikonut olla kuin viikon isyyslomalla.Nyt kyllä sanoin että sen on pakko pitää vaik kesälomat vasta sitten että mää saan levätä synnytyksen jälkeen jonkun viikon ja totuttautua taas yö herätyksiin ja se saa sit kuskata esikoista kouluun.Huolettaa vähän että miten jaksan jos vauva herää monta kerta yössä ja sit pitäs aamulla aikasten nousta esikoinen viemään kouluun ja saada kolme muutakin lasta vaatteisiin ja kyytiin.Ja miten tuo ees onnistuu vastasyntyneen kanssa,tuo kellon kans juokseminen.Jos vauva haluaa maitoa niin sitä on annettava vaik kouluun oiski kiire.Voi miten mää stressaan.Jospa tää olo ei kestäs kauaa ja odotus muuttus onnellisemmaksi =)
Neuvolaan oon jotunu ottaan aina kaikki lapset mukaan.Siinä ne on istunu kärryssä tai penkillä se aikaa.Yleensä mennyt ihan hyvin mutta muistan yhden kerran jolloin piti aika paljon niitä hyssytellä ku yritettiin löytää vauvan sydänääniä ja sillon vuoden ikäinen potkiskeli penkin rautajalkoja ja sit höpöttelivät keskenään jotain.Yleensä mulla on ollut rusinapaketit lapsille mukana niin niitä ovat syöneet sen aikaa.Nyt varasin neuvolan niin et esikoinen on esikoulussa ja keskimmäinen saa jäädä odotushuoneeseen leikkinurkkaukseen ja kuopus saa sit syödä rusinoita kärryissä mun vieressä.Jätän oven raolleen niin kuulen jos 4vuotiaalla joku hätä,mut tuskin tulee ja osaa tulla sit sanomaanki. Lapset ei meillä vielä tiiä vauvasta niin siksikin meen ilman esikoista ja jätän ton nelivuotiaankin mielellään leikkimään.Varmaanhan se sit viimesitään arvais ku kuunnellaan sydänääniä.Meillä mies osallistuu raskauteen niin että tulee ultriin ja synnytykseen,mutta ei oo tainnu käydä kuin esikoisesta neuvolassa jonku kerran ja synnytysvalmennuksessa.Toisesta saatto käydä kerran neuvolassa mutta kolmannesta ei kertaakaan.Välillä tuntuu ettei se ymmärrä kuin paha olo mulla on tän alkuraskuden aikana ja eilen halutti siirtää se olo sille vähäks aikaa,ni ehkä se sit tajuais "palvoo" mua ku mää urheesti kannan meidän lasta Ois ihana kun se pyytämättä tekis ja tois mulle sohvalle ruokaa,hedelmiä ym.Sais levätä peiton alla ees illalla jonkin aikaa ku mies hoitas lapset ja tois mulle ruokaa.Mutta haaveajattelua.Yleensä se on mies joka siinä sohvalla makaa ja on kuulemma niin väsynyt töistä ettei jaksa ees aina ite syyä.Viikonloppusin tekee onneks ruuat mutta ei sillonkaan ilman mukinoita kuskaa niitä mulle mihinkään sohvalle Niin nythän mulla yhä on sitä palelua.Iltasin iho tuntuu ihan kuumeiselle.Aivan ku ois kosketusherkkä ja kuuma.Ja kauhee palelu vaik ois kaks peittoo päällä.Siks oiski ihanaa kaivautuu sohvalle peiton alle ja oottaa ku mies tuo pahoinvoivalle odottajalle ruokaa.Sais olla pakollista kaikille naisille raskausajoiksi ja lapsivuodeajalle oikeen prinsessa kohtelu =)
rakkaudesta äiti ja aarre 6+6

 

Joo, aivan samaa mieltä rakkaudesta äiti sinun kanssa tosta palvelusta raskausaikana. Meillä ei ainakaan isäntä ole oiken tajunnut,että sitä voisi vaimoaan vähän palvella enempi tässä tilanteessa.
Mullakin tullu nyt hitusen pahoinvointiakin mukaan. En ole oksentanut, mutta semmosta pahaa oloa kun vatsa tyhjenee... Katoin muistiinpanoista,että esikoista odottaessani olin oksentanut 7+1 ja siitä se sitten jatkuikin.. Toisaalta toivois,ettei tulis yhtä pahana ku sillon. Mutta toisaalta haluis jotaa ns.varmistusta...
Jännästi sitä alkaa itekin kelaamaan jo mielessään kaikkee,et kuinka sitä sit kahden lapsen kanssa pärjää. kun sillon kun esikoinen syntyi, niin ajattelin,että kuinka ihmeessä ihmiset kerkee hoitaa niitä muitakin lapsia, kun se vauva jo vei sataprosenttisesti ajan. Mutta koitan ajatella, että miksei mekin pärjätä.onhan ne muutkin pärjänneet. Vaikka siihen on vielä aika tovi,että tämä lapsi syntyy. Saatikka,että pysyy matkassa mukana...

 

rakkaudesta äiti: Raskausajan rinsessa kuulostaa taivaalliselta. Nyt voin vähän "lällättää" mieheni kun tekee reissuhommia, ja on paljonkin välillä pois kotoa...Mutta esim. viime viikonloppuna sain tuollaista rinsessa kohtelua Ja parasta on,että tekee ilman marmatusta ruokaa.

Päivittelin tuota listausta sivulla 5. minkä pystyin. Kertokaa jos jotain lisättävää tai jotain...

:wave:

 

Haluaisin myös ilmoittautua joukkoonne, vaikka aikaista vielä onkin! LA on 19.9, ensimmäistä odottelen ja sairaala TYKS. Aikasemmista kokemuksista sen verran, että viime huhtikuussa oli kohdunulkoinen, jossa toinen munanjohdin poistettiin ja sen jälkeen heinäkuussa ja marraskuussa keskenmenot. Nyt taas jännätään, toivottavasti paremmalla onnella tällä kertaa

 

Hei vaan, minäkin liittyisin mukaan. Uudenvuoden aattona tein testin, kun ihmettelin, mihin mun menkat oli hävinnyt. Ja positiivinen sieltä tulikin, viiva oli tosi vahva ja ilmestyi ennen kontrolliviivaa, joten tässä sitä ollaan. Mulla oli viimeisimmät menkat 25.11. ja laskin vau.fi:n testillä, että laskettu aika olisi 3.9. Nyt torstaina olisi ensimmäinen neuvola, joten ilmoittelen muutokset tuohon la, jos on tarvetta.

Olen 27 v ja nyt olis toinen raskaus. Ensimmäisessä oksentelin kaikki 9 kk putkeen, mutta nyt oon ainakin vielä helppoa. Ei oo oikeastaan paljon oireita, silloin tällöin kuvottaa hieman, ja pahat hajut etoo, hiukan paleltaa, ja välillä väsyttää, muuten on mennyt hyvin.

 

Minun tiedot listaan...

4.9. ..........Burde..............kolmas........28v.....VALS/koti

Minulla on pyörinyt mielessä vähän samoja mietteitä kuin Rakkaudesta äidillä. Että kuinka sitä sitten vauvan kanssa aamulla saa isommat pukeisiin ja kuskattua klo 9:si kerhoon kahdesti viikossa. Jne... Pitää varmaan koittaa keksiä joku palkitsemissysteemi likoille, että pukisivat sitten reippaasti itse ja lähteminen olis siinä mielessä joutusampaa.

Oireista on ollut keskustelua. Minulla on lievää pahoinvointia pitkinpäivää, väsyttää aika paljon (tosin en tiedä minkä verran siitä on tyttöjen ansiota ) ja pissalla täytyy ravata. Välillä on kyllä käynyt mielessä, että meneekö kesken, mutta eipä sitä oikeen oireista tai oireettomuudesta pysty päättelemään.

Jaaha. Muksut kaipailee... pitää mennä.

 

moro kaikille
Tervetuloa kaikille uusille!

Mä oon kans miettiny, että mitenkähän toi esikoinen reagoi, kun ei olekaan enää se maailman keskipiste. Tekee vähän pahaa ajatella sitä, mutta eiköhän se tosiaan kuulu asiaan, ja eihän se rakkauden määrä siitä kutistu. Oon aika kiinni vielä tossa pikkumiehessä, pari kertaa oon ollu pois kotoa yön yli, mut pian oon pari päivää pois. Jänskättää jo valmiiks. Poika on tosi kiltti ja siis isänsä kans silllon, eli sillä ei tuu oleen ongelmia, mutta mulla tulee, yhyy.

A-NU kommentoit, että kohta pitää ottaa raskausfarkut käyttöön turvotuksen takia. Sama tääl, mutta mun ei tartte otta kun ne on ollu käytössä koko ajan ekan raskauden jälkeen. Uskottelin ittelleni, että ei kannata ostaa uusia farkkuja, kun tästä kohta laihdun kuitenkin. Ja niinhän se aika vaan kului, ja tässä sitä ollaan.

PONI Teetkö myös tallia vai tekeeks työntekijät? Ei varmaankaan luonnistu enää loppuraskaudesta....Ratsastatko/treenaatko hepoi?

Mä päätin, että otan sen possupiikin tarvittaessa sit tokalla kolmannekselle. Mutta en kyllä ole kuullut yhtään pahaa kertomusta raskaana olevilta ystäviltäni, jotka ovat sen ottaneet. Eli kaippa se aika turvallinen on.

Tääl mies suhtautuu ihan kivasti. Ekasta kävi ultrat ja jonkun neuvolankin ja valmennuksen. Nyt varmaan kans ultrat. Ja synnytys tietenkin. Mä luulen, että miehelle tää raskaus (ainakin eka) on aika outo juttu; varsinkin alkuvaiheessa, kun mitään ei näy ja oma akka on vaan äkäinen. Sit kun potkut tuntu päälle, niin sit musta mieskin tajus, että vauva sieltä tulee. Oma ukkoni vähän yritti toppuutella, että voitas täs enemmänkin väliä pitää muksujen välis, mut sain sen ylipuhuttua. Kai se miettii kaikkee "miehistä" että onko hällä varaa elättää kahta, tarvitaanko uusi auto jne. Miehet on kyl sulkkui.

GISELA Hienoa, että röökittömyys luistaa. Kolmas päivä on yleensä pahin, eli oot jo ohittanut tärkeen rajapyykin.

Mulla on kans jonkinasteista univaivaa; en saa heti unenpäästä kiinni ja saatan herätä aikaisin (olen aivan sairaan hyvä nukkuja yleensä). Niin ja unia tulee hirveesti, laidasta laitaan. Se ei oo kivaa.

Väsymys on saapunut. Iltaisin istun sohvannurkassa ja tuijotan tyhjyyteen. Mitään ei saa aikaseks. Hajuaisti on liian hyvä (salilla vieressä hikoileva ihminen HAISEE hirveältä) ja kakkavaippa haisee roskiksesta koko kämppään. Mitään ei tee mieli syödä vaiks koko ajan nälkä. Ellottaa. Eli sieltähän sitä oiretta pikkuhiljaa pukkaa, jee!

Neuvolakin tilattu. Täällä se on siis ihan sellainen, että jutellaan vaan.

Nyt sinne sohvannurkkaan tuijottelemaan, öitä

 

Täällä myös yksi huonouninen. Näin on ollut molemmissa alkuraskauksissa. Onneksi helpottanut, mutta palannut sitten taas loppuraskaudessa. Kaiken lisäksi meidän tytöt ovat olleet aina huonoja nukkumaan. Molemmat heräävät 1-3x yössä, mutta nykyään kyllä nukahtavat helpolla uudellee äitin kainalossa. Usein nukun niin, että molemmissa kainaloissa tyttö . Meinaa vähän hartiat jumittaa .

mustikka Teen lauantaisin ite tallin. Se on mulle oikein terapiaa. Ihana touhuta tallissa niin ettei lapset tai asiakkaat keskeytä. Tästä huvista joudun kyllä varmaan ennen puoliväliä luopumaan. Mulla on nyt yks 5 v oma kasvatti ratsuna. Tällä kisasinkin jo viime kaudella koulua. Sitten autan yhtä yksäriä omansa koulutuksessa. Oma tulevaisuuden kouluratsuni on vasta 7kk ja nyt pihatossa kasvamassa. Toivottavasti sitten on aikaa, kun tämä on 3-4 v. Nyt olen omat hepat jo vuosia sitten myynnyt lasten takia. Kaikkea ei vaan ehdi.

Niin neovola varattu. Se olisi 4.2. Kuinka sitä jaksaa sinne saakka

Uusille taas tervetuloa ja Onnea odotukseen :heart:

 

Mulla aiheutti aiemmin univajetta vessan heräily yöllä, mutta nyt kahtena perättäisenä yönä ei oo tarvinnu herätä, mut silti on ruennut päivällä haukotuttamaan. Oireita ei hirmuisesti vieläkään tuota edellistä ja muutenki pissihätää, janoo, mahajuilintoja ja kevyitä, harvinaisia yökötyksiä lukuunottamatta ole,että helpolla on ainakin tähän asti päässyt. Jospa se ei kertois minkään vikaanmenemisestä. Mulla on eka raskaus niin en tiedä mistään mitään, joten jonkun verran pelottaa ja toivoo niin kovasti et mikään ei mene vikaan
Mietinkin sitä varhaisultraa, että mitä siinä tehdään ja voiko yksityiselle siihen vaan mennä, vaikka muuten tutkituttaisikin julkisella?
Toinen mitä mietin, että jos täällä joku toimii toiminimellä tai muuten yrittäjän niin vieläkö ne äitiyspäivärahat menee YEL:in vai verotuksen mukaan?
Meillä mies ei ainakaan myönnä intoilevansa, toivoo varmaan sillä pitävänsä minut aisoissa kun ei halua, että alan hössöttämään niinkuin se olisi mahdollista. Tulee kyllä ainakin ekaan neuvolaan ja ultriin ja pitää kesälomaa vikan kuukauden ennen synnytystä ja pyysin että olisi pari viikkoa kotona synnytyksen jälkeen. Muuten minä jään kotiin hoitamaan vauvaa ainakin sen äitiysloman loppuun ja sit pitää miettiä uuestaan.
Tervetuloa uusille munki puolesta ja pahoittelut keskenmenon kokeneille.
Felessa+kääpiö rv 5+3

 

Heissuli vei.

Se on sitten saapunut, PAHOINVOINTI. Viimeiset kolme yötä mennyt ihan pepulleen, kun pahoinvointi alkanut yöllä klo 2-3 ja siinä on sitten valvottu. Viime yönä söin yöllä ja se auttoi vähän. Nyt illasta menee muutamia tunteja, että on ihan hyvä olo mutta odotan taas innolla ensi yötä...Alkaa väsyttää jo pikkuhiljaa....Mutta hyvää treeniähän tuo yövalvominen on... Nyt iltavuorossa olen joutunut ravaamaan vessassa kun vatsa sekaisin, pakko mennä suorinta tietä petiin kun pääsen kotiin, niin ehtisi ehkä nukkua muutaman tunnin ennen ällötystä...

Neuvola ensi viikon torstaina, sitten nähdään onko siellä ketään ja onko oikeassa paikassa. Sydänäänistä en tiedä, uskallanko toivoa edes, että kuuluisivat (silloin viikkoja 7+5), kun olen kuullut juttuja, ettei kaikilla ole vielä kuulunut mutta jospa siellä jotain elonmerkkejä näkyisi.

MaybeSomeday ja Onni 6+2 :heart:

 

Hyvää huomenta kaikille =)

Meillä esikoinen päätti sitten herätä klo 4.30. Tässä kahvin voimalla (joka maistuu muuten tänä aamuna harvinaisen pahalta) sinnitellään.

Hajuaisti on täälläkin tarkentunut. Edelleenkään ei oikein ruoka maistu... Onko muilla vastaavaa "vaivaa"? Tekis tosiaan mieli vaan syödä suklaata, banaani menee hedelmistä ja tuoremehua voisi juoda litra tolkulla.
Esikoista odottaessa söin ihan hulluna vihreitä omenoita ja tonnikalaan oli kans kauhea himo.

Meillä mies oli aluksi sitä mieltä, että meille ei toista lasta tule. Pikku hiljaa sitten alkoi lämpenemään ajatukselle, että toinen lapsi voisikin olla tervetullut (sitten joskus...), mutta edelleen pohti raha-asioita, että onko meillä varaa toiseen lapseen. Mulla alkoi kärsivällisyys olla lopussa, kun toinen vaan jahkailee. Parit mojovat riidatkin saatiin asiasta aikaiseksi. Sitten yks päivä se vaan imoitti, että toinen lapsi on ok Ja onkin nyt ollut tosi innostunut tästä odotuksesta.

Pitää alkaa aamupuuron keittoon ja jos sit raahautuis puistoon ja pulkkamäkeen. Haukotus.

 

MaybeSomeday: me käytiin esikoisen kanssa alkuraskauden ultrassa vkolla 6+5 ja hyvin kuului sydänäänet.

 

Tässä mun tiedot:


9.9. ..........Lotskuliini..............kolmas........27v.....Tays

 

Ennie liittynee myös tänne. Sunnuntaina tein testin kun oli kp 36/29-31 ja plussaha sieltä tuli. Joten laskurien mukaan LA olisi 15.9.

Hyvin epätodellinen olo tässä on, kuitenkin vasta syksyllä jätettiin ehkäisy pois. Minä uskottelin myös itselleni, että tuskin minä voin tulla raskaaksi ja toisin kävi Vaikka kaikkeahan vielä voi tapahtua...

Itseasiassa jopa vähän pelottaa koko asia. Minä kun olen ollut aina sitä mieltä, että minä en halua ikinä lapsia. Koko viime vuoden olen miettinyt ja funtsaillut asiaa ja mies on taas ollut koko ajan sitä mieltä, että kyllä meille voisi lapsia tulla, rakkauden hedelmä. Niinpä sitten olen pikkuhiljaa itsekin kypsynyt asiaan. Nyt vain kuitenkin hiukan hirvittää...

Joulukuun alussa epäilin olevani raskaani ja kerroin siitä miehelleni, hän oli innoissaan asiasta, mutta en sitten kuitenkaan ollut raskaana. Sitten joulukuun lopussa mieheni ilmoitti, että ei jaksa enää...meillä kun on ollut koko syksyn aika vaikeaa, kertoi hakeneensa avioeroa. :'( Minä tietenkin olin aivan kauhuissani ja yritin kertoa, että kyllä meidän välit vielä saadaan kuntoon.

No puolitoista viikkoa mies käyttäyi niin kuin haluaisi erota, mutta nyt koko tämän vuoden meillä on asiat menneet kuitenkin parempaan suuntaan, eikä erosta ole puhuttu. Eikä miehen käytöksestä voi mitenkään kuvitella, että oltaisi eroamassa ja nyt sitten tähän väliin tietenkin minun piti tulla raskaaksi.

Mies ei vielä tiedä, että olen plussannut. Epäilee kyllä että olen raskaana, koska en ole juonut yhtään siideriä tänä vuonna ja uutenakin vuotena join vain yhden. Samoin kun minulla oli viime viikolla ihmeellisiä vatsakipuja niin niistä sitten myös sanoi, että oletko raskaana?

Todennäköisesti nyt tulevana viikonloppuna mieheni saa tietää/kerron hänelle tästä raskaudesta. Viikolla kun tuskin näemme toisiamma töiden vuoksi, niin en halua asiasta vain ohimennen mainita.

Tunteet ovat siis aika sekavat, toisaalta pelottaa ja toisaalta olen iloinen raskaudestani, tulevaisuus kun on niin epävarmaa ja yksinhuoltajaksikaan en haluaisi jäädä.

Tulipa pitkä sepustus...mutta hiukan auttoi kun tänne asian kirjoitin....

Tällä hetkellä siis 4+6