Syyskuun tulokkaat 2010 **** Lokakuussa **** (Päivityspyynnöt YV:llä, kiitos!)

Heips!

Imettämisestä; Kuulostaa niin tutlta tuo että vauva on koko ajan tissillä. Meilläkin mies eilen juuri ihmetteli että taasko se poika on tissillä. Päivisin ja öisin poika syö noin neljän tunnin välein, mutta illalla tuntuu etten muuta tee kun istu sohvalla ja imetä vauvaa. Aika usein poika syö noin 20-30 minuuttia kerrallaan, mutta sitten on niitä lähes parin tunnin imetysmaratooneja. Mies tuossa jo ehdtti että annetaan korvikketta, niin ei tarvitsis niin usein syöttää. Äidinmaitohan on nopeammin sulavaa kun korvikemaito. Mutta mä en nyt halua antaa korviketta vaa katsoa mihin tämä oma maito riittää. Mies ei tunnu ymmärtävän mun kantaa ollenkaan, kun kahdella aikasemmalla lapsella on ollut pääasiassa korvikkeet käytössä.

Meilläkin alkaa nimi pikkuhiljaa hahmottua. Pojalle tulee kolme nimeä ja keskimmäinen nimi on vielä vähän hakusessa. Nimi salataan appivanhemmilta ja miehen sukulaisilta ristiäisiin saakka, koska he eivät missään nimessä halua kuulla nimeä aikaisemmin. :O Mun vanhemmille ja siskoille nimi kyllä kerrotaan, heti kun se on selvillä. Näin ollaan jokaisen lapsen kohdalla toimittu. Mä en kans oikeen ymmärrä sitä nimen panttaamista, mutta kun miehen sukulaiset eivät sitä halua kuulla, niin ei sitten ole sitä kerrottu.

marza ja onni 10 pvä

 

Täällä ollaan erittäin onnellisia tytöstä, mutta siihen ne onnellisuuden asiat tällä erää jäävätkin. Mies kun taas eilen muistutteli meidän erosta...Mä kun en ymmärrä sitä yhtään...ei kuitenkaan ole käyttäytynyt niin kuin oltaisi mitenkään eroamassa. Nyt ollaan kuulemma vain tytön takia yhdessä ja mä kun luulin että meillä menee hyvin. Mutta eipä tästä tämän enempää...

Meillä myös vauva syö nyt paljon useammin kuin esim viime viikolla. Ei tosiaan paljon muuta ole ehtinyt tekemään kuin imettämään. Öisinkin heräilee parin tunnin välein, eka unipätkä saattaa kyllä olla kolmen-kin tuntia. Päivisin jos lähdetään liikenteeseen niin nukkuu jopa neljänkin tunnin unet, mutta kotona ei nuku kuin tunnin pätkiä.

Oma kroppa alkaa pikkuhiljaa olemaan aika ok synnytyksen jäljiltä. Epparihaavakin alkaa olemaan parantunut, taitaa siellä kuitenkin vielä yksi ommel olla. Mutta nyt ei ole enää tarvinnut särkylääkkeitä syödä muutamaan päivään. Jälkivuotoa on vielä hieman, mutta aika vähäistä se on jo koko tämän viikon ollut.

D-vitamiini tipatkin pitäisi varmaan aloittaa, kun eikö ne parin viikon ikäisenä pitäisi aloittaa ja meillä täytetään huomenna jo kolme viikkoa. Vatsavaivat vain "pelottavat", kun sellaisia meillä ei tähän asti ole vielä ollutkaan.

Vauva ei muutenkaan itke lähes ollenkaan. Silloin tietty saattaa hermostua jos ruoka ei saavu ajoissa, mutta yleensä ruoka on aina ajoissa. Yölläkin herään sellaiseen ähinään ja kädet viuhuu kovasti niin siitä tiedän, että vauvalla on nälkä.

Vauva nukkuu lähes poikkeuksetta meidän sängyssä, joskus laitan sen omaan sänkyyn nukkumaan, mutta useimmiten herää heti kohta kun sinne on siirretty niin helpommalla pääsen kun vauva nukkuu vieressä.

ennie ja tyttö 21pv

 

Daskille paljon voimia! Onneksi teidän tyttö kuitenkin on sillälailla kunnossa, että hengenvaaraa tms. ei ole ja kyllä varmasti kohta saatte tuhisevan nyytin kotiinkin! Onhan se tietty rankkaa siel sairaalassa ravata ja se, että vauvaa ei saanutkaan synnytyksen jälkeen kotiin, niin kuin tietenkin ajattelee... Paljon :hug: sekä positiivista mieltä!

Meillä oli tosi ihmeellinen ilta ja yö... Eilen oltiin vauvan kanssa kaupungilla varmaan 4 h ja sen aikaa enimmäkseen nukkui vaunuissa. Pari kertaa imetin: H&M:n sovituskopissa kerran ja kerran Polarn och Pyretin lastenhoitohuoneessa! Kotiin tultua nukkui sit viel tunnin. Sitten valvoi 17-22 ja söi siinä n. tunnin välein isoja määriä! (Yleensä on syönyt about 2-3h välein) Sitten söi pari pienempää satsia ja nukkuikin sitten 01.30-08.00!!! Eli oli kyllä ennätyspitkä pätkä!

Imetyksestä sen verran, että meidän tyttö on kyllä tosi nopea syömään... eli syö kerralla aina n. 5-7 min. yleensä... maksimissaan 15 minsaa. Yhtäkkiä lyheni nuo imetysajat... mutta siltihän painoa oli tullut kahdessa viikossa melkein 800g, että kyllä hän maitoa saa ihan riittävästi! Ja yleensä siis syö 2-3h välein sekä päivällä että yöllä...Mutta kyllä hänkin silloin n. alle kolmeviikkoisena vietti enemmän aikaa rinnalla ja yleensä n. puoltuntia söi...

Kovasti vauva oppii koko ajan kaikkea ja päivä päivältä enemmän seuraa asioita ja virkistyy ja jäntevöityy jne. Hymyjäkin satelee jo!

Nostan kyllä hattua teille, jotka hoitelette vauvaa yksin tai joiden miehet käyt töissä jne. Mulla on sillai kyllä ihanteellinen tilanne, että miehellä on niinkin extreme ammatti kuin pokeriammattilainen.. eli hän on kotona periaatteessa aina...ja mikä parasta pelaa usein öisin...joten jos vauva jää valvomaan esim. imetyksen jälkeen niin voin antaa vauvan vaan miehen syliin! Eli tosi ihanteellinen tilanne täällä!

Nyt pitää mennä suihkuun ja meikkaamaan, kun Olivia nukahti!

Nasunaskali ja Olivia huomenna 6vko

 

Tässä ois nyt vihdoin ja viimein synnytyskertomuksen räpellystä, pitää olla niin nopea kirjoittaessaan, että on varmaan vähän sekava

Menin keskiviikkona 29.9 äitipolille verenpaineen takia kontrolliin. Olin valmis itkemään ja riehumaan, jotta synnytystä alettais pikkuhiljaa käynnistelemään mut olin silti ihan ällikällä lyöty, kun lääkäri päätti ottaa mut osastolle korkean verenpaineen takia ja aloittaa kohdunsuun kypsyttelyn.

Sain ensimmäisen cytotec-pillerin kohdunsuulle puoli kahdentoista maissa. Siinä sitten lepäilin ja olin käyrillä, Antti saapui ja käytiin kävelemässä ja hengailtiin osastolla. Olo alkoi pikkuisen käydä epämukavaksi ja selkää jomotteli mutta muuten ei ollut mitään. Niinpä toisen käyrillä olon jälkeen laitettiin toinen cytotec-pilleri. Ja samaa rataa jatkui, hengailua ja käyrillä oloa. Pikkusen alko jo supistella mutta ihan epäsäännöllisesti eikä ne mihinkään käyrille oikein piirtyneet. Niinpä kätilön kanssa juteltiin, että jatketaan seuraavana päivänä, lääkäri katsoisi aamulla kohdunsuun ja tekisi sitten päätöksen, miten edetään. Että jos olisi edistystä kohdunsuulla tapahtunut, voitais kenties puhkaista kalvot. Alunperin lääkäri oli tehnyt suunnitelman, että kolme cytoteciä pitäsi riittää kypsyttämään paikat. Antti siis lähti kotiin nukkumaan ja mun oli aikomuksena kans nukkua hyvät yöunet, että jaksaisin seuraavana päivänä. Oli aika huikeaa ajatella, että sitten vihdoin voitais päästä hommiin

Mut siirrettiin toiseen huoneeseenkin siinä illalla ja puol kymmenen ja kymmenen välillä yökkö kävi tervehtimässä. Kerroin, että olo on aika tukala, supistuksia tuli edelleen epäsäännöllisesti mutta siten, että ne teki jo vähän kipeää. Yökkö toi mulle panadolia ja kauratyynyn, jos saisin unen päästä kiinni. Yritinkin nukkua mutta siitä ei tullut mitään, kun yhtäkkiä supistukset koveni tosi paljon.

Pompin edestakas huoneessa, kävin vessassa, istuin, makasin, pyörin ympyrää ja sit keksin, että voisin alkaa kellottaa supistuksia, kun niitä tuntui tulevan aika säännöllisesti. Tunnin verran kellottelin supistuksia parin minuutin välein, kunnes soitin yökön paikalle. Se laittoi mut käyrille ja kauniisti siihen piirtyikin isoja supistuksia ja mä olin koko ajan vain kipeämpi ja yritin sitkeästi hengittää.

Yökkö tutki kohdunsuun tilanteen ja huudahti iloisesti, että "sähän oot kuus senttiä auki!" Mä olin aivan hämmentynyt ja ihmettelin, mitä se tarkottaa No sitä, että pian pääset synnyttämään, meinas yökkö Otin peräruiskeen, soittelin miehelle ja miestä odottaessa steppailin pitkin käytäviä. Olo oli aika kamala. Mies saapui ja yökkö kysyi, joko haluan saliin. Mä pönttö vastasin, että ei ku voin kävellä vielä. Sattui ihan sikana mutta en jotenkin uskonut, että siinä on tosi kyseessä. Sit yhtäkkiä vetäs kylmän hien pintaan ja alko tuntua, että vauva tulee just. Ja kellohan tais olla hiukan puolen yön jälkeen. Yökkö totes mut nähdessään, että näytän siltä kuin synnyttäisin siihen käytävälle eli äkkiä mentiin saliin.

Siellä odoteltiin lääkäriä laittamaan kohdunkaulan puudutetta. Supistukset paheni koko ajan ja musta tuntui, että räjähdän ihan kokonaan. Lääkäri tuli ja samassa mulle tuli sellanen olo, että lapsi tulee ihan just, pakko ponnistaa. Sanoinkin, että haluan ponnistaa. Lääkäri tutki tilanteen ja totesi, että joo, oot täysin auki, ei tänne mitään puudutteita laiteta, nyt vaan ponnistamaan. Ja niin sitä sitten aloitettiin ponnistaminen. Luomuna mentäis

Ponnistusvaihe oli ihan hirveä mutta onneks mulla oli tosi hyvä kätilö, joka ohjasi mua eteenpäin, neuvoi ja kannusti. Sen avulla suoriuduin hommasta, vaikka tuntuikin, etten ikinä saisi lasta pykättyä maailmaan. Tuntui, ettei se ponnistaminen ikinä lopu, kuolisin ennemmin Sitten päätin, että ei perkele, kyllä se nyt maailmaan tulee ja keskityin ihan täysillä vaan hengitykseen ja ponnistamiseen. Pää syntyikin sitten nätisti mut sit vauva tuli vauhdilla, käsi poskella ja hartiakin niin ripeästi, että repesin kunnolla. Tosin siinä vaiheessa en tiennyt repeämisistä mitään.

Oli kyllä maailman ihmeellisin tunne, kun vauva tuli ulos. Antti sanoi, että mun ilme valahti täydellisen hämmästyneeksi ja sitä oli kyllä olokin. En voinu uskoa, että siinä se nyt oli. Meidän poika. Sain pojan rinnalle ja sitten mulla onkin muistissa aukkoja mutta jälkeiset tuli, mua kursittiin kokoon, ensi-imetin, poikaa pestiin ja puettiin, Antti sai hiukopalaa, mä kävin pesulla ja mulle laitettiin tippa leikkauksen takia. Kun piti ravinnotta olla siihen asti ni sain suoneen sokeri- ja suolaliuosta.

Synnytyksen kesto oli 4 h ja se oli tosi nopeaa toimintaa, mä itse en oikein kerinnyt mukaan missään vaiheessa enkä ymmärtänyt, että tää on nyt tosipaikka Ois siinä voinut jotain kivunlievitystäkin keritä saamaan, jos oisin vaan aikaisemmin mennyt saliin. Mutta kun en uskonut, että kohta jo synnytän, koska ainahan ensisynnyttäjillä kestää

Sannimarja ja ukkeli 9 vrk

 

Laitan ny toisen viestin perään, ettei toi oo ihan maraton viesti sitten Kun nyt kerrankin tuntuu olevan hengähdystaukoa, ukkeli kun nukkuu. Kovasti oon teidän juttuja lueskellut ja saanut niistä jo apuakin omiin ajatuksiin. Onneks on äitipalsta

Imetys on ollu meillä aikamoista taistelua, poika on alusta asti kyllä imenyt hyvin mutta maito ei oo vaan noussut kunnolla mun rintoihin. Pojan paino lähti tippumaan ja nytkin meillä on vaaka lainassa neuvolasta, joka päivä punnitaan poitsu, että voidaan tarkkailla painon kehitystä. Lisämaitoa poika saa aina silloin tällöin ja siitä oli kyllä kovat syyllisyydentunteet, vaikka raskaana ollessa ajattelin, ettei tuolla asialla ole mitään väliä. Itkuja on itketty sen takia, ettei maitoa vaan meinaa tulla, tosin parempaan päin mennään ja lisämaitoannokset on aika pieniä. Nyt tuo on ollut selkeästi tänään taas tyytyväisempi kuin eilen ja painokin oli noussut 50 grammaa eilisestä. Oon miettinyt, että poika ehkä syö just elääkseen mutta ei kasvaakseen ja siksi tarvitaan noita lisämaitohömpsyjä, jotta hän taas jaksais syödä lisää. Liian väsyneeksi tisseille en enää päästä, koska sitten paino lähtee laskuun. Näin ainaki ite järkeilen.

Ristiäiset on meillä varmaan marraskuun tokavika tai vika viikonloppu. Haluan olla ristiäisissä kunnossa ja nyt en siis oikein pysty vieläkään istumaan, repesin sen verran pahasti. Jos sitten jo tuolloin olis parempi meininki, näin voisin kuvitella. Ei oikein onnistu, että äiti heittää ristiäisissä sohvalle kyljelleen Tarjoiluja suunnitellaan kovaa vauhtia. Nimi on jo valmiina ja vähän ehkä ketuttaa, että pitää noin pitkään vielä odottaa, että sen voi paljastaa. Kun tahdotaan, että se on sit sellai "suuri paljastus".

Mies on isyyslomalla nyt enkä todellakaan tiedä, miten jaksaisin tai pystyisin olemaan ilman sitä. Mä hoidan vauvan imetykset ja mies suunnilleen kaiken muun, mä kun en pysty kauhean kauaa olemaan seisaallakaan. Tai no, vaihdan toki vaippoja. Mies on ollut aivan supermahtava.

Ukkeli nukkuu meiän kanssa, koska en voisi pomppia hakemaan sitä pinnasängystä tarvittaessa, kroppa ei vaan kestä. Eikä siitäkään mitään tulis, että herättäisin miehen hakemaan lapsen ja viemään sen taas pois. Joten perhepetillä mennään toistaiseksi, niin kauan ainakin, kunnes mä olen toipunut. Kai tästä joskus toipuu.

Sannimarja edelleen

 

heips!

Ihan puhki, ristiäiset onnellisesti ohi. Pojasta tuli Luukas Simo Samuel :heart:
Vauva nukkui miltei koko ajan....

En oo nyt lukenut juttuja niin en voi koomentoida.....

Miia ja Luukas pian 6 viikkoa

 

Dask:ille iso tsemppi rutistus, toivottavasti vauva pääsee pian kotiin! :hug:

Lenaki ja muut joilla vauvat saa raivareita tissillä: Oletteko kokeillut kapaloida vauvaa, meillä käytetään yöllä kapaloa ja on tosi helppoa imettää kun ei vauvan kädet viuhdo edes takaisin siinä.
Tilasin ennen vauvan syntymää netistä swaddleme-kapalon, sannas.fi:stä. Maksoi n.25e. Vaipatkin on yöllä tosi helppo vaihtaa kun avaa vaan sen jalkapussi osan. En tiedä johtuuko siitä vai vain vauvan hyvistä unenlahjoista, kun nukkui viime yönä yli 5h yhteen putkeen söi ja sitten nukkui reilut 4h. Neiti vielä nukkuu tosi rauhallisesti, on vissiin siinä kapalossa turvallinen olo.

Mulla on kanssa semmoset suihkutissit, maitoa tulee ihan liikaa. Ja nyt sitten päätin että yritän ainakin maidon luovuttamista keskus-sairaalan äidinmaitokeskukselle. Tyttö syö ensin toisesta tissistä ja sitten pumppaan vaan tukalan olon toisesta tissistä pois niin hups, pulloon on lorahtanut hetkessä 150ml. Ja aina kun lypsää on toisessa tississä oltava kiinni maidonkerääjä, muuten toisesta tissistä valuva maito sotkee joka paikan. Eli ei tää liikatuotantokaan oo mitään herkkua, esikoisen kanssa oli sama homma.

Me ollaan suunniteltu ristiäisiä marraskuun 20. tai 21. päivä, siihen asti on vauvan nimi salassa. Nimi on sama kun hätäkastenimi olisi ollut jos sille olisi ollut käyttöä. Kolme nimeä neidille tulee, samalla tavoin kuin isoveikallakin on.

minä ja rosinarusina 10pv :heart:

 

Lara Oletko kokeillut aloittaa kumin kanssa ja kun imetys jo hyvässä vauhdissa ottaa kumi välistä pois? Näin tein esikoisen kanssa. Hänen kanssa kumit oli käytössä 2kk, mutta eroo tosiaan kuitenkin päästiin. Imetys ei häiriintynyt, kun imetin 1v5kk=).

En ollut kokeillut, niin eilen kokeilin! Kiitos Poni vinkistä niin maan miljoonasti! :hug: Ensimmäistä kertaa imetin paljaalla rinnalla siis eilen :heart: Siinä tuli kyllä isot onnen kyyneleet! Imetys kesti rintakumin pois ottamisen jälkeen vain n.10min ja vauva nukkui makeasti sen jälkeen... Sama konsti ei toiminu enää illalla, mutta vauva oli kai liian väsynyt vain... Tätä "kikkaa" sitten ruvetaan harjottelemaan enempi... Nyt ainakin teidän, että poika osaa imeä ja nänni on imetykseen sopiva jne. Voi onnea

Kiitos synnytyskertomuksesta Sannimarja! Todella nopea toimitus sulla Ikävää, että repesit niin pahasti ja toivottavasti paranisit pian... Oli jotenkin koskettava tuo tarina, kun meni niin samankaltasesti kun oma... Itsekkin sain siis tota Cystoteciä yhteensä 3/4 pilleriä, mutta käynnistyi tavallaan itse seuraavana yönä ja synnytys kesti 5h 5min... Parane pian ja tsemppiä!

Meidän pojalla alkaa olla Liberon 1 vaipat pieniä... Voikun sen ajan vois todellaki pystäyttää tai edes hidastaa... :heart:

Lara- ja Wii 3+vkoa

 

Huomenia! Mää oon viime yönä nukkunut sii paljon, että on ihab hassu olo Tyttö heräs normaalisti eka neljän aikaan ja sit noin kuudelta. Tällöin tuli pissit vaipanvaihdon yhteydessä, ja lopputuloksena tyttö siis lillui pississä. Eipä muuta kuin aamu kylpyyn ennen aamupalaa. Mut oli ilmeisesti rankka aaamu sit neidille, kun nukahti vielä tissille, ja heräsi vasta 10.50! Normaasti Päivänsäde on niin virkkuna ton aamupalan jälkeen, että turha edes kuvitella enää nukuttamista. Muutenkin meillä on nyt muutamana päivänä nukuttu kahdet pitemmät päikkärit D !!!), vaikka välillä mentiin pitkään vain yksillä. Sekin vähäunisuus oli sitten onneksi vain jonkinlainen kausi kehityksessä.

Daskille paljon voimia! Onneksi tytöllä ei kuitenkaan ole mitään vakavaa sairautta tai vammaa :hug: Lopulta saat hänet viekkuusi öisinkin :hug:

Laralle tsempitykset imetykseen! Toivottavasti tuo Ponin vinkki toimii!

Sannimarjalle kiitos synnytyskertomuksesta. Niitä on kiva lukea, vaikkei ihan heti olekaan edessä sitä koitosta.

Hiukka noloa, mutta mää jo vähän kuumeilen seuraavaa lasta :ashamed: Mut tämä pikku kullannuppu on niin ihana, että pakkohan mun on saada toinenkin!

Shuri ja Päivänsäde (s. 31.8.)

 

Moi!

Sannimarja älä missän nimessä tunne syyllisyyden tunnetta siitä ettei maitoa tule. Tiedän että se on helpommin sanottu kun tehty, mutta ihan yhtä hyvin vauva kasvaa korvikkeellakin. Mulla oli kans esikoisen kanssa sama juttu, eli maitoa ei tullut yhtään, ei pisaran pisaraa, ja tunsin siitä silloin paljon huonoa omaatuntoa. Mutta se on aivan turhaa. Sä et voi sille mitään, jos maitoa ei tule tarpeeksi. Tärkeämpää on se että sinä ja vauva voitte hyvin kun se millä vauva kasvaa. Tsemppiä! Ja pikaista paranemista!

Shuri, kuulostaa kovin tutulta tuo kuumeilu...

Dask :hug: ja voimia! Toivottavasti pikkuinen pääsee pian kotiin.

Omaan ja vauvan oloon ei mitään kummempia. Pikkuinen nukkuu ja syö hyvin ja on muutaman tunnin päivällä hereillä. Pientä nuhan poikasta tuntuu olevan ilmassa. Täytyy toivoa että se jää siihen eikä tule flunssaa tms.

marza ja onni, 11 pvää

 

Jospa miekin nyt tähän pinoon tulen, kun ehdin jotain kirjottaá...

Meille syntyi ihana poika 2.10 rv 41+3
Synnytys oli kaikkea muuta kuin ihana.. kirjotan tähän lyhyesti jotain.
Eli lapsivedet meni torstai-perjantaiyönä kotona, perjantaina lähdettiin sairaalaan tarkistuttaan asia ja ne otti mut sisään. Tarkotus oli käynnistellä lauantaiaamuna jos ei supistukset ala. Ne kuitenki alko aamuyöstä. 9 aikaan lauantaina mentiin synnytyssaliin, jossa selvisin aluksi tosi hyvin vain hengittelemällä.. avautumisvaihe kuitenki kesti ja kesti, ja 4 jälkeen mietittiin et otetaan spinaali ja laitetaan oksitoniinitippa vauhdittaan supistuksia. supistukset koveniki hurjasti, spinaali meni jotenki väärään paikkaan eikä tehonnu..
kohta supistusten välissä ei ollu taukoa yhtään ja "rukoilin" sektiota.. 8 aikaan lääkäri katto kohdunsuun tilanteen ja oli 8 cm auki, mutta vauva avosuisessa tarjonnassa.. pyysin taas leikkausta, mutta lääkärin piti leikata yks äiti, jonka vauva voi huonosti. käski mun mennä kontalleen jos tarjonta muuttuis. tunnin verran kärsin supistuksista.. oikeasti kärsin, en voi kuvitella pahempaa tuskaa... Sitä oli miehenki vaikee kattoa, kun ei oikeestaan voinu tehä mitään et mun olo ois helpottanu..
lääkäri tuli myöhemmin kattoon tilanteen, kohdunsuu oli auki enää 5 cm. Tosi kiva.... kauheet supistukset ja kohdunsuu menee KIINNI.......lääkäri totes että nyt lähetään leikkaukseen...
kiireellinen sektio siis, ja vauva oli 52 cm ja 4095 g eikä kuulemma ois mahtunu edes alakautta syntymään.. nyt sitten parannellaan leikkaushaavaa ja pissatulehdusta. Oli kyllä semmonen synnytys, että itkun kans sitä mietitään vielä pitkään..
mutta pääasia että vauva tuhisee nyt tässä sylissä... :heart:

Huomenna tulee terveydenhoitaja kotikäynnille ja ottaa tikit pois, kattoo samalla onko vauvalla paino noussu ym..
Ensimmäinen yö kotona valvottiin, seuraavana nukku jo yhen kolmen tunnin pätkän ja viime yönä jo neljä tuntia... eiköhän tämä tästä lähe käyntiin... Kun vaan toi pissatulehus paranis äkkiä ettei tarttis uutta antibioottikuuria syödä, ja toi haava+mahakin sais parantua : / No, eihän siitä oo ku viikko.. pitää yrittää olla kärsivällinen ja ottaa rauhallisesti ( miten sitä jaksaa 4 viikkoa olla tekemättä "mitään"???? )

En nyt kerkeä muuta kommentoimaan, mutta
Daskille kovasti voimia.. etteköhän te kohta saa pienen murun kotiin... :hug:

Hyväsetti ja poitsu 1 vko 1 päivä

 

Heih täällä sataa lunta

Sitä minä oikeastaan tulin vielä kirjoittamaan, että Päivänsäteellä taitaa olla korkea ja kapea pylly. Nyt nimittäin ollaan taas siinä vaiheessa, että pienemmässä (kertavaippojen) koossa kakka tulee selästä ja isommassa reisistä. Kyseessä siis koot 3 ja 4/ Huggies 3-6kg ja muumit 4-8kg (huggies 4 oli kaupasta loppu : / ) Tyttö noin 4400g. Pitää varmaan metsästellä kestoista jotain one sizea, jossa ois hyvä korkeuden säätö.

Jos joku haluaa tietää vähän muumivaipoista, niin nää on aika liberomaiset, mutta sentään vähän joustoa ja mielestäni paremmat vuotosuojat.

Shuri taas =)

 

Terveppä terve!

Jos nyt vihdoin sais ite aikaseks kirjotettua jotain.. en ole jaksanut/ehtinyt käydä lukemassakaan ennen ku nyt. Silmäilin aika nopeesti kaikkien kirjotuksia.

Ensinnäkin ONNITTELUT myös täältä kaikille jotka on saanut kanssa sen pikkunyyttinsä sylkkyyn! :heart:

Meillä ihan hyvin täällä rullaa tää vauva-arki. Vauva on tähän asti nukkunut yöt tosi hyvin, herää 4-5aikaa ja sit 7-8aikaa.. saapahan iteki vähän nukkua.
Meillä nämä päivät on ollu jonkin aikaa jo aika "vaikeita" nukkumisen suhteen. Ainoastaan jos liikkeelle lähetään ni vauva nukkuu. Tai sit sylissä.. Mut on hirveitä vaikeuksia nukkua omassa sängyssä, siis päivisin. Mä en oikein tiiä onko sillä nälkä, vaikka on just syönyt vai mikä on.
Se syö rinnalta putkeen max. 10min, sit saattaa nukahtaa. Sit nostan sen pois ja laitan omaan sänkyyn niin eiköhän se 2min päästä taas herää ja hamuile rintaa..
Neuvola käski antaa korviketta, mutta eilen annettiin korviketta, niin jumankauta mitkä vatsakivut sille tuli. Mä en ehi pumppaa sitä maitoo pois, sillein että meillä olis oikeesti koko ajan ylimäärästä jääkaapissa. Vaan jos mies antaa pulloa, niin sillä välin mä pumppaan, että se on mulle vähän +/- 0.

Korvikkeen antamisesta niin kannattaisko sitä ruveta antaa pieniä määriä kerrallaan, että vatsa tottuisi? Ja pitääkö korvikkeen jälkeen aina röyhtäyttää? Inhottaa vaa herättää toista jos nukkuu..

Meilläkin alkais tänään Gefilus-tipat, mutta kun vähän pelottaa antaa.. vaikka neuvola sanoi, että niillä ei ole mitään tekemistä vatsavaivojen kanssa.

Huomenna alkaa miehellä työt. Pikkasen ahistaa jäädä yksin, kun on tottunut että on toinen syli tarvittaessa.. Mutta pakkohan siihen on nyt vaan tottua. Eipä auta. TÄytyy raahaa vaunut sisälle ja laittaa poika partsille nukkumaan jos siellä sit nukuttas näin päiväsaikaan paremmin. Niin saan itellekin sitten pienen hetken päivällä..

Muuten täällä toivutaan ihan hyvin. Haavassakin on enää solmut parissa kohtaa jäljellä..
Päätä särkee joka päivä, varmaan väsymyksestä ja hartiat on jumissa. Sit tietty välillä noi pojan jutut ahistaa, kun ei tiiä mikä sillä on ja saako tarpeeks ruokaa jne jne jne. Ni niitä mietin koko ajan ja itkeskelen niin siitäkin tulee varmaan päänsärkyä.

Eilinen päivä oli ihan kauhea, kun se heräsi kahelta päivällä niin nukahti vasta 23:00 illalla.. saatto se nukkua 5min pätkiä. Ja sit ku viuhtoi käsillä ja oli hermostunut jne,niin me tungettiin sille rintaa ja pulloa suuhun. Se söi ihan sairaita määriä, eka mun maitoa 40ml, sit korviketta 60ml, sit 15min päästä 50ml.. Ja ei se niiku ois sitä syömistä lopettanut, tai ainaki siltä tuntu. Mä olin ihan hermoromahduksen partaalla kun en tiennyt mikä vaivaa ja halusin et se nukkuu kun se oli niin poikki jne.

Oliko muillakin jotain tällaista? Ja miten ootta saanut vauvat nukkumaan, mistä tietää että vauva on oikeesti kyllänen jne (kirjassa sanotaa, että vauva on imetyksen jälkeen tyytyväinen ja rento, niin silloin on saanut maitoa tarpeeks.. Eli sit ku se on hermostunut imetyksen jälkeen, niin sitkö sil on vielä nälkä??)
Eka viikko meni niin hyvin, ku vauva vaan söi ja nukku, niin nyt ku on ollu vähä erilainen viikko niin heti ottaa voimille, mutta emmä nyt sitä oottanukkaa että koko ajan ois niin Auvoista Silti.

Nyt muuten vauva vihdoin nukahti, ei kuulu pihahdustakaan Mut sit kohta se pitää herättää, ku lähetään mutsille :headwall: Ja se on varma ettei sit nuku enää siellä, kun päästään.. No onneks siellä on mummun ja enon sylit oottamassa sitten

Lätäkkö + poju 2viikkoa

 

Paljon onnea kaikille vauvan saaneille!! :hug:
Daskille suuren suuri voimahali!! :hug: Toivottavasti saatte pienen pian kotiin!!

Mistäs onkaan ollut puhetta...?Käyn joka päivä kyllä lukemassa,mutta en ikinä muka ehdi kirjottaan. :ashamed:

Rintaraivareista: Täälläkin sellasta käsillä viunhtomista,itkua ja tissistä imua ja taas pois ja taas imua...harrastetaan aika ajoin.Epäilen kanssa sen liittyvän jonkin asteiseen väsymystilaan,lähinnä kun on liian väsynyt,niin sitten.Yleensä lopetan tissin antamisen ja hyssyttelen niin kauan,että on unessa.

Imetyksestä: Meillä syödään yöllä n. 3-4 tunnin välein ja päivällä ehkä vähän useemmin.Välillä on hereillä kolmekkin tuntia,tosin nuokkuu siitä osan aikaa,ja saattaa sitten syödä kolmekin kertaa sinä aikana.Viime yönä syötiin klo 23,03,07 eli eihän siinä yöaikaan oo syntejä kuin klo 03.Kelläs olikaan lapsonen,joka ajoittan oli tosi pitkään rinnalla?Mulla esikoinen söi yöllä 1,5 tuntia toisesta tissistä ja 1,5 tuntia toisesta tissistä eli yöllä syötin putkeen 3 tuntia.En sillon tajunnut,että ei vauvan tarvii niin kauaa syödä kerrallaan vaan lussutti lopuksi vaan huvikseen tissiä.Oli pienenä aika tissitakiainen. Niin,että syökö koko ajan maitoa vaiko vaan haluaa pitää tissiä suussa?Tuntu mulla ainakin ottavan nännin päälle tommonen lussutus. Kerrallaan meillä tyttönen on tissillä ehkä noin 10-15 minuuttia.
Ristiäiset on meillä 21.11 ja kirkossa pidetään,vaikkei kovin uskonnollisia ollakkaan.Kummeja on tällä hetkellä vaan kaksi,muut vielä harkinnassa.Nimi säilyy salaisuuten ristiäisiin saakka,niinkuin joka lapsosellamme.Tosin ollaankin päätetty nimet vasta pari tuntia ennen ristiäisiä,niin ei olla aikasemmin voitukaan kertoa.Salaisuutena kuiteskin pidettäisiin.
Nyt menee hermo tähän koneeseen!!! :kieh::kieh: Kirjaimet pomppii ihan yhtäkkiä toiselle riville tai häviää bittiavaruuteen.Kirjottelen myöhemmin lisää!!!

Heppuli ja Kerttu 19vrk

 

Ihan nopeasti vaan lätäkölle: On ihan normaalia, että vauvalla voi olla tissipäiviä! Eli sillä saattaa joku päivä tai vaikka kaksikin päivää putkeen olla ihan oikeasti nälkä vaikka 15min välein. Siinä meinaa usko loppua kesken, mutta lopulta kun toi tehoimun aika on ohitse, niin siitä yleensä seuraa palkinto, eli vauva nukkuu jonkin aikaa tosi hyvin! Ja myös se on ihan normaalia, että vauva nukahtaa vain sylissä ja herää heti kun laskee sylistä pois. Tähän saattais auttaa kapalointi ja tutti, jotka tuo vauvalle turvallisuuden tunteen. Ja vielä lopuksi: teidän muksu on vasta kaks viikkoa, joten ei ihme jos et vielä osaa tulkita sen jokaista kätinää. Kyllä se ajan kanssa helpottaa.

No siis joo, mullakin on kokemusta vasta reilun kuukauden verran, mut silti... Näin ainakin meillä on ollut, ja mun kuuleman mukaan monella muullakin

Shuri ja Päivänsäde (s.31.8)

 

Täälläkin harrastetaan kapalointia Tänään en uskaltanut laittaa tyttöä ulos vaunuihin nukkumaan, kun just pitkien päiväunien aikaan oli mahdoton räntämyrsky. Vaunut on kyllä aina katoksessa tai takapihan terassilla, mut kyllähän niihinkin tuulee. Joten tyttö nukkuikin sisällä kehdossaan huopaan kapaloituna 3 tunnin unet! Mulla on ollut tapana aina vaunuihin tyttö myös kietaista huopaan ja sit makuupussin sisään, ettei kädet pääse viuhtomaan, mutta sisällä en ole vielä tajunnut kokeilla. Tuntuis ainakin toimivan täällä

Nyt on kyllä aika survivor-olo, mies ollut koko päivän töissä ja mä oon silti saanut kotona jotain tehtyäkin. Ei ole kaikki energia mennyt 3 naperon kanssa selviytymiseen Eilinen iltavuoro meni kyllä niin tuskaisesti, kun Isla suostui hereillä ollessaan olemaan ainoastaan sylissä. Onneks tajusin tehdä ruoat sun muut päiväunien aikaan, mutta talo oli illalla kuin myrskyn jäljiltä, kun isommat lapset tahtoivat taas testata kaikkia lelujaan.. Tänään on sit siivottu koko talo ja lelutkin järjestelty, kun Isla on viihtynyt ihan mahdottoman hyvin lattialla ja sitterissä. On se jännä miten ihan päivittäin vaihtelee, miten ja missä viihtyy

Nipistys ja Isla 1 kk 2pv

 

Täällä vaan notkun koneella, vaikka nukkua pitäisi. Tämä on tätä harvinaista omaa aikaa niin ei aina malta käyttää sitä nukkumiseen. Eiliset kummipojan ristiäiset sujui mukavasti. Tytöt vaan nukkuivat autossa kotimatkan klo 19.30-22.30 ja heräsivät kun kotiin saavuimme. Yöllä kahdelta sain heidän vasta nukahtamaan uudelleen. Tuumasi kyllä pinna palaa. Mies hoiteli vauvaa ja toikin sen vasta puol viis syömään. Aamulla tytöt heräsivät kuitenkin normaaliin tapaan klo 8.

Vauvan yöunet ovat olleet nyt parempia. Päivisin on taas puolestaa tisulla todella paljon ja tiheään. Päivisin ei pitkiä unia edes nukutakkaan nyt. Hereillä on paljon ja innoissaan seurailee maailman menoa. Tänään on kyllä ollut vaan sylissä. Onneksi on reppu niin saa jotain hommattua.

Ihanaa mies on taas kotikulmilla töissä tästä eteenpäin. On arkikin vähän helpompaa, kun mullakin töitä lähes joka päivälle jonkin verran. Ristiäiset ovat ensi lauantaina. Siivousta luvassa koko viikolle. Onneksi minun äiti tulee auttelemaan.
-Poni ja poju pian 2kk

 

Nopeasti päivitän meidän kuulumisia. Eli meillä on sairastettu koko perheen voimin niin, että Okko joutui tarkkailuun sairaalaan :| Esikoinen sairastui ensin kuumeeseen ja kovaan yskään. Hänen jälkeensä myös minä sain saman taudin. Okko alkoi oireilla melkein kaksi viikkoa sitten kovalla tukkoisuudella ja vinkuvalla hengityksellä. Neuvolasta laittoivat neuvolalääkärille, hän samantien konsultaatioon lastenpoliklinikalle ja sieltä suoraan infektio-osastolle. Onneksi meidän ei tarvinnut olla sairaalassa kuin vuorokausi. Kaikenlaisia ikäviä kokeita ottivat pikkuisesta, mutta mitään ei löytynyt. Okko pääsi kotihoitoon ja nyt oireet alkavat vähitellen helpottamaan.

Itse nukuin viime yönä ensimmäisen kerran yli kolme tuntia. Yöt ovat menneet yskiessä ja Okon vointia seuratessa. Nyt on hieman inhimillisempi olo, mutta kyllä univelkaa vain on kertynyt rajusti. Mies palaa töihin torstaina, joten toivottavasti yöt alkavat sujua niin, että jaksaa päivisin touhuta vauvan ja esikoisen kanssa.

Okko syö hyvin ja on rinnalla päivisin noin kahden tunnin välein, vaikka vaihtelua onkin paljon. Seurusteluajat ovat pidentyneet jatkuvasti, nyt hän saattaa olla kolmekin tuntia hereillä kerralla. yöllä meillä herätään syömään noin kahden tunnin välein ja aamuyöstä alkaen hieman useammin. Painoa on tullut rintamaidolla hyvin, eli kahden viikon iässä syntymäpainoon oli tullut jo 500g lisää.

Tiinuliini ja Okko 18 vrk

 

Hyväsetti kyllä se maha ja haava siitä ajan mittaan paranee! Jokainen päivä on parempi! Ja ei sun 4 viikkoa varmastikaan tarvi olla tekemättä mitään! Muistan kyllä itse ajatelleeni silloin aluksi noin, kun kuitenkin oli sen verran heikko olo, mutta yllättävän nopeasti sitä kuitenkin kuntoutui ja pystyikin puuhastelemaan vaikka mitä! Vaikka tietenkin sitä painavien nostelua kannattaa välttää! Mä olin ihan järkyttynyt siitä sektiosta, mutta nyt kun siitä on 6 viikkoa niin tuntuu, ettei koko sektiota oo ollutkaan! Joskus kyllä ottaa masuun jos vauva siihen esim. jaloilla potkii, mutta ei sekään kauheen paljon satu... Tosi pitkään oli kyllä alavatsan iho kosketusarka ja sattui, kun esim. peitto hipas siihen... sitten yhtäkkiä viime viikolla mun mahaan ilmestyi kolmio...eli navasta alaspäin lähtee kaks "viivaa" haavan reunoihin... ja ton kolmion ilmestyttyä yhtäkkiä masu ei ookkaan niin kosketusarka... ne "viivat" on varmasti jotain arpikudosta ihon alla, kun tikit on siellä jossain kerroksessa sulanut tms... ja siitä alkaen oon voinut pitää farkkuja, nukkua mahallaan ja tuntuis, et vois mennä vaikka juoksulenkille jne. täl viikol on jälkitarkastus joten ehkä sen jälkeen pääsiskin urheilemaan muutenkin kun kävellen... Mutta sektiohan on mielettömän suuri leikkaus ja tottakai silloin aluksi pitää ottaa varovaisesti... haluan vaan tsempata sua, että yllättävän nopeasti varmaan toivut sinäkin! Olisin itse kaivannut silloin tsemppiä ja kannustavia kokemuksia, kun tuntui, että tuskin enää ikinä voin nukkua mahallaan, liikkua ketterästi, nousta sängystä normaalisti jne.! Ja toivottavasti se virtsatulehduskin menee ohi!:hug:

Lätäkkö muistan olleeni itse myös hämilläni juuri tuossa samassa vaiheessa... eli kaks viikkoa tyttö vaan nukkui ja söi, mutta sitten alkoikin valvoa enemmän jne. ja oli vaikea tietää onko nyt syönyt tarpeeksi ja miksi nyt kitisee ja miksei nuku jne. Ja voin sanoa, että täällä ainakin on tuhoon tuomittu illat ja yöt jos tyttö on valvonut liian pitkään!! Eli illalla viimeisen syötön jälkeen laitan tytön nukkumaan vaikka siihen nukuttamiseen menis tunti tai parikin! Jos en laita heti nukkumaan, se hermostuu ja sitten väsy yltyy niin kovaksi, että ei enää jotenkaan saa nukuttua! Päivälläkin laitan nukkumaan "väkisin" jos meinaa valvoa liian kauan... eli pakkaan vaunuihin ja lähen vaunuttelemaan tms. että saan Olivian nukkumaan... nyt oon yrittänyt saada jonkinlaista rytmiä näihin päiviin ja tarpeeks niitä päikkäreitä ja yötkin menee heti paremmin.. eli kun nukkuu tarpeeks päivällä nukkuu yölläkin! Ja se just oli outoa tossa 2 viikon rajapyykissä, että vauva ei tosiaan nukahda välttämättä enää "itsestään" vaan se täytyy tosiaan nukuttaa! Näin ainakin meillä!

Eilen oltiin ekaa kertaa vauvan kanssa ravintolassa syömässä ja hienosti meni! Tänään paistaa aurinko ja taidetaan lähteä shoppailemaan! Ainakin voitais hakea ristiäismekko!

Nasunaskali ja Olivia 6 vko 1 pvä

 

HEIPSAN pitkästä aikaa!!!

meillä iskä alotti tänään taas työt ja tänään siis ollaan tyttöjen kanssa nelisin.meillä vauva arki ollut aika kiireistä ja en ole oikein ehtinyt koneelle.

TISSITYS; meilläkin kyllä iltaisin tankkaillaan aika kovasti. päivisin tytteli syö nopsaan eli on noin 10min tissillä, iltaisin on sitte koko illan tissillä...ja tosiaan niinku joku muuki kirjotti ni tissinpäät on kyllä sitte hellinä. meillä tytteli nukkuu ekan pätkän noin 3-4tuntia mutta sen jälkeen hällä alkaa ihan hirveesti kertyy ilmaa mahaan ja heräilee 1-2tunnin välein kaipaa tissiä masu vaivoihin...hirveesti pylly prutisee ja yrittää äheltää kakkaa!Eli yöt on aika katkonaisia.

ILMAVAIVAT: meillä on tytöllä aikapaljon ilmavaivoja ja onkin nyt alkanut mietityttää että eihän oo nyt sitte kanssa allergia peräistä kuten molemmilla aikasemmillakin tytsyillä....sitte mun hermot repee....se on meinaan rankkaa kyttäämistä mistä millonki vois oireita tulla. Mutta nyt eletään vielä siinä toiveessa että ois ihan näitä normaaleja masuvaivoja.

SUHURI; meilläkin ekan vauvan jälkeen tuli sillon heti vauva kuume ja päätettiinki ettei sitte aleta edes välissä käyttää mitään ehkäsyä...eli ymmärrän kyllä ton vauvakuumeen=)!!!! Nyt kun on jo tämä kolmas menossa ni nyt ei kyllä ole sellasta fiilistä laisinkaan vaikka neiti niiiiin sulonen onkin.

nyt on tuolla mein isommilla neidoilla joku ongelma...pitänee mennä kattomaan!!MUKAVAA PÄIVÄÄ!!

lennilokinpoika ja neiti 3vk

 

Moi!

Lätäkkö, jos tuntuu että korvike aihuttaa vauvalle kovasti vatsanväänteistä, niin kokeile sekoitaa sitä vähän äidinmaitoon. Sit pikkuhiljaa vähennä äidinmaidon määrää ja lopulta anna pelkkää korviketta. Näin mä tien kakkosen kohdalla, ja se auttoi masuvaivoihin. Ja korvikkeen annon jälkeen tai lähinnä tuttipullosta syötön jälkeen pitäis kyllä aina röyhtäyttää, koska silloin vauvan mahaa menee enemmän ilmaa kun rinnasta syödessä.

Tinuliini, onneksi pääsitte nopeasti sairaalasta kotiin eikä vauvalla ollut mitään vakavaa. Pikaista toipumista teille kaikille!

Hyväsetti, pikaista paranemista myös sulle. Harmi kun synnytys ei mennyt ihan putkeen. Aika kauan jouduit kärvisteleen supistusten kanssa.

Meillä on nyt mennyt vauvan kanssa niin hyvin, että kauhulla odotan noita yöhuutamisia. Jossain vaiheessa niitä kuitenkin tulee, mutta toistaseks ollaan saatu nukuttua koko perhe öisin kunnolla ja päivälläkin vauva nukkuu hyvin.

Nyt meen hörpään vähän kahvia, kun kaksi pienempää nukkuvat ja esikoinen katselee lastenohjelmia.

marza ja onni, 12 pvää

 

Tiinuliinin Okolle pikaista paranemista!

Tänään oli meillä 1kk:n neuvola ja tässäpä sieltä saldoa, suluissa syntymämitat:

Painoa 4770g (4350g)
Pituus 55cm (52cm)
Pipo 38,7cm (37,5cm)

Meillähän tyttö sai syntymäpainonsa kiinni vasta 3 viikon ikäisenä, eli sen jälkeen on painoa tullut n.200g/vko, joka on kuulemma just sopivasti, ei liian vähän eikä liian paljonkaan. Pelkällä rintamaidolla mennään ja kysyinkin, onko olemassa mitään ruokaa, jota en sais syödä. Vastaukseksi sain vain vältellä hieman järvikaloja, mutta olen kyllä kuhaa syönyt muutamaan otteeseen.
Tulikin siitä mieleen, että te jotka imetätte, niin onko teillä millainen ruokavalio? Syöttekö ihan kaikkea (kuten minä teen ) vai välttelettekö joitain ruokia?? Meillä ei tunnu tuo tyttö saavan oikein mistään mahavaivoja, mutta jos niitä tulee, niin ensin varmaan aion tiputtaa ne 'ilmavaivaruoat' ruokavaliosta pois..

Nipistys ja Isla 1kk 3pv

 

Josko minäkin nyt ehtisin hypätä tänne kunnolla mukaan!

Aluksi jonkinlainen synnytyskertomus:
Menimme siis yliaikaiskontrolliin perjantaina 1.10. Tuolloin viikkoja oli 41+5. Olin aivan varma että passittavat meidät vielä kotiin odottelemaan ainakin viikonlopun yli, mutta lääkärin tehdessä sisätutkimuksen olinkin jo 4cm auki, joten saimme heti salipaikan.

N. klo 12.30 kalvot puhkaistiin ja odottelu alkoi. Kun tunnin kuluessa ei suppareita alkanut kuulua, (muutamaa laimeaa lukuunottamatta) laitettiin oksitosiinitippa. N. klo 14.30 alko supistukset jo olla niin kipeitä, että halusin jotain lievitystä. Sovittiin epiduraalista ja alettiin odotella anestesialääkäriä. Kohta kätilö tuli kertomaan että anestesialääkäri on vielä puoli tuntia kiinni muualla, vaihtoehdoiksi annettiin joko kohdunkaulan puudutus, tai ilokaasu ja lämpötyynyt siksi aikaa että anestesialääkäri ehtii paikalle. Vaikka minulla oli edellisestä synnytyksestä huonot kokemukset ilokaasusta, valitsin kuitenkin sen ja lämpötyynyt.*Tällä kertaa ilokaasu toimi ihan eri tavalla, se siis todella toimi! Samoin lämpötyyny alaselällä toi suurta helpotusta. Anestesialääkäri viipyi hieman aiottua pidempään, mutta saapui juuri sopivasti kun supistukset alkoivat olla taas astetta kovempia.

Epiduraali saatiin laitettua ongelmitta, vaikka sinä aikana pari supistustakin ehti tulla. Ilokaasun voimalla ja miehen kättä vimmatusti puristaen ne kuitenkin menivät ohi. Sitten kipu katosi ja odottelu jatkui. Ja jatkui ja jatkui. Vihdoin ja viimein hieman ennen kahdeksaa alkoi tuntua siltä että voisi alkaa ponnistaa ja kätilöltä siihen sain pian luvankin. Niinpä klo 20.03 poika sitten syntyi, mitoin 3950g ja 52cm. (Aamulla ultrassa lääkärin mukaan paino oli 3800g luumittojen perusteella, mutta käsikopelolla mahan päältä painellessaan sanoi "Ei tämä kyllä noin suuri ole, korkeintaan 3500g." Ei mennyt ihan nappiin se arvio.) Sydänäänet pääsivät hieman laskemaan ihan loppuvaiheessa, joten paikalle kutsuttiin lääkäri joka imukupilla auttoi tämän toisenkin lapsemme maailmaan. Jälkeenpäin tosin jäi ihmetyttämään että oliko imukuppi tosiaan tarpeen kun pojan päälaki oli jo siinä vaiheessa ulkona, mutta samapa tuolle, poika on turvallisesti ulkona ja kaikki hyvin. Epparia ei tarvinnut leikata tällä kertaa ja kahdella tikillä selvittiin, nätisti poika siis tuli maailmaan. Synnytys kesti 5h13min, josta ponnistusvaihe tuon 13min. Esikoisen synnytys kesti 5h5min, josta ponnistusvaihe 5min. Jäi siis ensi kerralle hieman parannettavaa. Kaikkiaan synnytyksestä jäi oikein hyvät fiilikset, kätilötkin olivat todella mukavia tällä kertaa.

-Lahopää ja pikkumies 11 päivää-

 

Kotona ollaan nyt oltu tasan viikko ja oikein hyvin on mennyt. Esikoinen ei kamalasti ole kiinnostunut vauvasta, mutta aina jos vauva itkee, alkaa esikoinenkin itkeä. Saa nähdä jatkuuko tätä kuinka kauan.

Paino oli kotiutuessa jo hyvässä nousussa, viime viikon tiistaina sairaalasta lähtiessämme paino oli 3800g ja torstaina neuvolatädin kotikäynnillä paino oli jo 4025g. Oma paino taas on mitä on, sairaalaan jäi 10kg ja vielä muutama kilo on matkaa "oikeaan" painoon.:xmas:

Imetys on lähtenyt hyvin käyntiin tällä kertaa, viimeksi siitä ei tullut yhtään mitään. Poika syö 3-4 tunnin välein, yöllä herää kahden maissa ja toisen kerran viiden maissa syömään, kymmeneltä yleensä sitten herää pidemmäksi aikaa seurustelemaan. Varsin samanlainen rytmi kuin tuolla tytölläkin oli aluksi. Pumpullakin olen tällä kertaa saanut maidon irtoamaan hyvin, esikoisen kohdalla sain puolen tunnin pumppauksen jälkeen kokoon n. 15ml ja nyt tulee viidessä minuutissa yleensä n. 100ml.

Ruokavaliota aloin itsekin miettiä vasta eilen, nyt olen syönyt ihan normaalisti. Eipä tuo poju ole vielä mahaansa valitellut, katsotaan miten jatkossa lähtee menemään.

Nimi on meillä vielä ihan hukassa, ei meinata päästä millään yhteisymmärrykseen. Katsotaan kumpi ehtii ensiksi nuo paperit täyttämään ja lähettämään. Ristiäisiä meillä ei vietetä kun ei kirkkoon kuuluta, tuskin mitään ihmeempiä nimenantojuhliakaan pidetään.

Tässä nyt alkajaisiksi meidän kuulumisia, pitää alkaa nyt ajatuksen kanssa lukea teidän viestejänne paremmin. Hyviä vointeja kaikille!

-Lahopää ja pikkumies 11 päivää-

[/URL][/IMG]

 

Joo, pikkuhiljaa tässä alkaa tuon pienen merkeistä tietämään mikä tarkottaa mitäkin. Mut eihän sitä tosiaan voi tässä vaiheessa vielä tietää kaikkea.

Ollaan nyt annettu korviketta, mutta ihan vähän.. eka rintamaitoa sitten jos jää nälkä niin korviketta tai sit suoraan sekotetaan puolet ja puolet. NEuvola ehdotti myös Cuplatonia ilmavaivoihin.. onkohan siitä mitää apua? Pitää kokeilla jos noi alkaa pahentuu. Nyt koitan päivisin joka syötön jälkeen nostaa olkapäälle röyhtäsemään. Sit jos ei auta, niin jonkin ajan jälkeen mahalleen. Tykkää ihan älyttömästi olla siinä. Harmi kun ei saa nukuttaa sillein, ainakaan että ite ei oo koko ajan vieressä..
Tänään alotin antamaan d-vitamiinia ja maitohappobakteeria.

Nyt ku mies nukkuu vauvan kanssa, niin ois hyvää aikaa siivota.. Mutta arvatkaa huvittaako! Ei.
Mun päivät menee täällä ku siivillä, enkä oikee mitää saa aikaseks PIdän huolta vauvasta ja siitä et saan ite syödäkseni. Sit onki jo ilta ja mä huomaan et enpä sit tehnyt sitä enkä tätä. Harmi vaa et miestäkää ei huvita tehdä niin kämppä on ku pommin jäljiltä.. No ehkä tässä joku päivä..

Jees.. mut mä meen.

Lätäkkö + poju 16pv