Syyskuun Sydänkäpyset *heinäkuu*

Täällä käyty tänään uimassa kalojen seassa Kallavedessä tuli pulahdettua ja talviturkkikin heitettyä. Oli kyllä niin lämmintä ettei siinä paljon uivansa huomannut Niin ja niitä kaloja siinä rantavedessä uiskenteli aika paljon Käveltykin on ja sen kyllä tuntee jaloissaan

Jaahas, tuohon uimalaan tulikin sitten kaksi *piiiipaaaapiiiipaaa* ambulanssia, mitähän siellä on käynyt

*siirtyy kuikuilemaan tohon hotellin parvekkeelle* (miten niin utelias )

-S 28+1

muoks.
Tässä vielä eilinen masukuva

 

Marja mun serkkujen nimet on Jami ja Ronja,ja ihan siis samassa perheessä ovat

Casanna tsemppiä sinne pakkolepoon!ja olishan se paljon mukavampaa kotona maata ku sairaalassa,kotona sitä ei vaan malta niin hyvin..

Tömpsis no hui!toivotavasti ei ollut kuitenkaan lapsivettä..

( . ) Neuvolalääkäriä ei täällä ole enää loppuajasta,joten normineuvola siis oli toissapäivänä ja eipä ollutkaan oma täti ku joku sijainen..
RR 104/52(ekaksi sai 98/46 ja mittas uudestaa..),RT(?),painoa +330g/vk(nyt yht.n.14kg),sf-mitta 29cm,turvotusta löytyy,vauvan syke 131(eka sai 120 ja herätteli vähän ku oli niin alhaiset),pissa ok,hemppa 114(ihmetteli et miten tässä vaiheessa laskee....no jaa,jossai vaihees aika monella)...sellasta!
Remontoitu on ihan hirveellä vauhilla,ke siis aloitettiin ja ja yläkerta on aika hyvällä mallilla,mie olin eilen melkee 12tuntia maalailemas jne ja tänään heräain puol8 aamulla ja menin jatkaan,jalkapohjat huutaa hoosiannaa ja yölläki särkee..pitäis malttaa hieman rauhoittua ja levätäki mut tahtoo äkki sen yläkerran ees valmiiksi et sais sängyn sinne ja vois ihan rauhas sit olla vaik yötäki ja viedä pikkuhiljaa tavaroita...
Mut nyt mie meen vaakatasoon ja otan lepoa,aamulla taas maalien kimppuun(ikkunapuitteet aloin sit maalaan ja haluan sen ite tehä!)
Huomenna poksutaankin!
Jiimii&poju31+6

 

Pahoinvointia on esiintynyt täälläkin välillä. Yleensä silloin, kun en ole syönyt, mutta myös silloin, kun olen syönyt! Ärsyttävää, mutta onneksi menee yleensä ohi ilman, että tarvitsee pönttöä kumartaa! :x

Painoa on yhteensä tullut 9kg.

Kyllä ne liikkeet ja potkut tekee tosiaan välillä vähän kipeetä, että tuskin täällä kukaan yliherkkä on

innoM + Pulla 32+3

 

Hyi joillaki pahoinvointiaki taas :hug:

tömpsis
Oliko se lapsivettä?

Painosta...
Mä oon täällä innoissani Esikoisesta nyt näillä samoilla viikoilla painoa oli 3kg enemmän. Jos sitä pääsis tällä kertaa vähemmällä ku sillon (17kg) Nyt tullu 7kg jos oikein muistan, ei oo nyt sitä nla-korttia tässä...

Oon varmaan tuhat kertaa tätä jo kysyny mut kysynpä taas uudestaan
Onko jollain kaukalopussia tai onko joku aikeissa ostaa semmosta, hiostaako se fleece jos on semmonen vuoressa ja onko niitä edes muunlaisella sisuksella?

Talvicci ja Torsti rv.29+2 :heart:

 

Huomenta kaikille! Yöunet ne vaan lyhenee täällä. En tajua miksen saa nukahdettua takas, kun kerran herään?

Olen ollut nyt vajaan viikon tosi pahalla tuulella ja pinnapalaa pienemmästäkin asiasta. Onko muilla näin? En tie johtuuko sitten tästä 24/7 kotona ja lapsien kanssa olosta...Normaalisti kumminkin aina menossa ja töitä hullunlailla tehneenä... Tää nyt vaan enteilee varmaan sitä, että rupeen hinkuamaan aika nopeesti töihin vauvan syntymän jälkeen...toivottavasti en.

Eilen oli puutalkoot meillä, mutta tyytyväisenä katselin kun muut teki hommia. Maha oli taas pinkeenä koko eilisen ja nyt aamulla heräsin taas mahakipuun joka tuntu alavatsalla ja navankohdalla. Kipu oli samanlaista kun istukkabiopsian jälkeen...No helpotti kyllä ja neiti on mahassa taas vaihtanut näköjään asentoo, kun taas on maha pienentynyt eilisestä yön aikana.

Meidä nuorimmaisen puutalkoot päätty eilen siihen, kun kohmottivat trampoliinilla ja siskonsa röjähti suoraan kokoussa olevan ranteenpäälle Käytiin sit näytillä illalla terpparissa, mutta lastottivat käden ja huomenna pitäisi mennä sitten kuviin, kun viikonloppuna ei ole röntgen auki...tosin äitini oli kiukkuisena, että miksen vienyt suoraan tohon sairaalaan...( itse ensiavussa töissä Röntgenissä) Rannetta on särkenyt kyllä kuulemma paljon, vaikka särkylääkettä annettu. No pitää katsoa, jos kivut pahenee, niin sitten vien tänään uudestaan.

Marja ja maha-asukki 28+3

 

Oon varmaan tuhat kertaa tätä jo kysyny mut kysynpä taas uudestaan
Onko jollain kaukalopussia tai onko joku aikeissa ostaa semmosta, hiostaako se fleece jos on semmonen vuoressa ja onko niitä edes muunlaisella sisuksella?


Talvicci ja Torsti rv.29+2 :heart:

Muoks. linkki putosi matkalle, eli tuo "pikkukarhu" on meillä:

Babyidea - Vauvanhoidosta - Jokas


^^ Tuollainen löytyy meiltä. Tai siis jos jostain löytyy kuopuksen jäljiltä. Just kyselin mieheltä, että mihinköhän mahdettiin tunkea....

Ihan näppärä syksyllä ja talvella, mutta toki ilmankin pärjää ihan perinteisillä haalareilla. Pitkillä automatkoilla tuntui, että hiostaa vauvaa selän takaa, varsinkin jos auton sisälämpötila oli normaali huoneenlämpö. Sitten vaan lämpötilaa säätämään viileämmälle jne... Mutta lyhyillä matkoilla tykkäsin siitä

Huldis ja pikkusisko 32+0

Tänään poksui sairaalan mukaan 32 viikkoa ja mä saan synnyttää Hämeenlinnassa! Jee

 

Hellurei tyttöset taas :wave:
Mä täällä odottelen, että tulis sade ja vaikka ukkonenkin niin olisi taas helpompi hengittää ja olla..Vähän tossa hetki sitten tihkutti, mutta sitten se taas loppui..

Santtu Toi meidän sänky on one, eli siinä ei ole sitä laskettavaa reunaa, mutta laskettava pohja kuitenkin löytyy

marja Mulla on itselläni toistaiseksi pinna pysynyt löysällä, mutta eiköhän tuo ole ihan normaalia, että se välillä kiristyykin! Varmasti tuskainen kuumuuskin vaikuttaa asiaan ja sitten vielä tosiaan se kotosalla lasten kanssa oleminen. Joku muu tais täällä myös hetki sitten valitella samaa, että on koko ajan huonolla päällä? Raskauden piikkiin vaan

Muakin kiinnostaisi tietää mitä Tömpsikselle kuuluu? Huhuu Tömpsis! Toivottavasti kaikki on hyvin!

Näköjään aika yleistä tuo pahoinvointi näin loppua kohden! Itse olen onneksi siltä välttynyt!

Meillä on paljon mietitty nimeä ja nyt on varmaan se lopullinen keksitty Ehkä Voihan se mieli vieläkin muuttua.. Näillä näkymin olisi tulossa kolme nimeä, joukossa yksi jota on meidän molempien suvussa ollut jo kauan!

Turvotukselta olen toistaiseksi välttynyt, pidän joka ilta jalkoja kohti kattoa ja se tuntuu mukavalta, suosittelen muillekin!

Iiik, meillä on enää hiukan reilu kuukausi häihin!! Ensi perjantaina näen jo aika pitkälti valmiin hääpukuni :heart:

Meillä on nyt sänky vauvalle kasattuna ja ostettiin siihen perjantaina patja, peitto, tyyny ja pussilakanat! Voi, että miten ihanaa oli pedata se ja mieskin sitten illalla totesi, että nyt vaan odotellaan, että saadaan sinne pieni nukkuja :heart:

Mä olen myös tehnyt vähän löytöjä! Huusin huutonetistä meille pinnasängyn reunapehmusteen huimalla 6€!! En ole mistään liikkeestä löytänyt semmoista mitä halusin, eli ns. haaleaa vaaleanpunaista, jossa ei ole mitään eläimiä tai muuta vaan on neutraali kuvioltaan. Tuo minkä huusin on Stockmannin Casa- merkkinen ja siinä on valkoisia ja vaaleanpunaisia ohuita raitoja. Ei mitään siis pinkkejä, vaan semmoisia pastellinsävyisiä
Lisäksi löysin kirpputorilta Pikku- Piian imetystyynyn 10€! On se ainakin kokeilemisen arvoinen tuohon hintaan!

Jaahas, mä täällä odottelen miestä saapuvaksi polttareista! Oli se ainakin hengissä ja yhtenä kappaleena kun tuossa aamulla soitteli!

Vaniljainen ja "Peppi" 29+0 (POKS, POKS!) :heart:

 

Heippa! kiva, että kaivataan Mua vaivaa kauheasti tää "kostea olotila", valkovuotoa taitaa tulla aika paljon... ei sellaista samanlaista kuitenkaan ole tullut uudestaan - mikä siis täytyi olla hikeä. Mutta haluan varmuuden tähän asiaan, en kestä noin 10 viikkoa olla näin hysteerinen ja huolissani asiasta, mitä tässä uskaltaa tehdä ja mitä ei... huomenna soitan neuvolaan.

Se asia siis on ihan "kunnossa", mitä nyt mieltä vähän vaivaa, mutta on tässä nyt sitten niin paljon muuta, ettei oikein ole huvittanut kirjoitella Meillä piti alkaa remontti, no rahaa ei olekaan, ja mies on niin masentunut ja burn-out, ettei saada mitään muutakaan hommaa tehtyä Minä vaan itken ja yritän sitä auttaa, mutta en saa sitä piristettyä millään... kauankohan tätä kestää... voi jäädä kaikki rempat ja vauvan tuloa varten suunnitellut jutut nyt tekemättä... :'( Ja jos minä en pysty tavaroita siirtelemään ja siivoamaan ilman, että vatsa tulee kipeäksi, niin voi olla, että lapsiparka syntyy tänne kaaokseen, missä mikään ei ole valmiina... ei tunnu hyvältä ei.

Pysykää te terveinä ja pitäkää toisistanne huolta!
tömpsis ja super 31+3

 

KUUUMAAAAA! AHISTAAAA!! JA HIKI VALUU!

Miokka vaan kaikille. Täällä yksi kiukkuperse vois maksaa mitä vain että sais tuon auringon vähänksi aikaa sammuksiin ja kunnon ukkosen ja vesisateen päälle. Piru vie kun säätiedotus lupasi tänne Kainuuseen hirmuista myräkkää mutta mitä vielä. Lämpömittari poksahtelee tuossa 40 asteen tienoilla ja sisällä se kymmenen astetta vähemmän. :kieh: ja

No niin se siitä kiukuttelusta Vauva voi hyvin ja minä myös (helteistä huolimatta). Turvotusta ei ole yhtään, onko muilla? Verenpaine ookoo ja hemppa samoten Eikä ole edes sitä täällä puhuttanutta pahoinvointia. Mitä mä edes kiukuttelen?

Pesin eilen ekat vauvanvaatteet ja naapuri kertoi että mun toinen naapuri (seinän takana asuva 86 vuotias pappa) oli ihmetellyt että kukas se vauvoja meidän talonyhtiössä suunnittelee kun pyykkinaru täynnä minivaatteita Oli sit tää toinen naapuri muistuttanut että oletkos huomannut että seinäsi takana asuva rouva on jo aika iso Kyllähän se pappa mun raskauden tietää mutta joku dementia oli vissiin iskeny. Hassu pappa. Nyt ne vaatteet on laskosteltu ja keräsin sairaalavaatteetkin vauvalle erikseen. Pistin lyhyt- ja pitkähihaiset bodyt, puolipotkarit ja veluurihupparipuvun Saa sit nähdä millainen keli on että mitä laitetaan päälle kun kotiudutaan.

En ole juurikaan miettinyt synnytystä. Jotenkin tuntuu ihan utopistiselta että meille edes on tulossa vauva. Vaikka käytännön hommia vauvantuloa varten on tullut tehtyä paljonkin niin silti ajatus tuntuu ihan vieraalta :ashamed: Ja toivon kovasti että mulle tulis jokinlainen pesänrakennusvietti lähempänä laskettua aikaa. On nimittäin niin saamaton olo ettei ole todellista |O Mitenkäs muiden vireystaso?

Painosta.. Mulla oli tullu taas vaan joku 65gr/vko ja viimeksi oliko 25gr/vko. Alkoi neuvolantäti jo vähän tuumimaan että saisit syödäkin välillä mut kun nää helteet ei kyllä pahemmin syötätä : / Ei tee mieli mitään muuta kuin kivennäisvettä, mansikoita ja nektariineja. Isäntä raahasi mut eilen kotipitsaan rangaistukseksi =) Mut kokonaisuudessaan painoa on tullut 7,5kg joten ei se terkkakaan nyt kovin huolissaan ollut. Itse olin vain tyytyväinen kun loppuajasta varmasti vielä nousee ja eipähän ole sitten niin paljon pudotettavaa. Sitäpaitsi mun persus on levinnyt ihan valtavasti ja selluliittia tullu että samperi vieköön. Lenkille kuha vauva on syntynyt.

Mä en saa ajatuksiani nyt ollenkaan järjestykseen joten kirjoituskin saattaa näyttää jonku avohoitopotilaan tuotokselta (ei millään pahalla avohoitopotilaita kohtaan )

Casannalle ja tömpsikselle tsempitykset!! Ja toivotaan ettei marjan lapsella ole mitään murtunut.

Ruutinen ja Leo 31+1

 

Täällä käyty polilla näytillä ja kaulakanavan tilanne pysynyt samassa kun puolentoistavkon takanen. Hyvä niin Neidin painoarvio huimat 1561g ja koko vastasi rv 31+5 ja nyt mennään siis 28+3...apuva! Aamulla käsipuolen kanssa röntgeniin ja toivotaan, ettei ranne ole murtunut. Särky on kovaa edelleen..

 

Tömpsis eiks oo ketään kavereita, perhettä tms ketkä vois auttaa laittamaan asunnon kuntoon? Sä et ainakaan voi enää kauheasti nostella ja rehkiä! Onks mies hakenut apua? Hakekaa ihmeessä! Neuvolan kauttakin pitäs päästä eteenpäin, siellä PITÄS hoitaa koko perhettä ja etenkin nyt kun vauva on tulossa.

Turvotusta mulla ei oo ollu, toivottavasti ei tuukaan... Ekassa raskaudessa ei tullut ja esim sormukset meni sormeen koko raskausajan, mut loppuaika osuikin talvelle. Muuten oonki syönyt koko viikonlopun kuin porsas. Huomenna neuvola, voi jeesus mitä lukemia se vaaka tulee näyttämään Vaikka periaatteessa oonkin ihan sinut itseni ja kilojeni kanssa, tällaisena entisenä syömishäiriöisenä kai sitä vaakaa aina tarkkailee vähän erilaisin silmin...

kaukalopussista mä käytin sellasta vaunujen lämpöpussia (oli siis samanlainen kuin kaukalopussi mut isompi) kaukalossa. Ihan näppärä se oli, esim kauppaan mennessä talvella kun vauvalle ei tarvinut pukea vaatetta niin paljon päälle eikä se sit tuskastunut... Mut vähän iso se pussukka oli kaukaloon, pitäskin melkeen harkita, josko ostais sellasen kaukalopussin! Muutenkin mennään varmaan aika paljon tollasta parin km matkaa autolla kaverin luo talvella (kun meillä täällä maalla on niin huonosti auratut tiet et tuskin lähden mitään tuplia työntämään), että toi pussukka oiskin aika näppärä. Ei tarvis pukea vauvalle niin kauheesti päälle lyhyttä matkaa varten! Joo ja siitäkin se on hyvä, et vauvan saa napakasti sit kaukaloon kiinni kun ei oo vaatetta niin paljon. Täytyypä pistää harkintaan!

Omaa napaa... Kuuma on, huoh! En yleensä valita kesästä mut nyt on pakko! Toivottavasti elokuu ei ois kauheen kuuma... Tai toisaalta jos ois niin meidän polttopuut ehtis ehkä kuivua talveksi Oon ollu aika kipeä pari iltaa, jotenkin vauva painaa tonne alas. Tai ei alasalas, vaan maha tuntuu painavalta ja ilkeeltä. Tänään on ollu taas parempi päivä, kun oon muistanut levätä. Ei pitäs kouhottaa tossa helteessä koko päivää! Sukkapuikkokipuja tosin on taas, ei kiva.

Joo ja huomenna neuvola. Pitäs kai puhua synnytyspelostakin. Mutta en tiiä haluanko sinne pelkopolille, onko siitä oikeesti mitään hyötyä, en usko. Kävin siis jo kerran ja käynti oli katastrofi, pelkään entistä enemmän. Toisaalta oisko siitä hyötyä et niillä ois mun tiedot siellä ja tieto näistä mun fiiliksistä... Vai kirjottaisko ne vaan sinne esitietolappuun. No, täytyy puhua huomenna neuvolassa. Meidän neuvolantäti on tosi kiva, mutta vähän sellanen hissukka. Ei se oikeen ota kantaa mihinkään tai osaa sanoa mihinkään mitään. Mietin näitä juttuja viime yönä. Olisin varmaan pystynyt nauttii koko raskaudesta ihan erilailla ilman pelkoa... Nyt oon ehkä vähän "ulkoistanut" tän itsestäni, yritän pitää pientä välimatkaa, koska pelkään et jotain käy. Harmi, koska tää tulee mitä luultavimmin olee mun viimeinen raskaus. Ehkä siellä ois parasta käydä puhumassa, ei nää fiilikset ainakaan pahemmaksi mee enää.

merkkari ja möhkis 32+jotain

 

Aika matelee...en jaksais enää yhtään ja vielä ainakin kaks kuukautta pitäis jaksaa! Onneksi sentään viileni vähän, vaikkei me ukkosta tänne saatukaan.

Supistuksista Mulla tuli viime yönä ensimmäisen kerran levossa, siis ihan sängyllä pötkötellessä, neljä tiukkaa supistusta. Tähän asti aina joku rehkiminen on niitä provosoinut vain.

Meillä on kans kaikki aivan kesken, mutta ei jaksamista ollenkaan (mulla)! Hermostuttaa vain se sektio niin, että haluaisin sen olevan pian ohi, en osaa keskittyä edes laittamaan vauvan kamppeita valmiiksi tms. Enkä tätä odotusolotilaa jaksais enää tunnustella... miten saisin itteni asettumaan tähän vielä kun tämä kuitenkin vielä kestää niin kauan?!? Ei olla edes masukuvia otettu, mahaa rasvailtu, ei mitään sellaista mitä aikaisemmissa odotuksissa, ihan outoa.

myy73 ja möykky 29+5

 

Tömpsis: Yritä saada teille jostain apua paikkojen kuntoonlaittoon! Et varmasti pysty tekemään juuri mitään itse, jos mies ei siihen kykene.

Marja: Noi trampoliinit taitaa olla sellaisia, että niissä loukkaantuu paljon lapsia. Ikävää, jos käsi pakataan tällaisella helteellä. Toivottavasti se paranee pian! Kävittekö jo röntgenissä?

Automatkailusta: Onko kukaan tehnyt pitkiä automatkoja näillä viikoilla? Meillä olisi edessä 9 tunnin ajomatka ja vähän hirvittää. Miten siitä selviää? Vinkkejä? Auto on uudehko, tilava ja ilmastoitu, joten lähinnä mietityttää se pitkä istuminen. Kuinka tiheään pitäisi suunnitella tauot? Riittääkö kolmen tunnin välein kunnon tauko? Mulla on nyt sinänsä ollut tosi hyvä olo eikä mitään suurta vaivaa. Autossa olen istunut max 2 tuntia putkeen, ja se onnistuu ongelmitta.

Kurpitsainen ja mörrimöykky 30+5

 

Lauantaina sattui ja laittoivat lastaan sen ja nyt klo 8.00 aukeaa röntgen, niin mennään kuviin sitten.

 

Kurpitsainen Juuri viikonloppuna ajeltiin sellanen 3h suuntaansa + perillä vielä sukulaisia katsomassa 2h yhtenä päivänä. tulipahan sitten todettua, että ei kotiseudulta minnekään enää...ei se istuminen mitään herkkua ollut, taukoja tarttin saman verran kuin muutenkin ehkä 1-2 taukoa lisää ei olisi pahaa tehnyt. mulla pitkät automatkat aiheuttaa supistuksia ja pientä vihlontaakin pahimmillaan. mutta ihan siitä sen on kiinni miten hyvän asennon autossa saat ja pitäkää vaan taukoja tarpeeksi tiuhaan.

marja76 jos 1500g vastaa viikkoa 31+5 niin meidän vauva taitaa sitten syntyä jo parin viikon päästä :O painoarvio kun oli rv 31+1 2200g... ja meni vielä kuitenkin yläkäyrän tuntumaan. tosin jotenkin mä olen jo hylännyt ajatuksissani lasketun ajan ja odottelen jo jatkuvasti, että milloin meinaa syntyä

Ruutinen Täällä aika sama tilanne, mun paino ei vaan juurikaan nouse. Vauva kyllä kasvaa hurjaa vauhtia ja sen näkee kyllä minustakin, iso maha ja kädet ja jalat kuin rimat...liian kuuma että paljon tekisi mieli syödä ja toisaalta miten sitä saisi itselle kiloja, mutta vauvalle ei?

Kuumuus Sen enempää ei ole haitannut, paitsi inhottava hiki koko ajan. Enemmän ärsyttävät ihmiset, jotka tulevat kertomaan, että "sulla on varmasti tukalaa, kyllä mä tiedän, kun omakin raskaus oli..." Mutta kun ei ole tukalaa sillä tavalla, ei turvota eikä mitään, paitsi hiki ja sekin pysyy suht hyvin kurissa dödöllä, useilla suihkulla päivässä ja talkilla.

jeeni ja kaveri 31+6

 

Niin se kone näytti päänympärysmitan ja vatsan osalta. Reisuluu oli hiukan pienempi. Mä en kyllä Siihen perusta, koska jokainen kasvaa omalla käyrällä ja tietää, että meitin neiti on iso todennäkösesti noiden sokereiden takia. Laskettuhan on se mikä on alkuraskaudessa todettu, oli sit minkäkokonen jötkäle tahansa. Meillä lapset kuvittelvat, että vauva syntyy aikasemmin kun on iso kokoinen, mutta sanoin, että ei se sitä meinaa vaikka olisi kuinka iso tahansa...tai no joo voidaanhan se käynnistää aikaisemmin, mutta tuskin itsestään syntyy aikaisemmin
Neidin käsi ei ollut onneksi murtunut

 

Marja: Tällä tyypillä oli painoarvio rv 30+1 1570g. Ja ihan keskikäyrällä meni.

 

Tää kuumuus tekee musta kohta hullun...Eilenkin tuli ihan outo olo rannalla, tuntui että kohta lähtee taju. RR-mittailin ite ja aika alhaiset oli, hirveesti oon nestettä juonut, ruoka ei juurikaan maistu. Yöt menee ihan peppuroidessa..aamuyöstä saa vähä nukuttua. Muistan edellisestä raskaudesta miten tukalaa oli, esikoinen syntyi elokuussa.
Se on muuten tosi ärsyttävää kun ihmiset on aina päivittelemässä että on sulla varmaan tukalaa tuon mahan kanssa!! Oli viime kesänäkin tukalaa töissä ja muutenkin vaikkei vatsaa ollutkaan!

Toivottavasti elokuusta ei tule näin kuumaa, uimaan en ole uskaltautunut koska niitä ennakoivia supisteluja oli silloin kuukausi taaksepäin..Suihkussa vaan useasti olen käynyt.

Nyt olen alkanut toden teolla alkanut odottaa vauvan syntymää ja jotenkin on alkanut jännittääkin hiukan. Tavallaan synnytys on lähellä mutta kuitenkin vielä niin kaukana

32+2

 

"nyt meni hermot ja sen kyllä huomaa..." :kieh:

Miul on kuuuuuma!! en oikeesti jaksa enää yhtään tätä hikoilua.. muutan koht pohjoisnavalle. miuta kans inhottaa ku kaikki päivittelee et miten on rankkaa ku on näin kuuma ja siulla on noin iso mahakin ja ja ja.... ihanniiku en tietäs?!
tosin eilen nauratti ku oli siskonpojan rippijuhlat ja pojan isä, jota en oo nähny moneen vuoteen katto miuta suu pyöreenä ja oli ihan aidosti hämillään; "kyl siul on iso maha!" mitä tuohon voi muuta ku hymyillä ja sanoo et "kiitti..?" toinen oli ihan hoomoilasena, ihanniiku ei olis raskaana olevaa naista ennen nähny

turvotusta aika pienesti, huomaa ainoastaan siitä et ei mee sormukset sormiin.

vireystaso ei oo mikään maailman parhain, ei vaan saa aikaseks mitään! kaikkee pitäs kyl tehdä, mut miten se onkin niin vaikeeta päästä alkuun... tosin näillä helteillä kukaan muukaan varmaan saa mitään aikaseks!

painoa tähän mennessä tullut muutama kilo, ei haittaisi vaikkei tuliskaan sen enempää, tässä kropassa on kyllä vararavintoa mistä ottaa moni on sanonu et oon laihtunut (ainakin naamasta) raskauden myötä...

tiikkonen ja juniori 29+3

 

moikka!

kiitos teille ihanaisille tsempityksistä!

kirjottelen taas täältä sairaalasta. viikonlopun olin kotona, oli kyllä mukavaa-tosin esikoiselle nousi perjantai-iltana kuume Luulen että johtuu hampaan puhkeamisesta (siltä puuttuu vielä 3 poskihammasta), mutta on sillä hiema nuhaakin ja aivastelee. Perjantaina multa mitattiin taas kohdunkaula ja se oli pysynyt edelleen 2,5 sentissä. Sanottiin sitten että haluan viikonlopuksi kotiin ja lääkäri sitten sanoi että ei missään nimessä suosittele sitä koska kohdunkaula niin lyhyt, vauva todella alhaalla ja mulle on se konisaatiokin tehty muutama vuosi sitten. no, allekirjoitettiin sitten paperi jonka mukaan itse ollaan vastuussa koska vastoin lääkärin suositusta sairaalasta poistuin. eli ne vielä oikein yritti saada huonon omantunnon kolkuttamaan. Lääkäri myös sanoi ettei tällaisessa tilanteessa saa jättää mitään omien tuntemusten varaan vaan pitää ajatella järjellä. Olen ehkä tyhmä mutta olen itse hieman eri mieltä...Mun mielestä omia tuntemuksia täytyy myös seurata ja olen huomannut sen jos joku asia stressaa tai masentaa niin sillä on aika isokin vaikutus kohtuun ja mulla stressi aiheuttaa paljon supistuksia. Eli jos en tunne oloani sairaalassa hyväksi ja ikävöin kovin kotiin voi se hyvinkin olla huono juttu supistusten kannalta.

Samoin mua rasittaa se, että lääkärit on taas sitä mieltä (kai) että vauva kohta syntyy. Viimeksi aivan sama teatteri, tosin pääsin kotiin rv 31+5 ilman mitään allekirjoituksia ja kohdunkaulaa oli 1,9 cm jäljellä, paikat pehmeinä ja vauva aivan alhaalla. Ja siitä meni kuitenkin vielä 7 viikkoa ennekuin vauva synty. Tottakai nyt voi käydä toisinkin ja sitä aina välillä pelkäänkin koska paniikkia lietsotaan mikä ei ole musta yhtään kivaa.

Lääkäri sanoi perjantaina että mun täytyy maata sairaalassa ainakin siihen asti kun 34 viikkoa on täynnä. En ollut uskoa korviani. Miksi en saisi lähteä kotiin makaamaan jos kohdunkaula pysyy stabiilina ja mulla ei ole supistuksia? Ok, on naisia jotka sitä pakkolepo-käskyä eivät vakavasti ota mutta (liiankin) tunnollisena ihmisenä mulla ei edes ole muita vaihtoehtoja. Ja keho pitää siitä myös huolen-en pysty edes pitkään seisomaan kun paineentunne alkaa alapäässä ja on pakko päästä takaisin makuulle), ja kun aina vaan makaa niin ei sitä enää edes pitkään tolpillaan pysy.

Luultavasti tämä menee siihen pisteeseen että jos kohdunkaula ei nyt lyhene niin allekirjoitamme jossain vaiheessa paperin jotta voin jatkaa makoilua kotona. Ja jos lyhenee niin sitten makaan täällä kaiken varalta. Tosin meiltä on 10min.sairaalaan joten nopsaan me täällä oltais jos täytyisi.

Kun perjantaina pääsin illalla kotiin itkin varmaan tunnin ilosta. Poika katsoi vieressä Muumeja ja jo ajatus siitä että saan nukkua kolme yötä kotona oli ihana. Kotona mulla menee vaan paljon paremmin. Mutta nyt olen taas sairaalassa ja se tosiasia pitää vaan hyväksyä...

En ole kyllä tällä hetkellä yhtään kateellinen Suomen helteistä! Vaikka meilläkin alamaalla on päälle 30 astetta täällä ylhäällä mittari kohoaa päivisin n.22 asteeseen mikä on oikein hyvä lämpötila. öisin on 5-10 astetta ja on ihanaa kun voi laittaa ikkunan auki ja huone on nopeasti viileä. Eilen makasin pari tuntia päivällä parvekkeella patjan päällä ja oli kyllä ihanaa päästä pitkästä aikaa ulos. Sekään ei ole täällä sairaalassa mahdollista!

Turvotusta ei vielä ole, viime raskaudessa se alkoi rv 34 ja inhottavaa oli! Näytinkin loppuraskaudessa ihan järkyttävälle, turvonneelle pallokalalle!

Meillä oli vauvan painoarvio 30+2 n.1,6 kg.

Jakselkeehan siellä helteessä ja mä yritän jaksella maata täällä sängynpohjalla!

Casanna 30+5

 

Nyt on muuttosta selvitty ja eletään kaaoksen keskellä!! Laatikoita tuntuu riittävän loputtomiin.... Ja kaikkea ei saa nyt edes paikoilleen, kun meille tulee uusi keittiö+vaatekaapit vasta elokuussa. Tehtaan kesäloma vähän viivyttää toimituksia... huoh..

Noh, muutosta ja gradun lähenevästä dead linesta johtuen vireystila on ollut pakko pitää korkealla. Ihmeen hyvin olen jaksanutkin touhuta ja meinaan välillä unohtaa olevani raskaana. Pitää pakottaa itsensä vällillä istumaan alas, koska muuten jalat on illalla todella kipeät.

Kuumuuden kanssa olen selvinnyt ihmeen hyvin mutta hakeudun kyllä varjoon, jos vaan mahdollista. En muutenkaan tykkää kamalista helteistä, joten oletin helteiden olevan näin raskausaikana paljon pahempaa, mitä se nyt todellisuudessa on.

Tömpsis, todellakin tarviit apua, jos miehestä ei ole auttajaksi. Tsemppiä!!

Kurpitsainen, itse reissasin toissa viikonloppuna perjantaina 6h ja taas sunnuntaina 6h autossa. Matkat meni ihan hyvin ja en tarvinnut sen enempää taukoja kuin kanssamatkustajatkaan. Tosin ensimmäiset 100km istui takapenkin kovalla keskipenkillä ja ajattelin jo, etten selviä matkasta. Takapuoli puutui ja ahdistu, kun jalkoja ei saanut suoraksi. Tämän jälkeen ilmottauduin vapaaehtoiseksi kuskiksi ja ajalin itse koko loppureissun ja jaksoin todella hyvin. En tiedä vaikuttaako jaksamiseen se, kuinka tottunut on autoiluun. Me ollaan tosi kovia reissamaan ja itsekin olen koko kevään ajellut autolla usein yhden pidemmän reissun (3h suuntaansa) viikossa. Vielä meinasin uskaltautua heinäkuun lopussa noin 6h suuntaansa reissulle!

Myös Casannalle jaksuja lepäilyy.

Nyt hakemaan mies töistä ja pääsen vihdoin ostamaan vauvalle sänkyä ja hoitotasoa!!

Marsa 29+6

 

Casanna: Kiva kun sait kotona käytyä. Jaksaa taas paremmin sitä makoilua, kun on mieli virkeämpi. Munkaan lääkärit ei tajunnu sitä yhtään, kun olin sairaalassa ihan ahdistunut hermokimppu ja itkin vaan yhdessä kohtaa koti-ikävää. Hermot vissiin petti tai jotain... Kysy lääkäri, että haluanko jutella psykiatrin kanssa ahdistuneesta olosta? Sanoin, etten halua kun kotiin nukkumaan yhdeksi yöksi. Olo helpotti, kun perhe tuli mua sairaalaan katsomaan :ashamed:

 

Casanna: missä sä muuten asut? Tsemppiä sinne sairaalaan!!! :heart:

 

Huldasharks: Joo, lääkärit ei kyllä tajua välillä yhtään mitään. Ja tuo on niin tyypillistä että heti tarjotaan psykiatria vaikka parasta lääkettä ois olla oman perheen kanssa. Mulla tuli täydellinen hermoromahdus muistaakseni viime maanantaina ja itkeä pillitin silmät päästäni. Ajattelin että en jaksa tätä enää yhtään, en jaksa olla sairaalassa ja kaipaan vaan kotiin niin paljon. Tää on kuin vankilassa olis vaikka eihän se tietty sitä ole. Joka päivä näkee vaan samat seinät ja saman maiseman (vaikka nätti vuoristomaisema onkin). Ja tuo itkukohtaus mulle tuli kun mies ja poika olivat lähdössä kotiin. Onneksi hoitajat sitten löhduttivat mua ja juttelin kauan osastonjohtajan kanssa ja se helpotti oloa. Yöllä tuli kyllä vielä itkettyä kun oli jotenkin niin tukala olo ja huoneessa liian lämmin enkä saanut nukuttua...

Leo: Asun Sveitsissä, pienessä vuoristokaupungissa.

Casanna 30+5

 

Kauheesti tullut tekstiä kaikilta!
Mä olen ollut liian kiinni sairaaloissa ja lääkäreissä ja piuhoissa, ettei oo paljon ehtinyt konetta ihmettelee.
Napailen tähän ensin ja luen sitten isolla ajatuksella kaikki teitin jutut, kun tätä aikaa vähän siunaantui..

Puolison kanssa käytiin parin päivän reissulla Tallinnassa pari viikkoa sitten ja siellä ensin alkoi tavallista rajummat supistukset. Heti kun päästiin Suomen puolelle piti soittaa Kättärille ja sinnepähän sitten lähdettiin, kun maihin asti päästiin. Puolisoraukka meuhkasi koko matkan että istu nyt herraisä jalat ristissä ettei se pullahda matkalla ulos! Herraa ei pahemmin naurattanut, kun totesin, että olis ehkä hitusen aikasemmin pitäny miettiä sitä jalkojenristimistä ni ei olis mihinkää nyt kiire

Kättärillä meni kivasti jokunen tunti ja kun supistukset rauhottu, laittoivat kotiin ja sanoivat että soitelkaa jos tulee jotain. Omppu painunut ihan alas ja kanavaa hyvin vähän jäljellä.

Kahden päivän päästä supistukset tuli edellistäkin reissua rajumpina takaisin, ja Kättärillä sanoivat, että mee vaan Naistenklinikalle, kun jos se nyt syntyy niin he eivät voi hoitaa.
Suunnattiin sitten Naikkarille, laittoivat käyrille ja supistusasteikko loppui kesken.
Kauhea määrä tutkimuksia ja kaikkea muuta ja lopputulemana kortisonia, supistuksiaestäviä lääkkeitä ja siirretty laskettu aika. Nyt Ompun synttäreiksi ennustettiin 8.9., tuli aika rajusti alas ;o

Tänään piti mies luovuttaa armeijalle ja vähän hirvittää jäädä yksikseen kotiin. Meinasin saada hepulin Malmilla bussipysäkillä kun kauppakassin kantaminen supisti niin paljon, ettei löydy mitään inhimillistä kuvailevaa sanaa. Nyt on hyvä sitten koittaa keksiä aina joku, joka tulee kantamaan roskapussit ja kauppakassit!

Mut kai me tällä hetkellä mennään jossain viikolla 31? Huomenna kontrolli Kättärille, ni ne varmaan siellä kertoo!