Hei, täällä varovaisesti 4+3 viikoilla ilmoittaudun. LA 23.9. PKKS. Pregcheckin liuskoilla ja Clearbluen viikkonäytöllä tehty testit illalla ja aamulla. Varovaisesti pv kerrallaan, mutta tämä on hyvä kanava purkaa oloja ja lukea muiden samanoloisia tuntoja, kun ei raskautta yrittävissä enää halua raskausoloja käydä läpi plussaa toivovien seassa. Jokaiselle sinne plussaa kovasti toivon!
Oon siis 35 v ja toista lasta ajateltiin alkaa yrittää viime syksynä. Viime kesänä kuitenkin mulla todettiin synnynnäinen endo, joka onkin kurittanu tietämättäni koko elämän minua. Moni oire teinitytöstä (siitä alkaen ku menkat alko) asti sai syyn. Koska esikko sai alkunsa ekasta kierrosta, en osannut ajatella endoa kummemmin. Nyt endo oli kuitenkin kehitellyt, olikohan 4-5 cm kystan. Siitä seurasi viime syksyn kestänyt kierre gyneltä toiselle ja ultrasta toiseen. Joku väläytti alkuvaiheessa pahanlaatuista ja otettiin kaikenmaailman verokokeita sen vuoksi. Joka toinen gyne sanoi, että raskautuminen ei mahd, ja jokunen piti toivoa yllä. Itse toivoin, mutta en uskonut raskautuvani. Syksy meni itkiessä ja leikkausaika oli jo varattu, jossa olisi käytännössä poistettu kokonaan toinen munasarja. Se ei olisi vahvistanut hedelmällisyyttäni tässä iässä..N. Viikkoa ennen leikkauskontrollissa leikkausta tekevä lääkäri halusi kuitenkin laittaa kapulaa rattaisiin, kontrolloi vielä toiata lääkäriä ja perui leikkauksen ja sanoi, että koittakaahan nyt ensin kuitenkin yrittää raskautta ja palataan sitten maaliskuussa kontrollin merkeissä, jos ei raskautta kuulu. Emme siis "saaneet yrittää" edes, kun syksyn oli noita tutkimuksia toisensa jälkeen. Leikkaava lääkäri sanoi, että muuta ei ole tästä kystasta haittaa, kun että se raskautuminen ei ala, mutta jos onnistun raskautumaan, niin sen jälkeen kysta ei enää vaikuta.
Tässä sitä ollaan, ihmettelin tämän viikon todella outoa pökerryttävän pyörryttävää oloa, itkin autoillessa ihme biisien tullessa radiosta, rinnat oli tosi kipeät, enkä osannut edes ajatella kaiken jälkeen, että testi tulisi näyttämään ikinä plussaa. Odottelin vain menkkoja tulevaksi, koska nämä oireet oli kuin menkkaoireet, mutta toisaalta x 100, todella voimakkaat. Samathan ne oli kyllä esikoisestakin.
Tässä siis ilonitkua tiristetty toista vuorokautta ja mennään pv kerrallaan rauhassa, mukana ihana mies ja 6- vuotias poika.
Kenellekkään IRL en vielä uskalla kertoa, kun niin todella alussa olen vielä.