Syyskuun Söpöliinit 2012 *Huhtikuussa*

Tääläkin ootellan sitä ikean avautumista! Kaikkee ihanaa lasten härpäkettä pitää päästä ostelemaan!

raskauspäiväkirjaa en ole pitäny,ei oikein sitäkään ole vuskaltanu jos sattuu ettei hyvin meekkään...multa jää kaikki tekemättä ja nauttimatta kun ei uskalla!! : /
Mutta ajattelin ostaa sen vauvakirjan vai mikä se lie nimeltään jos rakenneultrassa TORSTAINA kaikki ok,merkkailen siihen sitten tuntemuksia yms.,jos löydän jostain sellasen hyvän. Minun siskolla oli sellanen kun se odotti esikoistaan,siihen voi sit kun vauva on syntyny merkata myös sen kehitystä,mitä on saatu lahjaksi,kuka on käyny kattoon,kummit,ekat synttärit jne jne.

Näin viime yönä unta että oltiin saatu jo vauva,se oli toosi pieni ja hentonen,minä imetin sitä siinä ja maitookin tuli ihan hyvin. Sitten sanoin mun siskolle että pitää lähtee hakemaan se äitiyspakkaus kun sitäkään ei keretty hommata. ja pitää ilmottaa kavereille että nyt vauva on syntyny! Vissiin sitten ennen aikojaan toinen oli syntynyt kun ei ollu äitiyspakkaustakaan!
kaikenlaista se näyttääkin!

Nyt jos lähtis ulos siirtelemään nuita lumia niin sulasivat äkkiä pois!!

kaktuspiikki ja tyyppi 19+1

 

Heissan.

Täällä myös yksi joka odottaa into piukeena ikean avautumista vasta toisella puolen Suomea tuli käytyä siellä shoppailemassa. Meinas vaan loppua autosta tila, puolet tavaroista sai purkaa (kaluste-pakkauksia), jotta sopi kyytiin.

Seksihaluista mieli tekee usein, liiankin usein. Ei paikat kestä epäilen suuresti,että laantuu raskauden edetessä.

Sormus-ja soodatestiä olen ajatellut myöskin kokeilla. Jostain kumman syystä vasta lähempänä rakenneuä:tä.

Liikkeistä nyt on mieskin pystynyt jo kerran ne tuntemaan mahan päältä. Vaikka ajattelin, että korkeintaan n. 2 viikon päästä tuntisi.Vaikka minullakin tuota ylimääräistä on,mutta sen verran tujuja potkuja jo välillä antaa, että ei voi erehtyä. Onneksi antoi useamman potkun samaan kohtaan, ei muuten varmaan olisi onnistunut. Nyt alkanut jo seuraamaan mihin aikaan vuorokaudesta liikuskelee, ei paljolla heitä max. tunnilla. eikös se ala jo pikku-hiljaa kehittymään unirytmi?! vai muistelenko väärin..

Raskauspäiväkirjaa olin ajatellut pitää,mutta sitten jäi. Vielähän tuon voisi aloittaa. Suht hyvin vielä mielessä alkutaipaleen asioitakin. Ihana ois tosiaan lukea sitten myöhemmin :heart: Olin myös ajatellut, jos siihen saisi myös miehen tuntemuksiakin/ajatuksia mukaan..

Kusma piti ihan käydä hakemassa itsellekin tietoa tuosta sinun tekemästä testistä

Kaktuspiikki mulla aivan sama suunnitelma joka kevät. Koittanu parhaansa mukaan nopeuttaa lumen sulamista viskelemällä niitä ympäriinsä nyt vähän kismittää kun ei kykene, sen verran selkä kipiänä ollu muutaman viikon. Huomenna lääkäri asian johdosta.

Heräilen usein öisin miettimään lastenhuoneen sisustusta ja tytölle sekä pojalle jo suunnitelma valmiina. Pääsis jo toteuttaan.. Sukupuoli siis halutaan tietää, mutta ei kerrota muille. Tulevat isovanhemmat eivät haluakaan tietää.

Kuinka paljon teitä jo on FB:n ryhmässä? Jos itsekkin jo alkaisin sinne uskaltautua, hieman kyllä pelottaa etten jotenkin sitä liittymistä mokaa, ettei tule kaikkien fb-kamujen tietoon.

Leppoisaa sunnuntai-päivän jatkoa.

BuBu ja Nyty 19+4 (piti jo miettiä)

 

Perässä tullaan kovaa vauhtia

Kusma ja hattivatti 16+0 POKS!

 

heipä hei kaikille!

Nyt on saatu tiskattua ja tein tuossa lasangeakin joka on yksi meirän lempiruuista ja prkl seki maistu ihan omituiselta :/ Tympiää!
Oon muutes huomannut että aina näin neljän aikoihin niin Toukka rupeaa potkimaan ja oon sen huomannu nyt tässä koko viikon että alkaa oleen pikkuisella jo tietyt rytmit

Vauvakirjasta oli puhetta itse oon tehnyt sellaista kollaasia mihin oon laittanu tuntemuksia ja ultrakuvat yms muut aloin heti sitä tekeen

Jaahas nyt pitääki lähtiä, pitää tulla kirjoitteleen lisää

Kakaa ja Toukka 18+3

 

moikka

Onpas ollutkin jokunen pv taukoa etten ole tänne kirjotellut

Yeppee: Aika kurjalta kuulosti tuo sinun synnytys/hoitovirhe : / Jäikö minkälaiset fiilikset siitä?

Ei vielä:Tsemppiä närästyksen kans. Suhteellisen rsittava vaiva! Tässä raskaudessa olen ihanaa kyllä, saanut olla ilman sitä, mutta kuopuksesta alkoi joskus rv7 ja kesti loppuun asti..

Ite oon kipeenä :snotty: Jo pe tuntui töissä että vaoimia ei riitä mihinkään, paleli ja nenä vuoti. Eilen kuitenkin lähdettiin koko perheen voimin sellaiselle virkistys reissulle, minkä miehen työpaikka tarjosi. Tulomatkalla alkoi sitten palella ja kuumettahan sitä oli. Yö meni miten meni ja vasta jokunen tunti sitten nousinkunnolla ylös särkylääkkeen voimalla. melkein toivoisin että olo ei ihan ennalleen vielä korjaantuis, että vois vielä huomisen lepäillä ja parannella rauhassa :ashamed:
Mahakin ollut ihan kamalan kipeenä perjantaista asti ja joka ikinen askel vihloi ja teki kipeää. Josko ne ois olematomat vatsalihakset, jotka venyy tai jotain..

Liikkeet tuntuu aivan selvänä ja mahan päällekkin. Yleensä aina kun asetuin yhteen kohti tai pitkälleni, niin alkaa temmellys.

Synnytyksistä olitte puhelleet.. Esikosiesta käytiin ensin "väärähälytys" reissu, vaikka kun menin synnärille hirveitten kipujen saattelemana kätilö sanoi että vauva syntyy ennen kun hänen vuoronsa loppu.. Sain epiduraalin ja aqua rakkulat laitettiin kans ( ja ei muutes sen jälkeen enää laitettu!! ) ja lisäksi ilokaasua. Oksitosiini tipassa olin , mut ei vaan edennyt.. Kerkesin välissä käydä nukkumassa yön kotona ja sitten päästiin tosi toimiin. Synnytys kesti 14h ponnistusvaihe 20min.

Kuopuksesta mentiin synnärille klo21 jälkeen ja tytär syntyi 00.31 jos en ihan väärin muista. Ponnistusvaihe oli alta 10min ja luomuna mentiin. Lämminsuihku/amme oli mulle tehokkaat kivunlievittäjät. Vasta kun piti alkaa ponnistamaan niin halusin kivunlievitystä ja miltei suutuin kun kätilö sanoi että liian myöhäistä, nyt aletaan hommiin Todella positiivinen kokemus ja oisin voinut tehdä saman heti uudestaan Tosin häntäluu kai jotenkin vähän vioittui, koska oli ihan kamalan kipeä pitkän aikaa synytyksestä ja aika ajoin vieläkin.. olenkin miettinyt, että voiko vaikuttaa seuraavaan synnytylseen. Seuraavassa neuvolassa tai rakenneultrassa ajattelin asiaa kysyä.

Vaunuja olen sivusilmällä katellut, mutta mitään hankintoja ei olla vielä tehty..

Nyt lepäilemään ->

danjuska ja manna 19+4

 

Heipparallaa! Päätin nyt vihdoin ja viimein minäkin liittyä tänne "vertaisteni seuraan" Odotan esikoistani ja LA 2.9, synnytyssairaala K-SKS ja rakenneultra ensiviikon ke eli 18.4, VIHDOIN pääsee taas kurkkimaan pientä.

 

Heipparallaa!

Taas vierähtäny tovi kun viimeks kirjotellut.. Enemmän tulee tuolla naamiksessa hengailtua nyt menossa rv 17+6 ja tuntuu etten olisi edes raskaana :O Rinnat on arat ja aamusin ällöttää ja välillä tuntuu kuin joku kutittelisi mahassa, mutta silti tuntuu niin epävarmalta.. Np-ultra on 10.5 ja tuntuu että siihen ois ikuisuus Tää on niin uutta joka kerta, kaksi ipanaahan täältä jo löytyykin
Mitään ei olla vielä hankittu, tosin paljon löytyy ennestäänkin tarvikkeita/vaatteita.. Jos sitten np-ultran jälkeen jos kaikki on hyvin, ostaisi tulokkaalle jotain pientä

Synnytyksistä puhuen, esikko syntyi perätilan vuoksi sektiolla, (olen voinut nämä jo aikaisemmin mainita,) kuopus sitten "normaalisti" alateitse, sairaalaan mentiin klo 21 ja neiti syntyi 22.43 Ja viideltä iltapäivällä alkoi supistelut, synnytyksen kesto 5h ja 30 min. ilokaasua imin ja epiduraalin ehdein saamaan mutta ponnistaessa en sitten tuntenutkaan ponnistustarvetta.. Neiti jouduttiin sydänäänten laskun takia avittamaan imukupilla maailmaan. Viikko vierähti neidin kanssa sairaalassa, lapsi vesi kun oli vihreää ja puuromaista.. Onneksi kuitenkin kaikki päätyi hyvin ja neiti on täynnä elämää :heart:

 

äiskä89 tarkotat varmaan rakenneultraa?

Kuunneltiin pitkästä aikaa sydänääniä,mukavasti paukutteli! :heart: potkut ja liikkeet kuulu ja tuntu myös! siitä innostuneena mytyää edelleen :heart:
Tuli taas sellanen fiilis että hyvin tässä käy,ihan pelottavan positiivisesti alko ajatus juoksemaan...! Onnes torstai on kohta,toivottavasti saadaan edes jotakin tietoo,ettei tarviis odottaa enää ja mietiskellä!

Kaktuspiikki ja tyyppi 19+1

 

Hmm.. Onkohan muilla samaa "ongelmaa"? Me emme kuulu mieheni kanssa kirkkoon. Molemmat olemme kuuluneet ja meidät on kastettu ja käyty rippikoulu. Nyt tässä etsin tietoa ja pohdin että täytyykö meidän jomman kumman vähintään kuulua kirkkoon jotta saataisiin lapsellemme ristiäiset jossa pappi kastaa lapsen? Saakoon hän sitten itse päättää jäädäkkö kirkon jäseneksi. Toisaalta nimiäisetkin olisi yksi vaihtoehto, mutta en haluaisi järjestää juhlia joissa vain kahvitellaan. Ja onhan se lapsenkin kannalta helpompaa jos kuuluu suoraan kirkkoon ja tehdään se kaste kuin että hän haluaa myöhemmin kirkkohäät ja hänen täytyy käydä monta asiaa läpi ennen kuin se olisi mahdollista. Onhan tässä vielä aikaa miettiä

Kusma ja hattivatti 16+0

 

kusma mielestäni toisen vanhemman pitää kuulua kirkkoon, jotta lapsen saa kastetuksi kirkon jäseneksi. Lisäksi tarvitaan kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Jos olette myöhemmin eronneet kirkosta, niin liittyminenhän on tosi helppoa internetissä, ja sitten vaikka heti sen jälkeen voi taas halutessaan erota. Meillä tilanne on vähän toisinpäin lapsen kannalta: me molemmat vanhemmat ollaan erottu kirkosta, eikä lastakaan kastettu, mutta toki hän saa myöhemmin itse kirkkoon liittyä niin halutessaan, tai jos haluaa päästä vaikka riparille. Pidettiin hänelle nimenantojuhlat, joihin tilattiin ulkopuolinen puhuja, pyydettiin kummit jne. melkeinpä samantapaisella kaavalla kuin kirkollisissakin ristiäisissä, tietenkin ilman niitä kirkollisia puheita ja lauleluja. Saatiin rakennettua juhlista juuri omannäköiset, mielestäni tosi onnistuneet, jotka eivät jääneet pelkäksi kahvittelutilaisuudeksi tosiaankaan. Jokainen tekee tietenkin tavallaan.

kaktuspiikki toivon niin kovin, että hyvät aavistuksesi pitäisi paikkaansa. Onneksi torstaihin ei ole pitkä aika, ja saat sitten hyviä uutisia. Jännitän täällä puolestasi!

En muista enempää kommentoitavia juttuja tähän hätään. Kaikille tasapuolisesti hyviä vointeja!

Krumeluu rv 19+5

 

FB-ryhmästä. Meitä on siellä jo 48 ja vilkasta keskustelua on. Ei näe fb-kaverit liittymistä koko ryhmään. Suosittelen! =)

Danjuska: Itse asiassa synnytys oli muuten puolet nopeampi ja helpompi, vaikka olinkin kipeämpi. Olen kyllä katkera kätilölle siitä, kun ei leikannut epparia, vaikka nimenomaan pyysin sitä ja vetosin edelliseen synnytykseen, että repesin silloinkin (toisen asteen repeämät), vaikka tehtiin eppari. Jotenkin luulen, että hallittu eppari olis mun kohdalla voinut estää noin pahat (kolmannen asteen) repeämät. Joka tapauksessa vauva laskeutui vasta synnytyksen aikana, oli väärässä tarjonnassa (otsa edellä) ja kätilö teki virhearvion. Olis pitänyt tehdä kiireellinen/hätäsektio.

Toivottavasti saan tästä kolmannesta suunnitellun sektion ja kaikki menis hyvin. Eka synnytys oli vielä rajumpi. Siis se se loppu. Vauva syntyi 12 tunnin synnytyksen jälkeen, oli veltto eikä äännellyt. :'( Kätilön ilmeestä näin, ettei asiat olleet hyvin. Pelkäsin, että vauva oli kuollut ja oli hirveä tilanne, kun availin paidannappeja enkä saanut vauvaa rinnalle. Kätilö imi hengitysteitä puhtaiksi ja vei suoraan lastenlääkärille mistä vietiin teholle. Lääkäri tuli myöhemmin kertomaan mitat. Näin vauvan vasta sitten teholla, happikaapissa. Oli vetänyt lapsivettä keuhkoihin ja saanut tulehduksen. Vietti pari ekaa päivää happikaapissa ja sai kahta antibioottia. Olimme 5 vrk sairaalassa. Kätilö oli ihana ja kävi toisena päivänä kanssani synnytyksen läpi, ettei jäänyt traumoja, koska se oli ollut niin raju. Kätilönä oli muuten se Sairaala-sarjasta tuttu, vanhempi kätilö Eva-Mari Mäkinen.

Kertomisesta. Kerrottiin vasta tänään miehen mummulle (tai mies kertoi), kun rakenneultra oli jo takana. No, olishan hän vauvauutisen voinut paremminkin ottaa, kuin ihmetellä, että mulleko tosiaan? Tai jättää sanomatta, etteikö lääkäri vois jotain tehdä, ettei niitä nyt enää tulis. :| Tosi kivasti sanottu... Totesi sitten lopulta, että olis nyt sitten poika. Ja päivitteli voi teitä. Täyttää tänä vuonna 92v. Tais olla pieni järkytys tää kolmas lapsi, kun toinenkin oli.

Se olis tänään sitten 20+1. =) Suunnitteilla lääkärin sanelun mukaan, että rv 24 jälkeen tehtäis eka punasolusiirto Naistenklinikalla. Toiveikkaita ollaan, että sinne selvitään, kun on jo kriittisin aika selvitty. Vauva saa nyt vaan kasvaa ja vahvistua. ?
Aamulla vaihteeksi verikokeeseen ja viikon päästä ACM-ultra.

Yeppee ja Pikkuinen 20+1

 

Heipparallaa :wave:

Mulla on sellainen olo etten raskaana olisikaan. Maha kasvaa kyllä mutta jotenkin tätä pitää vielä niin outona asiana. Olen nähnyt unia jossa synnytän, se ultrataan tytöksi tai viimeyönä kun olin uimassa ja altaaseen hulahti oikein reippaasti verta.. Noin muuten en osaa synnytyksestä ottaa stressiä vielä, mietiskelen kyllä sitä hetkeä kun näen miehen pitelevän pikkuista sylissään :heart:

Viikonloppuna järjesteltiin makuuhuone jo vähän uusiksi, jotta tällä viikolla tuleva hoitopöytä (ja pinnis jota ei kasata vielä) mahtuu jo paikalleen. Siitä se pikkuhiljaa lähtee, kääks!

Uupumuksesta muuten; onko muilla samanlaista? Mä olen aina lenkkeillyt pitkiä matkoja etenkin metsissä koirien kanssa, nyt jos lenkkeilen vähän pidemmän (pari tuntia) tai teen muuten jotain vaikka tunnen oloni väsyneeksi, tuntuu että uuvun ihan kerta kaikkiaan. Vaikea kuvailla sitä tunnetta edes, mutta on siis jälkeenpäin jopa ihan paha olo.

Huomenna neuvola taas, pyydän lääkäriä kirjoittamaan lähetteen fysioterapiaan niin saan korvaukset pilatestunneista..

10 viikkoa enää töitä jäljellä :vampire:

Pipsapippuri & Nökö rv 18+3

 

Huomenta!

Täällä ois tehny niin mieli jäähä sänkyyn kun herätys soi...en oo pittkään aikaan ollu aamusta näin väsyny! yleensä pomppaan suht reippaasti ylös kellon soitua,nyt tuntuu että silmät ei aukea millään....
Kuin myös oireet hävinny,tuntuu että en ois raskaana ollenkaan,jotenkaan edes maha,joka miehen mielestä jo näkyy ja muidenkin,ei tunnu eikä näy minusta! kai siihen on sitten jo tottunut..?! :ashamed:
Nenä on aina aamusta kauheen tukkonen ja räkänen,saa niistää monasti että aukee. :snotty:

kusma samaa mieltä kun krumeluu,toisen on kuuluttava kirkkoon.

Ei kai se auta,ois kait työpäivä aloteltava! Sieltä on kaks uhmista tulossa,eiköhän ne silmät rupee aukeemaan!

kaktuspiikki ja tyyppi 19+2

 

Pipsapippuri, täälläkin kova väsymys vaivaa. Huomenna on neuvola, joten jos ne ottais ton hempan.

Mulla se ois kolme viikkoa töitä ja sitten alkais kesäloma. Oikeesti ottaa kupoliin oikein urakalla, et jo nyt joutuu pitämään sen. No möllötellään pojan kanssa sitten keskenään kotosalla, kun isäntä on töissä.
Uhkasin kyllä ukolle, et otetaan äkkilähtö etelään, jos ei nää kelit täällä parane Poika siitä kyllä innostu huomattavasti enemmän kuin ukko.

Puutuileeko muilla kädet? Mä herään yölläkin monta kertaa siihen, että kädet on ihan puutuneet. Tätä ei siis ennen ole ollut.

Cira poks 18+0

 

Äiskä89 ei kai teillä np-ultra voi näin myöhään olla, varmaan rakenneultra siis?

Mustakin tuntuu, että vatsa on suorastaan pienentynyt, vaikka ei kai se ole, siihen on vaan jo niin tottunut.

Oon taas kunnon flunssassa, hävettää olla taas pois töistä ja omatunto soimaa. Osaa jutuista on kyllä pakko hoidella puhelimen välityksellä. Ihan kauhea yskä! Yskittää niin paljon, että oksennusrefleksi tulee ja joutuu kakomaan tosi kovaa, kaamean tuntuista :kieh: Yskänlääkkeitä ei varmaan saa syödä...?

Pipsapippuri mulla on samanlaista uupumusta pidemmän liikunnan jälkeen. Tunti alkaa olla max mitä voin lenkkeillä. Oon koittanut pidempiä lenkkejä muutaman kerran tehdä, kun ei oikein muuta liikuntaa tule, että edes jonkinlaisessa kunnossa pysyis, mutta uuvuttaa liikaa...

Yeppee onpa miehesi mummulla ollut outoja kommentteja!! Luulisi hänen olevan iloinen asiasta. Isovanhempien reaktiosta ylipäänsä, en tullut ajatelleeksi ennen kun joku asiasta sanoi, että vaikka asia tulevalle äidille on niin iloinen, voi asia järkyttää isovanhempia, varsinkin jos ensimmäinen lapsenlapsi tulossa. Liittyy siihen, että se konkretisoi omaa vanhenemista ja että ei ole enää sitä sukupolvea, jolla on lapsia vaan lapsenlapsia. Sulla on ollut myös aikamoisia synnytyksiä, varmaan hirveä säikähdys, kun ei saakaan lasta rinnalle.

Raskauspäiväkirjaa voiskin alkaa pitää, vois olla kiva. Niin nopeesti asiat kuitenkin unohtuu, tuntuu etten nytkään muista alun tuntemuksia enää.

Guitar 20+6

 

Huomenta päivää

(.) Ei alkanut tämä aamu kovin hyvin voi perkules ku vastusti joka suuntaan, meillä oli ollut yöllä pakkasta ja auto ei meinannut lähtiä millään käyntiin vaikka yleensä lähtee heti mutta oli bensaakin aika vähän :/ sitten kun tuossa ei saa painaa kaasuakaan ollenkaan kun käynnistää muuten ei käynnisty ollenkaan, no onneksi sain aikani rääsättyä auton käyntiin ja sitten nopiaa kaahasin bensa asemalle ja prkl ku meinas loppu bensaki kesken just pääsi tankille, no sitten bensa luukkukaan ei meinannut aueta voi kyllä lensi ärräpäitä sitten kun tuota mun kauppakassia on muutenkin niin rasittava tankata kun lyö aina tyhjää vaikka kuinka sitä pistoolia liikuttelis. No onnistuun tankkaamaan ja sitten pääsin lähtemään töihin niin eiköhän vielä enemmän ruvennut vastustamaan turvavyö ei pelittänyt en tierä mikä siihen oli mennyt ei mennyt ollenkaan sinne juttuun ja pysähyinki niin eeei, Jos tupakkia olisi nyt ollut saatavilla niin kyllä olisin polttanut yhren tupakin oli sen verran hermot kiriällä mutta onneksi ei ollu tupakkia =)

Onnistuin eileen tekemään lättyjä :attn: wuhuuuuuuuu heh.. tosiaan en oo mikään hyvä kokki ja lättyjä en oo kuin kerran YRITTÄNYT tehdä mutta meni hermot heti kättelyssä joten en oo sen koommin tehnyt, oon aina käskenyt äitini tehdä jos olen sielä kylässä Mies naureskeli olohuoneessa kun keittiöstä huutelin ensimmäistä lättyä tehdessäni "jeeee mä onnistuin kääntämään sen!!!" (tuossa kääntämis vaiheessa mulla meni hermot ekalla kerralla toki silloin oli muutenkin ollut huono päivä ja siitäkin on varmaan 3 vuotta aikaa:ashamed: )

Cira: mä kans heräilen yöllä siihen että kädet puutuu mutta se on vaivannut melkeinpä aina kun nukun käsien päällä. Mutta jalat mulla puutuu salaman nopeasti.

Voi voi nyt ei ole kuin 10 päivää enään töitä, hohhoh nyt on jotenkin mieli ollut maassa sen takia kun ajattelen että kuinka sitä viihtyy kotona ja että kuinka sitä pärjää perus liiton päivärahalla.

Kakaa ja Toukka 18+5

 

heippati

Täällä sairaslomalla lepäilen :snotty:
Kuumetta ei ole näin aamusta mutta muuten olo täysin vetämätön ja räkäinen. Tulehdusarvot oli koholla ja huomenna pitää mennä uudestaan ne otattamaan.

Yeppee: Toivottavasti saat toiveesi läpi ja saisit sektion.
Outoja kommentteja miehesi mummolta.. Mut kai sitä vanhemmat ihmiset tuntee itsensä sitten jotenkin vanhemmaksi kun uusi sukupolvi tulee.

Meillä kyllä kaikki ottaneet uutisen hyvin vastaan (tai sitten eivät oo kehanneet suoraan sanoa mitä ajatteleevat ) Mutta sen tiedän, että ainakin oma äitini on iloinen asiasta. Isällä ei oo tapana kommentoida tämmösiä asioita aina mitenkään.. Mutta kuitenkin soittaessaan aina vointia kysyy ja kun lapsenlapsi on maailmassa niin kovasti sylissä pitää
Ja ei tämä tuntunut miehen vanhemmillekkaan mikään shokki olevan. Varmaan osasivat aavistaakkin että jossain vaiheessa kolmas tulee kun tiesivät keskenmenosta.

Pipsapippuri: Uupumista on täälläkin. Väsyn töissä normaalia herkemmin ja itsekkin tosiaan koiran kanssa paljon ulkoilein.. nyt tuntuu että ei jaksa lenkille töitten jälkeen aina raahautia, vaikka raitista ilmaa tekiskin mieli.

Cira: Lähtekää pojan kans kahdestaan jonnekkin kivalle reissulle jos mies ei innostu.
Sillon kun itse oli kotona niin saatettiin lasten kanssa lähteä muutamiksi päiviksi junalla mummoloimaan ja poneja hoitamaan kun mies oli töissä. Sai hänkin sitten ihan rauhassa lepäillä muutaman päivän aina töitten jälkeen.

Itsellä kans puutuilee kädet.. tosin johtunee osittain niska/hartia jumista, mutta kun tuntuuvat menevän normaalia herkemmin jumiin : /

njooh.. pitkälleen käy tie. Ei mikään häävi olo. Ottaa vaan kuuppaan kun helmikuussa aloitin työt niin sairastin angiinan ja jouduin olemaan pois ja nyt tämä.. Onneks kuitenkin tuttu työpaikka ( Oon vuodesta -07 tehnyt tuolla tuurauksia jne, että tietäävät, että turhasta en pois oo )

 

kusma Me ollaan myös erottu kirkosta, mutta samasta syystä ei aiota myöskään lasta kastaa. Me ei innostuta siitä papin puheesta, lauluista jne vaan halutaan ihan juhlat. Saa sitten teini-iässä kastaa ittensä, jos haluaa rippikouluun mennä (näin ystäväni teki).

Me molemmat pidetään enemmän tulevista juhlista, oikeastaan meidän nimiäiset tulee olemaan samanlaiset kuin meidän perhejuhlat, mut paikalle tulee vielä pari ystävääkin mitä ei oo perhejuhliin tietty tullut eli porukkaa tulee olemaan meidän kämpäs n. 20 ihmistä. Ja itse leivotaan suurin osa tarjottavista, taino äitini leipoo banaanikakun, miehen isä voi leipoa tiikerikakun, sit itse tekisin lohimössön mitä ne käyttää voileipäkakussa mut en tee siitä kakkua vaa sitä mössöö sellasenaan paahtoleivän päälle nii NAMS!!! Maltan tuskin odottaa, et eka tulossa perhejuhlat heinäkuussa (jossa kerrotaan sukulaisille tästä raskaudesta sekä avioliitosta) ja sit luultavasti marras-joulukuussa on nimiäiset - taas saa herkutella.

Mun isöäidille ja miehen perheelle tää nimiäis juttu vaa voi tulla vähän yllätyksenä. Ku tosiaan ennen kuultiin kirkkoon niin miehen äitikin vielä odottaa niitä (kirkko)hääjuhlia, samoin ystäväni, mutta noh saas nähä miten iso shokki näist kahdest uutisest tulee.

Hiiiiii this year is going to be the best year ever!!! :heart:

LuvLucy & Itiö 17+2 :heart:

 

Pääsiäisenä tunsin paljon liikkeitä mutta nyt en ole viikkoon mitään tuntenut.
Keskiviikkona olisi seuraava neuvola. Ei kauheesti innosta sinne mennä kun en pidä neuvolantädistä ollenkaan.
Mietitty miehen kanssa että ennen ultraa ei kerrota kellekkään raskaudesta. Sinnekin vielä yli kuukausi aikaa.
Mitään ei vielä ole hankittu. Netissä olen katsellut kyllä. Mutta en ennen uä ajatellut hankkia mitään. En tiedä miksi nyt olen paljon varovaisempi. Aikasemmissa raskauksissa olen uskaltanut ostella tarvittavia juttuja ja kertoa raskaudesta aikaisemmin.

16+6

 

Huomenta!
Täällä yksi alusta asti taustaillut haluaisi hypätä mukaan porukkaan. Vihdoin, tämän aamuisen rakenneultran jälkeen, on pakko unohtaa jossittelu ja alkaa nauttia. Ekaa vauvaa odotellaan, ikää minulla on 24, laskettu aika 30.8. ja tänään saatiin poikalupaus. <3 Tunnen kuuluvani enemmän tänne kuin elokuisiin, joten saanen liittyä joukkoonne?

Kysymys teille, aiemmin raskaana olleet, että uskaltaisitteko lähteä töihin toiselle puolelle Suomea loppuraskaudesta, viikoilla 31 ja 33? Kyseessä on viikon mittaiset "keikkatyöt" lasten parissa. Miulla on kauhee miettiminen nyt että perunko sovitut työkeikat kesältä... Jos ne ois lähellä kotia, niin sit ei mitään, mutta uskaltaako niin kauaksi lähteä niin loppuvaiheessa. Tarkoittaisi matkustamista junalla, matkatavaroiden raahaamista ja suht rankkaa työtä (lasten nostelua mahdollisesti, vahtimista, perässä juoksemista, yms.), ja ei voi jättää viime tippaan sijaisen etsimistä.

Oliviaa ja vauva 20+4.

 

Hei vaan,

Vauvakirja/odotuspäiväkirja: Ostin esikoista odottaessa yhden, jota aluksi täyttelin jonnekin 17. viikolle asti, mutta sitten se jotenkin jäi, nyt vähän harmittaa, kun ois ollut kiva vertailla tunteita ja oloa esikoisen odotusaikaan, mutta eipä sitä enää muista eikä ole nyt sitten mitään ylhäälläkään. En kyllä ole nytkään kirjoitellut päiväkirjaa, kun alussa oli niin pitkään epävarma olo ja keskenmenon pelko etten uskaltanut mitään kirjoitella. Vauva-ajasta ois kiva, kun ois myös ollut esikoiselta enemmän rytmeistä/päivittäisestä elämästä ylhäällä tietoja, kun nyt ei enää muista ja olen niin yleisesti vaan laittanut noihin vauvakirjoihin ylös, ensimmäisiä hymyjä, kääntymisiä, ryömintää, kävelyä, ruokia yms.

Ikea: Täällä myös odotellaan kuopioon avattavaa ikeaa, vaikka meiltä silti vielä 130km sinne, mutta meinattiin sieltä heti käydä esikoiselle huoneeseen sisustustavaraa/hyllyjä yms.

Närästys: Täällä vaivaa myös säännöllisesti, rennietä käytän melkein joka päivä.

Liikkeet tuntuvat kyllä mahan päällekin, mutta niin harvoin/vähän kerrallaan potkii ettei niitä muut kerkee tunnustelemaan. Ja lopettaa aina potkimisen, kun yrittää tunnustella kädellä.

Puutuminen: En oo huomannut mitään erikoista, ehkä hivenen useimmin puutuu kädet/jalat. Mutta mulla on alkanut suonenvedot jaloissa, niitä oli esikoisen odotusaikanakin, inhottavia.

Nyt takas opintojen pariin, huomenna ois tentti.

Teeu 20+0

 

Heippa! Pakko purkaa tänne kun tuntuu että oma pää hajoaa eikä kukaan muu ympärillä ymmärrä..olis se niin ihana saada nauttia tästä raskaanolosta mutta kun..vatsakivut olleet ystäväni raskausviikolta 10+ ja ei näköjään loppua näy, ensin vaivas voimakas ylämahakipu jota tutkittiinkin, ilmeisesti liittyi närästykseen. Se onneks loppui mutta sen tilalle tuli alavatsakipu. Etenkin viime yö oli tuskallista pyörimistä kun en kivulta löytänyt asentoa, selällään olis tuntunut vatsakivun vuoksi hyvältä nukkua mutta sitte alkaa pyörryttää ja oksetta joten ei hyvä. Nyt on koskenut siis häpyluun yläpuolelle ja ihan alavatsan seutuun+navan ympärille eilisestä illasta asti voimakkaana, sen lisäksi välillä tuikkasee kovaa tuonne häpyhuulien/emättimen seutuun. Mitään vuotoa ei ole, jos ei lukuun oteta runsasta valkovuotoa mitä ollut koko raskausajan. Muilla kokemuksia vastaavasta? En tiedä olenko hermoheikko odottava äiti vai onko tää ihan normaalia äitiyteen valmistautumista kun tuntuu että en pysty ollenkaan nauttimaan raskaana olosta kun koko raskausajan kun tuntuu erinäisiä kipuja (just nimeenomaan vatsalla) huolestuu heti että "noni, nyt se pieni ei jaksa matkassa mukana"..miks sitä aina täytyykin pelätä sitä pahinta? Onko teillä muilla vastaavaa, vai osaatteko olla "rennosti". Keskiviikkona olis tulossa rakenneultra ja mietin että jaksanko näiden kipujen kanssa odottaa sinne asti. Kuunneltiin töissä työkaverin kanssa sydänäänet doplerilla ja sielä se ainakin vielä kovasti sytkytti mutta silti huolettaa. Tuntuu ettei ne ota terkkarissa vakavasti kun oon rampannut sielä jo monta kertaa erinäisten vaivojen kanssa. Alkuraskaudessa oli se paha ylävatsakipu, sitten vk 14+ voimakas alaselkäkipu+vatsakipu+tuhruvuoto (sillon käytiin kiekka synnärillä saakka mutta diagnoosina aikainen S1-nivelen löystyminen+kaatumiset jäisellä maalla, niitäkin tän kevään aikana tapahtunut jo se 4krt ) ja nyt tämä jatkuva jatkuva alavatsakipu. Toki ymmärrän että raskausaikaan kuuluu monenmoiset kivut ja tuntemukset mutta jotenki tuntuu ettei mun vatsa vaan mukaudu tähän venymiseen ja paukkumiseen, kivut on joka päivä kuvioissa, ei oo yhtään päivää etteikö jomottas. Ei oo mitään tuikkivaa tai vihlasuja vaan jatkuva alavatsalla tuntuva jomotuskipu. Vauvelin liikkeitä en vielä ole oppinut ainakaan tuntemaan vaikka aina kun sydänääniä ollaan kuunneltu on pikkuinen ollut kovin liikkuvainen. Etten voi senkään puolesta jotenkin rentoutua että jos tuntus ne liikkeet..että tällästä huolta täällä..sitäkun odottaa vielä ensimmäistään ni ei oikeen oo mitä verrata tms.
Turcanen+toukkis 20+0

 

Turcanen ensinnäki tervetuloa joukkoon mukaan :wave: ja voi jumbe ku kuulostaa kurjalta noi sun kipusi, ja ymmärrän tuon pelon tunteen itsellä oli alussa kokoajan pelko että jokin menee pilalle, vessaan pelotti mennä ihan vain kuselle kun oli sellainen olo että sieltä tulee verta mutta ei onneksi ja nyt olenkin saanut itseni huonoista ajatuksista pois, tä kuulostaa ehkä tyhmältä mutta itse uskon aika vahvasti kohtaloon =) (joku pitää mua ihan hihhulina) mutta siis yritän ajatella positiivisesti kaiken koska olen ennen ollut aina sellainen että joka asiasta sain negatiivisen kuvan. Mutta jos rupeat oikein stressaamaan tuosta niin mene ihmeessä neuvolaan tai kokeile edes soittaa neuvolatädille.

Tervetuloa myös oliviaalle:attn: =)

Kakaa ja Toukka 18+5

 

Kiitos! Sitä positiivista mieltä oon yrittänyt kovasti harjotella, välillä on parempiakin päiviä mutta sitten taas kun kivut on kovina se tahtoo mennä tuonne mustalle puolelle..kohtaloon/johdatukseen uskon minäkin ja yrittänyt ajatella sen näin että se mikä tapahtuu on tarkotettu menevän niin. Tää raskaus oli kuitenkin ylläriraskaus (jotenkin aina ajatellu ja pelännyt etten saan koskaan lapsia, vuoden ehdittiin tuntea ja tapailla lapsen isän kans, ei siis varsinaisesti seurustella) ja nyt sitten kun vihdoin on pieni matkalainen kyydissä niin sitä on huolesta kipeänä kun sitä pientä kaipaa ja odottaa jo niin kovasti. Ehkä se on se syy miks se pelko on persiissä koko ajan voimakkaana niin ettei paljo nautita kun toista niin kovasti odottaa. Mutta kyllä tämä tästä, ylihuomenna rakenneultrassa toivottavasti saadaan hyviä uutisia päivä kerrallaan, niin se vaan on otettava Helpotti omaa oloa kun saa tänne muille odottaville ajatuksia purkaa, vertaistuki se paras tuki!

 

Turcanen meilläkin tämä raskaus tuli totaalisena yllätyksenä ja siis ihan puun takaa. Ollaan seurusteltu miehen kanssa 1,5 vuotta ja yhteen muutettiin viime elokuussa joten sinänsä aika nopiaa toimintaa omasta mielestä:ashamed: sitten koin tuossa viime syksynä keskenmenon ja senkin täytenä yllätyksenä, en tiennyt että odotin toki raskaus oli silloin ihan alussa mutta tuli niin pahana jotta sanottiin etten voi välttämättä saada lapsia tai se hankaloituu kun sain jonkun tulehduksen siinä. noh elämä silti jatkui normisti ja pillereitä söin joulukuuhun saakka kunnes rupesin tammikuulla ihmetteleen jotta mihinäs menkat on ja 20.1 rohkenin testin tehdä ja kaksi viivaa siinä pompsahti esiin =) Nyt on välillä niin ristiriitaisia tunteita että kun kauhistuttaa tuleva ja pelottaa kropan muutos ja sitten taas samanaikaisesti tahtoisin jo nyytin syliini =)