Syyskuun Söpöliinit 2012 *Elokuussa*

Onnea Milana90 pienenpienestä pojasta :flower:

Synnytyskertomuksiakin tänne olisi kiva saada, sitten kun niitä jaksaa kirjoitella

Sain juuri tiedon, että meidän kaukalo ja vaunut +muut oheissälät ovat matkalla Saksasta Suomeen. DHL on kokemusten mukaan sen verran nopea, että eiköhän ne ma-ti ole meillä (jos eivät siirrä täällä päässä superhitaan postin hoidettavaksi, siitäkin on valitettavasti kokemusta).

 

Onnea Milana90 suuresti pienestä pojasta :flower: Täällä odotellaan kärsimättömänä omaa synnytystä ja nyyttiä :ashamed:

Pipsa 37+0 :heart:

 

Onnea Milana90!! <3

 

Paljon onnea Milana90!

 

Milanalle oikei suuret onnittelut!

 

Onnea Milana90!

Lueskelin eilen elokuisisya synnytyskertomuksia ja rupes kyllä taas jännäämään.. No, se menee miten menee.. Rupes myös jännittänään kuinka nopeasti tämän toisen kanssa synnytys etenee, kun ensimmäinenkin oli ihan kohtuullisen nopea ensikertalaiseksi, eli vesien menosta vauvan syntymään jotain 11 tuntia.

Tänään ois tiedossa pihan siivoilua ja muuta järjestelyä. Illalla ehkä leffaan, vaikka toisaalta tekis mieli jäädä kattoon keihäsfinaalia.. On tullu katottua älyttömästi urheilua ja se myötä tullut sitten valvottuakin. Jotenkin nukkuu niin huonosti kuitenkin ettei oo mitään tarvetta mennä aikasin sänkyyn pyörimään. Turvotus on sentään ollut pari päivää edes jotenkin siedettävää... Pieni annos valivalivalia..

Kilimanjaro 36+4

 

Vauvautuneille isosti onnea! :heart:

Meillä ei toimi oikein netti joten siksi hiljaiseloa täällä suunnalla, nytkin äkkiä kirjoitan ennenkuin taas pätkäsee poikki...lukea en kerennyt kuin pikasesti silmäileen...
Tuun kertoon paremmin kuulumisia kun saadaan yhteydet kuntoon ja helpottaa tää mun kaamee räkätauti vähän.. (ens to se äpolin arvio-reissu)..

 

Milanalle suuret onnittelut pienokaisesta! Nytkö niitä vauvoja alkaa tulemaan???

Kilimanjaro Minäkii oon miettiny onko tämä seuraava synnytys nopeampi kuin eka. Eka kesti säännöllisistä suppareista laskien n.9h..sairaalassa oltiin 4h kun tyttö oli maailmassa. Ekakertalaiseksi siis aika nopee...Neuvolantäti jo tuumaili, että nyt kannattaa lähteä hieman aiemmin sairaalaan..

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa!
Mä päivittelen täällä kuulumiset, niin huonosti saan kirjoteltua täällä kun enemmän sit facebookissa tulee oltua.

Eilen oltiin neuvolassa, turvotuksia ollut jo useamman viikon ja toissa viikolla kävin äippäpolilla kun paineet pikkasen koholla ja pikkunen ei liikkunut. Mutta onneksi oli mennyt vain huonoon asentoon ja alkoi sitten riehumaan normaaliin tapaansa! Verenpaineita saan seurata ja sokeria yrittää välttää kun vauveli tuntuu niin suurelta, painaa joka kolkkaan. Kävellessä alkanu alakerrassa tuntumaan ihan järkyttävän kipeeltä. Ens viikolla synnytystapa-arvio, jännittää onko yhtään edistystä tapahtunut kun viimeks alakerran kurkinta tapahtui toukokuussa.. Toivottavasti ei menis montaa viikkoa enää!

Kaikki vauvelin tavarat on saatu, vaunut myös. Sairaalakasseja pakkailtu. Kämppää vielä yritetään täs saada kuntoon, päästäis äipän kanssa ikkunoita pesemään ja laittamaan uudet verhot keittiöön/olkkariin. Pikkusen vaatteet on kaikki pesty ja laitettu omille paikoilleen. Oon suunnitellu, että hankin/teen ruokaa pakkaseen valmiiksi, niin on sitten ruokaa valmiina jos ei jaksa synnytyksen jälkeen laittaa. Tänään haettiinkin lohta tarjouksesta ja pistän pakkaseen. Suunnittelin myös että leipoisin vähän pakkaseen, mutta voi olla etten jaksa yksinkertaisesti. Nimiäisiin joudun varmaan äippää ja tätiä pyytää leipomaan, veikkaan että vaavissa ihan tarpeeks sit hommaa. Jos kukaan edes tulee juhliin kun eivät vieläkään tiedä ettei tuu ristiäisiä!! En tiiä milloin saan sanottua, mut varmaan tehään niin että porukoille sanotaan ja siitähän se puskaradio repee. Aattelin että laitan kaikille kutsut sitten niin siinäpähän selviää jos eivät oo kuulleet. Mutta en jaksa nyt asiasta stressata enempää!

POKS! 36+0 :heart:

lemonade & mangusti

 

36+0 poks! Täällä tuo alakerta tuntuu kans törkeen kipeeltä.Oltiin miehen kanssa shoppailemassa ja ulkona syömässä.Nyt olo semmonen et vois maata loppupäivän.Supistelee,selkää ja alakertaa särkee.Huoh! jospa se siitä...

 

RiksRaksPOKS 37+0! :-D

Olen nyt kehittänyt uuden murehtimisen aiheen tämän hetkisiin tuntemuksiin... Meidän vauva on varmaankin päätön, kun en millään saa tuntumaa missä se vauvan pää luuraa!?! No vakavissani en tuohon päättömyyteen usko, mutta on se nyt kumma, kun ei mitään tuntumaa ole. Tarkoitan, että palpoimalla en löydä/tunne päätä lantion seudulla tai alempanakaan, ylhäällä tuntuu lähinnä pylly (pää olisi paljon kovempi), ja jalkojen välissä ei vielä sellaista keilapallofiilistä ole, joten tuskinpa kovin alhaalle on päässyt itseään tunkemaan... Siis kertakaikkiaan mysteeri mihin on päänsä lykännyt...

Liikkeet on selkeästi kyllä taas rauhoittuneet ja tuntuu vatsakin pienentyneen... Outoa!

Synnytystarinoita minäkin lueskelen mistä milloinkin Kiva, jos ja kun pian tästäkin pinosta niitä pääsee lukemaan! Onnea vielä Milana90 ja tsemppiä pikkuriikkiselle vauvalle jatkoon!

 

onnea Milana90!

Täälä on ollu jotenki taan helpompia päiviä vaikka nyt on lantion luut tieten löystyny lisää ja maha rasittaa selkää aikalailla joten loppupäivästä kävely on aikalailla vaappumista ja yöllä melkein itkupääsee kun pitää kylkeä kääntää.

täälä on vauva asiat vähä edistyny ja jos nyt sais vielä vauvan vaatteet kaappiin ja sairaalakassit molemmille pakattua niin mikään ei estäin lähtöä paitsi viikot, niitä sais kuitenki olla se 38 täynnä mutta en ole siitä kyllä huolissaan, ei tämä ainakaan liian aikasin tuu =)

mulla ensimmäinen synnytys kesti ensimmäisistä suppareista 51 tuntia, lapuissa lukee 23 tuntia joka on se aika kun yöllä sanoin miehelle että nyt lähetään oulaskankaalle, salissa olin 21 tuntia...

toinen kesti 10 tuntia säännöllisistä supistuksista ja ensimmäisistä supistuksesta jotain 15tuntia, salissa olin 4 tuntia

mulla synnytys olis varmaan ihan erillainen jos veet menis ensin, nimittäin molemmissa supparit on ollu "siedettäviä" ennen kun on puhkastukalvot mutta sitte on tullu kerrointa heti lisää 10. molemmissa on siis puhkastukalvot salissa, ekassa olin jo 10cm auki sillon, kakkosessa n.7cm eli samalla kun laitettiin spinaali.

 

Heh, meidän vauva on taas jalaton, kun se ei potki Aivan täysin erilaiset liikkeet kun edellisillä, ne välillä latasivat suoraan kylkiin. Tää vaan möyrii.

Mulla kesti edelliset: eka itsestään supistuksilla alkanut rv 42+0 10 tuntia 45 minuuttia, toka kalvojen puhkaisulla hepatogestoosin takia käynnistetty rv 39+2 2 tuntia 45 minuuttia ja viimeisin rv 37+3 sama syy ja tapa käynnistykseen niin 5 tuntia 45 minuuttia.
Toivon siis, että tämä viimeinen lähtisi itsekseen tulemaan. Mieluusti niin, että ehtisi edes johonkin sairaalaan (en osaa sairaalaa päättää, mutta jos nopeasti tulee, niin kai se on Hyvinkäälle mentävä).

Kaikista helpoin synnytykseni oli muuten tuo keskimmäinen, jossa vauva oli 3840 grammaa eli isoin vauvoistani. Siinä tosin kätilö osasi asiansa, eikä ylipuuduttanut niinkuin nuorimmaisen synnytyksessä (niinkin voi käydä!).

Tänään rv 36 täynnä

 

Milanalle onnittelut! Ikpi: kuullostaa niin tutulta noiden liikkeiden suhteen.Täälläkin kova möyrijä.Potkut on rauhoittunu nyt parissa päivässä et saa oikein miettiä onko potkuja tullu koko päivänä.
Meinaa jännittää se huominen ultra.Toivon niin paljon et vauva olis pääalaspäin.
Ei oo mullakaan varmuutta vielä sairaalasta.Huominen kertoo paljon.Helsinkiin meen synnyttään jos sektioon jostain syystä joudun.

 

Meille syntyi 5.8. rv: 33+1 poika mittoinaan 43cm ja 2100g.

No siun ei tarvinnu onneks liikaa odotella. Onnittelut.
Kumpa miullakin syntyisi etuajassa... En jaksais olla sekunttiakaan raskaana. I'm DONE! On nii p*rseest olla raskaana... Ei oo sitte laisinkaan mun juttu.

Terppa vaa kaikille!! En ookkaa tääl ollu sitten kesäkuun?? On ollu kiireitä töitten sun muitten suhteen, ettei oo ollu aikaa. Vihdoin tosin se äippäloma alkaa ensi viikolla, jei! :heart: Sit on aikaa nähdä ystäviäkin. ^^

Käytiin murun kans viimeisellä vanhenpainvalmennus tms kurssilla torstaina ja siellä näin vessassa lapun, jota en nyt sit kovin tarkkaa lukenut, mut mitä äkkisellään luin ni siin luki et jos sikiö/vauva liikkuu alle 20 krt / pv niin silloin kuulemma pitäisi ottaa yhteyttä neuvolatätiin/lääkäriin tms. Onko näin vai ymmärsinkö väärin?? Ku ei tää meidän herra liiku ku 2-6 krt / päivä, enkä ole ollut kertaakaan huolissani, päinvastoin aivan ihanaa ku liikkuu niin vähän ni ei käy mamman hermoille. Mut ton lapun mukaan se on huolestuttavaa, jos aina liikkuu noin vähän siis täh?? O__O

Vielä toistaiseksi ei ole yhen yhtä raskausarpea tullut, vaikka luulin että miulle niitä tulisi liiankin monta. Kerta miulle niitä raskausarpia tuli lihoessani herkästi niin miten voi olla, että nyt ei sitten ole tullut yhen yhtä, et aika jännä... En ole mitään voiteita sun muita jaksanut käyttää. Oon liian laiska. Oon menny sillä asenteella, et tulkoot arpia jos on tullakseen, kerta mulla niitä oli jo entuudestaan ni ihan sama.

Sitäkään en tienny, et napa voi tulla raskaana ulos. Onko muilla käynyt näin? Mulla ei ainakaan vielä ole..

Ja jos saan udella, paljon on painoa tullu kaikille ja millä viikoilla menette?

LuvLucy & R-Herra 34+1 :heart:

 

"No siun ei tarvinnu onneks liikaa odotella. Onnittelut.
Kumpa miullakin syntyisi etuajassa... En jaksais olla sekunttiakaan raskaana. I'm DONE! On nii p*rseest olla raskaana... Ei oo sitte laisinkaan mun juttu. "
LuvLucy: Kirjoituksesi oli aivan kuin minun näppäimistöstä Tuollain minäkin olen jo muutamia viikkoja täällä manaillut.. EN JAKSA!!!!! Miksei meidän neito voi vieläkään lähteä syntymään???? Ja isoveljistäsi et ota mallia... Elokuun lopulla ei varmasti enää massutella ;P Vois syntyy jo........ ARGH

37+1

 

heh, mulla taas on päinvastaiset ajatukset, tänään on tullut tosi paljon kipeitä supistuksia ja vähän rupesi pelottamaan, että syntyykö vauva ihan justiinsa.... Tai no, kahden viikon päästä se olisi ihan ok, mutta tahtoisin päästä sille viikolle 37. Ei hirmusti huvita mitkään keskoskaappihommelit, mieluummin vauva vierihoitoon. En oikein tiedä, pitäisikö tässä huolestua vai ei. Oon muutenkin huono lähtemään sairaalaan, eikä ylimääräiset alapäätutkimuksetkaan kiehdo. Empä siis taida soitella ensineuvoon ja kysyä, pitääkö lähteä vai ei. Esikoisen aikaan kipeitä supistuksia tuli näin paljon vasta päivää ennne kuin syntyi, mutta mullahan on nyt alkanut kipeät supparit jo viikolla 21. No, saas nähdä. Ainakin meinaan viettää sunnuntaini lokoisesti.
Santra ja mini 34+1

 

"Ainakin meinaan viettää sunnuntaini lokoisesti."

Toisin kuin minä. Kohta se on lähtö taas töihin, mut noh tuleepahan tuplapalkka.
Jos vielä ensi sunnuntaille saisi työvuoron niin olisin happy. Tulisi hyvät rahat äippälomalla.

Sootki Neva jo vähän pidemmällä. Eiköhän se kohta puoliin synny. Toivotaan parasta. Mä varmaan itse alan kyllä jossakin vaiheessa kokeilemaan kaikkii kikkoi, että syntyis.. Ystävä jumppas ni viikon kuluttua häen tyttönsä tuli maailmaan (oisko ollu vkol 36 tms), joten ajattelin kokeilla samaa. En vielä, mutta kyllä varmaan parin viikon kuluttua.

 

kyllä napa voi tulla ulos, minulla on tullu edellisissä raskauksissa ja nyt on jo kolmisen viikkoa ollu ulkona.

nyt siis mennään jossain 34+4

kiloja on tullu n.8 ja niitä oli alkujaanki paljon, että ihan tyytyväinen olen tähän asti mutta tiedän aikasemmasta että niitä ehtii vielä tulla vaikka samanverran jos sille päälle sattuu.

mulla ei ole vauva hikannu vielä kertaakaan, miksiköhän? liikuu kyllä hurjasti kun on tieten vielä enempi tilaa.

 

kyllä napa voi tulla ulos, minulla on tullu edellisissä raskauksissa ja nyt on jo kolmisen viikkoa ollu ulkona.

nyt siis mennään jossain 34+4

kiloja on tullu n.8 ja niitä oli alkujaanki paljon, että ihan tyytyväinen olen tähän asti mutta tiedän aikasemmasta että niitä ehtii vielä tulla vaikka samanverran jos sille päälle sattuu.

mulla ei ole vauva hikannu vielä kertaakaan, miksiköhän? liikuu kyllä hurjasti kun on tieten vielä enempi tilaa.

Mä sain tosta napa jutusta kuulla vasta, ku luin täs kaksplussan vkon 34 tiedot niin siinä kerrottiin se. Tuli ihan täytenä yllätyksenä. Palautuuko se sitten normaaliksi synnytyksen jälkeen?

Tiistaina mittaan painon, ku nään taas neuvolatädin, mut tähän mennes tullu jo n. 9kg ku kesäkuus tuli vähän herkuteltua liikaa.. ><

Mulla taas hikkailee päivittäin. Menee hermot sen hikkailuun. Eilenki hikkaili kolme kertaa... Mut muuten on sitten niiiin hiljanen poika, että. Ei pahemmin liiku. Eilenkää ei tainnu liikkuu ku kerran, mut tosiaan hikkas kolme.

 

Vaikka toivonkin, että vauva ei ihan laskettuun aikaan asti viitsisi mahassa kölliä, niin en todellakaan halua, että se syntyisi yhtään liian pienenä. Vielä 36 viikkokin on usein sen verran vähän, että ei välttämättä saa vauvaa vierihoitoon vaan se joutuu osastolle. Minulla on yksi vauva ollut 6-viikkoisena lastenosastolla yötä (tosin jompi kumpi vanhemmista koko ajan mukana), sekin oli liikaa, saati että olisi ollut vastasyntynyt.
En kyllä osaisi ajatella myöskään siten, että menettäisin hermoni vauvan hikkailuun tai liikkeisiin. Sehän on ainoa keino todeta, että vauvalla on kaikki hyvin. Miten hermo voi kestää vauvan itkut jne. synnyttyään, jos hikkaa ei? Ihan mielenkiinnosta kysyn ja toivon, että on kärjistetysti sanottu.

Nyt alkaa olla vauvan huone hyvässä jamassa. Verhot puuttuu ja matto lattialta, jonka mies kyllä jo pesi. Ensimmäinen satsi ensi kevään soseistakin on pakastimessa, joten ihan aikataulussa ollaan Haluan ehdottomasti aloittaa maistattelun puhtailla suomalaisilla kasviksilla, joten päätin tehdä soseet nyt valmiiksi.

 

Täällä kaameessa räkätaudissa, korvatulehdusta sun muuta niin en todellakaan halua että nyt pitäis lähtee synnyttämään! En jaksais! Tosin mulla viikkoja vasta 34+3. Ensi viikolla alkaa äitiysloma! Saikullahan olen ollu parisen viikkoa..

Painoa on tullut nyt n.9kg. Ihan tyytyväinen olen. esikoisesta oli tullut tähän mennessä jo 12-13kg, kaikkiaan tuli 16kg. Jos nyt pääsis vähemmällä

Mulla ei oo ekassa eikä nytkään napa pullahtanut. Esim nyt kun on valkea paita päällä niin tossa navan kohdalla on ennemminkin kuoppa

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

 

Vaikka toivonkin, että vauva ei ihan laskettuun aikaan asti viitsisi mahassa kölliä, niin en todellakaan halua, että se syntyisi yhtään liian pienenä. Vielä 36 viikkokin on usein sen verran vähän, että ei välttämättä saa vauvaa vierihoitoon vaan se joutuu osastolle. Minulla on yksi vauva ollut 6-viikkoisena lastenosastolla yötä (tosin jompi kumpi vanhemmista koko ajan mukana), sekin oli liikaa, saati että olisi ollut vastasyntynyt.
En kyllä osaisi ajatella myöskään siten, että menettäisin hermoni vauvan hikkailuun tai liikkeisiin. Sehän on ainoa keino todeta, että vauvalla on kaikki hyvin. Miten hermo voi kestää vauvan itkut jne. synnyttyään, jos hikkaa ei? Ihan mielenkiinnosta kysyn ja toivon, että on kärjistetysti sanottu.

Nyt alkaa olla vauvan huone hyvässä jamassa. Verhot puuttuu ja matto lattialta, jonka mies kyllä jo pesi. Ensimmäinen satsi ensi kevään soseistakin on pakastimessa, joten ihan aikataulussa ollaan Haluan ehdottomasti aloittaa maistattelun puhtailla suomalaisilla kasviksilla, joten päätin tehdä soseet nyt valmiiksi.

Yhdyn tähän! Mullakin on välillä päiviä jollon en jaksais yhtään tätä raskautta, sattuu joka paikkaan ja muutenkin hankala olo, mutta en tosiaan minäkään haluaisi että syntyy yhtään liian aikaisin. Toivon tosiaan että päästään ainakin viikoille 38-39 ennenkuin edes aletaan leikkaamaan tai käynnistämään jos ei itsekseen lähde käyntiin. (minulla siis hepatoosi niin siksi ei varmaan mene laskettuun aikaan asti) On kamalaa edes kuvitella ettei saisi lasta heti viereen ja sitten pääsisi itse pois sairaalasta mutta pienokainen joutuisi jäämään sinne. Nykyään täysin terve lapsi ei ole itsestään selvyys muutenkaan.

Ja toivon ettei kukaan loukkaannu, mutta sama kävi itsellä myös mielessä että miten kestää itkut ja tulevaisuudessa uhmikset ym jos ei hikkaa eikä liikkeitä kestä. Mitäs jos tuleekin koliikki vauva tai muuten vain nukkuu tai syö huonosti ja sen takia itkee paljon, siihen verrattuna on hikkailut masussa ollessa aika pientä ja siitä hikasta ja muista liikkeistä tosiaan tietää että kaikki on hyvin. Ja mun mielestä niitä liikkeitä kyllä kannattaakin seurata päivän mittaan. Jos liikkeitä on oikeasti vaan muutama päivässä niin huolestuisin. Noh, mutta jokaisella on omat tuntemukset näissäkin asioissa.

Sitten toisia juttuja.. Te uudelleen synnnyttäjät, onko teillä ikinä semmosia tuntemuksia kun uusi vauva syntyy että miten kohtelette isompaa/isompia lapsia sitten kun vauva on tullut? Ite oon kamppaillu just näiden asioiden kanssa. Mua pelottaa jos tavallaan tahtomattani "tyrkkään" isomman sivuun ja keskityn liikaa vauvaan. Tai jos tulee huudettua tai tiuskittua enemmän esikoiselle ja tavallaan pidettyä "parempana" pienempää.. En todellakaan halua niin tehdä, haluan että esikoinen tuntee olevansa yhtä tärkeä ja rakastettu kun sisaruskin. Onko ihan normaalia miettiä tämmöstä vai oonko ainut? :ashamed:

Riikka&Niisku 34+6

 

Yhdyn Ikpin ja Riikka90:n kommentteihin edellä. Eiköhän ole parasta, että vauvat pysyy mahassa täysaikaisiksi vaikka rankkaa loppuraskaus varmasti onkin. Hermojen menetys vauvan hikkailuun kuulostaa kyllä tosi lapselliselta, huoh.

pienisieni 35+1

 

Meillä on tosiaan isommat jo sen verran isompia (8, 6 ja 5), että varmasti osallistuvat vauvan hoitoon ja sekin on oikein hyvä keino näyttää, että isommatkin ovat tärkeitä. Tietenkin normaalit sylittelyt ja pusuttelut heillekin. Esim. tytöt halusivat osallistua vauvan vaatteiden laittamiseen ja järjestivätkin ne kaappiin (onneksi remontin takia ne piti ottaa kertaalleen poiskin ja sain nyt salaa laittaa ne uusiksi kun ovat reissussa, muuten en olisi löytänyt mitään ). Meillä lapset leikkivät todella paljon keskenään ja varsinkin näin kesällä tuntuu, että äidin virka on lähinnä ruoanlaitto, pyykinpesu ja erotuomarina toimiminen. Muuten eivät taida läsnäoloani huomatakaan.

Toki jos on pienemmät ikäerot, niin asia on eri. Meillä tuo kolmikko on syntynyt alle kolmen vuoden sisällä. Nuorin kun syntyi, niin tuntui siltä, että vauva ei saa huomiota, kun aina kun sai imetettyä, piti jo rynnätä 1,5-vuotiaan perään. Ja sama oli edellisenkin ollessa vauva. Nuorimmaisen vauva-aikaan vielä rakennettiin ja asuttiin väliaikaisasunnossa, jossa oli tietenkin omat kommervenkkinsä.

Nykyään tuntuu, että esikoinen jää jotenkin varjoon. On hyvin helppo lapsi ja nämä kaksi nuorimpaa taas iso-egoisia. Pojalla ihan mahdoton uhma ja tyttö muuten vaan temperamenttinen. Yritän kuitenkin muistaa huomioida myös isointa ja kun vauva saadaan maailmaan, jaksaakin taas yhdessä harrastaa enemmän molemmille rakasta hevosharrastusta.

Mutta todellakin kaikki nuo mietteet ovat normaaleja.