Syyskuun söpöläiset <3 - Syyskuussa ** MEIDÄN KUU**

Valtavasti onnea Vuuti! Kiitos synnytyskertomuksesta, hurjalta kuulostaa tuo vuotomäärä. Onneksi ilmeisesti vointisi on kuitenkin kohtuullinen..? Voimia toipumiseen.

Olenkohan jo yksin täällä odottelemassa vauvaa... Huoh.

Crispy ja edelleen odotuttava vaavi 40+3
 
Onnea kaikille vauvautuneulle ja tsemppiä toipumiseen. Mun mielestä yllättävän monella ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita... Tsemppiä myös kaikille meille, jotka vielä ODOTELLAAN.

Mullakin tuli tänään nyt sitten SE päivä vastaan, mutta ilmeisesti neiti on sitä mieltä, että ei viitsi olla kovin täsmällinen. Ei supistele, ei nipistele, ei kolota, ei särje. Että päivänä minä hyvänsä... tai sitten 41+5 vkolla, kun pakotetaan ulos :)

Tää on aikamoisen tylsää vaikka oon pystynyt hyvin asennoitumaan niin, että yliajalle mennään. Toisaalta mä oon ihan tyytyväinen siihen, että ei oo mitään supistuksia, niin ei tarvii arvailla ja kuulostella. Ainakin tähän asti kaikki kolme aiempaa on lähteneet sitten kerrasta syntymään eikä vääriä hälytyksiä ole ollut.

Jaksetaan kaikki vielä jokunen viikko, sitten on kaikilla vaavit sylissä.

merivellamo 40+0
 
Onnea vauvautuneille ja tsemppiä odottaville!

Tiistaina kotiuduttiin ja KE käytiin vielä äippäpolilla vauvan kanssa. Kaikki hyvin.Yöt kkotona on ollut heräilyä, mutta ainakin vielä tyytyväinen poika ollut. Omat mielialat heittelee itkusta nauruun. Alakuloisuus ei ole vielä ottanut valtaa. Vaikka väsyneenä kaikki ahdistaa.

Vauva-arjen pahinta on nää silikonitisseiltä näyttävät ja tuntuvat rinnat! Niin kipeet, kun eilen maito nousi ihan kunnolla. Oon pumpannu, imettänyt ja tyhjännyt suihkussa. Särky vaan on ja pysyy. En yhtään muista kuinka kauan tää vaihe kesti?? Te joilla jo parin viikon ikäinen vauva, niin onko jo helpottanut? Tuskaa....

SuSette ja poika 4vrk
 
Onnea kaikille vauvautuneille ja tsempit vielä odottaville.

Meillekin syntyi 22.9 klo 1,28 poika mitoilla 3612g ja 51cm (41+5).

Eli maanantaina olisi pitänyt olla yliaikaisuuskontrolli, mutta lapsivettä alkoikin lorahdella sunnuntaina aamulla kun nousin sängystä. Ensin luulin vereksi kun oli niin punaista, mutta sitä tulikin sitten vaan enemmän ja muuttui vaaleanpunaiseksi. Siinä söin ja kävin suihkussa ja lähdettiin sairaalaan kun esikoisen hoitaja tuli paikalle.

Supistuksia tuli aamupäivällä vielä aika kivuttomia n. puolen tunnin välein mutta aika äkkiä ne sitten alkoivat tulla jo 10min välein ja kipeytyivät koko ajan. Siinä tarkkailuhuoneessa luin lehteä pallon päällä ja puhaltelin. Sitten piti jo saada jotain, ja pääsin ammeeseen. Sitä ennen olin ollut lääkärin tarkastuksessa jossa sormelle auki. Limatulppaa tuli myös koko ajan. Ammeessa olin puoli tuntia kun tuli niin kauheita supistuksia ja sellainen kestosupistus etten meinannut päästä poiskaan. Tutkittiin ja 3cm auki! Saliin ja epiduraalin sain sekä pian oksitosiinitiputuksen, mies tuli myös paikalle. Sitten siinä ei mennyt kuin pari tuntia kun tuli kauhea tunne että pitää saada punnata. Olinkin sitten jo täysin auki ja sain alkaa ponnistelemaan. En alkuun uskaltanut kovin lujaa kun vähän sattui mutta tuli kuitenkin vähän helpommin kuin esikoinen vaikka ponnistusaika olikin melkein sama 40min. Esikoinen syntyi pari vuotta sitten nyrkki poskella, tämä poika tuli molemmat nyrkit poskella mutta en onneksi revennyt. Ei myöskään leikattu epparia. Eli hyvin meni... kunnes piti saada istukka pois. Eipä lähtenyt. Pumppasivat täyteen kaikkea kohtua supistelevaa ja painelivat ja kiskoivat, ei vaan lähtenyt. Verta tuli vaan ja kauhean kokoisia hyytymiä. Jouduin leikkaussaliin istukan käsinirrotukseen ja kohdun kaavintaan. Sitä ennen mulle laitettiin uudestaan neulalla epiduraali tai spinaali kun oli mennyt tukkoon se kanyyli. Kaikki meni lopuksi hyvin, poistivat pyynnöstäni samalla pari luomeakin alapäästä. Verenhukka oli jotain 1600ml, hb ennen kotiutusta 78. Sain rautaa pari kertaa päivässä ja kotiutuspäivänä suoraan suoneen. Alkaa jo vaikuttaa, onneksi.

Poika on kuin isosiskonsa saman näköinen ja pieni tuhisija, kova syömään ja huutaa rumasti :heart:.

RauRau ja poikanen 4vrk
 
Onnea syyskuu14 ja Raurau!
Me päästiin sittenkin eilen illalla myöhään kotiin. Ihana oli nukkua kotona, kun ei vieraat vauvat tai kätilöt herättäneet. Parilla herätyksellä meni eka yö, ensimmäinen oli lyhyt, toinen pari tuntia. Vauva nukkuu paljon ja syö hyvin. Pieruja ja röyhtäsyjä tulee paljon, välillä kipristää mahaa.

Mun synnytyskertomuksessa oli paljon virheitä ja sain kotiin käsinkorjatun version. Verenhukka oli kuitenkin vaan 1650ml, eli alkuperäiseen määrä oli vahingossa tullut tuplana. Hemppari poislähtiessä 118 ilman lisärautaa tms. eli kannattais varmaan minun luovuttaa verta. Neuvolakorttiin eivät muistaneet kirjata synnytyksestä juuri mitään. Pitää pyytää jos se oma neuvolantäti tekis sen, niin jäisi tiedot sinne muistoksi.

Nyt nukkumaan oman pikku-tuhisijan viereen. Kamala myrskytuuli ulkona!

Vuuti ja myllerö 3vrk
 
Onnea Syyskuu ja Raurau!

Merivellamollekin ekstratsempit odotteluun.

ON: Perjantaina oli neuvola, alakerta tarkistettiin, supistukset ei olleet saaneet mitään aikaan :( Tosin suurin osahan on ollut aika helppoja suppareita. Paikat oli vielä niin kiinni, että terkka arveli, että enköhän ole vielä yhdessä koossa ensi torstain yliaikakäynnillä äitipolilla. Voihan tää tietty syntyä sitten nopeastikin, kun alkaa tapahtua... Tämän hetken fiilis on kuitenkin, että taitaa meidän syyskuun söpöläisestä tulla kuitenkin lokakuun lapsonen...

Valvova Crispy ja syntymätön muru 40+5

P.S. Onneksi vaavi kuitenkin on edelleen aktiivinen liikkuja, niin voinnin puolesta ei niinkään huoleta. Vauvan koko ehkä vähän hirvittää.
 
Jatkan yksinpuhelua...

Täällä valvotaan, supistelee, ei valtavan kipeästi. Menkkajomotusta. En usko, että tästä mitään kehkeytyy, kun ei aiemmatkaan supparit olleet saaneet mitään aikaan... Silti vähän tekisi mieli toivoa, josko kuitenkin... Uni ei tule.

Crispy ja muru 40+6
 
Supistelut loppui pian edellisen viestin jälkeen... Odotellaan...

Mites teillä kellä on koira, on suhtautunut vauvaan? Onko yöheräilyt vaikuttanut koiraan? Mietin vain, kun meillä pentukoira, että saapa nähdä, miten sitten tottuu yöääntelyihin, onhan niitä vähinsä kyllä nytkin ollut, vessareissuja ym.

Mites Katariinella, onko tuntemuksia? Mulla meinaa mennä hermo oman äidin kanssa, joka ontulossa meille ammaksi, sitten kun sairaalaan lähtö on ajankohtaista. Kyselee, hienovaraisesti toki, että joko on aika, ja aina täytyy vain todeta, että ei vielä, ilmoitetaan kyllä...

Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille.

Crispy ja muru (huomenna poksuu taas...)
 
Pikapäivitys täältä jostain imetyshuurujen keskeltä. Meille syntyi tyttö to 25.9. klo 19.24. Pituutta oli 52 cm ja paino 3690 g. Raskausviikkoja siis kasassa 40+4. Palailen tarkemmin synnytyskertomuksen kera. Nyt vie niin paljon aikaa tuo imetys ettei tässä muuta ehdi. Eikä jaksakaan kun tänään vasta ensimmäinen päivä kotona. Mutta onnellinen ja helpottunut fiilis!

Sinadrius ja mimmi 4 vrk
 
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Viimeistä syyskuun päivää viedään ja suurimmalla osalla taitaa olla jo kääröt kainalossa :) Ketkäs täällä vielä sinnittelee yhdessä kasassa?

Itse olen ehtinyt kokea tämän 2,5 viikon aikana mm. ärhäkän rintatulehduksen. Yöllä nousi kova kuume kamalan horkkavapinan kera ja rintaan tuli ison kämmenen kokoinen tulipunainen kipeä alue. Seuraavana päivänä sainkin jo antibioottia suoraan suoneen ja tuota jatkettiin vielä seuraava päivä kolmen kerran verran. Tulihan ravattua tervarissa... nyt jatkan kuuria tableteilla ja toivon, ettei vauvan masu kärsisi kun kyseessä on aika hurja annostus. Menkää heti hoitoon jos vähänkin koette samoja oireita! Pahimmillaan tuosta voi joutua sairaalaan ja leikkaushoitoon.

Vauva on ihana tapaus, nukkuu edelleen paljon ja syö tosi hyvin. Kaikin puolin tyytyväinen pakkaus, mitä nyt vähän masuvaivaa on ollut. Kasvaakin hurjaa vauhtia, ensimmäiset vaatteet on saanut jo laittaa pienten laatikkoon, vaippakoon vaihtaa 2:een ja tarkistaa hiukan kanto- ja syöttöotteitaan :) 4kg meni aikaa sitten rikki, katsotaan mikä tulee saldoksi pe neuvolassa.

Elämä on todella työlästä pienen taaperon ja vastasyntyneen kanssa, ei tätä osannut alkuunkaan edes kuvitella. Onneksi on mies apuna vielä muutaman viikon. Sitten olenkin hiukan pulassa kun työt taas alkaa. Noh, kai siitä hengissä selvitään.

Itse olen toipunut hyvin, jälkivuoto vaan ärsyttää kun juuri kun sen luulee loppuvan, taas saakin huomata sen alkaneen uudestaan. Oletan myös saaneeni muistoksi jonkinlaisen laskeuman, täytyy kysyä asiasta sitten jälkitarkastuksessa. Hätä nro 2:lla käyminen on sen verran työlästä, että ei tuolla putkistossa kyllä kaikki ihan normaalisti ole. Plussauspäivän painossa olin 5 päivää synnytyksestä ja nyt on hävinnyt jo pari lisäkiloakin. Tuosta olen ollut melko ällistynyt. Kehon koostumus toki on mitä on mutta sekin tässä kovasti tuntuu kiinteytyvän ihan itsekseen. Pieni on niin kova syömään, että saanen kiittää häntä tästä painonkehityksestä :) Ja taaperoa siitä, etten oikein ehdi tai tajua syödä itse.

Tässä pikaiset kuulumiset täältä, käyn täällä vielä välillä lukemassa mutta kirjoittelu jää ja on jo jäänytkin vähemmälle. Kiitos teille jotka piditte seuraa tämän pitkän odotuksen ajan ja jaoitte omia kokemuksianne ja tuntemuksianne tänne palstalle :) Toivon teille kaikille ihanaa vauva-arkea ja iloisia hetkiä koko perheen kera!

-Napsi ja Nuppunen-
 
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Sinandrius, isosti onnea nyytistä. :)

Napsille tsemppiä vauva-arkeen, toivottavasti rintatulehdus ei uusi.

Ihanaa vauva-arkea teille kaikille vauvautuneille. Ymmärrän hyvin, ettei aikaa riitä kirjoitteluun. Itsellä vain jatkuu tämä odotus. Huoh.

Crispy ja vaavi 41+1
 
Crispy: Sovitaan, että sää oot vuorossa ennen mua! Tää aika tuntuu niin pitkältä.. Mulla päivän mittaan hentoja supistuksia, mut ei ihmeitä. Viime neuvolassa paineet koholla jälleen ja lapsivettäkin saisi olla kuulemma vähän enemmän. Torstaina uusi aika ja yliaikakontrolli sunnuntaina. Lokavauva taitaa olla meille tulossa :heart:

Autzz..Napsi: Kylläpä oli ärhäkkä rintatulehdus. Kiva kuitenkin että paranemaan päin. Tsemppiä kovasti arkeen!
 
Täällä myös on vauva-arki vienyt mennessään niin että en ole ehtinyt kirjoittamaan, lukemassa olen välillä käynyt. Napsin tavoin haluan kiittää teitä kaikkia tästä "yhteisestä matkasta", tämä osoittautui mukavaksi vertaistueksi, vaikka minulla omat epäilykseni keskustelupalstoja kohtaan onkin. Paljon olen saanut hyviä neuvoja ja vinkkejä, ja tietysti on saanut purettua omaa oloa muille samassa tilassa oleville :)

Onneksi olkoon vauvautuneille, olen tippa linssissä lukenut synnytyskertomuksia. Paljon jaksamista toipumiseen niille, jotka sitä tarvitsevat. Ja tietysti erityistsempit teille jotka vielä odotatte, kyllä ne vauvat sieltä syntyy :)

Me päästiin kotiin kahden päivän iässä ja kaikki on mennyt aikalailla hyvin. Haasteita on ollut, näin ensikertalaisena kaikki on uutta.. Syömisen kanssa on ollut suurimmat haasteet, ensinnäkin poika on niin kova nukkumaan että häntä saa välillä herätellä syömään. Toiseksi, maidoneritys on tosi runsasta. Puolinukuksissa oleva todella nälkäinen vauva ja suihkuavat tissit eivät ole se helpoin yhdistelmä, pojalla meinaa välillä mennä hermo syömiseen. Olenkin pumppaillit ylimääräisiä maitoja pois ennen syöttämistä, se auttaa välillä ja välillä ei. Muutaman kiukkukohtauksen olen taltuttanut pullolla/tutilla. Imuote ei ole ihan kohdallaan kun maitoa tulee niin paljon että pojan ei välillä tartte kuin nuoleskella, mutta uskon että se korjaaantuu jos ja kun maidontulo tasaantuu. Mahaa pitää välillä itkeä mutta ne itkut on olleet nopeasti itketty :) Huomenna on nevolan kotikäynti, sitten nähdään miten on kasvettu. Ainakin omiin silmiin näkyy selvästi, että poika on pyöristynyt poskista ja mm. sormista. Iltaisin hän tykkää jo vähän aikaa seurustella, eli malttaa olla hereillä. Päätä jo kovasti kannattelee rinnalla mahallaan ollessa. Ihana tuhisija <3

Oma vointi on nyt ihan hyvä. Noin viikon olin todella kipeä, sillä sain alapäähän leikkaushaavan kohdalle pikkurillin pään kokoisen hematooman, sellaisen verenpurkauman. Se oli niin kipeä, että sen koskeminen tai suihkuttelu sain näkemään tähtiä ja itkukik tuli pari kertaa.. Ensimmäisen viikon ajan siis kaikki liikkuminen, istuminen jne oli yhtä tuskaa, ja kipua helpottaakseni kävelin kylmäpakkaus housuissa. Kipulääkkeitä en halunnut tämän oman suolistosairauden vuoksi käyttää.. No, onneksi hematooma laski ja kivut hävisivät heti, nyt ne ovat muisto vain :) Koska vauva nukkuu niin hyvin, olen saanut itsekin levätä, tosin välillä hormonit aiheuttavat melkoisia virtapiikkejä ja tulee touhuttua liikaakin.. Mahaa on vielä, mutta päivä päivältä se pienenee, puntarill en ole edes käynyt kun ei se paino tässä vaiheessa kiinosta yhtään.. Turvotusta on vielä, sormukset eivät mene sormeen. Mutta kaiken kaikkiaan meillä siis voidaan hyvin!

Joku kyseli koiran suhtautumisesta vauvaa, meillä on mennyt ihan hyvin. Kuten arvelin etukäteen, jonkin verran koira stressaa tilannetta, mutta yllättän nopeasti se on uuteen tulokkaaseen tottunut. Koko ajan haluaisi nuuhkuttaa ja nuolla vauvaa, mitä minä taas en halua :) Ja jos vauva kovin itkee, koira katsoa napottaa meitä vanhempia ja volisee mukana, tyyliin tehkää nyt sille jotain :D Kaippa se aistii jos vauvalla on esim. mahanpuruja, kun se kerran meidänkin kivut ja surut aistii..

Ei tämän kummempia kuulumisia, seuraan palstaa kunnes viimeinenkin saa vauvan :)

Hispula ja vauva 10 vrk
 
Kirjoitin jo aiemmin pitkän pätkän, mut tietty keskeytyi ja teksti hävis. No nopeat kuulumiset.

Ensiksi jaksamis tsempit odottaville!!!! Pian on kaikki vauva sylissä.

Täällä oli neuvola tänään ja syntymäpaino saavutettu. Rintamaidolla pärjätty ja imetys sujuukin hyvin. Verta vuotava rinnanpää parantunut ja maidontulo tasaantunut. Hyvin kuitenkin riittää.

Alakulo ja itkuisuus itsellä lisääntynyt. Ahdistaa. Johtunee osin siitä, että vauva ollut pari päivää tosi itkuinen. Siis kunnon kipuitkua, joka ei meinaa loppua. Esikoinen kun itki ekat kuukaudet, niin pelottaa jos nyt sama edessä. Miehestä ollut korvaamaton apu, kun sekä vauva että äiti itkee. Ens viikolla palaa töihin.

SuSette ja poika 10vrk
 
Hurjasti tsemppiä vielä yhdessä kasassa oleville!
Harmittaa tässö loppukuussa (tai no nyt jo alku lokakuussa) synnyttävät, kun teillä ei ole täällä enää juttuseuraa ja kanssajännittäjiä. Mutta vaikken minäkään ehdi kirjotella, niin olette silti mielessä :)

Täällä Napsin lailla vietetään kiireistä arkea taaperon ja vauvan kanssa. Mies lähti tänään töihin ja palaa lauantaina eli yh-arki alkoi nyt rullata. On tässä kyllä tekemistä ja varmasti joskus vielä hermo menee, mutta on tämä silti ihanaakin. Pitää vaan keksiä joka päivällä vähän hommaa, ettei ihan vaan jämähdetä keskenämme kotiin. Tänään kävin siskolta hakemassa kaksostenrattaat, niin päästään huomenna lenkille.

Leikkaushaava on tällä kertaa parantunut ihan hämmentävän hyvin. Siitä olen todella kiitollinen. Maito tuntuu riittävän paremmin kuin esikoisella, mutta annetaan lisäksi korviketta, kun paino ei alussa noussut tarpeeksi. Rinnanpäät alkaa olla vihdoin melko lailla ehjät.

Hassua, miten erilainen tämä poika on esikoiseen verrattuna. Tämä ei juurikaan nukkuisi muualla kuin sylissä, vieressä sängyssä ja jostain syystä turvakaukalossa. Esikoinen nukkui heti vaunuissa ja kehdossa. Saa nähdä, millainen mammanpoika tästä vielä kehkeytyy.

Keltakukka ja poika 3 viikkoa
 
Pikainen päivitys, meille syntyi eilen ihana tyttövauva! Pitkän odotuksen (rv 41+2) jälkeen. Tsemppiä kaikille, mikähän Katariinen tilanne on?

Susettelle voimia, puhu neuvolassa mielialoistasi, jospa löytyisi esim. kotiapua keventämään arkea tai saisit keskusteluapua. Kuulostaa tutulta tuo vauva ja äiti itkee ja isä lohduttaa. Esikoisen koliikin kanssa meillä oli juuri samoin. Jaksamista. Käy kirjoittelemassa tuntojasi tänne, jos se yhtään helpottaa. Hienoa, että imetys onnistuu.

Hormonihuuruinen&onnellinen Crispy ja ihana tytteli
 
Onnea Crispylle! :) Esikoinen syntyi samoilla viikkoluvuilla, oli siinä odottamista...

Täällä poika kasvaa ja komistuu. Kolmannen neuvolan saldo painoa viikossa +475g ja pituutta jälleen 1,5cm, ja tämä siis muutos tasan viikon takaiseen käyntiin verrattuna. Kyllä tuo ahkerasti tissillä viihtyykin, mutta silti on yllättänyt tämä hurja kasvutahti... lapsi nro 1. oli samoissa mitoissa 1,5kk:n ikäisenä ja tulokkaalla ikää 3vk.

-Napsi ja Nuppunen-
 
Paljon onnea Crispy! Sekä muut vauvautuneet, jos olen unohtanut onnitella.

Hispula, täällä myös kovin uninen syömäri ja suihkutissit! Harsoja menee monta päivässä, samoin paitaa saa olla vaihtamassa pari kertaa päivässä. Ei tarvitse pojan paljon tehdä ruokaa saadakseen, kun maito suihkuaa suuhun. Herra vaan ubohtaa välillä niellä, sitä en voi puolesta tehdä, ja sitten on iso satsi maitoa harsolla. No, tämä ei ole uutta, esikoisen kanssa sama ongelma. En nauttinut silloinkaan imetyksestä, koska elämä oli maidossa uimista. Nytkään ei aina yksi kerääjä riitä "vapaassa" rinnassa. Pakko imettää yölläkin istualleen, jotta pystyy paremmin kontrolloimaan maidon tuloa ettei ole sänky läpimärkä. Ongelmansa itsekullakin.

Vauva on ihana, nukkuu paljon, mutta välillä saattaa jaksaa olla parikin tuntia hereillä. Suihkuavasta maidontulosta johtuen on paljon ilmavaivoja, röyhtäytyksestä huolimatta. Reppana joutuu hotkimaan ja oikein kuuluu, miten mukana menee myös paljon ilmaa. Onneksi yöt (koputtaa puuta) on sujuneet hyvin, ilman pahempia ilmavaivoja. Ruokailu meillä parin kolmen tunnin välein. Syntymäpaino saavutettu ekassa neuvolassa 9vrk:n iässä.

Tsemppiä, jos joku vielä odottelee omaa pienokaistaan! Ja tsempit myös vauva-arkeen kaikille!

Vuuti ja ähisijä 11vrk
 
Pikainen päivitys. Meille syntyi tyttö 2.10. Pääsimme sydämen sivuäänen takia vasta eilen kotiin. Synnytys oli mahtava kokemus, lämmin ja luonnollinen. Uskalsin luottaa kroppaan ja ponnistusvaiheen pituus oli merkattu 1min. Ponnistin kerran, koska vauva tuli ihan itsestään ulos :heart: Tsemppejä muille!!!
 
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Onnea vauvoista Sinadrius, Crispy ja Katariine! :flower:

Pahoittelen, että on kestänyt päivittää listaa syntyneistä. Ajankäyttö on vielä ihan hukassa näiden kahden kanssa, esikoinen uhmaa ja tinttailee oikein urakalla vaikka käyn hänen kanssaan kahdestaan puistossa ja perhekerhoissakin kahdesti viikossa. Isäntä menee töihin ensi viikolla, sitten täytyy ottaa vauva mukaan kaikkialle, mutta vloppuna voi sitten taas mennä esikoisen kanssa niin saa sitä äitiaikaa =).

Maitoa tulee hyvin ja vaavi saa imettyä, ei riitele kyllä yhtäään tissillä, ähisee vaan mutta syö hyvin. Suihkutissit täälläkin, vauva jaksaa syödä kerrallaan n. 60ml ja tisseistä tulee maitoa kolmen tunnin jälkeen tyhjäyksestä kaksikertainen määrä. Vielä ainakin. Joudun siis käymään lypsyllä päivällä kun ei muuten tissit tyhjene =).

Vieläkö täällä joku odottaa nyyttiä?

RauRau ja poikanen 2vk 2pv
 
Tulin vielä kiittämään vertaistuesta odotuksen aikana!

Omat kuulumiset: Oon toipunut uskomattoman nopeasti loppujen lopuksi. Nyt käydään jo 2-3km kävelylenkeillä päivittäin. Suihkutissisyyttä täälläkin. Välillä pienen pitää vetää henkeä, ettei ihan tukehdu maitoon. Pumppaaminen on auttanut vähentämään painetta ja röyhtäytys kesken imetyksen ja lopuksi auttanut vatsavaivoihin.

Ilokarpalo ja pikkuinen lähes 4vkoa jo!
 
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Kiitos myös omasta puolestani kuluneesta vuodesta!

Onnea vielä Crispylle, Katarinelle ja Sinadriukselle ja niille joita en oo muistanu onnitella! Nyt on varmaankin kaikki saaneet jo pienokaisensa, niin se aika vaan meni äkkiä..

Meillä tää on kyllä melkosta kaaosta! Pikkuinen on aika itkuinen tapaus, hereillä ollessaan käytännössä itkee tai on tissillä. Vatsa vaivaa..pulattelee, pieree ja kakkii, vetää itteään kippuraan..osaa kuitenki röyhtästä että pahimmat ilmat tulee pois.
Yöt on välillä ihan ok, eka syötön jälkeen nostan viereen ku reuma kiukuttee lonkissa enkä jaksaa pitkään istaalleen sängyllä syöttää, mutta on meillä sellasiaki öitä ollu etten oo klo kahden jälkeen nukkunu ollenkaan, mutta onneksi niitä ei oo ollu montaa! Ihmeesti sitä hormoonihuuruilla jaksaa..ja sillä että voimaa saa jo pelkästää ku kattoo tyttöä niin ihana hän on! Ensimmäisiä hymynhäivähdyksiä on jo nähty, ei vain mahanpurujen aih kipristyksiä. Muutama jutteluäänähdyskin, kovasti kattelee ja seuraa muiden tekemisiä silmät tapillaan.. niin syötävän suloinen, kaikki sitä pussutteleeki aina tuosta vajaa 2v alkaen..Mutta voih ku tää aika menee liian nopsaan!!

Miten sen kerhon kans..jatketaanko toisaalla jutustelua?

Voikaahan hyvin ja nauttikaa hurmureistanne!

C ja neiti Pimpula 1kk+3pv
 

Yhteistyössä