Syyskuun söpöläiset <3 - Kesäkuussa

Terkkuja sokerirasituksesta, täällä hengailen sokerilitku mahassa. Hyi että, ei ole maku parantunut parissa vuodessa. Ja nälkäkin olis!

Keltakukka, mulla samat ajatukset lasketusta ajasta, tulee sit kun tulee :) Kyselijöille olenkin sanonut vauvan tulevan joskus syys-lokakuussa ja samoin ajattelen itse. Eli älkää ihmeessä antako sen loppukuun la:n ahistaa, käykää vaikka lukemassa Helmikuisten ketjua! Aatelkaa, tuollainenkin on jo olemassa.

Tsempit kaikille selkäkipujen kanssa painiville, minäkin niiden kanssa ähkinyt viikolta 8 alkaen. Nyt meinaa välillä lähteä jalka alta kun iskiaksesta tärähtää välillä kunnon sävärit. Viimeksi nämä onneksi helpotti heti synnytyksen jälkeen joten tsemppaan itseäni tuolla ajatuksella.

-Napsi 25+0 Poks-
 
SuSette82, sulle täytyy kyllä nostaa hattua, että jaksat. Itselläni on istumatyö ja sen puolesta helppoa, mutta kun työ muuten on sellaista että pitäisi saada paperille jotain järkevää ajatusta aikaiseksi, niin ei se väsyneenä meinaa onnistua. Tämän viikon olenkin lähinnä arkistoinut, sillä töissä oleminen on ollut yhtä nuokkumista hämärän rajamailla. Mutta sinulla on fyysisesti raskas työ, pidähän huoli ettet väsytä itseäsi ihan täysin! Sillä ei mikään työ sen arvoista ole, on meillä kaikilla oikeus levätä ja vaikka en tykkää käyttää raskautta syynä mihinkään niin kyllä se vain niin on, että ei tässä tilassa jaksa samalla tavalla kuin normaalisti. Eikä ole tarviskaan, se pitäisi siis muistaa!

Selkäkipu on ehkä vähän parempana. Eilen kävin töiden jälkeen koiran kanssa lenkillä, aika pian alkoi kamala särky selässä ja palasin lenkiltä kotiin itkua tihrustaen. On masentavaa ajatella, että koko loppukesä menisi näin! Nukuin vähän aikaa, nousin sängystä ja kävi kipeää, taas tihrustin itkua. Sitten istuin saunassa leppoisissa löylyissä pitkään ja ihme tapahtui, selkä ei ollutkaan enää niin kipeä! Oisko lämpö ja rentoutuminen auttanut? En tiedä, mutta tänään on ollut selvästi parempi päivä, vaikka selkä ei ole täysin kivuton niin ei ole tarvinnut tihrustaa sitä itkua itsesäälissä :) Hyvää huomenta -liike onkin mulle tuttu, treeneissä sitä tehdään nimenomaan huoltavana liikkeenä, pitääkin nyt ottaa se ahkerampaan käyttöön, myös kotona! Jos joku huomaa muita jumpaavinkkejä niin antaa tulla vaan :) Ensi viikolla mulla on neuvola, pitää kysellä sieltä asiasta. Vaikka kyllähän minä periaatteessa tiedän, miten tätä selkää voin huoltaa, mutta ei ole ollut oikein sellaiseen aikaa.. Venyttelykin on jäänyt ihan nolliin, se vaikuttaa varmasti myös. Pitää nyt keskittyä tähän omaan hyvinvointiin vähän enemmän! Näyttää näitä kipuja olevan aika monella, joten jaksamista vaan kaikille. Toivotaan ettei kenelläkään kivut ylly niin pahaksi, että haittaisivat esimerkiksi synnytystä. Niinkin voi käydä..

Lasketusta ajasta, vaikka tämä onkin ensimmäinen lapsi niin olen myös asennoitunut siihen että ei se tule silloin 22.9, lokakuun alku on todennäköisempi ajankohta :) Jos se synnytys venyy niin jospa se ei sitten niin paljoa ärsyttäis, kun on ennakolta jo asennoitunut näin.

Keltakukka, minua kans ärsyttää tuo unettomuuden syiden kommentointi, ei se paljoa tilannetta auta vaikka selitys ois minkälainen!Jalitsun mm-kisat on yhdenlainen pelastus, eilen taktikoin niin että nukuin alkuillasta vähän aikaa, aloin tuijottaa peliä ja nukahdin joskus yhden maissa. Enpä herännyt enää aamuyöstä, vaan sain sen 5-6 tuntia yhtäjaksoista unta, mikä on enemmän kuin pitkään aikaan! Ja aion siis kyllä katsoa pelejä, ihan sama tässä vaiheessa kun rytmit on muutenkin ihan sekaisin.

Napsi, kerrohan sitten sokerirasituksen tulokset! Mulla on testi edessä ensi viikolla, olihan niin että ennen testiä pitää olla syömättä ja juomatta 12 h?

Hispula ja LL 25+5
 
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Mua niin huvittaa ku yhdessä toisessa ketjussa ollaan rv 38+ jotain ja tuskaillaan ettei jaksa enää odottaa että syntyisi ja miten tää nyt näin pitkälle menikin. No tietysti jos on kauheesti loppuraskauden vaivoja ja muut tulleet tuota ennemmin, mutta on niin hassua ku itse nimenomaan asennoitunut siihen käynnistykseen taas :).

Hispula, mulla oli ohjeena että pari lasillista saa juoda vettä mutta muutoin kyllä 12h syömättä kun sokerirasitukseen menee. En tiedä onko näissäkin sitten paikkakuntakohtaasia eroja ohjeissa.

RauRau ja pikku-ukko 27+2
 
Meillä oli sokerirasituksen ohje tällainen:
VALMISTAUTUMINEN TUTKIMUKSEEN
Olkaa syo?ma?tta? ja juomatta edellisesta? illasta klo 22 alkaen. Lasillisen vetta? voi kuitenkin juoda. Va?ltta?ka?a? tupakointia.

En kyllä taaskaan käsitä, että miten tässäkin asiassa voi olla eri ohjeet! Kai ne arvot nyt kaikille kuitenkin on samat. Älytöntä.
 
Ei tuu uni ei.....kukutaan sitten täällä.

Hispula, voin tulla kertomaan tulokset juu :) Viimeksi oli ihan mainiot joten luotan samaan. Täällä ohjeena oli olla syömättä klo 20:00 alkaen, yhden lasin vettä sai juoda. Edellisenä päivänä piti syödä ns. "normaalisti" eli ei mielellään mitään herkkuövereitä. Ja inhana ehkä hampaidenpesun välttäminen aamulla, koska hammastahnassa on sokeria xylitolin muodossa ja sekin vaikuttaa. Onkohan täällä tiukimmat ohjeet? :)

Jos äiti on tähän aikaan hereillä niin niinpä on vauvakin. Tuntuu kuin joku yrittäisi tulla navasta ulos, hauskaa! Noh, ei tarvitse yksin valvoa.

Odotamme jo kovasti ensi viikon 4D-ultraa, kiva päästä näkemään molskiiko siellä yhtä paljon iskän näköinen tyyppi kuin viimeksi.

Huomasin muuten eilen säästyneeni ainakin vielä edellisen kierroksen riesalta eli maitoa tihkuvilta tisseiltä. Valuminen alkoi viimeksi jo jossain viikolla 23 ja sain aina kulkea suojat liiveissä. Tuollahan ei sitten ollut mitään tekemistä lopullisen maidontuotannon kanssa, eli vielä on toivoa imetyksen onnistumisessa :)

-Napsi 25+1-
 
Sokerirasitukseen tarvitaan 12h paasto eli jos rasitus alkaa klo8 niin klo20 ei saa syödä mulla oli aika klo10 niin en saanu klo22 jälk syödä. Tuoki on niin ettei sais tulla kuitenkaan ku tuo 12h ku mulla on joskus tullu kotona 16h paasto puolivahingossa ja sillon kyllä arvot on ihan pylleröstä. Eli suosittelen että on tarkkana tuon ajan kans ku täällä ovat antaneet uuden ajan jos ei oo ollu 12h paastoa vaan vähemmän
Mutta aika jännä miten eri ohjeita annetaan..

Lasketusta-ajasta..tuo omien viikkojen vähäisyys on jotenki ärsyttävää tässä ns seesteisessä vaiheessa..ku tuntuu ettei itelle tuu viikkoja ku muut tuntuu menevän jo niin kaukana! Mullehan tää on liianki tuttua ku neljällä viimesellä la on juurikin ollu loppukuusta.. Ei se lopussa itellä enää haittaa ku kokemusta on keskosesta niin toivoo että vauvasta tulee täysaikanen ja taas että syntys mahd lähellä la:ta ku sitte on vähempi onkelmia noiden bilien kans eikä tarttis sitä valohoitoa

Ukkokultaa kotia ootellessa..hyvää viikonloppua!

C ja kullannuppu 25+2
 
Kaikille unettomille tsempit! :hug:

Mulla ensi viikolla sok.rasitus ja jo nyt mietin päivän ruokalistaa. Mitään makeaa en syö silloin, mutta mietin sitä iltapalaa että jaksaisi mahdollisimman pitkälle sitten seuraavana päivänä. Mulla jäi edellisestä rasituksesta iso ja laaja mustelma kolmeksi viikoksi käteen pistokohtaan. Ei ollut kovin kaunis. Ihanaa oli ihmisille selittää mistä se on tullut :D

Neuvolalääkärikin on pian ja mietin onko sisätutkimukseen pakko osallistua? Mua ei siis ihmeellisemmin supista ja vointi on hyvä.

Minäkin olen asennoitunut siihen että synnyttämään lähden lokakuussa. Edelliset ovat menneet ainakin viikolla yli la:n.

Kävin neljä-viisi pussillista vauvan vaatteita läpi ja harmikseni huomasin että joko turkiskuorianen tai koi on käynyt kylässä. :'( Kaikki villikset on tosi reikäisiä ja mulla ei riitä aika tai osaaminen niiden korjaamiseen. Vaatteet ovat olleet lasten vaatekaapin perällä muovilaatikossa jossa ei ollut kantta. Pöh, täytyy olla tosi tarkka nyt noiden uusien villiksien kanssa että säilyvät ehjinä.
 
Mä olin viime torstaina sokerirasituskokeessa. Ohjeena oli, ettei klo 20 jälkeen saanut syödä ja lasin vettä sai juoda. Litku joka juodaan, on melko ällöä. Pysyi kuitenkin sisällä ja koe saatiin tehtyä. Tulos oli oikein hyvä, ei riskiä RD:stä.

Hb mullakin edelleen matala 109, vaikka syön rautaa 1 tabl/pv. En halua nostaa annosta kuitenkaan, kun raudan syöminen käy sen verran vatsan päälle. Sovittiin terkan kanssa raudan lisäämisestä, jos Hb vielä laskee tai tulee voimakasta väsymystä.

Imettämisestä en tiedä mitään, kun on eka lapsi tulossa. Toivon sen onnistuvan ja aion hakea apua mikäli jotain ongelmia tulee. Rinnat on jo nyt raskausaikana kasvaneet reilusti ja oon ihan kauhuissani millaiset melonit niistä vielä kehkeytyy :O

Vaivoja ei tällä hetkellä ole mitään ja oikeasti tuntuu seesteiseltä keskiraskaudelta :) . Moni kärsii unettomuudesta, se on kurjaa :/ . Pissalla joutuu käymään 1-3 kertaa yössä ja se on vähän keljua, mutta ei mitään sen kummempaa.

Syyskuu14 26+1
 
Mä en nyt kyllä ihan purematta niele tota 12 h ennen sokerirasitusta paastoa. Siis, jos näin on annettu ohje, niin totta kai minäkin niin tekisin. Mutta mä en mitenkään voi uskoa, että koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä olisi väärä ohjeistus asiasta ja näin olisi ollut jo ainakin 2 vuotta. Kuvittelisin, että joku olisi asiaan jo puuttunut. Mutta koska en ole minkään sortin asiantuntija, niin minäpä kysäisen tätä neuvolassa seuraavalla kerralla. Onhan siihen joku syy oltava, miksi täällä on eri ohje kuin muualla. HUSin ohjeen äsken googlasin ja siinä oli 10-14 tuntia.
 
Hei

Olen tänne vasta palannut ja unohtanut ilmoittaa surun ja menetyksen takia, että kaksosemme eivät jaksaneet pysyä loppuun asti mukana.
Keskenmeno tapahtui jo 15+0 viikoilla, joten minut voi poistaa. Ehkä taas palaamme toivottavasti plussa-uutisten kera :)

Kaikille hyvää loppu raskautta ja ihanaa vauva-aikaa! :)
 
SaaraN, tosi kurja kuulla! Tsemppiä uuteen yritykseen!

Täällä palattu viikon lomareissulta ympäri suomea, hyvin meni. Ennakkoon jännitin selkää, joka täälläkin vihottelee ja on tosi tärkeää että nukkuma-alusta on hyvä. Ei onneksi kipeytynyt, vaikka tuli käveltyä normaalia enemmän ja nukuttua sohvalla ja patjalla. Pari viikkoa sitten jouduin kaksi päivää kävelemään pitäen kiinni pöydistä, seinistä, sohvasta jne., kun oli niin kipeä alaselkä toiselta puolelta. Hetken kipu oli niin hirveä, että muistin taas miten pahalle ne synnytyssupistukset tuntuikaan (ristiselässä pahimmat). Olen käynyt pitkin talvea fysioterapiassa ja saanut jumppaohjeita, omaa tyhmyyttäni ja laiskuuttani kun niitä tulee aika vähän tehtyä.

Imetyksestä täällä puhuttiin. Mulla nousi maito jo sairaalassa niin, että uin maidossa ja sitähän sitten riitti. Aina imettäessä piti olla toisessa rinnassa kerääjä ja edes se yksi kerääjä ei riittänyt vaan kesken kaiken piti vaihtaa uusi täyden tilalle (eikä se ollu siistiä!). Maitoa suihkusi vauvalle hirveellä vauhdilla ja oltiin usein maidossa molemmat jos ote pääsi irti. Masuvaivoja oli jonkin verran ja pulauttelua yli 1,5v. Täysimetin 6kk, maito riitti vaikka poika oli iso (syntyessään 4,2kg ja koko ajan kasvoi hyvin). 10kk iässä poika ei enää ite halunnu tissiä ja siirryttiinkin sitten vähitellen piimään ja nokkamukiin. Öisin meillä syötiin usein 4-5 kertaa, sitä en odota. Vaikka imetys sujuikin hyvin, en silti kokenut että se olisi ollut ihanaa kaikkine maidon suihkuamisine ja rintaraivareineen. En tainnu ikinä pystyä imettämään makuuasennossa, öisinkin oli pakko nousta aina istumaan ja uni karkasi. Jospa tällä kertaa pärjäisi edes välillä ilman kerääjiä. Kamala valittaa, kun toisilla ei tule maitoa ollenkaan tai tosi vähän, mutta ei se liikatuotantokaan kivaa ole. En halunnut luovuttaa, kun olisi pitänyt olla niin kamalan tarkka sen hygienian kanssa.

Tsemppiä tutin vierotukseen! Meillä poika söi pitkään kun me vanhemmat erottiin ja sitten oli uudet kodit jne. Yksin oli rankkaa käydä se tuttitaistelu. Katkaisin tuttiosan poikki ja annoin rikkinäisen tutin syötäväksi. Eihän se kelvannut ja joitain öitä huudettiin, mutta ei onneksi tullut peukku tilalle.

Mulla huomenna sokerirasitus ja pitää olla 12h syömättä ennen sitä. Jännä, että käytännöt vaihtelee.

Vuuti 25+6 (kai)
 
Keltakukka tee vain miten siellä on ohjeistettu. Mulla on ollu tuo 12h paasto-ohje sekä täällä P-Pohjanmaalla että Lahdessa aikoinaan.. Hassua tosiaan miten ohjeet ei oo samat kaikilla mutta niillä mennään mitä saadaan :)

SaaraN pahoitteluni kaksostenmenetyksestä! Kovasti haleja ja jaksuja ja toivon teille plussaonnea sitten kun jaksatte uuden yrityksen aloittaa..

Täällä järetön flunssa! Kaikki röörit tukossa..:/
 
SaaraN, iso hali minultakin ja toivottavasti olet jo toipumisen tiellä! Olipa todella surullinen uutinen, toivotan kovasti onnea uuteen yritykseen. Kiitos kun jaksoit käydä kertomassa kuulumiset kaiken tuon keskellä.
 
Pahoittelut menetyksestä SaaraN :( :hug:

Uhh... tänään on ollut taas sellainen tukala olo-päivä. Aamulla sängyssä melkein sain pienestä jalkaterästä kiinni kun venytteli jalkojaan tuolla masussa. Oli aika hassua. Myöhemmin sitten päiväunilla vauva tölvi itseänsä (päätään?) rakkoa päin ja tuloksena oli supistus ja kauhea kiire pissalle :D.

Juhannuskin sieltä tekee tuloaan, ja kohta onkin sitten jo heinäkuu! Esikoisen kanssa olen ollut tänään kolmisen tuntia ulkona ja leikannut nurmikon sellaisella työnnettävällä leikkurilla jossa ei ole moottoria. On ihan hyvää kuntoilua, kyllä ihan reilu kuuma tuli.

Herkkulakko on nyt muuttunut vaan arkipäiviin, vlopulla voi vähäisesti herkutella. Tänään maistoin eilen tekemääni kääretorttua ja söin pienen suklaamunan. Paino on aikalailla pysynyt samassa, vaikka täytyy sen vähän nousta ylöspäin kun vauva kuitenkin kasvaa. Ihan älytöntä toisaalta, että kauheesti kehutaan jos kuukauden aikana paino nousee vaan 100g. Mutta niin mulla meni edellisessä raskaudessakin, että lopussa tuli ihan reilusti 1,5 kiloakin viikkoa kohden (neuvola kahden viikon välein).

Katariine, en tiedä onko pakko, mutta ei kai siitä mitään haittaakaan ole jos sinne kurkkaa? Itse odotan nimenomaan tuota neuvolalääkäriä että olisiko mitään tapahtunut kohdunsuulla, se kun on joskus vkolla 36 vasta. Edellisessä raskaudessa oli merkitty ruksi kiinteän ja pehmeän väliin ja kaulaa puolet jäljellä mitä silloin aikaisemmissa tutkimuksissa.


RauRau ja pikku-ukko 27+4
 
Pahoittelut, SaaraN! Tosi kurjaa kohdata menetys noinkin myöhään :(.

Täällä on ollut kiireistä. Tuntuu, että olen (taas) haalinut itselleni kauheasti kaikkea sellaista, mitä pitää tehdä "nyt kun vielä voi". Viime viikon olin työreissussa ja vähän jännitti, kun ihanat alapään suonikohjut äityi erityisen kipeäksi ja levisi toiseen reiteenkin. Ajattelin, että joku veritulppa se varmaan lennoilla ja paikoillaan istuessa ja seisoessa iskee. Itse asiassa paremmin tuolla jakso ikuin kotona, kun sai päiviin mahdutettu kävelyretkiä ja illalla saattoi rauhassa nostaa jalat ylös yms. Kotiin tultua seuraavat pari päivää on tullut touhuttua lasten kanssa, lenkitettyä koiria, maalattua, tehtyä kotihommia yms lähes tauotta ja paljon väsyneempi olen.

Tänään oli myös kontrolliultra, koska aiemmat lapset on olleet vähän "kitukasvuisia". Nyt kasvu ei jätättänyt vielä juurikaan, lisäksi tyyppi vaikuttaa tosi pitkäjalkaiselta, mutta seurantakäynti nyt kuitenkin määrättiin muutaman viikon päähän.

Imetyksestä vielä. Toivon sen onnistuvat nytkin, juuri koska ruokapuolen hoitaminen on silloin tosi helppoa. Tosin mäkään en ole osannut imettää makuulta eli melko "herättävää" se kyllä mullakin. Lisäksi maitoa ei ole muutaman kuukauden jälkeen herunut pumpulle ollenkaan, joten sitovaakin imetys on, mutta pakastetulla omalla maidolla ollaan saatu vielä vähän myöhemminkin mulle yhden syöttövälin välinen poissaololupa :). Varsinkin kun molemmille lapsille on onneksi kelvannut pullo. Sitten alkaa jo kiinteitäkin mennä sen verran, että ei tarvitse ihan joka ininään tissimaitoa. Pidemmät imetysvälit on mulla jossain ehkä puolen vuoden jälkeen aiheuttanut heti kauheita tukoksia ja kun tosiaan niitä ei pumpulla meinaa saada pois, vauvan on ollut vähän pakkokin imeä säännöllisesti (taas onnekasta, että on suostunut ihan lyhyitä raivarikausia lukuunottamatta).

Ennen ekaa lasta olin tosi skeptinen ja epäluottavainen, ettei mulla varmaan imetys suju, mutta luulen että halu ja henkinen valmistautuminen kuitenkin auttoi, että sujuihan se, vaikka vauva oli lastenosastollakin aluksi hetken. Toista ennen olin luottavaisempi, mutta silloin taas epäilytti, kun raskausaikana ei valunut yhtään maitoa toisin kuin ekalla kerralla. Nytkään ei mutta josko siitä ei nytkään voisi päätellä mitään.

syyslauma 27+3
 
Hei!

Vieläkö joukkoonne mahtuu? Olen 4. odottava kolmen pojan äiti. Teillä ollut mukavan vilkasta keskustelua nyt ja kun itselläkin tuntuisi olevan tarve kirjoitella ja kuulla muiden kuulumisia, niin tässäpä oiva ryhmä. :) Toisella palstalla (vauva) keskustelu ollut toooosi hiljaista ja mielelläni hyppäisinkin joukkoonne mukaan. :)
Terv. Velmutar 28+6
 
Tervetuloa mukaan Velmutar! Ilmoitatko vielä lasketun aikasi ja synnytyssairaalan, niin voin lisätä sinut tuonne etusivulle :).

Tänne rantautui Carriwellin tukivyö synnytyksen jälkeiseen aikaan tukemaan sitä mahalöllöä ja Ainun manuaalinen rintapumppu. Mulla on jo esikoisesta Aventin sähköpumppu ja silloin käytin yöaikaan Emman manuaalista. Sen heitin kuitenkin roskikseen pumppailujen loputtua, kun maitoa meni niin paljon hukkaan, tippui paidalle ja jatkuvasti sai olla irrottelemassa sitä silikoniosaa ja kuivaamassa paperilla. Kokeillaan nyt sitten tuota Ainua.. En viitsi Aventilla pumppailla yöllä kun pitää niin kovaa ääntä. Ja juu, olen siihen jo asennoitunut ettei tämänkään vauvan kanssa onnistu imettäminen. Aion kuitenkin yrittää, nyt kun tietää jo mitä tuleman pitää.

Olen myös jo alkanut miettimään sairaalakassin sisältöä. Olen ostanut sinne hyvätuoksuisen suihkugeelin, jalkavoiteen ja hiustenhoitoaineen Oriflamelta. Olen myöskin suunnitellut, miten laitan sairaalassa valkkinutturan, kun viimeksi olin niin homssuinen kuvissa vauvan synnyttyä. Ai miten niin olen turhamainen? :D. Oli tukka letillä ja se karkaili sieltä mihin sattuu, valkkinuttura näyttää upealta vaikka hiuksia karkailisikin. Villasukat on myös pakko ottaa ja oma peitto/viltti. Viimeksi oli niin lujaa yöllä kylmä sairaalassa vaikka oli vaatteet päällä :|.

RauRau ja pikku-ukko 27+5
 
Pahoitteluni SaaraN :-(
Tervetuloa Velmutar!

Hitsit mikä päivä! Meillä lakkasi eilen toimimasta astianpesukone, josta meni eilen kahden vuoden takuu umpeen. Eivätkä korvaa! On pikkusen ollu hermot kireellä...aargh! Ja tiskivuoren jälkeen särkee niin selkä, että nyt en jaksa enää mitään. Onneksi mies lähti lasten kanssa ulos, niin saa hetken olla vaan.

kävin tänään neuvolalääkärissä. Ylimääräinen käynti siis supistusten takia. Tuo rankka työ on niitä lisännyt entisestään ja paineen tunnetta alhaalla on. Tilanne kuitenkin onneksi entisellään. Eli kohdunsuu auki, mutta kaulaa jäljellä. Uskallan vielä jatkaa töissä.
Tämä on kolmas raskaus ja nyt ekan kerran sain suonikohjuja myös haaraväliin. Niin mieltä ylentävää! Onneksi ei VIELÄ pahat eikä kipeät. Lopetin kuitenkin satulatuolin käytön töissä. Luin kyllä että nuo kohjut häviäis itellään synnytyksen jälkeen. Kokemusta kenelläkään? Jaloista ei häviä, sen tiedän edellis raskauden jäljiltä.

SuSette82 ja 24+6 (?)
 
Tervetuloa Velmutar!

Joko teille muille on tullut äitiyspakkaus? Meille tuli tänään. Ihana tutkia sen sisältöä ja hypistellä kaikkea :) .

Oletteko ottaneet vakuutuksia jo vauvoille? Me kyseltiin muutamasta yhtiöstä tarjousta ja yhdestä sitten otettiinkin. Ajateltiin, että otetaan nyt jo ennen syntymää, niin ei tule sitä karenssiaikaa synnytyksen jälkeen.

Kovin tuntuu vilkkaalta poitsu tuolla mahassa. Liikkuu paljon ja potkut tuntuu välillä oikein kovastikin. Liikkeitä on ihana seurailla, doppleria en ole käyttänyt pitkään aikaan, kun vauva ilmoittelee niin taajaan olemassa olostaan.

Syyskuu14 26+3
 
Nyt sain selattua keskustelunne läpi, vaikka kuu huitelee jo puolivälissä. Mutta mukana aion roikkua epäaktiivisuudestani huolimatta =)

Tervetuloa Velmutar ja SaaraN:lle pahoittelut!

Sokerirasitukseen en joudu tällä kertaa, mikä on kyllä mukavaa. Ei oikein ollut herkkua viimeksi. Mulle ei oikein sovi syömättömyys aamulla ja siitä litkusta tuli tosi huono olo. Tyhmänä olin vielä buukannut päivälle kaikkea muuta, vaikka olisi ollut viisainta mennä rasituksen jälkeen kotiin lepäämään.

Imetyksestä olitte keskustelleet. Mulla on jotenkin luottavainen fiilis. Maidontuotanto oli mullakin vuutin tapaan aivan ylenmääräistä. Kerääjää piti käyttää ekat pari kuukautta, sit onneks tasaantu. Mut oli se aikamoista maitolätäkössä istumista se alkuaika. (Jotenkin sen on unohtanu, millasta eritteiden sekamelskaa se alku olikaan. Maria Veitola kirjoitti siitä joskus hyvän kolumnin Vauva-lahteen: Maria Veitolan kolumni Yhden hengen ruokala - Kolumnit - Vauva.) Istualtaan imetin olohuoneen sohvalla, joka oli kuorrutettu muoviharsoilla ja puklulla. Ja tuijottelin valoisaan kesäyöhön... Jotain nostalgista siinä on, nyt syksyvauvan kanssa pelkään sitä miten äkkiä se pimeys iskee ja sit tuijotellaankin kaiket yöt kaamosta.

Raurau, sun sairaalakassin sisältö kuulostaa hyvältä! Mullekin on jääny mieleen, miten hyvältä suihkugeeli tuoksui sairaalan hajujen keskellä. Siihen haluan panostaa tällä kertaa! Ja tietty vois peiliinkin vilkaista välillä ;)

Äitiyspakkausta ei luultavasti oteta. Joka kaappi pursuaa lastenvaatteita ja luulisin että tän lapsen saan jotenkin vaatetettua, vaikka onkin todnäk eri sukupuolta kuin esikko. Vähän haikeelta kyllä tuntuu toisaalta et toinen lapsi ei sais äitiyspakkausta vaikka eka sai. Ehkä pieni optio siihen pakkaukseen sittenkin...

Hoitokuluvakuutushakemuksen laitoin menemään samasta firmasta kuin esikollekin. Poika on sairastanut kaksi viime vuotta sen verran tiheästi että meillä vakuutuksesta on ainakin ollut paljon hyötyä. Ja tietysti kun keskustassa asutaan niin lähin yksityinen lääkäriasema on parin korttelin päässä. Joten (liian?) helppoa on ollut mennä sinne.

Onpa hyvää vertaistukea lukea unettomuudesta! Mun pitäis mennä aina kymmeneltä nukkumaan et sais edes kuusi tuntia unta putkeen. Koskaan ei tiedä, alkaako aamu neljältä, viideltä vai kuudelta. Aikasemmin mulle oli hirvee kynnys herätä seiskalta aamulla (teen iltapainoitteista työtä), mut nyt on ihme jos ees pystyn nukkumaan sinne asti. Ihan turhaa valvoa omia aikojaan ja vatvoa asuntokauppoja. Lapsen takia olis paljon fiksumpaa valvoa. Liitoskipuja tuntuu yöllä jos nukun kovalla alustalla ja oon jotenkin superherkkäuninen. Ehkä ne äidinvaistot sitten heräilee vähän liiankin tarkasti keskellä yötä...

Meillä siis asunnon myynti, uuden osto ja paikkakunnan vaihto olis vielä edessä ennen vauvan syntymää. Ihan hirvee paniikki päällä! Nyt yritän ajatella et jos syyskuun alussakin pystyis muuttamaan niin hyvä olis. Lokakuun alun vauva olis siis oikeestaan ihan hyvä :whistle:

Nautitaan viileistä ilmoista ja juhannuksen rauhasta!

Sinadrius ja mimmi 26+1

Ps. Koska se kolmas raskauskolmannes alkoikaan?
 
Kiitos tervetulotoivotuksista :)

Velmutar/ 2.9/ 36/ 4.lapsi/ MKS Ja varmaan meni kaikki tiedot ihan väärässä järjestyksessä, mutta josko ne siitä...

Odotusaika on tosiaan hurahtanut jo loppuraskauteen (3. raskauskolmannes on vkot 2:cool:. Tää onkin ollut hieman erilainen raskaus, sillä tulossa on yllätysvauva, jonka sulattelu on vaatinut varsinkin mieheltä kovasti aikaa. Nykyisin osaan nauttia raskaudesta ja olen tosi onnellinen tästä tulokkaasta. <3

Imetysasiaa olitte puhuneet... Oon ollu kova tyttö imettämään. Esikoista 1.5v., kakkosta 1v. 10 kk ja kolmosta 2v. 3kk. Toivottavasti onnistuis tän tulokkaankin kohdalla. Oon kokenut sen itselleni vaivattomana tapana ruokkia lasta. Tosin esikoisen kohdalla koin sen alkuun tosi rasittavaksi ja liian sitovaksi, mutta siitä se sitten lähti... Ja nännit on kipeytyny joka kerta kovasti alkuun. Auh. Kakkosen kohdalla ihan itketti imettää pari ekaa viikkoa.

Mieli on selvästikin alkanut orientoitua synnytykseen! Ekat synnytysunet nähty. Mua jännittää synnytys varmastikin ns. normia enemmän ja olenkin menossa pelkopolille elokuussa. Synnytykset ovat sujuneet hyvin, mutta toka ja kolmas synnytys olivat suht nopeita ja kun meiltä matkaa synnärille tunti, niin kauhistuttaa, ehtiikö ajoissa. 1. synnytys kesti reilut 20h, toinen reilut 4h (kivunlievitystä ei ehditty minkäänlaista antaa ja olikin ihan huutohelvettiä) ja kolmas reilut 3h (ambulanssilla sairaalaan ja kiitos silloisenkin pelkopolikäynnin, sain spinaalin lähes heti sairaalaan saavuttuani ja tuskaisimmat avautumisvaiheen supparit jäi kokematta).

Kävin ä-polilla viime viikolla ja lääkäri sanoi lopuksi, että mun synnytyshistorialla voisi olla järkevää ottaa mut sisään sairaalaan joskus rv 39+ tuntumassa ja käynnistää synnytys... että olisin turvallisesti sairaalan seinien sisällä synnyttämässä. Se olisi kyllä tosi huojentavaa! Vaikka mistäpä näistä vauvoista tietää -sehän voi sitten syntyä jo ennen sovittua käynnistyspäivää... toivottavasti kuitenkaan ei.

Raskausdiabeteskin mulla todettiin, ekaa kertaa. Paastoarvo paukkui yli rajan, ollen 5.6. Keskiviikkona saan verensokerimittarin neuvolasta. Vaikeaa on olla syömättä herkkuja ja ehkä kaikkein vaikeinta mulle opetella syömään usein ja pieniä annoksia. Aina varmaan syönyt harvemmin ja isoja annoksia.

Onko muuten kaikilla muilla tehty alku- ja keskiraskaudessa sisätutkimus? No joo, en sitä nyt niin hingu, mutta ihmettelen vaan, kun mulle ei oo tehty kertaakaan. Aikaisemmissa raskauksissa tehtiin varmaan 4 kertaa raskauden aikana.

Ja sairaalakassiin OMA TYYNY! Se on ihan luksusta niiden kovien ja muokkaantumattomien sairaalatyynyjen rinnalla! :D

Velmutar yhä 28+6
 
Viimeksi muokattu:
SaaraN halaus, voimia ja tsemppiä jatkoon!

Velmutar tervetuloa minunkin puolestani!

Me otettiin vakuutus nyt ennen syntymää (pohjolasta). Esikoiselle ei hoksattu sitä ajoissa hakea ja saatiin se sitten vasta syntymän jälkeen. Ja niinhän siinä kävi, että vakuutuksessa on pysyvästi estetty kaikki selkärankaan liittyvien vammojen korvaus, vaikkei siinä ole mitään vikaa. Vikaa vain epäiltiin syntymän jälkeen.

Tuosta sairaalakassin pakkaamisesta tuli mulla mieleen, kuinka upealta tuntui, kun pääsi sektion jälkeen seuraavana päivänä suihkuun! Yli vuorokauden oli kierinyt hikisenä, verisenä, liimaisena (leikkauspaperin teipistä) ja puhdistusaineessa yltä päältä ennen kuin hoitaja saattoi minut suihkuun ja riisui. Se oli ihan uskomattoman ihanaa. Ei sitä siinä tilanteessa osannut onneksi ajatella, miten noloa se tavallaan on, kun täysin vieras nainen riisuu veriset siteet ja niin pois päin. Sitä oli vaan niin avuton kaikkine kipuineen, että otti ilolla kaiken avun vastaan. Mutta se suihku, ai että! Ei siinä tarvittu sitä hyväntuoksuista saippuaa edes :D

Äitiyspakkausta me ei nyt sitten toiselle otettu ja äitiysavustus tuli viime perjantaina. Kohta se onkin jo käytetty ja vauvalle ei ole mitään hankittu. No, hankin mä ompelutarviketta, joten tavallaan vauvalle joo. Vähän haikeetahan se on, kun ei ota.

Mulla on Aventin rintapumppu (sekä manuaali, että sähkö). Manuaalilla ei tuu mistään mitään, ei vaan heru. Sille sähkökäyttöiselle irtos edes jotakin. Meteliä se tosiaan pitää. Multa ei sitä ylimäärästä juurikaan tullut, mutta yritin sillä vähän lisätä tuotantoa ja sitten taas toisaalta kun tuli pitkiä pätkiä (siis useampi tunti) erossa pojasta, esim. hautajaiset, niin sillä pumpulla sai sillon hyvin tyhjättyä. Ihan hirmu tuskasta oli, jos tissit vaan täytty. Kerran pitkällä automatkalla en saanu vauhdissa pumpattua, niin painelin sitten vaan pyyhkeeseen ylimääräset. Kaikkea siihen imetykseen liittyykin :D

Täällä vatsan asukas on ollut kiitettävän aktiivinen ja tuntuu olevan voimakas kaveri.

Keltakukka 29+1 (niin paljon!)
 

Yhteistyössä