Syyskuun söpöläiset <3 - Kesäkuussa

Jep, niin on. Painava kohtu ja vauva painavat isoja verisuonia selällään ollessa. En voi olla oikein hetkeekään selällään. Alkoi aika varhain tässä raskaudessa tuo.

Juhannuksesta selvitty. Öisin tullut valvottua vähän myöhempään, mutta myös aamulla tullut nukuttua. Viime yö olikin eka useeseen yöhön, kun sain nukuttua tältä yskältä, kurkkukivulta ja nuhalta paremmin. Muutaman kerran vain tarvitsi nousta yskimään. Kurkkukarkkia tosin koko yön suussa.

Eilen oli tosi kurja olo. Tuntui ihan kuin keuhkoputkentulehdus olisi ollut iskemässä, mutta tosiaan tällä hetkellä jonkin verran parempana.

En oo minäkään vauvan pyykkiä pessyt. Jos sitten ä-loman alussa viimeistään. Kaappitilaakin pitäs vähän etsiä vauvan vaatteille.

Niin sitä vaan mennään heinäkuuta kohti ja vauvojen syntymät lähestyy päivä päivältä. Vielä, onneksi, aikaa kuitenkin... toisaalta toivoo saavansa vauvan syliin pian ja että aika menisi nopsaan, mutta toisaalta tuntuu hyvältä, että aikaa vielä on.

Velmutar 29+5
 
Apua velmutarkin pian menee jo uudelle kymmenelle viikoissa! :O Toisaalta on hurjaa miten nopsaa tämä aika onkaan mennyt, toisaalta taas on tosi pitkä aika jo odotettu ja vielä matkaa jäljellä.. Pitäis mennä aina hetki kerrallaan eikä ajatellakkaan että vielä monta kuukautta jäljellä =).

Selällään makaaminen onnistuu vielä täällä, tosin jos on pissahätä niin sitten tosi epämukavaa. Muistelin, että esikoisestakin aika pitkälle sain nukuttua selälläni.

Juhannuksesta selvitty. Eilen käytiin illalla koko perheen voimin metsäisellä kävelyretkellä vihtavärkkiä hakemassa, toista tuntia oltiin ja hyvin jaksoin. Yöllä se kylläkin sitten kostautui kun muutamia supistuksia tuli. Yksi tuli kun käännyin selälleni, pisteli hassusti mahaa ja säteili jalkaan, varmaan painoi jotain hermoa tms. Ja aivan kamalaan närästykseen heräsin yöllä! Oli pakko kyllä ottaa samariinia, onneksi auttoi heti.

Koitin eilen myös jumpata lantionpohjalihaksia, mutta vauva olikin ihan eri mieltä asiasta ja alkoi vinhasti liikuttaa ilmeisesti päätään. Tuli sellaisia sukkapuikkomaisia viiltotuikkauksia tuonne alapäähän, aivan kuin kohdunsuun tienoolle. Sellaisia tuli esikoisestakin sitten loppuraskaudessa.

Täytyy aivan ehdottomasti lähteä sitten lähempänä laskettua aikaa useammin metsäpolulle kävelemään, oli niin ihanaa ja jospa se vauvakin sitten laskeutuisi. Ei tule selkä kipeäksi kun pehmeällä alustalla kävelee, asvaltilla tahtoo kipeytyä vähä sieltä sun täältä kun tärähtelee niin.

Enkä minäkää ole vauvan vaatteita vielä pessyt, jää varmaan sinne elokuulle, eipä sinnekään kyllä pitkä ole! Hihii, nyt jo vähän alkaa jännittämään. Sairaalassa olo ei ole kivaa, mutta siihen synnäriin silti liittyy jotain kiehtovaa, ehkä siksi että se on positiivinen asia miksi sairaalassa ollaan.

Nojoo, taas vähän pöljää tekstiä tuli kirjoteltua :D.


RauRau ja pikku-ukko 28+4
 
Jussit vietettu täälläkin! Oli yllättävän rentoa menoa, vaikka olikin sellanen sukukokous tyyppinen ratkaisu. Syötiin kyllä koko ajan, joten se taatusti näkyy ensi kerralla neuvolassa. Oh well!

Selällään nukkuminen ei täälläkään enää luonnistu, mutta hetken pystyy makoilemaan. Joskus tuntuu, että maha-asukki rauhoittuu paremmin, jos olen selälläni. Vasemmalle kyljelle kun menee, niin johon on meno. Tuolla mökillä kun lapset huusi, niin tuntuu, että vatsassa kaveri jotenkin hermostui ja pönkesi oikein erityisen kovaa tai sitten se oli supistelua. Hetken oikein sain pidellä mahaa, mutta onneksi se meni nopeasti ohi.

Tuli noista RauRaun metsälenkeistä mieleen, että minä kävin heittämässä frisbee-golfia koko radan metsässä ja reissuun tuhraantui 2.5 tuntia. Oli ihan tosi hyvää liikuntaa! Sai (tai no piti) rauhassa edetä, mutta tuli vastusta siitä maastosta. Varsinkin, kun ne kiekot lenteli sinne pöpelikköön, mistä niitä piti sitten etsiä ja könytä. Mutta sitä suosittelen kyllä muillekin lämpimästi! Jos vaan siis pystyy liikkumaan.

Keltakukka ja ei oo totta, 30 + 0 !!
 
  • Tykkää
Reactions: RauRau
Juhannus vietetty miehen suvun parissa ja lapset jäi isovanhemmille hoitoon ensi viikoksi. Outoa! Koti on niin hiljainen.

Mä alan aina nukkumaan kyljellään, kun selällään ei ole enää kivaa olla. Mutta kuitenkin joka kerta herään selältään...eikä välttämättä ole niin hyvä olo. Mutta minkäs teen, kun unissaan se selvästi tuntuu hyvältä nukkuma-asennolta :)

Onko muilla jo ilmaantunut yöllisiä suonenvetoja? Muistan nää edellisistäkin raskauksista ja ottaa niin kipeetä! Nyt oon heränny parina yönä, kun vasen pohje on niin tiukalla, että tekis mieli itkee...aargh! Ja muistan että loppua kohden vain paheni :/ Esikoista odottaessa herätin joskus kyyneleet poskella miehen ja käskin tehdä jalalle jotain. Oli niin krampissa, ettei ite kyennyt tehdä mitään.

Olo vaihtelevaa. Alakuloa ja toisinaan positiivisia ajatuksia. Pojalle on nimi selvillä ja tulee mun suvusta etunimi ja toinen nimi miehen suvusta. Kolmas nimi vielä vähän auki. Tytöilläkin kolme nimeä. Jotenkin nimen kanssa vauvaa on helpompi ajatella tulevana perheenjäsenenä. Vaikka olo välillä itkuinen, niin vauva auttaa jaksamaan päivän kerrallaan. En pidä raskaana olemisesta...onneksi tämä niin on viimeinen kerta minulla! Vauvan tuloa odotan, mutta tämä aika ei ole minua varten :-(

jaksamista kaikille!

SuSette82 ja 25+5 (pitääköhön paikkansa...en pysy laskuissa)
 
Ai niin. ..joko muut ostanu imetysliivit? Mun kaveri suositteli Bravadon liivejä ja kävin liikkeessä sovittamassa. Netistä kuitenkin halvemmalla, joten tilaan netin kautta. Tavalliset rintsikat alkaa ahistaa ja puristaan loppupäivää kohden. Tilaan kahta eri kokoa. Nyt menee pienemmät ja isommat odottaa sit kun maito nousee. Rinnat on kyllä heti alkuraskaudessa kasvanut järkyttävän paljon. Täytyi heti hommata isommat liivit. Vielä ku maito nousee, niin voi jee mikä povipommi :-(
 
Susette82, komppaan kaveriasi ja kehun Bravadoa! Mulla on niitä liuta edellisestä imetysurakasta ja olen käyttänyt niitä siitä lähtien myös yöliiveinä. Ovat aivan ihanat kapistukset. Olin maidon noustua kokoa H mutta mahduin silti niihin isoimpiin, muuta ei tarvinnutkaan harkita :) Itsekin tilaan omani ulkomailta, perille ovat aina päässeet ja maksavat puolet vähemmän.

Nä-räs-tää!!! Ja samaa taitaa olla luvassa loppuun saakka, niinkuin viimeksi. Täälläkin pientä pohjekramppausta ilmassa mutta vielä on pysynyt aisoissa asennonvaihtelun avulla. Ilmeisesti magnesiumista ei olisi haittaa...

-Napsi 26+2-
 
Magnesium on sellainen, jota ilman en voi olla! Mullakin kramppaa pohkeet tosi helposti, noin normaalioloissakin ja nyt on pahentunut vaan. Suosittelen kyllä.

Selällään nukkuminen ei ole koskaan mulla onnistunut kovin hyvin, tykkään nukkua kyljelläni. Nyt en pysty olemaan kuitenkaan selälläni edes hereillä ollessa (selän rentoutuksen aikana) ja odotan kyllä jo sitä, kun ei ahdista tuosta rintakehästä niin paljon.

Hankinnoista sen verran, että me saatiin tänään miehen kaverilta, joka on yksinhuoltajaisä siis, niin hyvät vaunut ja iso kasa vauvanvaatteita! Eli meidän ei tarvitsekaan vaunuostoksia tehdä, eikä näköjään paljon vaateostoksiakaan. Nyt tuota pyykkiä odottaa vaan tuossa aikamoinen kasa!

Mimzy ja yksinäinen matkaaja 29+3
 
Taas pitkästä aikaa! Täällä vauva on noussut niin ylös nyt viikon sisään, että hengittäminen alkaa olla työlästä. Hirvittää tämä viikko töissä, kun pitäisi jaksaa aika raskasta työtä tehdä. Kolme viikkoa kesälomaan! Tai vähän allekin oikeastaan :) Tuntuu vain haikealta jäädä pois, kun en tiedä jatkanko samassa paikassa enää äitiysloman jälkeen.

Magnesiumia suonenvetoihin! Mä otan joka aamu, vaikka illalla olisi ilmeisesti parempi ottaa, rentouttaa lihaksia ja näin ollen voi auttaa unentuloa. Itse vaan unohdan illalla joten otan aamulla muiden pillereiden kanssa (siis vitamiinien :D)

Selällään nukkuminen ei enää onnistu minultakaan! Kyljellään vaan tulee selkä kipeäksi ja muutenkin tuo selkä reistaa ihan tarpeeksi, edelleenkin tuo työnteko siis aika mukavaa vanhuspuolen yksikössä lähihoitajana...

Bravadon liiveistä itse ostin huutonetistä parit jo edellisessä raskaudessa ja en ole muita käyttänytkään sitten alkuraskauden, oli aivan mahtavat, kun alkuraskaudessa rinnat aristi tosi paljon ja aristaa välillä vieläkin. Ostin myös citymarketista sellaiset saumattomat toppimalliset liivit, ne on kanssa ollut loistavat! Ja edullisetkin oli!

Meille kotiutui turvakaukalokin viimein. Ihana tummanpunainen Maxi-cosi :heart: Kevyt ja näppärän oloinen, siihen ostin huutonetistä Wallaboon lämpöpussin! Eiköhän niillä talven pärjää!

Musta on hassua, kun täällä mietitään jo sairaalakasseja ja nukkumisjärjestelyjä :) Itse olen siinä vaiheessa, että mietin, miten remppa saataisi loppuun ennen vauvan syntymää, että ylipäänsä olisi makuuhuone! Sitten voisin miettiä pidemmälle. Muutenkin olen kyllä sitä mieltä, ettei sinne sairaalaan kannata liika roudata tavaraa. Useimmissa sairaaloissa ei taideta pitää kun max se 2 pv nykyään ja jos pidemmän aikaa tarvitsee olla, niin kyllä se mies ja vanhemmat voi sitten tuoda sinne. Samalla periaatteella menen vauvantarvikkeiden kanssa. Eli vauvankin kanssa pääsee kauppaan. Kun kuopus syntyi ja päästiin kotiin, niin mentiin Prisman kautta kotiin :D Esikoisen synnyttyä pieleen menneellä sektiolla, niin silloin en kyllä ollut kauppakunnossa kuukauteen, mutta mies pääsi kyllä ja muutakin apua oli onneksi tarjolla. Mies meni jopa veljensä kanssa vauvanvaateostoksille :D

Supistukset vaivaa täällä välillä aika rankasti. Ihnottavia epämukavia ja hieman kivuliaitakin. Autolla kulkeminen vaikeita ja asutaan niin korvessa ettei edes kauppaan pääse ilman autoa. Ja isompien lasten kanssa kulkeminen vaivalloista. Ja puhumattakaan siitä työnteosta... Valitan kyllä tehokkaasti, mutta sinnikäs olen, saikulle en halua :D Edelliset syntynyt täysiaikaisena suppareista huolimatta, joten usko sellaiseen vaaraan...

Sydäntähti 27+5
 
Mistä Napsi tilaa ulkomailta niitä bravadoja?

Täällä myös vuosia syöty magnesiumia, auttaa tosiaan suonenvetoihin, mutta syön myös sydämen ohilyönteihin niitä. Kulkee suvussa, että heittää muljahduksia ja pahimmillaan jos väsynyt, juonut paljon kahvia tai kova stressi. Tosin yksi yö heräsin aivan JÄRKYTTÄVÄÄN pohjekramppiin, en meinannut saada sitä laukeemaan millään! :O

Toivottavasti sydäntähti sun supistukset pysyy aisoissa, kuulostaa aika kurjalta. Mulla tulee vaan niitä kivuttomia, vaikka niitäkin on monenlaisia. Jotkut sellaisia, ettei tietäisi olevankaan ellei hengitys vaikeutuisi, sitten on sellaista peruskiristelyä, välillä taas jännää pistelyä mahalla joka voi säteillä jalkaan. Liekö jotain hermoa silloin painaa. Osa taas on epämukavia mutta varsin kivuliaita ei ole kuitenkaan ollut.

Susetelle tsemppiä loppuraskauteen, jaksaa jaksaa :flower:

RauRau ja pikku-ukko 28+5
 
Tää mamma oli eilen taas kohdunsuun kontrollissa äitiyspolilla. On kuulemma paikat hyvin pehmeänä jo ja vauva niin laskeutunut, että pää painaa kohdunsuuta... Jos tulee kovasti supistuksia, niin pitää kuulemma mennä hyvin herkästi näytille. Vauvan painoarvio tällä hetkellä noin 1,3 kiloa. Vähän mulla on sellainen kutina, ettei tämä neitokainen ihan laskettuun aikaan saakka sisällä pysy. Kaksi aiempaa on molemmat syntyneet 37 + jotakin.

Jokos teistä moni lomailee? Mulla on virallisesti tänään viimeinen sairauslomapäivä ja huomenna alkaa talviloma. Sen perään kesäloma ja sitten 30.7. äitiysloma. Nää kylmät kesäkelit eivät kyllä oo meikäläisen mieleen. Tuntuu, että laskee mielialaakin oikein urakalla kun sataa vaan koko ajan. : /


Mei* 29+6
 
RauRau, Bravadoni olen tilannut täältä:

www.nursingbra-shop.co.uk
1 punnan postikulut kaikkialle maailmaan, pikaisella hintavertailulla ainakin 15€ halvempaa kuin Suomesta per liivit ja toimitus ollut aina ihan priimaa.

Tässä toinen missä homma toimii todistetusti mainiosti, mm. äippäuikkarin löysin täältä:
http://www.figleaves.com/uk/

Päivän muotivinkki: kun pelkkä puuvilla kyllästyttää niin HOTMilk saattaa auttaa, oikeasti nättejä imetysliivejä mukavuudesta tinkimättä. Olen jatkanut parien käyttöä imetyksen jälkeenkin.

Tämä tyttö kävi tänään poistattamassa viimeisen viisurinsa joka päätti tulehtua. Yhtään ei ylimääräisiä tulehduksia kaipaisi tähän raskauteen, joten rohkaisin mieleni. Tälle verenmaulle voisi kyllä keksiä jotain ja jomotukseenkaan ei parasetamolia vahvempaa saa ottaa, mutta ehkäpä tämä olo tästä vielä helpottaa.

Vauvalla ollut taas muutama hiljainen päivä, pysyy oma valmiustila sopivan korkealla liikkeitä kuulostellessa, plää.

-Napsi 26+4-
 
Kiitos Napsi linkeistä, tilaan tässä jossain vaiheessa ihan varmasti kokeeksi yhdet Bravadot. Minä en ole esikoisen aikaan satsannut imetysliiveihin, olen ihan pärjännyt vain H&M:n imetysliiveillä. On mulla yhdet Lindexinkin omat, mutta niissä on niin hiertävä sauma, että en pysty niitä käyttämään. Ja parane pian viisurinpoistosta, mulla on kans kaikki viety ja täytyy sanoa että elämää on kyllä huomattavasti parantanut kun eivät ole tulehtumassa.

Nyt olen käyttänyt ihan tavallisia liivejäni, ei ole puskurit niin kovaa kasvaneet. Sen verran kyllä, että isäntä on huomannut asian, mutta kuppikoko ei ole muuttunut oleellisesti =). Eikä ole vielä sen kummemmin maitoakaan tihkunut. Välillä yöpaitaan tuntuu hieman kostealta, mutta mitään maitoläikkiä ei ole. Esikoisesta saattoi olla koko yökkärin etumus toisen rinnan kohdalta ihan märkä :D. Mutta mulla tuli maitoa kun aloin tätä odottaa, ihan selkeästi kun puristi niin tuli valkoisia tippoja. Tämä siis ennen kuin tein edes plussatestiä.

Mei*lle tsemppiä ja pienelle siellä masussa myös että jaksaa olla mahdollisimman pitkään keräämässä voimia. Onko sulla siis tullut kipeitä supistuksia jotka pehmittäneet jo kohdunkaulan näin aikaisin?

RauRau ja pikku-ukko 28+6
 
Kiitos imetysliivivinkeistä! Jälleen kerran yksi asia josta en tiedä mitään... Nyt olen vähän viisaampi :) Anitan tukivyön kävin ostamassa ja kyllä se ihmeitä tekee. Istuminen ei ota selkään enää pahasti, mutta kotona tai liikkuessa en tykkää sitä käyttää. Ihmeellisesti alkaa ahdistamaan, varsinkin pyöräillessä. Selkä on siis edelleen kipeä, mutta yritän nyt pitää kiinni liikkumisesta ja huollosta, niin jospa se ei ainakana pahentuis.

Selällään nukkuminen ei oikein onnistu minullakaan, tulee huono olo.. Lyhyitä aikoja voi onneksi kuitenkin oleilla myös selällään. Alkaa mennä hermo tuohon kylellään nukkumiseen. Vielä kolme kuukautta....

Vauva on jotenkin hirveän ylhäällä kohdussa. Tai siis koko kohtu on hirveän ylhäällä. Tänä aamunakin vauvan pylly (?) tuntui tuossa pari senttiä kylkiluista alaspäin. Varmaan tämäkin osaltaan vaikuttaa siihen, että maha on niin iso. Jännittää, että mitähän seuraava sf-mitta näyttää :O Muutenkin tämä on hassu kaveri, majailee ainoastaan oikealla puolella, ei siis enää onneksi ihan poikittain kuten aikaisemmin. Jospa se vielä ois siellä pää alaspäin.. Potkut ja liikkeet on jo selvästi voimakkaampia, mutta edelleen on myös paljon hiljaisia hetkiä.

Yritähän Mei* ottaa rauhallisesti, toivotaan että pikkuinen vielä vähän kasvaa ennen kuin päättää tulla maailmaan!
 
Nyt on kahdet erilaiset Bravadon liivit tilattu. Toivottavasti tulee nopeasti, niin pääsen ahdistavista normiliiveistä :)
Oon tilannut myös Anitan tukivyön. Aiemmissa raskauksissa en oo käyttäny, mutta nyt päätin kokeilla. Mua kanssa alkaa se kotona ahdistaan, mutta töissä oon kokenut hyväksi. Kun joutuu koko päivän olla jaloillaan ja liikkua paljon.

Maha tuntuu jättisuurelta. Joko oon unohtanut minkä kokoinen olin aiemmissa raskauksissa tai sit todella oon isompi. Mulla oli tytöistä niin pieni maha. Tää tuntuu nyt isolta. Toivon ,että vältyn edelleen arvilta. Nää suonikohjut riittäis kyllä mulle, kiitos!

Unen saanti ongelmia edelleen iltaisin. Tänään nukuin töiden jälkeen, joten vaikuttaa lisäksi sekin. Yritän kuitenkin päästä nyt sänkyyn. Kello soi jälleen viiden aikaan. ..huoh. Vielä tämä ja enz viikko töitä. Sitten ilmoittaudun työttömäksi ja elokuun lopulla alkaa äippäloma. Hieman jännittää kuinka ehdin ahdistua kotona ollessa. Selvästi töissä ajatukset pysyy poissa ikävistä fiiliksistä.

SuSette ja poks 26
 
Moni oli kirjoittanut ihan kuin omasta suusta. Närästää ja kramppaa, siinä ne kurjimmat. Onneksi ei sen suurempia vaivoja kuitenkaan. Mun on pitänyt kanssa ottaa magnesiumia, mutta unohdan sen aina. Muutaman kerran juuri niihin pohjekramppeihin herännyt ja on se kyllä ikävää. Yks päivä pyörin lattialla piirtämässä kaavoja ja mulla kramppas sekä käsivarsi että reisi. Ja se närästys on raivostuttavaa, kun ei pysy kauaa poissa. Mutta tosiaan, esim. Mei*llä on vähän suurempia haasteita siellä, joten en valita!

Käytiin lomareissulla ja pari päivää putkeen käveltiin ees ja taas. Oli sitten jalatkin sen mukaan turvonneet. Onneksi nyt jo helpottaa, vaikka vieläkään ei normaalit ole.

Bravadon imetysliivit (x2) mäkin ostin esikoisesta ja niitä olen nyt käyttänyt odottaessakin, kun "oikeat" liivit jäi niin äkkiä taas pieneksi. Näissä on nyt vaan se ongelma, että ilmeisesti daisarit on sen verran isommat kuin viimeksi, että nämä on nyt liian pienet. Siitä huolimatta mukavimmat liivini tällä hetkellä, joten näillä mennään. Ja nämä on se XL koko, joten en oikein tiedä, että mitkä tässä nyt pitäisi sitten hankkia. Tissit ei siis yksinkertaisesti mahdu kuppeihin. Ja eihän nämä yhtikäs mitään tue, että jos liikkuu vaikka hiukankaan ahkerammin, niin onhan nämä melko turhat. Mutta minä en liiku, niin ei ole sitäkään ongelmaa :D

Äitiysalkkarit kävin muuten ostamassa jonkun vinkistä sieltä Lindexiltä ja ei ollut kyllä turha ostos! 3 kpl maksoi 15 euroa, mutta ihan joka euron väärti.

Keltakukka 30+3
 
Hei pitkästä aikaa!

Viimeinkin sain aikaiseksi kirjautua ja ilmoittautua, että mukana vielä ollaan. Rakenneultra (jouduttiin käymään kahteen kertaan) meni ihan ok, pienellä kaikki hyvin, minä vain olen liian lihava... :( Sokerit onneksi pysyneet ok. Paino vain masentaa, vaikka järjellä yritän ajatella, että se on pieni murhe, kun kaikki muuten hyvin.

Kiva käydä lukemassa teidän kuulumisia. Mitään valmisteluja vauvan tuloon ei meidän taloudessa ole tehty, ajattelen, että ehtiihän myöhemminkin.

Tsemppiä kipujen ja vaivojen kanssa painiville ja tervetuloa uusille.

Nyt neuvolaan.

Hieman alakuloinen Crispy + pikkuinen (27+3?)
 
RauRau kyselit, että onko mulla ollut kipeitä supistuksia, jotka ovat kypsyttäneet kohdunkaulaa. Supistuksia on kyllä ollut viikolta 15 lähtien, mutta ei mitään superkipeitä... Välillä vähän sellaista menkkakipumaista jomotusta, mutta sitäkään en miellä supistukseksi. Ja harkkasupistuksia enemmän ja vähemmän.

Tänään olisi neuvola. Kerroin tossa aiemmin kriisistä, jota meidän perheessä käytiin kevättalvella läpi. Sen ansiosta menetin painostani 13 kiloa. Nyt olen sitten alkanut ottaa painoa takaisin päin. Mutta vielä ollaan ehkä 7 kiloa miinuksen puolella. Onneksi lähtöpaino oli sellainen, mistä oli varaa tuo 13 kiloa tiputtaakin, joten vauvan vointiin ei tuo painonpudotus onneksi vaikuttanut.
 
Onpas sattunut paljon neuvolakäyntejä tälle päivälle, itsekin siellä tänään piipahdin :) Crispylle tsemppiä painon kanssa, olet aivan oikeassa, jos vauvalla on kaikki hyvin ja sokerit pysyvät aisoissa niin turha tuosta on murehtia. Itse olen muistaakseni bmi 28 kieppeillä ja meinasin pohtia asiaa sen jälkeen kun tämä kahden vuoden raskaana-imettävänä-raskaana-km:sta toipuvana-vauvaa yrittävänä-raskaana-imettävänä-projekti saa päätöksensä ja meidän perhe on lopullisesti kasassa :) Siihen asti olen jotenkin pistänyt itseni taka-alalle, mutta yritän pitää siitä kiinni, ettei paino karkaa tästä kauemmaksi. Meinaa vain turhan isoa projektia sitten myöhemmin.

Ja Mei*lle myös kannustus yleiseen elämäntilanteeseen ja supistusten kanssa painimiseen. Toivottavasti pieni viihtyy yksiössään edes täysiaikaisuuden kynnykselle.

Keltakukka oot ihan oikeassa, ettei noi Bravadot kyllä tue yhtikäs mitään mutta mukavuudessa ovat aivan ylivoimaiset :) Sulla on muuten melkoiset hetket tulossa maidon noustua jos et nytkään mahdu XL:n :O Mulla samoja ja hyvin vielä palvelevat. Hui! Onkohan isompia yhtä mukavia edes olemassa?

Omat neuvolakuulumiset olivat aika odotettavissa, diagnoosi isohkosta vauvasta pätee edelleen. Sf-mitta oli 28cm ja pompsahti yli käyriltä :/ Esikoisen kohdalla oli tässä vaiheessa alakäyrällä ja näissä mitoissa vasta rv 32...Sain ruinattua itselleni lähetteen synnärille kasvukontrolliin, katsotaan huolivatko mua sinne. Hemppari ei tahdo nousta vaan jäpittää tasaisesti lukemassa 111, mutta kummasti ei kuitenkaan heikota. Ehkä kroppa on ehtinyt tottua alhaisempiin lukemiin. Painoa tullut kaikkiaan 4,8kg ja terkan mukaan mulla on edelleen hyvät mahikset pysyä alle 10kg:n :) Siihen tähtään, katsotaan onnistuuko! Mutta paineita en ota, tuskin näistä lukemista enää ainakaan 20kg:n kohdille kivuta.

-Napsi 26+6-
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Keltakukka
Mä en voi samaistua mahan kokoa tuskaileviin (tai ihasteleviin) raskaana oleviin täällä tai muualla, alakäyrällä taas mennään... No onnistuu ainakin selällään nukkumiset sun muut. Hellekelillä urheilupaidassa ihmiset ovat kehdanneet olenko raskaana, muuten eivät vaikka ehkä jotkut sentään epäilevät. Viimeksi neuvolassa painokin oli laskenut, kun olen niin mahavaivainen usein, mutta on sitä onneksi sitä ennen tullut joku 4 kg (olen aika pieni, saa tullakin). Nyt alkaa taas ruoka maistua, juuri vetelin pari marsipaani-punssirullaa (tai mitä lienevät) by Ikea. En tiedä onko se järkevää, kun mua ei ole laitettu sokerirasitukseen lainkaan.

Ikeasta hankin myös hoitoalustan yms jotain tosi pientä, kun eipä me juuri muuta taideta kahden aiemman pienen kanssa tarvita. Ihan hyvillä mielin täällä.
 
Kesäterveiset myös täältä suunnalta pitkästä aikaa :) Reissun päällä oltu paljon, puhelimesta saan kyllä hyvin luettua teidän kuulumisia, mutta itse vaan jotenkin vaikea päivittää sitä kautta..

Kiitos kovasti Napsille imetysliivi-linkeistä, nuo Bravadot näyttää kyllä tosi mukavilta, pitää itsekin hankkia sellaiset. Normiliivit kyllä ahdistaa jo ja paljon.. Ajattelin myös muutamat edullisemmat hankkia, pitäis vaan raahautua kauppoihin sovittelemaan. Anita-tykivyöstä on jo aikaisemmista raskauksista kokemusta ja hyvät käyttökokemukset jatkuu edelleen.

Täällä jäätiin kiinni sokerirasituksessa, vika arvo oli tasan yhtä pykälää heikompi kuin sallittu raja-arvo, joten ruokavaliolle jouduttiin. Vaikeeta on, sellainen herkkupeppu kun olen :D Mutta hyvin pysyy arvot kurissa, melkeinpä joskus liiankin matalat, eli muutama herkkupala kyllä sallitaan. Vauva on koonsa puolesta kyllä just tasan oikeilla käyrillä, mutta hyvä kun pääsi nyt tarkempaan seurantaan.

Vaivoista: kärsin ihan älyttömistä lonkka/pakarakivuista, puutuu ja sattuu niiin että monta kertaa joutuu kääntämään kylkeä öisin ja siihen liittyy sitten ainainen vessassa ravaaminen eli yöt on jo kovin rikkonaisia.. Ja selällään nukkumisen on voinut unohtaa jo kauan sitten. Pienet kävelyt ja venetykset mitä nyt pystyn ylipäänsä vielä tekemään auttaa onneksi vielä jonkin verran!
Oih, sitten kun pääsee taas nukkumaan vatsallaan, eikös sitä suositella ihan siihen kohdun palautumiseen/kiinnittymiseen sitten synnytyksen jälkeen? Näin ainakin 10 v sitten :D

Kohta olisi vielä vikat lentomatkat edessä, viikoilla 30 ja 31, tukisukat hankittuna, onneksi lyhyet lennot niin eiköhän kaikki mene ihan hyvin. Pääsee hetkeksi nauttimaan helteistä kun ei tunnu nämä meidän ilmat paranevan millään. Aion ottaa niin iisisti, sen jälkeen pari viikkoa töitä ja sitten mammis. Kyllä se nopsaa sit loppupeleissä tulee!
Hankinnat odottavatkin jo omia paikkojaan, nyt ne vaan pursuu tuolta rappusten alta jo olkkarin puolelle :p eli tekemistä riittää heti alkuun.
Mutta tosiaan tosi hyvää kamaa on saanut hankittua käytettynä kirppareilta ja netistä!

Voikaatte hyvin ja tsemppiä kaikille tähän vikan kolmanneksen alkukuukausille :)

Hanix ja Mönkkäri 28+3
 
Tänään ollut jostain syystä erittäin supistusherkkä päivä. Muutenkin niitä tulee päivittäin monta, mutta nyt jotenkin taas tiheämmin ja kovempia :( Ehkäpä fyysinen työ tekee tehtävänsä. Enää ensi viikko...ja se pitäisi olla mun osalta helpotettu. Mikäli nyt ei joku jää sairaslomalle tms. ja tilanne taas muutu.

haettiin eilen vaunut. 2 kuukautta liike niitä säilyttää ja sit pitää noutaa. Lähdetään heti loman alettua reissuun niin on nyt valmiiksi haettuna. Päädyttiin siis Baby Joggereiden city versaan. Erillinen vaunukoppa ja ratasosa. Autokaukalo on Cybex aton 2. Uutenahan meidän ei tosiaan pitänyt ostaa, mutta mies teki pikaratkaisun kun ihastui noiden näppäryyteen. On kyllä edellisiin verrattuna mitä meillä on ollu, erittäin näppärät. Niin kevyet kääntymään jne. Sais jo käyttöön ;-)

Taidan ottaa illan iisisti ja seurailla supistuksia... nurmikko tosin odottais leikkaajaa....

SuSette ja 26+2
 
Mei*lle jaksamista lepäilyyn! Onneksi sulla on jo viikkoja ihan kivasti kasassa vaikka tietenki olisi hyvä että pikkuinen vielä moooonta viikkoa jaksaisi kasvaa äitin masussa!

Crispylle myötätuntohaleja! Mää oon kans liian lihava! Sokerit ehkä ok, kävin OAS:n kontrollissa jo viime viikolla, seurataan, seurataan...Mulla siis kans paino aiheuttaa alakuloisuutta! Tuntuu että painoa tulee kilo per viikkotahilla tai ainaki melkein! En ymmärrä miten ylipainoinen voi näin helposti saada lisäkiloja vaikkei mässytäkkään? Ei tahtois vaan jaksaa...

Napsi, kiitti vinkistä liivien suhteen! On teillä kyllä daisareissa kokoa ei voi ku ihmetellä tämmönen hikisee c-kupponen...ja mulla ei ruukaa liivikoko muuttua raskaana ollessa saati imettäessä mutta heti jos paino putoaa niin ekana katoaa rinnat, eli omaan semmoset nahkaiset leiliräpylät..:ashamed:

Susette, anna sen nurmikon olla vaan, voi sen leikata huomennaki! Jos supistaa niin lepää nyt vaan!
Erehyin ite eilen tekemään nurmikon pohjaa hyvin huonoa multa näyttää olevan ku kottikärryllisen kiviä oon haravoinu mullan seasta jo ja tuo selkä ei tykkää siitä ollenkaan..tänään en ehkä mee samoihin hommiin..

Meillä ei olla koskaan nukuttu perhepedissä. Ukkokulta ei uskalla nukkua vauvan vieressä, vauva nukkuu siis omassa sängyssään mun vieressä yleensä aluksi äippälaatikossa mutta tää saa nukkua heti uutukaisessa Stokken minisleepissä, nostan vauvan rinnalle öisin ja imetän istualleen etten nukahtais vauva vieressä mutta mää ku oon semmonen että nukahan minne vaan millon vaan niin monet kerrat oon heränny istumasta sängyllä, vauva sylissä ja niskat auttamatta jumissa. Lapset ovat siirtyneet omaan huoneeseen nukkumaan reilu 1v.

Olen elänyt jotenki itseäni huijaten, tuntuu että ihan kohtahan se syyskuu on mutta eilen se pläjähti tajuntaani....laskettuun aikaan on vielä 3kk siis kolme kuukautta!! Apua mää ku oon jo niin iso...
Naapurin rouvaa näin toukokuussa vähän etäämmältä,aattelin että heillekki tulee vauva ku masu alkanu pullottaan. Pieni ja laiha ihminen, ajattelin että ehkä elokuussa saavat..meni reilu viikko niin rouva työntää kärryjä!! Se oli siis saanu sen vauvan jo! Mua monet "lohuttaa" sää oot niin pieni (lue: lyhyt) että se vatsa tulee kaikki siihen eteen näkyville mutta tää rouva on ehkä 150cm ja ennestään kaks alle 3v niin mää huomaan sen oottavan siinä vaiheessa ku on viimesillään...niin ei se sitte kaikilla oo niin iso tuo maha...
Mulla siis sf-mitta oli jo aikaa sitte 25cm tais olla viikot 22 tms. Ens vkolla nla ja sitte nähdään mitä se tällä hetkellä on. Vauvan koko viime viikolla oli 980g, kuulemma kovin liikkuvainen tapaus..

Vaivoja on riittämiin, mutta en viitti taaskaan alkaa niitä luettelemaan...selkä vihottelee pahemman kerran ja muu vaivat tulee perässä..
Magnesiumia menee täälläki, joskus auttaa joskus ei
Rautaa pitäis syödä mutta mun vatsa ei kestä, alkaa supistelemaan, väsyttää aika lailla..

C ja pieni poksuu 27
 
Voih, onpa kurjaa että osalla nyt jo kipeitä suppareita ja kohdunkaulalla muutoksia. Toivottavasti nyt vielä hetken pysyisi vauvat masussa kasvamassa ja kehittymässä!

Täällä myös yksi isomahainen! Olen parilta jo kuullut, että onpa sulla iso maha! Kiitos tiedosta, en olekaan sitä itse huomannut.. ollaan mitattu mahan ympärystä navan kohdalta ja vauvan asento vaikuttaa kyllä kamalasti. Yksi päivä ympärysmitta pompsahti yhtäkkiä 3cm ja seuraavana oli taas 3cm vähemmän. Mulla oli alkujaan semmonen 10kg ylipainoa, mutta se ei juurikaan näkynyt kuin vähän mahassa, olen raskasrakenteinen aina ollut. Nyt tullut painoa jo 8kg. Toivottavasti imetys onnistuisi ja painoa lähtisi taas sen myötä niinkuin esikoisesta.

Kävin tiistaina hakemassa sokerimittarin. Heti eilen heitti lounaan jälkeinen arvo ja tänään taas paastoarvo! Olin 13h syömättä, mutta vikana illalla söin kyllä arnoldsin donitsin ja aamulla oli arvo 5,7. On oikeesti ruettava kattomaan, mitä sitä syö, ettei aiheita hallaa itelle ja vauvalle. Luulin, että haen neuvolasta vaan mittarin, mutta se kesätyöntekijä sanoikin, että kun oot tänne asti tullu niin katotaanpa paino ja verenpaineet. No eikä!! Arvatkaa olinko vetäny juhannuksena surutta ruokaa ja herkkuja, kun punnituksen piti olla vasta 16.7.! Olikin tullu sitten 2 kiloa edellisestä neuvolasta, 2,5 viikossa. Shit. Nyt pitää seuraavaan tsempata tosissaan. No, kuunneltiin myös sydänäänet ja tuleva isoveli pääsi ne myös kuulemaan ekaa kertaa kun sattui olemaan mukana. Sanoi, että kuullosti sille kuin vauva olisi ajanut työkoneilla. :)

Täälläkin tietyt ruoka-aineet (makkara ja raparperi mm.) närästää ja viime viikolla en päässy parina päivänä kunnolla kävelemään, kun vihloi lonkasta pakaran alta häpyluuhun asti. Onneks ei kipu vielä tullut jäädäkseen.

Tsemppiä kremppojen ja kolotusten kanssa!

Vuuti 27+3
 

Yhteistyössä