Syyskuun söpöläiset <3 - Elokuussa

Päivityspyynnöt mielellään punaisella tai muulla selkeästi erottuvalla tekstillä, kiitos!

Facebook-ryhmä on suljettu.

-----------------------------------------

:flower::heart: SYNTYNEET :heart::flower:

11.8 Mamskuli90 / 36+6 / poika / 3455g / 49cm
13.8 Hanix / 35+2 / poika / 2,1kg / 41cm
21.8 Simppu / 37+2 / tyttö / 4025g / 47cm
hauska / 38+1 / poika
22.8 Mei* / 38+2/ tyttö/ 3370g / 49cm
26.8 sydäntähti / 36+6 / poika / 2790g / 46cm
28.8 Oktonautti / 38+3 / poika / 2345g / 45cm
29.8 Mimzy / / tyttö / 3479g / 51cm



Lasketut ajat
nimimerkki/ikä/monesko lapsi/synnytyssairaala

27.8
-Brita-/26/2./-

28.8
Kaisa-Tuulikki/33/2./SeKS
Maikkki/25/1./SatKS
hiba/-/8./SatKS

31.8
aurora81/32/3./PHKS
Ihmemamma/34v/4. ja 5./OYS Kaksoset
babylove/22/2./LKS
Keltakukka/30/2./TYKS poikalupaus

1.9
lintetsa/27/2./PHKS
Hanipöö/28/3./SeKs
Tine/28/3./OYS tyttölupaus
nurmo/29/2./K-SKS

2.9
Ihmemamma/34/4./OYS
Iikku90/24/3./SeKS
Koikoi/33/3./NKL tyttölupaus
mirkkunen_ /25/2./NKL tyttölupaus
Sisso/41/2./-
Koska sitä punkkua saikaan?/33/1./K-SKS
maria-73/40/1./PKKS
Morel/28/3./KYS tyttölupaus
velmutar/36/4./MKS

3.9
susanna85/28/3./TAYS
Ilokarpalo/34/1./KOS poikalupaus

4.9
Sorel/30/2./NKL poikalupaus
Joiku/33/1./PHKS
Joannet85/28/2./SatKS
berits/30/1./KYS poikalupaus

5.9
plussatuulia/28/3./Phks
Anskuikkeli/21/2./KYS
MirkkuF/41/2./Tyks

6.9
Titiu/34/3./-
Toiveilija/-/1./PKKS
Fyi/32/1./JS
-miude-/29/2./K-HKS
Lumi/77 / - / 3. / K-HKS / tyttölupaus
-iitu_/24/2/LPKS

7.9
femmefatale/29/3./K-SKS
Hansteri/-/5./KAKS
EnniEmilia/28/3./-
Meelia/35/3./-

8.9
Elm4/24/1./OYS
Hämy22/22/1./OYS poikalupaus
Hokkis/33/3/LS tai JS
eemiliah/23/1./KOS

9.9
Sasse/-/2./KOS tai JS
KapuH/21/2./JS tyttölupaus

10.9
eva-maria/31/5./Jorvi tyttöolo
RauRau/30/2./SEKS poikalupaus
whipii/22/1./TYKS

11.9
Amanda-88/-/3./-
Lindacandy/20/2./KOS tyttölupaus
Sniff/34/1./HUS
pikkuhiljaa/40/1./SatKS

12.9
pampulax/33/6./KAKS
Aniko/34/1./KOS
syyslauma/37/3./TAYS
Oidar/23/2./HYS

13.9
viltsu92/21/1./TAYS
TiiKet/24/2./NKL
Minttu-Lilja/28/1./-
jennu91/22/1./KOKS
jaane/-/3./K-SKS poikaolo

14.9
Myssypingu/32/6./PHKS
Daesha/21/1./SatK
furu/26/1./HYS

15.9
Johanna75/-/6./K-HKS
Mama<3/24/1./KOKS
anskk/24/1./PHKS
mother4/39/6./K-PKS

16.9
Manuli/24/2./K-PKS
nuorallatanssija/27/1./TAYS
Leijona2014/31/3./-
*emppu*/-/1. ja 2./K-HKS Kaksoset
viksula/29/1./JS

17.9
mammaling/37/2./MKS
mimmu_/20/1./VKS
Sydäntähti/28/3./K-SKS
Bhumi/34/3./KOS COLOR="#FF0000"]tyttölupaus[/COLOR]

18.9
Kukkaislapsi/35/1./JS
Pöpö87/26/3./TAYS
Fritang/21/1./TYKS tyttölupaus
Ape/28/2./EKKS
veramarika/25v/1./TAYS

19.9
Miinajohanna/28/2./TYKS tyttölupaus
Lumihiutale/23/1./-
Ceceli/25/1./PHKS
Syyskuu14/-/1./TAYS poikalupaus

20.9
Sandri/24/1./-
HoPe22/27/2./-
Emeli-/23/1./SatKS
Lontoon rae/25/2./KYS
PikkuR/27/2./OYS
Bluemary/-/1./-

21.9
Avellan/24/1./- poikalupaus
Sinadrius/31/2./PHKS tyttölupaus

22.9
Norppali/24/2./K-PKS
Hispula/30/1./OYS poikalupaus
Vuuti/29/2./KYS
Emppu80/34/3./HYS
Crispy/31/4./OAS

23.9
babysen/-/1./TYKS
Hea/27/1./KOKS

24.9
Peikkotytsy/21/1./SeKS
pieniliekki/34/4./TYKS

25.9
Crocus76/37/6./OAS tyttölupaus
aurinkoa83/30/2./JS tai KYS
mammaliini12/27/4./OYS
merivellamo/36/4./tyttölupaus
katariine/-/3./K-SKS tyttölupaus
mmini/24/1./KOS poikalupaus poikaolosta
Maaam/31/2./JS

26.9
Sara/28/2./TAYS
Napsi/31/2./HYS poikalupaus
Kirppu.81/32/2./TAYS
aroon/21/2./KAKS poikalupaus

27.9
Juliaana82/31/3./SeKS
Hepa_/25/2./TYKS
Cira-/36/3./-

28.9
Miumaukku/34/2./OYS
Pahkuratäti/26/2./K-PKS
Feebe/26/1./K-HKS
Eväät/30/1./KYS poikalupaus

29.9
kadja123/25/2./HYS
muhvi/29/5./SeKS tyttölupaus
Tolkjie/21/1./KYS

30.9
Carioca/29/3./JS
sunniee/25/3./TAYS
SuSette82/31/3./TAYS poikalupaus

2.10
Armis/33/3./PHKS

4.10
iita_82/2./KYS

5.10
Marjavatta75/39/2./TYKS


Menetyksen kohdanneet :hug:
SaaraN
SalVe
Santrana
Maikkukoo
Emotar
h3n3
äitii88
nelHM
Tyydeli
Kalpeakuu
must.ikka89
Riekonmarja
piretti
Nenna81
seetri
pauliinali
norpu
Tuzzi
pahki
Elea85

SYNNYTYSSAIRAALAT
JS = Jorvin sairaala
SAS = Salon aluesairaala
KOS = Kätilöopisto
NKL = Naistenklinikka
PS = Porvoon sairaala
LUS = Länsi-Uudenmaan Aluesairaala (Tammisaari)
EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
IAS = Iisalmen aluesairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
K-PKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kymenlaakson Keskussairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
LAS = Loimaan aluesairaala
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LS = Lohjan aluesairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
OAS = Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
Ras = Raahen aluesairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala

EHDOTUKSIA SAIRAALAKASSIIN

• äitiyskortti
• hammasharja ja töhnä
• shampoo ja hoitoaine
• suihkusaippua
• kasvo-, ym. voiteet
• meikit ja peili
• hiusharja ja ponnarit
• puhelin ja laturi
• kamera
• tabletti tai läppäri + laturi
• ajanvietettä (sudoku, käsityö tms.)
• imetysliivit
• alushousuja ja sukkia (jos esim. joutuu osastolle odottelemaan)
• villasukat ja/tai tukisukat
• kotiutumisvaatteet (riittävän löysät ja mukavat)
• vauvan kotiutumisvaatteet + vaippa
• siteitä kotiutumista varten
• vauvalle tutti
• korvatulpat
• musiikkisoitin tai kuulokkeet läppäriin/tablettiin
• naposteltavaa/miehelle evästä
• oma tyyny (jos haluaa luxusta)
• silmälaput (jos ei saa valoisalla unta)
• rintakumit
• lanoliini tms. tissirasva
• tossut/sisäkengät

 

Ounou! Ensi kuulla on meidän kuu ja ensimmäiset vaavit saapuvat jo tällä kuulla :O. Tänään jotenkin on tämä asia iskostunut päähän, aivan täpinöissä .

Mei*llä onkin jännät paikat, tsempitystä kuitenkin turvotukseen.

Minä myös mietin tuota lapsiveden määrää, sanoinkin neuvolassa että raajat tuntuvat välillä aivan selvästi tuossa ylhäällä. Ei kuitenkaan kommentoinut mitään tuohon muuta kuin ettei tuntunut ainakaan isolta vauvalta. No, elokuun puolessa välissä on lääkäri niin siellä sitten ultralla katsotaan myös tuo lapsiveden määrä.

Nyt ei varmaan ole liian aikaista keskustella siitä sairaalakassin sisällöstä . Mietin, että pitäisikö listata tuohon ensimmäiseen viestiin mitä sinne kassiin voisi pakata?? Itse en ole vielä pakannut kun ajattelin pakata vasta lääkärikäynnin jälkeen. Myös pinnis on vielä kasaamatta, muutoin alkaa olla ihan valmista vauvan tuloon, paitsi henkisesti. Käsittämätöntä että meitä on kohta tässä perheessä neljä!

RauRau ja pikku-ukko 34+2

 

Heipat pitkästä aikaa! Piti vaihtaa puhelin ja tuolla uudella ei jostain syystä pääse kirjoittamaan tänne ollenkaan, ja ku loma ollu niin en todellakaan mee ja aukase työkonetta, tulee heti työt mieleen..en vain jostain syystä tajunnut että määhän pääsen päppällä nettiin =D

RauRau, kiitos uudesta pinosta!

Niin ja ihan hyvä idea tuo sairaalakassin sisällön laitto tuohon ekaan viestiin, sieltä sen löytää helposti..vaikka kuudetta kertaa tässä tilanteessa, niin joka kerta se näyttää mietityttävän mitä sinne laittaa..tosin mulla puuttuu itse kassiki ei taida kehata mihkään muovipussiin äkkiä jotain heittää tai roudata tuommosta suurperheen samsonitea pieneen huoneeseen johon on tungettu muutama muuki. Tosin tuo ajatusmaailma taitaa olla vähän jo historiaa mun elämässä ku ainaki viimes OASlla olin suurimman osan aikaa yksin huoneessa toisin oli aikoinaan PHKSssa..

Mei:kö on meidän pinon eka vauvautuja!? Jänniä aikoja siellä elelet! Vimppa raskaus täälläki ja tunteet käy laidasta laitaan, mutta suurin osa surutyöstä on tehty ja aika pitkälle sisäistetty että me ollaan sitte tässä! Mutta hetkittäin haikeus iskee..miten ihmeessä nämä potkut, vauvan liikkeet, ihana masu muutaki ku läskiä sais jotenkin tallennettua mielen muistoihin...

Mullaki jalat vaivaa! Levottomat jalat on mun riesana muutenkin mutta aina raskausaikana tilanne pahenee huomattavasti..ihan hirveää tuskaa koko ajan paheten iltaa ja yötä kohden..sukkia ei todellakaan voi käyttää, pakastin houkuttaa aika lailla, ois ihana työntää jalat sinne...kuuluiskohan sitte "tsiiih"..yöllä ei voi käyttää peittoa, on jotenki saatava jalat aseteltua niin että jalkaterät on peiton ulkopuolella nilkoista alaspäin, muuten jalat täytyy olla peitoissa ku jos ei oo niin taatusti herään jossain vaiheessa yötä järkkyyn suonen vetoon..ja sitte ku on niin turkkasen kuuma niin lopulta tuota peittoa ei ole ku noitten jalkojen päällä, melkosta säätämistä ja asettelua, vieläkö mahaki pitää saada tuettua jotenki..auta armias ku pitääki lähteä yöllä vessaan...heh heh..

Sokerit on jostain ihmeen syystä pysynyt aisoissa, en ymmärrä tuota asiaa ollenkaan...ei niin mitään tiettyä elämäntyyliä miten homma pysyy aisoissa, toisena päivänä ei eilisen päivän jutut toimikaan..ja nyt sitte eivät halua seuratakaan mua äippäpolilla, vaikka neuvolassa olivat sitä mieltä että loppuraskaus menis poliseurannassa.. Vauvan koko huolestuttaa kovin..oli ennen juhannusta rv28 950g ja 16.7 rv30 tytsy oliki jo 1900g eli hivunnu keskikäyrältä yläkäyrälle, mutta tää ei lekuria huolettanu, mahaki on ISO, sf-mitta torstaina 33cm!! Mikään muu mua ei pelota ku että tulee taas jättivauva! Edellinen painoi 4,6kg ja just mahtu tulemaan tosin oli tosi huonossa kunnossa eli parasta ois ettei paljo oli 4kg pääsisi...niin ja tuo ennen juhannusta lekuri oli sitä mieltä että käynnisteltäs viim rv38 mutta tää seuraava ei ollu tuota mieltä..käynnistellään siinä la:n kohdilla...juuuh...
Supistelee jo kovasti, häpyliitokset on kipeät ja paine alakerrassa on kamala! Maha on kova miltei koko ajan, siihen vielä päälle nuo kovemmat supparit niin kyllä hirvittää kuinka kauan tätä kestää...hb oli vaan 102, ei siis ihme että väsyttää..lapsi vaihtaa asentoa jatkuvasti! sydänääniä yritettiin kuunnella niin vaihto perätilasta alaspäin siinä välissä ku th haki dopplerin! ylös ku nousin niin vaihto vielä poikkitilaan...maha heiluu ja nuo kovat liikkeet ihan sattuu ja tekee pahaaki ku on niin voimakkaita liikkeitä..mutta jos mahan koko on tuota luokkaa niin johan tuolla mahtuu liikkumaan..

Äippäpaketin hain tänään..en oo vielä aukaisu sitä. Pinnis on ainut asia mikä on valmiina, mitään muuta ei vielä oo..täytys yrittää saada sitä energiaa että sais jotain sen tyyppistä aikaseksi..

Voikaan hyvin!

C ja tytsy rv32+1

 

Ei vitsi, saadaanko tosiaan kohta kuulla ekat vauvauutiset, vau! Tsemppiä mei!

Crocus, pystyisitkö nukkumaan esim. Säärystimet jalassa? Nehän vois vähän suojata suonenvedolta, eikä sitten niin haittais, jos isompikin osa jaloista on poissa peiton alta.

Meillä täällä esikoinen nappasi jostain mahataudin. Onneksi ei vielä ole meihin muihin tarttunu, tiistaina alotti oksentamisen. Nyt alkaa olla ok, mutta ruoka ei maistu. Lisäksi jännäämme nyt, että onnistuiko viikonlopun vierailulta nappaamaan myös enterorokon, kun siellä lapset sairastui päivä meidän lähdön jälkeen. Elämme siis nyt vähän eristyksissä, kummasti kukaan ei halua mahatautia ja/tai enterorokkoa.

Miten te pystytte nukkumaan, jos lonkat on kipeänä? Nyt on parina yönä tuntunu molemmissa lonkissa pahalle ja selälleni en oikein osaa nukahtaa. Pitäis varmaan venytellä niitä lonkkia..

Vuuti, 32+4

 

Vuuti, en tiiä ootko kokeillu, mutta mulla on tyyny tai peitto tuettuna tuonne jalkojen väliin ja mahan alle, hyvin aseteltuna se vie kivun lonkista, mulla ku on tuo nivelreuma niin alkaa nuo lonkat olemaan pikkusen kovilla jo tässä vaiheessa..
No eihän mulla taida ees olla säärystimiä..vois kokeilla leikata vaikka jotku vanhat sukat siihen malliin..kiitti vinkistä!

 

Kiitos RauRau uudesta pinosta! Enää ei montaa pinoa tarvitse tehdäkään, jännää!!!! Ja saapa tosiaan nähdä, olisiko Mei meistä ensimmäinen joka saa vauvansa syliin. Toivottavasti kaikki menee hyvin sitten kun sen aika on!

Esitietolomakkeesta, teidän kertomuste perusteella en taida vaivata sillä sen enempää päätäni Sairaalakassin sisällöstä, laitetaan ihmeessä listausta etusivulle! Näin ensikertalaiselle sellainen olisi aika huippu juttu. Ei tarttis pähkäillä itse sitä sisältöä niin paljon, pakkais vaan teidän listauksen mukaan

Aika tuntuu menevän hurjaa vauhtia, vielä ei ole valmista vauvaa varten mutta joka päivä saan vähän lisää tehtyä täällä kotona. Tuo tavaroiden purkaminen on turhauttavan hidasta hommaa, kun yritän miettiä tarkkaan että mitä mihinkin laitan ja mitä tavaraa voi myydä/heittää pois. Eikä enää jaksa tehdä koko päivää, tänäänkin jaksoin aamupäivän touhuta ja olla menossa, iltapäivällä oli pakko ottaa päikkärit ja ne kestää nykyään sen pari tuntia.. Kaikenlaisia kolotuksia on mutta lonkkakivuilta olen ainakin vielä säästynyt!

Soitin neuvolaan ja kyselin tuosta lapsiveden määrästä. Nytkin koko ajan tunnen vauvan jalat tuolla kyljessä, sellaisina terävinä "piikkeinä", tuntuu ikävältä No, eihän ne siellä osanneet sanoa muuta kuin että hyvä että vauva liikkuu, ja jos liikkeet alkavat vähentymään niin sitten pitää olla huolissaan. Sain kuitenkin ylimääräisen lääkäriajan, tosi vasta reilun viikon päähän. Mutta tosiaan, kun vauva liikkuu niin ainakaan akuuttia hätää ei ole. Ja tuskin mitään on vialla, mutta kummasti sitä kaikenlaista miettii kun on aikaa.

 

Kiitos RauRau uudesta pinosta! Ja tsemppiä Mei! Pääsispä jo itekin tosi toimiin. Mä en tule tätä mahaa tai raskausaikaa kaipaamaan. Ihanaa, nyt ne lapset on sitten tehty

Joku puhui imetystyynyn hommaamisesta...ite ostin käytettynä jo ennen puolta väliä sen merkkisen tyynyn kuin doomoo (original). Vielä en tiedä onko millainen imettäessä, mutta nyt ihan huippu nukkuessa. En voi nukkua ilman että tyyny on osittain jalkojen välissä ja osittain tukee mahaa. Aivan ihana! Aiemmin mulla on ollut joku halpistyyny jonka sisällä jotain isohkoa raetta. Ei ollut kyl ihan mun mieleen. Katsotaan auttaako tuo nykyinen hyvän imetysasennon löytymistä.

Bad day...bad bad day...en halua sen enempää TAAS masentaa muita omalla olotilalla.

SuSette ja rv 32

 

RauRau: kiitos uudesta pinosta! Mustakin hyvä idea laittaa ekaan viestiin sairaalakassin sisältö vinkkejä.

Susette::hug:

Mei*: olikos sulla miten aikaisessa vaiheessa vanhemmat lapset syntyneet? Tsemppiä! Vähän kuulostais, että olet ekana meistä vauva sylissä. <3

Mullakin yhä vähän haikeutta ilmassa siitä, että tämä on vika raskaus. Tulen varmana huokailemaan vauvamasun ja vauvan potkujen perään... MUTTA viimeiset päivät on ollu kyllä semmonen olo, että nyt saa riittää -en jaksa enää olla raskaana ja haluan sen vauvan jo ulos! Ollu tosiaan hankaluutta tuon helteen kanssa -niinkuin varmaan lähes meillä kaikilla- ja muutenkin elämä on yhtä lyllertämistä ja koskee millon mihinkin. Ja muutenkin tää raskaus on ollut henkisesti raskas raskaus -en ole ihan kamalasti nauttinut (välillä kyllä, onneksi), vaan keskittynyt murehtimaan milloin mitäkin.

Ajatuksenahan synnytys ei nappaa yhtään, mutta koska se on pakko tehdä, niin toivon todella, että tämän kuun aikana homma on hoidettu. Arg. Reilu 2 viikkoa vielä pelkopoliaikaan! Arg, sitten onkin jo lähes rv 38+0! En kestä sitten toisaalta tätäkään ajatusta, että oikeesti IHAN PIAN vauva on täysiaikainen! Oon niin pimee -en jaksaisi enää raskautta, mutta sitten alkaa hermostuttamaan ajatus siitäkin, että vauva on oikeesti pian valmis syntymään. Huh, pelottaa vaan koko ruljanssi. Jos asuttais samassa kaupungissa kuin synnäri on, niin luulen, etten olisi näin peloissani. Tuo matka tuo oman jännityksensä sairaalaan ajoissa ehtimisestä ja siitä, että ehtiikö saada sitä kivunlievitystä näin nopeana synnyttäjänä. Mutta pelkopoliaika varmaan antaa lisätietoa -josko tää synnytys tosiaan käynnistettäis. Ja mielenkiintoista on sekin, että jos käynnistetään, niin miten kroppa sitten toimii. Hitaammin vai samalla vauhdilla. No, tuota nyt vielä turhan aikaista kelata. Mutta mulla on lähes koko ajan synnytys mielessä... :| Enkä halua mitään kammoa lietsoa ekaa kertaa synnyttäviin! Ekaan ja tokaan synnytykseen menin reippain mielin. Ja eka ja kolmas synnytys ovat olleet hyvät kokemukset. =) Ja mikä parasta -siitä selviää kyllä ja palkinto on ihana!! <3

Näihin tunnelmiin,

Velmutar 35+3

 

Täällä kans jalat vaivaa! Turvotus on ihan mieletön, edes tukisukat ei auta. Meillä on muuttoviikonloppu, maanantaina saadaan sängyt uuteen kotiin. Sitten päästään totuttelemaan uuteen elämään lasten kanssa keskenään. Hirvittää, kun ei musta nytkään ole mihinkään, kun jalat niin kipeät heti, kun liikkeelle lähtee. Onneksi ollaan tuon miekkosen kanssa niin hyvissä väleissä, että hän hoitaa koko muuton. Muuten olisin pulassa! Muutenkin ollaan nyt kyllä vietetty paljon yhteistä aikaa perheenä ja suunnitelmissa on jatkaa samalla linjalla asumuserosta huolimatta. Tällä hetkellä ei avioero vielä suunnitelmissa, selvitellään päitämme ensin asumuserossa.

Mä sain neuvolasta sellaisen paperisen toivelomakkeen synnytystä varten. Hukkasin sen jo ja muistin vasta, kun täällä on vastaavista puhuttu. En kyllä muutenkaan jaksaisi ehkä sellaista täytellä. Tilanne näyttää sitten. Ainoa toive on se alatiesynnytys, mutta siinä ei toiveet auta, jos sektioon päädytään!

Sairaalakassia en ole ehtinyt miettiä senkään vertaa! Tuntuu, että aika loppuu kesken. Yritän vasta mieltää, että synnytys on pian ylipäänsä ajankohtainen. Tavarat ja suunnitelmat on vielä aivan levällään, toivottavasti ehdin saada ajatukset kasaan, ennen kuin vauva on maailmassa.

Helteet ottaa muutenkin tosi koville, kipeitä supistuksia tulee yhtenään, ihan selänkin puolelle sattuvat ja jalat meinaa vetää alta. Ja ensi viikolle lupailevat vähän lämpimämpää!!!

Sydäntähti 33+2

 

Susette, jos sinua itseäsi yhtään auttaa ja helpottaa se, että kirjoittaisit pahoista päivistäsi ja omasta olostasi tänne, niin tee se, välittämättä siitä mitä muut ajattelee! Jos joku ei halua lukea, voi jättää välistä, mutta on paljon niitäkin ketä kiinnostaa ja ketkä voi edes vähän myötäelää pahassa olossasi. Kovasti tsemppiä, toivotaan viikkojen vierivän sinun kohdalla vauhdilla!

Crocus, mullakin on tyyny jalkojen välissä yöllä, mutta alempaan lonkkaan koskee ja välillä myös ylempään. Ehkä voisi kokeilla asetella tyynyä myös mahan alle.

Minä olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että tunnen vieläkin olevani elämäni kunnossa (vaikken sille näytä!). Kipuja ollut yllättävän vähän (närästystä riittää kyllä) ja ihan hyvin jaksaa vielä liikkua (vaikka maha onkin monessa tiellä). Sen lisäksi olen mieleltäni voinut paljon paremmin kuin ennen raskautta!! En ole ollu niin kärttynen, en oo valittanu miehelle asioista joista ennen, ei oo itkettäny jne. Miehellekin sanoin asiasta ja sanoi kiinnittäneensä siihen itsekin huomiota. Tämä raskaus siis on sopinut minulle, edellisessä en muistaakseni ihan näin hyvin voinut. Mutta mullahan nyt onkin vielä yli 7 viikkoa laskettuun, ehtii tässä rampautuakin.

Vuuti, 32+4

 

Kiitos RauRaulle uudesta ketjusta!

Lonkkasärkyyn mä en ole yöllä keksinyt muuta, kuin hetkeksi vähän yrittää venyttää lonkkaa puoliksi selällään maaten. Lähes aina siitä alkaa vaan jalat kramppaamaan ja joudun ojasta allikkoon. Asennon vaihtaminen ja kyljen kääntäminen kuitenkin hetkeksi helpottaa särkyä, vaikkei se kokonaan menekään pois. Yöt on kyllä sujunut toistaiseksi ihan törkeän hyvin. Käyn yleensä kahdesti vessassa, mutta olen saanut nopeasti uudestaan unta. Herään kyllä välillä hiestä märkänä ja en oikein osaa olla peittoa, mutta silloinin onneksi nukahdan nopeasti uudestaan. Silti päivisin väsyttää ja otan päikkärit, jos suinkin tarjoutuu mahdollisuus. Ai niin ja omaan kuorsaukseenkin välillä heräilen, jos ei mies ole ehtinyt tönäistä ennen

Vitsi kun en muista mikä imetystyyny mulla on, mutta se oli ihan paras hankinta! Mulla ei siis aluksi ollut esikoisesta mitään sellasta, vaan tungin sitten imettäessä aina jotain tyynyjä vauvan alle. Imetysmaratonit kuitenkin aiheutti sen, että mulla löi hartiat aivan jumiin ja aiheutti vielä päälle pääsäryn. Kuljin vaan ympäriinsä kuumat kauratyynyt hartioilla, että pystyin olemaan. Imetystyynyn kun sain ostettua, niin hartiakivut lähti sen siliän tien. Suosittelen! Sitä voi käyttää vauvalle muutenkin, että ei se hukkaan mene, vaikka sitten imetys ei onnistuisikaan.

Sairaalakassin sisällöstä, jos mä sitten vaikka alotan niistä, mitä ite viimeks tarvitsin:

• hammasharja & tahna
• puhelin & laturi
• kamera
• (tabletti, jos sellanen on + laturi)
• jotain tekemistä (esim. sudoku, käsityö tms.)
• imetysliivit
• shampoo
• ponnarit

Näitten lisäksi mies toi sitten sairaalaan synnytyksen jälkeen juotavaa ja liivinsuojukset. Sisko toi karkkia, mutta sitä ei saanut sektion jälkeen heti syödä, joten se lähinnä häiritsi, mutta mies niitä sitten käydessään mutusteli.

Närästyksestä muuten piti vielä kirjoittamani, että mulla on ruvennu menemään niin paljon Samarinia, etten enää uskalla enempää ottaa, joten oon kiinnittäny huomioita, että söisin enemmän hapanmaitotuotteita. Yritän joka aamu syödä rahkaa, ruualla juon piimää ja välipalalla viiliä jne. Tälleen oon nyt päässy siihen tilanteeseen, että yleensä illalla otan yhden samarinin ja nukkumaan mennessä toisen. Eli on helpottanut tosi paljon. Ei se millään piimällä kokonaan pysy poissa, mutta tosiaan hiukan helpottaa.

Keltakukka 35+5

 

Huu, Mei´llä on jännät paikat! Ja Susetelle voimia huonoihin päiviin! Arvostan sitä, että voit rehellisesti tunnustaa, missä mennään.

Doomoon imetystyynyä onkin mulle kehuttu. Eilen kattelin sitä uutena vauvatarvikeliikkeessä ja se oli 79 e. Jotenkin hirvitti tuo hinta. Mutta mulla oli viime imetyksen aikana selkä ja hartiat niin huonossa kunnossa et haluaisin panostaa kunnon ergonomiaan. Vielä tota hintaa vähän arvon. Josko sittenkin käytettynä...

Lonkkasärkyihin auttaa mulla se, että yritän olla kääntämättä kylkeä. Ensin nukun huonommalla eli vasemmalla kyljellä mahdollisimman pitkään ja sit joskus aamuyöstä käännän oikealle. Oon huomannut et jos jo aamuyöstä pyörin molemmilla kyljillä, lonkat ärtyy siitä enemmän. Monesti oon kyllä heränny selältänikin.. (Ja monesti oon yöllä muutenkin heräilly noin sata kertaa, mur!) Nyt kuumalla en käytä peittoa muuten, mut teen siitä pitkän pötkylän jalkojen väliin ja yritän pitään lantion suorassa sen avulla.

Jollain meidän naapurilla on vauva. Kuuluu nytkin ihan pienen vastasyntyneen itkua. Tulee jotenkin konkreettisemmaks, että kohta meilläkin on sellainen pieni. Sama tunne on kyllä kuin monilla - hirvittää henkisesti. Muutto vie kaikki ajatukset ja toivon et pieni vaan pysyis kyydissä mahdollisimman pitkälle sen yli. Suuri osa hankinnoista on tehty. Niitä vaunuja vielä arvon. Maanantaina käyn hakemassa kaverilta vielä lisää vaatetta - ihan kuin sitä nyt ei olis jo tarpeeks Mut ei mun pesänrakennusvietti rauhotu ennen kuin pääsen laittamaan jutut kuntoon siellä uudessa paikassa.

Sinadrius ja mimmi 32+5

 

Aloitin nyt tuonne laittamaan jo listaa, heitelkää lisää ehdotuksia jos tulee mieleen jotain =).

Itselläni piti miehen tuoda ruokaa vierihoito-osastolle kun maidonnousun jälkeen tuntui, etteivät sairaalan pöperöt riittäneet. Ja nyt mietin myös lisäviltin pakkaamista mukaan, mutta ehkä mies voi sen tuoda sitten jälkeenpäin. Läppäri oli viimeksi, en ota sitä nyt mukaan, puhelin varmaan riittää. Ja nuo korvatulpat ovat varsinki prenalle joutuessa ehkä hyvät, jos huonekaveri vääntelehtii supistuksissaan. Vauvan kanssa en niitä osannut käyttää kun sitten en olisi kuullut vauvan itkua =)

Kyllä minunkin mielestäni Susette voi kertoa täällä olostaan, siksihän täällä ollaan, että kirjotellaan kaikenlaisista asioista ja kuulumisista =)

Sitten esikoiselle aamupuuroa laittamaan..

RauRau ja pikku-ukko 34+3

 

Tosi hyvä tuo lista niistä mitä sairaalakassiin kannattaa pakata, tuntuu ettei itselläni oo mitään hajua mitä sinne sairaalaan kannattaa ottaa

Imetystyynystä, en oikein ees oo ehtiny muuten miettiä hankinko vai en, kuin että jos hankin niin varmaan se on sellanen Doomoo. Siitä oon jokapaikassa kuullu ja lukenut pelkkää hyvää!

Mun ylävatsa/vatsalihaskipujen syytä alettiin selvitellä, raskausmyrkytys ei sentään ainakaan ole, onneksi tutkittiin niin ei sitä tarvii stressata Todennäköisesti pikkuinen siellä oleskelee sellaisessa asennossa että painaa palleaan ja lihaksiin.

Mutta minä kun en osaa hetkeekään olla mistään huolehtimatta, niin nyt oon alkanu miettimään ja pikkasen ehkä stressaamaankin siitä, miten hukassa oon kaikkien vauvantarvikkeiden kanssa. Tuntuu, että mun pitäis tehdä selkee lista siitä mitä kaikkea tarvitaan (ja minkä verran, harsoja esim. meinaan hulluuksissani ostaa ihan liikaa) ja ruksia pois mitä on jo hankittu, koska oikeasti valtaosa kaikesta tärkeestä on jo hankittu mutta jotenkin en osaa hahmottaa mitä tarvitaan vielä ostaa.
Mies on varma, että ei pääse meillä ainakaan käymään niin, että jotain puuttuis ennen vauvan syntymää kun minä niin tarkkaan mietin kaiken

Tolkjie 31+5

 

Hei korvatulpista tuli mieleen, että sellaset silmien eteen laitettavat pimentimet (mikä niitten oikee nimi on? ) oli sairaalassa ihan superhyvät, kun mulla ainakin alko tulla uni silmään tyyliin kahdeksalta, jolloin oli vielä kaikki valot päällä.

 

Kiitos! ISO kiitos teille! Jotenkin sitä aina*ajattelee, että raskausaikana saa tuntea vain positiivisia ajatuksia ja olla niin onnellinen all the time. Ja toki ulkopuoliset niin varmasti ajattelevatkin. Tämä vauva on erittäin toivottu ja odotettu, eli siitä ei ole kyse. Juuri eilen miehelleni sanoinkin,,että voi kuinka mielelläni voisin hyvin, olisin iloinen ja onnellinen. Mutta kun ei ihminen vaan toimi niin, valitettavasti.

Nyt vahvasti omaa napaa tulossa ja ei niin positiivisia ajatuksia ja tunteita:

Meillä oli lapset viime yön yökylässä ja nautittiin rauhasta Käytiin saunassa ja juteltiin. Onneksi on mies joka tukee ja kuuntelee. Yritin selittää, etten itsekään tiedä täysin syytä alakulooni. Enkä tee tätä tahallani.

Avaudun hieman elämästäni. Olen joutunut käymään läpi kovia asioita viimeisen 8 vuoden aikana. Ehkä ne kaikki ovat horjuttaneet luottamustani siihen, että voin luottaa ihmisiin ja että asiat järjestyy. Olen kova murehtimaan etukäteen. Suvussani on paljon alkoholismia, jonka seurauksena itse en juuri kykene alkoholia edes maistamaan. En siedä humalaisia ihmisiä. Kun odotin toista lastani ja laskettuun aikaan oli enää 3 viikkoa, teki perheenjäseneni itsemurhan. Sen asian läpi käyminen ja hyväksyminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Ehkä tämä raskaus on nostanut asian pintaan. Pelkään, että joku läheinen taas kuolee kun olen raskaana. Ja melkein kuolikin. Isäni on sairastellut niin paljon ja ollut sairaalassa vähän väliä. Paljon muutakin on riittänyt lähivuosiin...liian paljon yrityksiä auttaa alkoholistia ja itsetuhoista ihmistä.

Nyt kuitenkin olen myöntänyt ensinnäkin itselleni ja avautunut neuvolassa, että minun voimat on vähissä. Nyt on aika ottaa itse apua vastaan. Olen valmis synnytyksen jälkeen kokeilemaan jopa lääkehoitoa päästäkseni yli pahimmasta. Nyt en suostu vauvaa lääkkeille altistaa. Olen päättänyt, että että ensi kesänä olen taas hieman vahvempi ja voin edes hieman paremmin. On raskasta esittää roolia, että olisin iloinen ja jaksava. Onneksi minulla on ihanat lapset <3

Sekainen selostus, mutta kiitos kun sain kirjoittaa. Tänään tuntuu olevan parempi aamu...

SuSette ja rv 32

 

Sairaalakassiin yritän saada mahtumaan sen oman tyynyn. Mukavampi ja pehmeämpi mykistellä se sopivaksi kyljellään tapahtuvien imetysten ajaksi niskatueksi itselleen. Sairaalatyynyt ei ole hyviä, ainakaan Mikkelissä. Itse olen ollut sairaalaan ihkuissa verkkoalkkareissa koko sairaala-ajan (näppärää, kun mahdolliset verivahingot menee vaan suoraan sairaalan pyykkiin ) ja kotiinkin olen lähtenyt (no en sairaalan alkkareissa, ihan omissa eli ne yhdet omat ollu mukana) sairaalaan ihkuissa maxihypersuper-siteissä. Ja kassiin kyllä niin lähtee myös herkkuja/ naposteltavaa. Ja vauvakin on lähtenyt kotiin sairaalan vaipassa.

Tolkjie: suosittelen tosiaan tekemään ihan paperille listan kaikesta mitä tarvitset ja viivat yli ne, mitä teillä jo on. Itsekin tein niin ainakin esikoisesta ja se selkeytti kyllä kokonaiskuvaa.

SuSette: hyvä kun avauduit!:hug: Paljon on surua ja huolta ollut elämässäsi. En yhtään epäile sitä, etteikö viime raskauden aikainen menetys perhepiirissä vaikuttaisi tämän raskauden aikaisiin tunteisiin. Olet kuitenkin ottanut tärkeitä askeleita -myöntänyt, ettet jaksa loputtomiin ja puhunut neuvolassa. Voimia!!

Olen muuten itsekin miettinyt, kuinka paljon omiin fiiliksiini (huolet) vaikuttaa se, ettei tässä raskaudessa ole rakas äitini mukana. Voihan se vaikuttaa.

Täälläkin käytössä lonkkasärkyihin tyyny/ peittomytty jalkojen välissä. Saa helpotusta. Joskus pitää saada lonkat jotenkin tosi erilleen toisistaan ja voikin olla aikamoinen kasa tavaraa jalkojen välissä. Mulla on joku kuva synnäriltäkin, missä oon tyyny jalkojen välissä -kätilö kävi sen jossain välissä sinne survasemassa ihan pyytämättä.

Tänään on tuntunut suppareita pukkaavan. Siellä se kohtu taas treenaa suurta päiväänsä varten...

Nää vähän inhimillisemmät lämpötilat on muuten tuntunut ihanilta! Ihanaa, kun ei koko ajan hiki virtaa! Mutta taitaa olla taas muuttumassa helteisemmäksi, voih...

Stressaako ketään muuta tuo vatsatautiepidemia, joka vallannut nyt useemman kaupungin? Mua ahdistaa se niin... Naapurikaupungissakin -siellä Mikkelissä- se kun jyllää ja takuuvarmasti iskee tännekin ja koulut alkaa ens vkolla ja siinäpä sitä hienosti pöpöt leviää. Ed. raskaudessa olin rv:llä 36 tiputuksessa (kipulääke- ja nesteytys) sairaalassa, kun meidän perheessä oli noro. Itselläni oli hyvin maltillinen versio -paitsi ne hirveät vatsakouristukset plus kipeet supparit... Huih, toivottavasti hiipuu tuo tauti pian!!

Mukavaa lauantain jatkoa kaikille! Mukavaa, kun on ollut vilkasta keskustelua!

Velmutar 35+4

 

Heipähei pitkästä aikaa täältäkin suunnalta! En voi vieläkään käsittää, että on jo elokuu ja että ens kuussa meillä on vauva talossa! Aika on mennyt todella vauhdilla taaperon kanssa kotona ja välillä vähän opiskellenkin, kun otin kesäksi yliopistosta omaa aikaa kahen lapsen välissä, kun en ole töissä nyt ollut niin jaksaa sitten taas tissirumbaa ja muutenkin

Sain vihdoin tällä viikolla itteäni niskasta kiinni ja nyt on sitten tilattu tuplavaunut, esikoiselle turvaistuin (saan kaukalon vapaaksi uudelle tulokkaalle), esikoiselle lastensänky (pinnis vapaaksi tulevalle). Tilasin tripp trappiin vauvalle sen newbornsetinkin, ni ei oo sitten esikoisen jaloissa jatkuvasti Toivotaan, että oli nappiostos ja toivotaan, että ostokset saapuvat ennen vauvaa kun meni sen verta viime tinkaan ja toimitusajat kuitenkin useamman viikon.

Viikkoja on kasassa tänään jo 34+4, ihanaa kun on saanut nauttia kesästä taaperon kanssa vielä kaksin kun on kuitenkin sen verta iso että nauttii tuolla ulkona viipottamisesta ja hiekkalaatikosta yms jo ja on voinut sitten antaa paljon huomiota siihen suuntaan

Sairaalakassia tai synnytystä en ole juuri miettinyt, muutenkin pitää noita hankintoja katsoa, että mitä löytyy ja mitä vielä puuttuu, mut on kyllä iso kivi harteilta nyt pois kun isoimmat ja tärkeimmät on tilattu.

Ainiin ja Kelakin suvaitsi menneellä viikolla tehdä äitiysrahapäätökset, olinhan mä hakemukset toukokuussa jättäny ja äitiysloma alkaa ENS VIIKOLLA! Kreisiä

Mitäs tänne? Pahoittelen, kun täällä tulee niin harvoin käytyä. Ollu sen verta hoppua sekä esikon kanssa että muuten. Ja ihme, että kaikki vielä kasassa, olin ihan varma et eka ottaa spurtin maailmaan heinäkuussa. Kohtahan näitä alkaa tupsahtelemaan.

Tsemppiä työssäoleville loppurutistukseen ja muille ihan muuten vaan, nauttikaa viimeisistä hetkistä masun kanssa ja kesän lopusta!

Terkuin, Simppu ja pikkumuru 34+4

 

Velmutar, toki meidänkin vauva lähti kotiin sairaalan vaipassa, mutta jos on pidempi matka ja vaavi päästääkin niskaruikut ja kesken matkan pitää vaihtaa. Ja sitten noi omat alkkarit on hyvät jos joutuu vaikka käynnistykseen ja makoilemaan osastolla, tai sitten on raskausmyrkytys että seurataan osastolla =).

Susette, alkoholismi on hirveän vaikea sairaus läheisille. Tiedän siitä myös jotain, vaari oli alkoholisti, molemmat vanhemmat ovat, enot tissuttelevat enemmän tai vähemmän. Hyvin monet sukulaiseni syövät mielialalääkkeitä esim. masennukseen ja/tai paniikkihäiriöön, johtuen juurikin heidän omista lapsuuden traumoistaan. Itselle on kauhean vaikeaa katsoa vierestä toisten pämppäämistä, kun sille asialle ei voi mitään jos toinen ei tunnusta ongelmaa eikä halua siihen apua. Tulee aika voimaton olo. Itse lapsena olen vahtinut vanhempiani kuin haukka, sillä usein kuvioissa oli vielä väkivaltakin. Olen jopa yrittänyt äitiäni saada hakemaan avioeroa. Esikoista odottaessani oma lapsuus tuli vahvasti mieleen ja se oli paikoin ahdistavaa aikaa, heräsin yöllä esim. itkemään kuinka omat vanhempani ovat voineet jättää mut parivuotiaana vaan selviämään itse kun ovat keskittyneet ryyppäämiseen. Äitini on jopa odotusaikanakin juonut :'(. Itse en koskaan, en koskaan voisi omille lapsilleni tehdä moisia asioita. Ensimmäinen raskaus oli kova kasvunpaikka henkisesti. Tämän kanssa on onneksi mennyt helpommin. Yritän tehdä kaiken toisin mitä itselläni oli lapsena, meillä halaillaan ja suukotellaan, leikitään yhdessä ja ollaan läsnä. En aina jaksa olla mikään "virikeäiti", varsinkaan nyt viimeisilläni, mutta pääasia etten ole samanlainen kuin omat vanhempani. Anteeksi, nyt tästä tuli tälläinen omanapainen selostus, mutta tarkoitan sitä, että raskausaikana sitä käy läpi kaikenlaisia asioita ja käsittelee niitä, joten ei mikään ihme että on henkisesti kovilla kun on lähipiirissä tapahtunut kaikenlaista. On hieno asia, että haluat hoitaa itsesi kuntoon, se onkin tärkeää. Jos äiti voi hyvin, lapsetkin voivat hyvin :hug:.

Kiva kuulla Simpusta, nyt onkin kyllä piisannut ulkoiluilmoja. Meillä myös esikoisen kanssa ollaan kovasti ulkoiltu =).

Mitäs tässä nyt vielä, painoa on tullut niin että persus puutuu kun tuolilla istuu . Eilen kävimme illalla koko revohka kävelyllä, tai no esikoinen tuli Pukyn potkupyörällä osan matkasta ja tänään menkiin sama lenkki kaikki kävellen. Tai tyttö juoksi, se tykkää juoksennella... sen kyllä huomaa kun sänky hiljeni alta aikayksikön =). Tarkoitus olisi tässä nyt joka ilta käydä vaappumassa kävelylenkki että tuo vauva lähtisi laskeutumaan.

RauRau ja pikku-ukko 34+3

 

Heissan!

Pääsin kavereiden mökille pariksi yöksi ja ai että teki hyvää! Toiset puuhasi ruuanlaitot ym ja mä sain lähinnä lekotella Talo oli yöllä sen verran viileämpi, että sain kuluttua selvästi paremmin kuin kotona. (Kotona olin joutunut useampana yönä 03-05 välillä istumaan vähän aikaa pihalla viilenemässä, että pystyi jatkamaan unia). Mukana oli mun omat tyynyt "kolmen tyynyn taktiikkaan", jota oon hyödyntänyt jo useamman kuukauden. Pään alla tuttu tyyny, vatsan sivulla tyyny, ja polvien välissä sellainen halvempi versio tempur-tyynystä. Lisäksi lakanan alla pehmeä täkki petauspatjan lisäksi on auttanut lonkkasärkyjen kanssa. Tukityynyt ja pehmeä alusta mulla siis auttanut parhaiten, vasta aamulla alkanut lokkien särky.

Itsellä eka tulossa, niin ei silleen oo haikeutta kuin niillä, keillä vika tulossa. Enemmän kaikki on uutta ja jännää ja koettaa vaan luottaa siihen, että kaikki menee hyvin ja alkaa sit rauhassa opetella vauvanhoitorutiineja ym ym.

Sairaalakassiin itse pakkasin jo rintakumit, lansinoh-voiteen ja rintapumpun. En tiedä, onko liioittelua, mut jos joutiuu vähän pidempään olemaan ja tarvii alkaa stimuloida maidontuotantoa yms. Ohuita yösiteitä pakkasin myös, kun sairaalalla kuulema paksuja siteitä vain jälkivuotoon tarjolla.

Mullakin herkästi kipuilee ja supistaa, jos yritän kävellä vähänkään pidemmälle (200m tai yli ) Niinpä oon enemmän kävellyt vain sisällä tai pihalla.

En nyt muista, mitä muuta piti kommentoida. Ai niin paitsi Susette, kirjoitit niin rakentavaan tyyliin raskaista asioistasi, ettei tuollaista ole yhtään raskas lukea. Eri asia, jos vaikka joku vuodattaisi vihaavansa kaikkia ja kaikkea rankoin kirosanoin höystettynä ja uhkailisi vahingoittavansa itseään, sellaista olisi raskaampi lukea. No, sellaisessa tilanteessa muut varmaan päättäväisesti ohjaisi kirjoittajan hakemaan apua, eli ei sekään mikään katastrofi olisi. Raskaita asioita on toisten elämissä enemmän kuin toisten. Itselläkin alkoholismia suvussa ja lisäksi lapsuuden perheessä vakava psyykkinen sairaus. Onneksi psykoosisairaus nyt hallinnassa, mistä oon ollut tosi tyytyväinen, ettei oo akuuttia harhavaihetta tarvinnu raskauden aikana stressata.

Jakamista kaikille meille helteissä!!

Ilokarpalo ja Pipana 35+3

 

Raurau: juurikin noin niin kuin sanot. Lapsen odotus monesti nostaa pintaan muistoja. Ja monella suomalaisella suvussa alkoholi- tai mielenterveysongelmia. Itse arvelen käsitelleen näitä asioita jo aiemmin, koska nyt raakana eivät iole erityisesti nousseet pintaan. Lapsuudessa äiti oli selvä, isä joi paljon. Lähinnä oon nyt miettinyt, mitä lapsuudnperheestä haluan siirtää eteen päin ja mitä en. Läheisyyttä, mitä äiti tarjosi runsaasti, haluan välittää eteen päin, ja lisäksi hassuttelua ja hyväntahtoisia huumoria, mitä aina oli ongelmista huolimatta. Oman lapsen/lapsien en halua joutuvan katsomaan ryyppäämistä tai lyhytpinnaista räjähtelijää perheessä. Ehkä tää riittää tältä erää

 

Autocorrect... Siis oli tarkoitus toivotella jaksamista, ei jakamista

Ja nyt _raskaana_ ei oo niin paljon mietityttänyt lapsuus (no, ikääkin tuli just 35 täyteen, niin on tässä jo ehtinyt käsitellä).

 

Tiedättekös, minä luulen, että meidän lasten sukupolvi tulee olemaan yhdessä asiassa melko onnellisessa asemassa. En tunne yhtäkään ihmistä jonka suvusta/lähipiiristä ei alkoholismia löytyisi muodossa jos toisessa. Ja me olevat ja tulevat äidit olemme sitä lapsuudessa joutuneet enemmän tai vähemmän seuraamaan. Siitä syystä luulen, että todella monessa perheessä mietitään nykypäivänä tarkkaan, miten lasten kanssa suhtaudutaan alkoholinkäyttöön ja humalassa lasten edessä näyttäytymiseen. Positiivisena ihmisenä uskon, että useammassa tapauksessa lapsille halutaan tarjota jotain muuta kuin sitä mitä on itse lapsena saanut kokea. Näin ainakin omissa sosiaalisissa ympyröissäni ja haluan uskoa tämän olevan yleisempikin suuntaus.

Eli ei niin pahaa jos ei jotain hyvääkin Muita kuulumisia ovat lähinnä ystäväni selkä/kylkikramppi joka pamahti taas yöllä päälle. Levisi hiukan myös vatsan puolelle ja aikani sain puuskuttaa ennen kuin lämpimällä jyväpussilla helpotti. Noita EI todella ollut ikävä, samoista nautin ekassakin raskaudessa.

-Napsi 32+2-

 

RauRau: ai niin joo! Enpäs hoksannut ajatellakaan tuolta kantilta asiaa. Aina oppii uutta. =)

Ja kuten Napsikin kirjoitit, niin ajatukset/ tottumukset alkoholin käytöstä ovat varmasti muuttuneet useilla paljonkin siitä, mitä se on ollut meidän vanhempien sukupolvella meidän lapsuudessa. Itsekin näistä asioista kärsinyt ja edelleen jatkuu... Itse kyllä olen lasten myötä omaksunut juurikin sen, ettei lasten edessä ryypätä ja rellestetä (hah, enpä harrasta moista enää ollenkaan. Siis vaikken raskaana olisikaan.)

Ja Ilokarpalo: tuo Lansinoh-voide on muuten hyvä kassiin laitettava! Joltain vauvalta (esikoinen/ kakkonen kenties) sain sitä sairaalassa purkkiin, kun en ollut kuullutkaan moisesta rasvasta.

Tuntuu ihan hurjalta ja käsittämättömältä ajatella, että NOIN 3-4 viikon päästä meillä on varmaan perheessä 4 lasta! En voi ymmärtää, en vaan voi. Mä en ole koskaan raskausaikoina oikein osannut kuvitella sitä vauvaa masun ulkopuolella tai luoda siihen mitään superyhteyttä... Ehkä esikoisen kohdalla eniten kuitenkin. Mutta sitten kun vauva on syntynyt, niin samantien on syntynyt valtava yhteys ja rakkaus. Kai niin käy nytkin. Päivät menee hyvin ja valoisalla mielellä, mutta illalla/ yöllä alkaa paniikkifiilikset. Josko se siitä iloksi muuttuisi... =)

Velmutar 35+5

 

Velmutar, mulla jäi ainakin esikoisen kanssa tuo superyhteys puuttumaan ja pitkään sitä ehdin surkutella :/ Toivon kovasti, että saisin sen nyt kokea ihan heti ensihetkistä lähtien. Olin jotenkin niin ihmeissäni kun vastuulleni annettiin niin avuton pieni olento, että yksin elämänmuutoksen ihmettelemiseen meni hurjasti energiaa. Sanoisin, että vasta kolmen viikon kuluttua aloin tuntea ällistyksen ja ihmetyksen lisäksi muutakin. Ei vauva ilman hellää hoivaa jäänyt tuona alkuaikanakaan, mutta itse en varmaan saanut siitä niin paljon irti kuin olisi voinut olla mahdollista.

Ikävintä oli ehkä se, että aina jos uskalsin asiasta ääneen mainita (esim. jossain mammakerhossa) sain kuulla toinen toistaan vuolaampia selityksiä siitä miten ihania ensikohtaamisia muilla oli. Arvatkaa vaan tuliko parempi olo. Mutta se oli silloin se ja onneksi ne fiilikset melko nopeasti sitten muuttuivat ja aloin kokea sitä todellista äidinrakkautta mitä oletin asiaan kuuluvan. Tahdon siis sanoa, että älkää pelästykö tuollaista ensireaktiota vauvaa kohtaan mikäli koette saman, hyvin mahdollisesti olo ei kestä kovin kauaa

-Napsi 32+2-