Bussi on joo sellainen paikka jossa huono olo iskee helpoimmin... minulle pahin on kuitenkin nykyään keittiö! Ruoankäry on kauheaa haisteltavaa vaikka kuinka ihana ruoka olisikin kyseessä.
Tuntuu että jotenkin viime päivinä ajatukset eivät enää olekaan bumerangina palanneet koko ajan raskauteen ja vauvaan, tunnen vähemmän tarvetta miettiä näitä juttuja tai kirjoittaa tai puhua aiheesta. Oireet ovat kyllä olleet päällä väsymys ja kuvotus etunenässä mutta jotenkin olen jo tottunut niihin ja pystyn elämään niitten kanssa ajattelematta jatkuvasti niiden aiheuttajaa niin etten jaksa keskittyä mihinkään muuhun. Uutuudenviehätys katosi jo? ;-) Parempi näin, eipähän tule hermoiltua.
Eikös se mennyt niin että odottajilla älykkyysosamäärä laskee väliaikaisesti (ja vauva kotona tekee saman niin äidille kuin isällekin), minä ainakin olen tehnyt viime päivinä tosi noloja mokia. Yritin leipoa kuivakakun, mutta laitoinkin taikinaan suolaa sokerin sijaan ja unohdin soodan ;-) Laitoin hoitoaineen sijaan tukkaani suihkugeeliä. Ja sitä rataa. Raskausdementiaa?
Tuntuu että jotenkin viime päivinä ajatukset eivät enää olekaan bumerangina palanneet koko ajan raskauteen ja vauvaan, tunnen vähemmän tarvetta miettiä näitä juttuja tai kirjoittaa tai puhua aiheesta. Oireet ovat kyllä olleet päällä väsymys ja kuvotus etunenässä mutta jotenkin olen jo tottunut niihin ja pystyn elämään niitten kanssa ajattelematta jatkuvasti niiden aiheuttajaa niin etten jaksa keskittyä mihinkään muuhun. Uutuudenviehätys katosi jo? ;-) Parempi näin, eipähän tule hermoiltua.
Eikös se mennyt niin että odottajilla älykkyysosamäärä laskee väliaikaisesti (ja vauva kotona tekee saman niin äidille kuin isällekin), minä ainakin olen tehnyt viime päivinä tosi noloja mokia. Yritin leipoa kuivakakun, mutta laitoinkin taikinaan suolaa sokerin sijaan ja unohdin soodan ;-) Laitoin hoitoaineen sijaan tukkaani suihkugeeliä. Ja sitä rataa. Raskausdementiaa?