Syyskuun söpöläiset 2014 <3 *helmikuussa*

POKS 12+0 Ainaki luulen niin.

Ehtisköhän tässä enemmänki kirjottaa..

Crocus76 Onneksi kaikki oli pienellä hyvin!

Influenssarokotetta meidän perheessä ei oo kukaan ikinä ottanut eikä ota nytkään. Kenelläkään ei mitään perussairauttakaan.

Paino mulla on pysynyt samassa ja neukkutäti sano, et vois vähän saada nousemaan, kun ennestän ei mitään ylimäärästä ole. Mut ei ruoka maistu. No nyt parina päivänä on maistunut enemmän joten jospa se tästä.

Nyt ne nuo pienet jo minua hättyyttää syömään joten voikaa kaikki hyvin!

Tine ja Eemeli 12+0

 

Crocus, toivottavasti ei mitään vakavempaa! Syke kuulostaisi kuitenkin lupaavalta...

Lintetsa onnea Minulla pyörii ultra jatkuvasti mielessä, enää 4 päivää...

Minäkin pohdin tuota influenssarokotetta, mutta näköjään heräsin aiheeseen vähän turhan myöhään. Rokotteen saisi kai vasta torstaina ja sitten tehon alkamiseen menisi muistaakseni jotain 2 viikkoa. Siinä vaiheessa se pahin aalto on varmaan mennyt jo ohi.

Oletteko joutuneet miettimään asuntoasioita? Meillä on todennäköisesti muutto keväällä edessä. Tämä alue on sinänsä ihan ok, mutta talomme on vähän turhan rauhaton... Varsinaisesti en edes isompaa asuntoa kaipaisi (kaksiossa asutaan nyt), vaan ihan vaan jos löytyisi joku mukava ja lapsiystävällinen alue ja rauhallinen talo. Tai ihan jo vaikka sellainen, ettei tarvitsisi herätä klo 4.30 naapurin jyskytysmusiikkiin. -.- Saapa nähdä löydetäänkö mitään, juuri kaikilta rauhallisilta alueilta on asunnot ihan kiven alla.

Fritang 9+4

 

Olimme lauantaina synttäreillä ja toinen lapsistani ihastui täysin parivuotiaaseen tyttöön ja leikki tämän kanssa antaumuksella. Kotiin lähtiessä hän ilmoitti kuin tilausta tehden että haluaa sitten juuri samanlaisen pikkusisaruksen. Nauroin ja lupasin, että juuri sellainen onkin tulossa, mutta silloin tytär tarkensi että onkohan vaan: "Mä siis haluun söpön tytön, mutta sä kumminkin synnytät jonkun ruman pojan!" ;-) Vähän on naurattanut tuo episodi...

Asunnosta, juuri loppuvuodesta muutettiin asuntoon, joka meidän mielestämme tuntuu valtavan isolta (muutimme siis neljän hengen porukalla pienestä kaksiosta tilavaan kolmioon), mutta mietin jo nyt että parin kolmen vuoden päästä on pakkomuutto edessä, isot tytöt eivät tule mahtumaan samaan makuuhuoneeseen pikkuisen tai pikkuisten kanssa. Alkuun kyllä pärjätään kun olen niin tottunut, suorastaan paatunut, pienokaisten perhepedissä nukuttaja, ja eihän kukaan lapsi alkuvaiheessa yksinään omassa huoneessa leiki vaan pyörii kumminkin isompien jaloissa. Levottomalla alueella mekin muuten asutaan. Työttömän miehen ja vuoristoratatuloisen yksinyrittäjänaisen tuloilla ei ainakaan pääkaupunkiseudulla saa tarpeeksi asuintilaa muualta ;-)

 

Heips!

Tänään oli ensimmäinen neuvolakäynti. Alussa neuvolatäti tuntui vähän hätäiseltä, mutta sitten se rauhoittu. Hirvee paljon informaatiota tuli vastaan ja papereitakin riittää! Sitten mentiin katsomaan ultrassa, ja siellä pieni sydän sykkii <3 Jeee onneks! Oli viikonlopun jälkeen vähän tunne, mitä jos siellä ei mitään oo - kun mahan turvotus oli hävinnyt :/

Painosta: Mä painon vielä yhtä paljon kuin ennen. Paino vähän vaihtelee, ja neuvolassa oli 5 KILOA enemmän kuin kotona. Outo. Mut mä en kuitenkaan luotta siihen meidän vaakaan, koska se vaihtelee niin usein. Voi olla että on tullut kilo lisää kahdessa minuutissa :/ Noh ei mulla oo mitään hätä kuin paino on hyvässä malissa ja mä seuraan sitten sen neuvolanvaa´an.

Asunnosta: Me asutaan kahdestaan omakotitalossa jossa 3 makuuhuonetta että luulisin että tilaa riittää. Paitsi että täällä on jo asuttu melkein 2 vuotta ja meidän tavarat ovat siis ihan joka paikassa Pitäis vähän siivota ja vuokrata vaikka kirpparilta pöydän että saadaan tavarat pois.

4.3 on lääkärinkäynti, jossa tehdään se ultra alatien kautta. Sitten tulee varmistusta onko siellä yks vai kaks koska neuvolatäti luuli näkevänsä toista sykettä- mutta- se voisi myös olla napanuoran varjo. Että odotellaan

-Ceceli 9+3

 

Heipsan!

Alkaa olo olla jokseenkin hyvä, ei siis enää pahoinvointia!. Turvostus, ummetus, rintojen arkuus ja vessassa ravaaminen jatkuu kylläkin.
Viikon verran pitäisi vielä jaksaa odottaa nt-ultraa, tosin nyt tänään on viimeinen lomapäivä ja sitten alkaa 7. päivän työputki niin usko olevani niin väsynyt etten jaksa edes tuota ultraa jännittää .

Asunnosta, Me asutaan omatkotitalossa, jossa kaksi huonetta tyhjillään. Tilaa siis riittää joksikin aikaa. Toivottavasti kaikki menee hyvin niin päästään remontoimaan lastenhuonetta! :heart:

Jennu&Tirppa 10+2

 

Hei vaan, ja pahoittelut, että kirjoittelen hieman harvakseltaan. Mulla saattaa mennä viikkokin niin etten avaa tietokonetta, pakolliset facebook-käynnit hoidan puhelimella mutta tänne en kehtaa puhelimella kirjoitella.

Koneelle siis voin tulla vain kun tyttö on hoidossa tai nukkumassa, ja iltaisin olen niin väsynyt, että kun neiti kasilta menee nukkumaan niin katson hetken telkkua, syön iltapalan ja pian oksennan sen pois ja sitten nukkumaan . On vaan niin kova väsy, ja yleensä iltaisin tulee todella huono olo. Jostain syystä kaikki makea auttaa siihen?! Siis suklaa ja muut vastaavat sokeriherkut. En kyllä niitä nyt paljoa syö vaikka mieli tekisikin.

Pari viikkoa sitten kävin ekassa neuvolassa ja siellä koitettiin ensin ultrata mahan päältä, mutta huono oli näkyvyys joten ei muuta ku housut pois ja alakautta sitten. Siellä näkyi ja kuului syke hienosti ja vastasi kooltaan (10mm) raskausviikkoa 7. Mun laskujeni mukaan oli silloin 6+2. Nyt maaliskuun alussa olisi sitten nt-ultra, sitä innostuksella ja kauhulla odottaen. Meilläkin muuten täällä Seinäjoella käydään verikokeessa ensin ja vasta sen jälkeen on ultraus.

Odotan innolla, että tämä pahoinvointi luovuttaa. Esikoisesta kesti viikon lievää etomista eikä oksentaa tarvinnut. Tämä taas on kestänyt jo kuukauden ja satunnaisesti saa oksentaa. Erityisesti aamulla tulee yökättyä vaikka ei tuntuisikaan huonoa oloa, ehkä vain ajatus syömisestä saa sen aikaan. Illalla taas tulee heti etova olo jos syö yhtään liikaa, eilenkin oksensin kaikki pois mitä iltapalaksi söin hampaiden harjauksen jälkeen. En tiedä pitäisikö jättää poskihampaat sitten harjaamatta vai mitä mutta se nyt on alkanut aiheuttamaan yökkimistä. Ei saisi valittaa kun asiaan kuuluu mutta ei voi olla valittamattakaan, on tämä aika kurjaa aina kokijallensa, oli sitten miten lievää tahansa =).

Tulipas romaani. Mutta tsemppiä odottajille ja toivotaan että kaikki menee hyvin.. aika alussahan tässä itse kukin vielä on.

RauRau ja möykky 8+0

 

täällä kans eka neukku takana. ääniä ei edes yritetty kuunnella kun sanoi ettei välttämättä kuulu, ei tuu sitten turhaa ressiä. mutta ens viikolla lääkäri niin siellä sitten tutkitaan. jännää!
labran varasin perjantaiks ja huomena sit varailen ultraa.
niin ja saikku jatkuu vielä tän viikon. josko sit jo helpottais!

*emppu* 9+4

 

Crocus 76, katoithan viestini aiemmin tuosta vuodosta? Minäkin vuosin 9+2 ja säikähdin, synnytyslääkärin kanssa juttelin:

"jos keskenmeno tulee näillä viikoilla (9+2) verta täytyy tulla kahvikupillinen, eikä siis mikään pyyhkimisverenvuoto riitä. Tämä siis tiedoksi kaikille muillekin stressaajille ja huolestuneille. Kuulemma on vaan hyvä, että verenpurkauma tulee pois."

Tiedän, että hermoja raastaa epätietoisuus, mutta ultraaminenkin ärsyttää vuototilannetta synnytyslääkärin mukaan. Kuulemma ei voi olla huomaamatta keskenmenoa, koska silloin sattuu kamalasti ja vuotaa hirveästi.

T: Ape 9+4

 

Kiitos Ape! Kaikki näähän mulla on tiedossa, mutta se vaan säikäyttää joka kerta! Mulla on takana 4 keskenmenoa ja 3 raskautta jossa on vuotanu jossain vaiheessa ja yks noista oli vielä iso hematooma joka vuosi tosi paljon ja aina yli puoli väliin raskautta eli sekään ei tarkoita aina sitä että jos verta tulee paljon että se on menny kesken...mutta nää on näitä raskaana olevan ihanuuksia koskaan ei ole sellainen olo että aah kaikki on hyvin! (vai onko?) vaan joka risahusta aina pelkää ja sitte guugletellaan..

 

Hengissä ollaan ja töihinkin hinauduin. Kukas sitä totes et on vähän niinku heränny henkii yhtäkkiä olonsa kanssa.. Meinaa mul on vähän sama olo. Nälkä vaa painaa jatkuvaan

Influenssarokotteen onneks sain joulukuun alussa. Tuttavapiirissä sitä sairastellaankin tällä hetkellä.

Meillä on kans iso omakotitalo monella huoneella. Asutaan siis toistaiseksi kahdestaan tai no viehän ne kaks kissaakin tilaa siellä. Mä ennemmin tingin jos voi valita sijainnista kun tilasta, siks me asutaankin "mettässä"

En tie koska alan suunnittelee, remontoimaa ja sisustaa vauvanhuonet.. Nyt vaan haaveilen siitä, mitään konkreettisia toimenpiteitä en ole asian eteen tehnyt. Koskas muut meinaa alkaa toimimaan tämän asian suhteen ?

t.Emeli 9+2

 

Myö muutettiin viime toukokuussa tähän asuntoon, kun mies halusi, että ennen lapsia pitää olla omistusasunto ja olla naimisissa joten ihan on lasta ajatellen ostettu tilava asunto. Silloin muuttaessa remontoitiin huoneita ja lapsenhuoneeksi tulee tuo huone, joka on tällä hetkellä vierashuone. Aluksi sinne tuskin paljon muuta tulee kuin pinnasänky, jotta voidaan välillä nukkua eri huoneissa miehen kanssa, koska mies tekee välillä aika pitkää päivää, ja ajaa työssään autoa, joten hänen pitää saada kunnolla nukutuksi Vielä ei näin aikaisessa vaiheessa edes ole ostettu vauvalle mitään, kun kaikk vielä kuitenkin niin epävarmaa, ei kyllä millään malttaisi odottaa

Mama ja mahis 10+0 (neuvolan mukaan), kiero otettuna huomioon 9+3

 

Sain edellisen työn kautta influenssrokotteen marraskuussa, ja olin tosi tyytyväinen jälkikäteen kun tärppäsi, ettei enää tarvinnut miettii asiaa.

Asutaan kolmiossa hyvällä sijainnilla, tilaa ja palveluita on riittävästi. Tosin melko lähellä menevät isot autoväylät tekee sellaista kohinamelua, joka kuuluu ulkona liikkuessa, kun ei juttele kellekään vaan jos vaik on pihalla tai ulkoilee itsekseen. Joo joku muu tähän ei kiinnittäis ees huomiota, ite musiikkia iät ajat harrastaneena kuulo jotenkin sellainen, että nautin hiljaisuudesta (ja kiinnitän huomiota tuollaisiin kohinoihin). Talo on tosi rauhallinen, naapurit ei melua eikä ne autokohinat kuulu yhtään sisälle. Että silleen kaikki hyvin.

Ehkä silti joskus tulevaisuudessa rivariin pienemmälle paikkakunnalle , jossa hiljaisempaa...

Ilokarpalo ja pipana 11+5

 

Huomenna eka neuvola ja perjantaina lääkärinla.. niin epäuskoinen olo koko raskaudesta että murr ! Viikon verran oli etomista pari viikkoa sitten ja nyt vaivaa vaan nälkä useammin.. no sitä perjantaita odotellessa.. ja mies ei pääse mukaan armeijan takia.. jos siellä huonoja uutisia kuuleekin niin.. miten sieltä pystyy pois ajamaan.

Asunto. Tällä hetkellä kolmiossa vuokralla mutta käytiin nyt pankissa tiedustelemassa lainasta ja alustavasti vihreää valoa näytti joten saatetaan tämä itsellemme ostaa kun vuokranantaja tämän haluaisi myydä hyvin mahdutaan tähän miehen esikoisen ja tulevan vaavan kanssa. Itsekkin joskus siskon kanssa huoneen jakaneena

aroon 8+2?

 

Ai niin tässä vielä löytämäni asiallinen linkki keskenmenoon liittyen: Keskenmeno :: Terveyskirjasto

Sit viel omasta olosta avautumista: Oon töissä kolmessa eri työpisteessä, ja yhdessä näistä tulee useammin päänsärkyä kuin muissa Stressaavaa, kun en tiiä, onko jotain sisäilma- tai muuta ongelmaa vai oonko vaan yliherkkä nyt raskaana saamaan päänsärkyjä. Muinakin päivinä tullu välillä tätä samaa päänsärkyä, mut useimmiten just siellä yhdellä työpisteellä omassa työhuoneessa. No, työterveyteen mainitsin jo ja työpisteestä vastaava käski kerätä ylös päänsärkyjen tiheyttä ja laittaa sit kirjallisena sähköpostilla. Onneks oon siel vaan 2pv/vko. Tänäänkin iltapäivästä asti lievä päänsärky ja Inha olo. :/

 

asumisesta
Me asutaan tosiaan pienellä paikkakunnalla, rauhallisella asutusalueella. Ihana rivarikolmio on, oma tai siis pankin. Tässä on lapselle pihassa samanikäistä leikkiseuraa ja meillä on isot yhteiset pihat lasten temmeltää. Ei vielä muuttoaikeita, mutta tullee varmaan ajankohtaiseksi esikoisen mennessä kouluun, eli kolmen vuoden päästä. Ja paljoltihan riippuu myös tulokkaan sukupuolesta, kaksi tyttöä menee pidempään samassa huoneessa kuin tyttö ja poika. En haluaisi muuttaa, tila vaan tuntuu jo nyt loppuvan kesken. Tai siis säilytystila, huoh..

Tuzzi 8+2

 

Täällä on muutama päivä sitten olleesta vuodosta hyvin raskaana oleva olo: voisi syödä norsun koko ajan ja välillä on huono olo. Näistä oireista olen hyvin kiitollinen, oletan olevani raskaana edelleen.

Meillä on viiden huoneen omakotitalo, johon mahdutaan 2v-lapsen ja tulevan pienen kanssa mainiosti.

T: Ape

 

Emeli-, mullakin toi vauvanhuoneen suunittelu on ihan ajatustasolla vasta. Varmaan joskus puolenvälin aikaan sitten konkreettisesti alkaisi remonttia tekemaan . (korjaan, mies taitaa toteuttaa käytännön työn.. itse toimin luultavasti työnjohtajana )

Ensimmäisen vauvanvaatteen meinasin ostaa sitten nt-ultran jälkeen mikäli kaikki on hyvin, tuntuis jotenki konkretisoivan asiaa lisää..

Mites, onko muilla mielialan vaihteluita?. Itselläni nyt muutamaa kertaan alkanu itkettää. Tänään esim. katoin Jutta ja puolen vuoden superdieettiä, herkistyin sitten siinä kun oli niin reipas ja sydämmellinen painonpudottaja, nyyh

 

Tänään annoin labratädille 5 pulloa verta. Huh, ei oo varmaan koskaan lypsetty noin paljoa..

Asunnosta meillä on 100m2 rivari, neljä huonetta, keittiö, sauna ja takapiha. Ahdasta tuntuu olevan, varsinkin nää kaksi huonetta on tosi pieniä. Meitä siis tällähetkellä vain me kaksi. Pientä järkkäilyä ollaan jo mietitty, mies saa siirtää tavaransa pieneen makkariin ja siirretään sieltä sänky ja tulevat lapsen tavarat sitten tuohon suurimpaan huoneeseen. Jossain vaiheessa mun täytyy alkaa järjestellä tätä omaa huonetta ja eläinten kohtaloa, jos tästä jossain vaiheessa tuleekin lastenhuone. Ehkä sitä pitää ensvuonna katsoa sillä silmällä, josko löytyisi vaikka se omakotitalo. Ja lottovoitto.

Huomenna poksutaan!

 

Meillä on kaksio, johon kivasti ainaki kaksistaan mahdutaan. Pitänee varmaan joskus vuoden päästä alkaa kattelee kolmioita. Mut eipä tuota oo jaksanu kovin paljoa stressata. Teillä muilla taitaa olla kunnon luksusoltavat, en osaa vielä todellakaan nähdä tilannetta, että asuttais esimerkiksi omakotitalossa. Ollaan alettu jo tosin säästämään asuntoa varten, mutta on silti jossain hamassa tulevaisuudessa moinen.

Mielialavaihteluista; mulla on kyllä hieman tota itkuherkkyyttä. Aloin yks päivä itkeä, kun mies toi väärää jäätelöä. Jeeeeeeps... Ja joo, monesta telkkariohjelmastaki tulee pieniä herkistymisiä.

9+0

 

Me asutaan tällä hetkellä neljästään mieheni ja kahden pienehkön koiran kanssa kerrostalokolmiossa (71 neliötä) ja yksi huone olisi ylimääräisenä, eli tilaa ei ainakaan vielä puuttuisi. Silti etsitään omaa asuntoa, etenkin miehelle se on tärkeää. Tämä meän asuinalue ei ole mitään parasta mahdollista lapsenkasvatusseutua, joten ei täällä haluaisi pienen kanssa olla... Nimimerkillä "Poliisit tykkää hengata tuossa pihalla, joskus jopa rynnäkkökiväärien ja koirien kanssa".

Etsitään siis rivitalopätkää (väh. 4h+k+s), vaikka samalla hinnalla saisi hyväkuntoisen omakotitalonkin täältä Oulun seudulta. Me ei kuitenkaan vielä tässä elämänvaiheessa jakseta kaikkea sitä hommaa, mitä omakotitalon mukana tulee. Ehkä sitten, kun elämä ei ole ihan niin hektistä!

11+2(tai 3) en muista enää

 

Kyllä määki nyt tänne vaan kirjotan, vaikka meinasin, että en tästä odotuksesta lähtisikään kirjoittelemaan. Joten mukaan astuu 7.9. / Keltakukka / 30 / 2. / TYKS

Pari tuttua täällä on vilahtanut Helmikuun helmet 2013 ryhmästä.

Ihan tasan tarkalleen vuosi sitten makasin synnärillä käyrillä ja toivoin, että päästäisiin äkkiä kotiin, kun ei mitään tapahtunut. Oltiin lähdetty näytille, kun vauva oli ollut hiljainen ja koossa oli jo 41+2. Ottivat minut kuitenkin saliin seuratakseen tilannetta ja sanoivat, että aamulla käynnistetään. Mies lähti kotiin palatakseen aamulla. Käyriä jatkettiin ja yhtäkkiä lääkäri tuli sanomaan, että nyt pitää leikata. Se oli niin suuri järkytys, että vieläkin ahdistaa miettiä sitä. Parin tunnin kuluttua vuosi sitten makasin siellä siis vatsa auki. Koko raskauden aikana ei käynyt mielessäkään, että raskaus voisi päätyä sektioon. Poika vietti teholla joitakin päiviä ja osastolla vielä pari päivää, kunnes päästiin molemmat kotiin. Ennen pelkäsin synnytystä alakautta, nyt pelkään sektiota. Mutta niin liikuttavaa ajatella, että vuosi sitten se ihana, pikkuinen poika syntyi ja on nyt ihan mahtava tyyppi! <3

No se siitä, kauheeta omanapailua heti alkuunsa!

Varhaisultrassa käytiin 9. viikolla ja siellä näkyi viikkoja vastaava otus sykkeineen. Ensi viikolla on edessä nt-ulra. Esikoisestakin käytiin varhaisultrassa kun silloin minullakin oli vuotoja ja tuolloin se osoittautui joksikin tulehdukseksi, joka sitten onneksi saatiin antibiootilla kuriin ja vuoto loppui.

Paha olo tulee ja menee. Esikoisesta se oli tässä vaiheessa jo loppu. Muutenkin raskaus on alkanut ihan eri tavalla, joten ajattelinkin, että nyt tulee varmaan tyttö. Esikkoa saatiin odotella vuoden päivät ennen kuin tärppäsi. Nytkin oltiin henkiseti varauduttu siihen, mutta tämäpä tärppäsi heti. Siksi on jotenkin epätodellinen olo, että voiko tämä onnistua niin helposti vai tapahtuuko vielä jotain pahaa.

Kertomista ollaan mietitty paljon. Olisimme halunneet kertoa viikonloppuna omille perheillemme samalla, kun vietetään esikoisen synttäreitä. Ei kuitenkaan päästy nt-ultraan sitä ennen, joten pakko vaan jättää sitten ensi viikkoon. Ei muuten kiirettä, mutta näemme miehen vanhempia niin harvoin, että en tiedä koska kertominen seuraavan kerran onnistuu, kun haluamme kertoa kasvokkain.

Talo on suuri ja tänne mahtuu porukkaa vaikka kuinka, joten muuttoa ei onneksi tarvitse miettiä Sen verran pitää huoneita järjestellä, että saadaan poika omaan huoneeseen, ennen kuin uusi vauva tulee taas meidän makkariin. Tällä hetkellä pojan pinnasänky on siis vielä meidän huoneessa.

Huh, olisikohan siinä nyt kaikki tuoreimmat aiheet, mistä olitte jutelleet?

Keltakukka 11+1

 

meillä on rivari kolmio ja aivan ihanalla alueella. sopii todella hyvin lapsiperheille, joita täältä paljon löytyykin, ja muutenkin todella rauhallinen paikka, tykkään! eli hyvin mahdutaan sitten kolmistaan täällä asustelemaan plus karvakamut

tervetuloa keltakukka

 

Hei vaan,

Tänään vierähti melko raskaansarjan kivi hartioilta: vuodoista huolimatta ultrassa heilutteli pikku hyyppä ja sydän löi vahvasti! :heart: Vastasi jopa viikkojakin päivälleen. Voi pyhä jysäys sitä helpotuksen määrää. Ei kuitenkaan niin hyvää ettei lisäksi jotain kummaa: lääkäri ei osannut varmaksi sanoa, mutta saattaa olla, että hyypällä on ollut alussa kaveri :O Jonkinlainen ylimääräinen pieni möykky näkyi siellä samassa pussukassa ja valistunut arvaus oli, että se olisi ollut mahdollinen kaksonen joka on tippunut kyydistä jo aikaisin. Huh, oliko täällä jollain muullakin sama tilanne? Jotenkin ei osaa olla surullinen mahdollisesta menetyksestä, kun tuo elossa oleva pieni vei kaikki murheet mennessään.

Em. tapauksen varjolla pakko kertoa vielä tämä. Itse en oikein uniin usko ja sivuutan ne yleensä, mutta viime yönä näin jotain ihan kummaa unta: Olin tekemässä munakasta ja käteen sattui paketista yksi melkoisen iso ja vähän kohdun (päärynän) muotoinen yksilö. Ajattelin sen kuitenkin kelpaavan ja kopautin sen rikki. Sisältä ilmaantuikin kaksi tavallista munaa. Siispä ryhdyin rikkomaan niitäkin: toinen oli ihan normaali keltuaisineen kaikkineen, ja toisesta löytyi tipu jonka kehitys oli jäänyt kesken. Siis mitähäh, oliko se tipu nyt muka se kaksonen? Paha sanoa, mutta olihan ajoitus tuollakin unella.

Asumuksista täällä juttelitte: meillä vähän sama tilanne kuin monella, eli kolmisen vuotta sitten ostettu vähän isompi tönö (siis silloiselle kahdelle hengelle) jonka parista ylimääräisestä makkarista oli tarkoitus tehdä tulevaisuudessa lastenhuoneita. Ja kaksi lastenhuonetta täältä jo löytyykin kun esikoinen asui ensin tässä toisessa ja hänelle ehdittiin sitten rempata tuo toinen kun uusi vauva piti asuttaa tähän ekaan huoneeseen. Nykyinen ”vauvahuone” on siis tietokonehuoneena ja toivottavasti saadaan syksyllä raahata tämä masiina täältä sitten vihdoin pois

Ape: Minä olisin kyllä alkanut vääntää kyseisen synnärilääkärin kanssa kättä, koska ei omassa km:ssani tullut kuin yhtenä päivänä vähän tuhrua ja se raskaus oli sitten siinä Senpä takia tekisi mieli sanoa, että jos näette minkäänlaista vereen viittaavaa, niin käykää ihmeessä tarkistamassa tilanne. Ei siinä mitään menetä, korkeintaan aikaa mikä visiittiin kuluu.

Oloista: tänään lensi oksu. Melko pitkään sitä onkin saanut olla ilman! Ties vaikka jäisi yhteen kertaan. Niin ja ne kaksi kerättyä kiloa on huvennut vain puoleksi kiloksi, tiedä sitten syytä tuohonkaan. Noh, en valita Edellisellä onnistuneella kerralla tuli 9kg ja tälläkään kertaa ei ole haluja enempään.

Ja Keltakukalle tervetuloa minunkin puolestani

-Napsi ja Hyyppä 8+3-

 

Nt-ultrassa käyty!Pikku-baby II voi hyvin,istukka edessä,rakenteet ok,nt 1,0mm.LA siirtyi 1.9 oli siis 3.9 ennen sitä eli tänään pokspoks 12 jippikayjee!!!!

Pyörryin ekaa kertaa tänään.Nousin päikkäreiden jälkeen vuoteesta ja lähin hakeen puhelinta eteisestä,kävelin vielä kumarassa kun vatsaa vihlo niin julmetusti.Silmissä alko pimeneen ja just kerkesin meneen kyykkyyn ja ottaa käsillä tukea lattiasta ku kopsahin.On tota perus huimailua ollu koko ajan ja niin oli esikoisestakin mut et ihan vintti pimeeeks-meininkiä ei oo ennen ollut(siis raskaana,joskus nuorempana pyörtyilin helpostikkin kun oli matala RR).Täytyy alkaa vähän varovaisemmin nouseen ylös unien jälkeen,ni kerkee rr tasaantuun.

Oireet.Voi hitto nyt ne vasta on iskeneet.Koko viikon olli ihan vuoristorataa,yhtenä päivänä hyvä jos selviydyn normiaskareista ja lenkistä ja toisena päivänä vedän täysiä jumpassa ja suhaan eestaas joka paikassa.Oksu kurkussa,väsyttää,palelee,ummettaa,vielä vähän lisää väsyttää,yrjöttää ja palelee...

Ruokahaluttomuutta on alkanut esiintyyn,alkuunsa oli ettei pystyny paljoo syömään ku tökkäs,sit tuli hyvä jakso et pysty syömään mitä vaan ja kunnolla,nyt on taas huono jakso et mikään ei maistu,hajut ottaa nenään,vähän vaan ruokaa kerralla ja sekin oksettaa.Aamu-ja iltapalan saan syötyä,lämmin ruoka tökkii ihan tosissaan.

Paino noussu 2,5kg,josta tiedän neuvolantädin olevan onnellinen koska lähtöpaino aika alhanen(tai lähinnä rasvan määrä kehossa,paino on normilukemissa mutta suurimmaksosaks lihasta).Toki se taas tietty laskee jos tää huonojakso kestää kauankin.

Tulkaa pian muutkin perässä niin pääsette vähän näille turvallisemmille viikoille!

nurmo ja pikku-baby II 12+0

 

Ihanaa napsi! Nauti pienestä ,jos ollut siellä kaveri niin ehkäpä ei ole olleskaan lähtenyt kehittymään.