Syyskuun 2008 odottajat 4

En 3 työpäivää jäljellä! Jipii!! )

Ihan samat aatokset täällä kun muillakin. Ajatukset pyörii ihan totaalisesti tämän uuden elämän muutoksen ympärillä eikä muu maailma jaksa kiinnostaa ollenkaan. Mä alan olla siis todella huonoa juttuseuraa... Tällä hetkellä mun maailmaan ei mahdu juurikaan muita kun tämä vauva ja muu meidän perhe. Mutta suodaan meille tämä itsekeskeisyys , ehtiihän sitä olla sosiaalinen sitten taas vähän myöhemmin.

Tänään oli neuvola: painoa tullut 500g/vko (kuulemma ok), hemppa noussut 101:n, vauva kääntynyt pää alaspäin ja muutenkin kaikki kunnossa.

Mies kasasi eilen pinnasängyn ja mä tietty heti innokkaana petasin sen. Sit ei meinannut illalla uni tulla kun tuijotin sitä pinnistä siinä sängyn vieressä ja yritin käsittää että pian siinä tuhisee uusi nyytti.

Weenie: Juu tuo mahdoton kutina ja valkovuoto mulla just oli hiivan oireena. Canesten on oiva lääke tähän vaivaan.

Taina 34+0

 

Huomenta kaikille!

Tänne ei mitään ihmeempiä kuulu. Supistelee kyllä aika ajoin mut ei vielä niin et olis tarvinnu sairaalaan lähtöä harkita.
Luin tossa äsken elokuulaisten pinoa ja huomasin et sinnekkin on jo ensimmäinen elokuun puolella lasketun ajan omaava saanut ekan vauvan. Hui kun tuntuu hurjalta, siis tää aika menee niin joutuin!!! Kohta meidänki ketjussa joku ilmoittaa et vauva on syntynyt!!!! Ihan hyvin jo kolmen tai neljän viikon päästä jo!!!!
Ihan tässä alkaa jo jännittämään!!!!

Mulla tänään neuvola.
Mut eipä siellä varmaan mitään ihmeellistä oo. Olo on ainakin ihan normaali.
Tänään saan kuitenki ajan sinne viimeiseen ultraan. Meidän neuvolassa on oma ultralaite ja lääkäri katsoo mitat vauvasta niin osaa vähän vaurautua et minkä kokoinen vauveli olisi odotettavissa.

Mistäköhän kaikesta on ollut puhetta?!
Ainii ainakin sairaala kassin pakkaamisesta on jotain keskustelua ollu.
Joo minäkään en ota sairaalaan mukaan sen kummemmin omia vaatteita. Ne vaatteet saavat kelvata takaisin tullessa mitkä päällä olen sinne mennytkin. Puhtaat aluskamppeet kuitenki otan mukaan ja kaikki hygienia välineet myös. Omat shampoot otan myös mukaan vaikka sairaalassa on kyllä pesuaineet mut meidän sairaalassa ne on niitä sopii iholle ja hiuksiin tyylisiä yhdistelmä aineita joten siksi omat mukaan. =)
Ja mitä vielä. Kännykänlaturi ainakin. Hmmm.... ei nyt kummempia tule mieleen... Vauvan kotiintulo vaatteet pakkaan ukolle valmiiksi turvakaukaloon jotta muistaa ottaa myös turvakaukalon mukaan.... Taksilla tulevat hakemaan joten omaan autoon en sitä valmiiksi laita.

Nyt ei tule muuta äkkiseltään mieleen noista tarvikkeista. Ainii joku mainitsikin et se neuvolakortti pitää muistaa ottaa mukaan. Siihenhän merkitään takapuolelle vauvan syntymätietoja joten tärkeä on juu!!!!!

Mut eipä tässä nyt muuta tällä kertaa.
Voikaahan hyvin!!! =)

T. kateke 34+3

 

Alkaa tässä pikku hiljaa itteensäkin jännittämään, kun tajusin että tässähän siirrytään kohta jo elokuun puolelle! Eikä tosiaan montaa viikkoa välttämättä mene enää - tai sitten yliajalle menee että hurahtaa

Täällä on sen verran ankea keli - ei nyt vettä sada, mutta koleaa, että ajattelin pestä ikkunat. Niitä ei ole nimittäin pesty viime kesänäkään! Makuuhuone on kitattu joten tapettia voi alkaa jo laittamaan ja sitten saa kaikki rojut pois vauvan huoneesta - pääsee sitä järjestelemään ja laittamaan kuntoon. Hitsit että en malta odottaa!

Tuli mieleen, kun oli puhetta siitä mitä ottaa mukaan synnytykseen niin voisiko joku kokeneempi sanoa mitä (tutteja, voiteita, pulloja?!?!?) tärkeetä kannattaa hankkia nyt vauvalle? Äitiyspakkauksessa tulikin joku voide ym. pientä, mutta kannattaako tuttipulloja ym. hankkia valmiiksi?

tinttiliini + tyyppi 31+4

 

Tinttiliini: Mä ainakin aion hankkia tuttipullon ja tutin valmiiksi. Sekä äidinmaidonkorviketta pari purkkia ihan vaan varuiksi. Itse olen ajatellut et jos kaikki menee hyvin synnytyksessä niin sairaalassa en aio viipyä kuin pari päivää. Joten maito ei vielä ole välttämättä noussut rintoihin joten siksi tuo äidinmaidonkorvike varalta kaappiin. =)

 

Heippa siskot!

Mä oon niin tärinässä etten meinaa pöksyissä pysyä: Meidän talopaketti tuli tänään ja kävin ruokkiksella katsomassa pystytystä. Kattotuoleja juuri nostelivat paikoilleen. Uskomatonta, että se meidän pitkäaikainen unelma nyt kohoaa paikalleen. Kyllä oli niin ihanan näköinen talo, että en meinannut malttaa lähteä takaisin töihin ollenkaan.

Tinttiliini: Kyllä minäkin ostan korviketta kaappiin valmiiksi. Tuleehan se nyt jossain vaiheessa käytettyä kuitenkin. Ja tuttipulloja ja tuttejakin ostan valmiiksi. Samaten pieniä vaippoja, koskeuspyyhkeitä (jos jää joskus pesun jälkeen vielä kakkaa piiloon johonkin taipeeseen), perusrasvaa ja jos/kun käyn apteekissa niin ostan samalla vauvalle Bebanthenia ja Rela-tippoja kaappiin odottamaan. Bebanthen on ihan huippurasva vaippaihottumaan ja Rela-tipat taas on vauvojen maitohappobakteereja, jotka rauhoittavat vauvan herkkää mahaa. Itse olen toiselle lapselle antanut näitä kyseisiä tippoja ihan syntymästä asti ja aion antaa tälle uudelle vauvallekin.

Eipä sille pienelle nyt niin ihmeitä tarvitse ja käytäntö sitten parahaiten osoittaa, että mitä rasvoja ja tarvikkeita itse pitää tärkeinä ja tarpeellisina. Tuntuu, että kaikilla on vähän ne omat jutut joiden nimeen vannoo.


Taina 34+2

 

Ajattelin vko-lla 35 pakata sairaala kassin. Kiitos vinkeistä....
Meillä on kaikki hyvin ja viikkoja on 32+1 =)
Mä meen tänään hakemaan Canestenin puikkoja...valkovuoto kun on ihan vetistä. Poika on kova liikkumaan ja potkimaan. Neuvolatäti oli sitä mieltä että sieltä tulee vilkas kaveri...ei kai =)))

 

Hei vaan pitkästä aikaa.

Tänne ei kuulu mitään ihmeempiä, joten en ole kirjoitellut, vaikka olen lukemassa käynytkin.
Pelkkää odottelua vain.
Kaikki vauvatarvikkeet alkaa olla hankittu. Pinnasänky koottiin eilen, siitä puuttuu vain patja ja reunasuojus. Viimeviikolla saatiin turvakaukalo. Vaatteita on saatu lahjoituksena tuttavilta niin, ettei niitä nyt tarvi vähään aikaan. Enää puuttuu oikeastaan vain amme.

Kiitos sairaalakassi vinkeistä. En ole sitä vielä pakannut, varmaan sitten syyskuun alussa vasta. Ensiviikolla ois neuvola, ja tässä elokuun aikana mennään miehen kanssa tutustumaan synnärille. Pitää siellä katsoa onko ne sairaalan sukat ja alkkarit mistään kotoisin, vai tuonko sitten omat mukanani.

Minusta on tullut aivan valtava. Maha vaan kasvaa kohisten.
Tosin mittasin itse sf-mitan harjoitussupistuksen aikana (jolloin löydän kohdun yläreunan helposti), ja sain tulokseksi 29cm, joka on nyt viikolle 32 juuri se mitta, joka on neuvolakortissa keskikäyrällä. Eli siinä, missä se on kokoajan mennytkin. Uskoisin, että onnistuin mittaamaan suht. luotettavasti sen. Että olen juuri sen kokoinen kuin näillä viikoilla kuuluukin olla. Mutta näin lyhyessä varressa se on kyllä jo tosi suuri!

Se painaa niin, että jalkaparkani ovat kestoturvoksissa, ja helteillä ihan särkevät pullataikinat, joista ei erotu nilkkoja, ja pohkeet ovat kivikovat. Ja siihen ei näytä auttavan mikään muu kuin yön yli nukkuminen, jolloin maha ei ole painamassa
jalkoja. Lisäksi kohtu vie tilan mahalaukulta, pallealta ja keuhkoilta. Joten mua närästää kokoajan, pikällään ollessa en meinaa saada henkeä, en saa kerralla syötyä niin paljon kuin olisi nälkä, ja syönnin jälkeen se vasta tukala olotila onkin. Katselin neuvolakortin käyrästä, että jos silä pysyn, tän pitäsi kasvaa vielä 5 cm loppuun asti. En kyllä tajua mihin se muka enää mahtuu, mun pituus loppuu!! Vai ihan kurkkuun astiko kohtu meinaa kurottautua! :O
Vaapun jokapaikkaan kuin ankka, ja miltei jokaista liikettä säestää ähkiminen ja puuskuminen, maha tosiaan tuntuukin jo isolta.

Laskuria katsellessa tuo 8 viikkoa tuntuu lyhyeltä ajalta. Siis vielä nämä heinäkuun rippeet, koko elokuu ja melkein kokonaan syyskuu jäljellä. Ja enemmänkin, jos menee yli. Sitten tän mahan kanssa se tuntuu kauhean pitkältä ajalta! Vielä 2kk puuhkumista ja maha vielä kasvaa tästä, ääk!

Vauva tuntuu tosi isolta mahassa. Sen potkut tuntuu selvemmin, ja varmaan lähes kaikki muukin liikkuminen. En osaa kuvitella, että sen täytyisi olla vielä alle 2 kiloinen. Niin haluaisin, että tekisivät joskus sen painoarvion, kun täällä eivät kuulema tee, koska maha menee käyrillä, eikä sokerirasituksessa ollut mitään. Kaveri, joka on kahta viikkoa edellä oli sellaisen saanut ihan ultralla (Rovaniemellä on näin hyvä palvelu) ja sen poika oli painanut 1900g siinä. Tämä on varmaan sitten siitä
vähän pienempi. Kai.

Sillä on varmaan tosi ahdasta tuolla, kun tuntuu jatkuvasti venyttävän itselleen lisätilaa tulemalla melkein ulos mun kyljistä. Vaan vielä se mahtuu kääntymään, potkujen sijainnista päätellen se on välillä sivuttain, välillä poikittain, välillä pystysuorassa, tai toiseen suuntaan poikittain. Ja välillä en saa mitään selvää
mitenpäin se voisi olla, kun tömäyksiä tulee yhtäaikaa alamahaan ja oikeaan kylkeen, ja vasempaan kylkeen muodostuu muhkura. Kaikki potkut, puskemiset, muksaisut, möyrimiset, muljahdukset, värinät, väpätykset, tönimiset, tökkäykset ja kutitukset tuntuu silti hirvittävän kivoilta ja hellyttäviltä.

 

Kiva kuulla Phalen ja muidenin kuulumisia! Jos Phale yhtään lohduttaa, niin kyllä vauvan pitäis kohta alkaa laskeutua ja antaa sun keuhkoille taas vähän enemmän tilaa toimia. Tuskanenhan se olo on, kun tuntuu ettei keskiruumis kerta kaikkiaan vaan riitä pienen riehujan asuinpaikaksi.

Minun käsitykseni mukaan Oulussa ei tosiaan ultralla tehdä painoarviota, ja siksi me just mennäänkin yksityiselle valmennukseen, johon kuuluu synnytystapa-arvio ultraamalla (toi ultra tulee vähän kuin "kaupan päälle"). Kun kerran menen ensimmäisen kerran synnyttään, niin haluan tietää edes suunnilleen, että mahtuuko tää ylipäänsä tulemaan! Yksi jännittämisen aihe sit vähemmän..

Tänään oli neuvola, ja kaikki ihan ok. Vauva on jo vähän laskeutumassa, ja sf-mitta oli 28. Terkkari ei meinannut vatsan päältä löytää, oliko vauva pää alaspäin vai ylöspäin. Väitti että kyllä tässä mun pallean kohdalla vaan on isompi muhkura kuin alhaalla. Dobbler sit kyllä paljasti, että pää alaspäin ollaan. Voi mun pientä tyttöparkaa, jos raukalla on jo ennen syntymää isompi ahteri kuin pää! Ei oo vissiin häävit geenit meillä ollut tällä kierroksella jaossa...

Kuulin että selällään nukkumisessa ois jotain vaaraa, eikä sitä suositella, mut minä nukun edelleenkin kaikki yöt selälläni, eikä tunnu yhtään pahalta. Vaikka kuinka meen kyljelleni nukkumaan, niin aamulla herään kuitenkin selältäni. Oon ajatellut, että kyllä vauva ja mun keho protestois, jos tästä ois jotain haittaa. Ootteko te muut yrittäneet välttää selällään nukkumista?

Tainalle onnea omasta talosta! Sulla on nyt siinä monta unelmaa yhtä aikaa toteutumassa. Milloin teidän pitäis päästä muuttamaan?

Ps: oisko jollakulla suositella miehelle hyvää kirjaa? Meillä on ahkerassa käytössä toi "Isä syntymässä" -kirja, jota käytetään vessalukemisena On tosi hyvä, että on edes joku opus, jota yhdessä pähkiä. Esmes vuorasin äitiyspakkauksen laatikon ensisängyksi, mikä miehen mielestä oli täysin turhaa. Voihan se totta puhuen ollakin, mistä minä tiedän onko vauvan nukuttamisessa pahvilaatikossa oikeastaan mitään järkeä. Mut kun kirjasta löytyi kohta, jossa tätä perusteltiin, ja niin mun ompeluprojekti sai ihan rauhassa jatkua.

Iiris 34+2

 

Hei vaan, täältä räkäpaprujen valtamerestä! kesäflunssa iski.

Iiris: meilläkin oli tuo Isä syntymässä -kirja vessalukemistona. Muistan olleeni siitä hiukan närkästynyt aikoinani. Muuten suosittelen tällä hetkellä miehille Jallua ym. Anteeks, taas tätä mun huonoa huumoria.

Phale: Sähän olet ihan proo kun osaat mitata oman sf-käyräsi! Taidanpa kokeilla itsekin ihan kuriositeettina. Lohduttavaa kuulla että joku muukin tuntee ittensä hämmentävän isoksi. Onko sulla muuten kilot pysyneet suht' sallituissa? Mulla on 10kg tullut nyt mutten tiedä johtuuko vatsan isous siitä. Kun eihän tosta esikoisesta ole kuin 1v11kk, lienee kohdulla vielä tuoreessa muistissa miten venytellä. Vauva oli jokatapauksessa vielä sironpuoleinen, näin arvio neuvolatäti.

Turvotus on ihan peestä, eikä siihen auta mulla ainakaan loppuvaiheessa oikein mikään. Tukisukkia kandee pitää, ne ehkä hiukan laskivat painetta jaloissa. Ananasta söin viimeks niin, etten kaupassa pysty hyllyn ohi kulkemaan ilman inhoväristyksiä.

Trööttäilemisiin, Weenie 33+0

 

Joo samoja tuntemuksia on täällä!Todellakin! Olo on ihan mahdottoman iso, tai ei siis pelkästään olo vaan mehän ollaan mahdottoman isoja!! Ja sata kertaa päivässä pitää yrittää väkisin kumartua ja kauheella ähellyksellä kiroten taipua nostamaan lattialta leluja, laittamaan lapsille kenkiä, pyyhkimään lasten pyllyä yms. Eilen leikkasin varpaankysiä ja kyllä sekin oli aikamoinen operaatio. Ja vielä monta viikkoa pitää paisua ennen kuin poksahtaa. Ja niillä viimeisillä viikoillahan se maha sitten aivan räjähdysmäisesti kasvaa kun vauva kerää painoa... Mulla on aiemmissa raskauksissa käynyt niin että kaikki äitiysvaatteetkin on saanut heittää nurkaan ja turvautua miehen verkkareihin kun mikän muu ei mahdu päälle. Voi kiva!

Vali, vali, mä oon tosi hyvällä tuulella niin kuin huomaa! )
No, yksi työpäivä enää jäljellä sitten alkaa äippäloma, eikä kelalta oo tullut vielä mitään päätöstä äiityspäivärahasta.... Oma vika tietty kun jätin niiden papereiden palauttamisen viimetippaan.

Iiris: Kiitos onnitteluita! ) Joo monta iso asiaa tässä on nyt tapahtumassa yhtäaikaa. Jouluksi piti alunperin päästä muuttamaan, mutta saapi nähdä miten tämä vauvan syntymä hidastaa rakennusprojektia. Voi olla, että miestä tarvitaan välillä kotona ja unen puute laskee työtehoja, jolloin talo ei valmistu ennen kevättä. Sovittiin miehen kanssa ettei aseteta mitään stressaavia aikarajoja vaan rakennetaan sitä mukaan kun voimat antaa myöten. Tällä hetkellä mies on kyllä ollut jokaisen vapaahetkensä tontilla. Lähtee aamulla seitsemäksi töihin ja tulee illalla yhdeksän aikaan tontilta kotiin. Ei tuu siis edes välissä syömään vaan menee suoraan töistä tontille ja mun pitää viedä ruoka sinne.

Weenie: Pikaista paranemista. Meillä on kans lapset räkätaudissa. Kävi aivan sääliksi viedä ne pienet räkänokat puolikuntoisina aamulla hoitoon. Toinen yskii keuhkot pihalle ja toinen valui räkää koko ajan, mutta kun ei ole kuumetta niin en viitsi mennä sairaslomaa pyytämään pelkän yskän tai nuhan perusteella. Onneksi huomenna enää hoitoon ja sitten saavat parantua rauhassa kotona.

Viisi viikkoa pitäisi vielä paisua ja sitten saa poksahtaa... odottavan aika on pitkä!
Taina 34+2

 

Moi taas pikaisesti töistä!
Iiris kyseli kirjasuosituksia. Jos lukee ruotsiksi tai suunnilleen selviää sen kanssa, aivan loistava kirja on Uppdrag pappa. Mieheni luki sen aluksi ja siirtyi nyt lukemaan Isä syntymässä. Mulla on nyt myös se Uppdrag pappa loppusuoralla ja on aivan loistava. Siinä on paljon eri tyyppien kirjoittamaa pohdintaa vauvasta, kasvatuksesta, seksuaalisuudesta, parisuhteesta jne. jne. Osittain isien kirjoittamia ja osittain joltain ruotsalaiselta isien keskustelulistalta poimittua. Siinä tulee todella hyvin esille se, että ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan erilaisia hyviä tapoja. Ja toisaalta kaikki mokaavat välillä yms.

Vastaava kirja naisten näkökulmasta on Uppdrag mamma, jonka tilasin juuri Akateemisen kirjakaupan kautta. Ajateltiin kumpikin lukea myös se. Varmasti molemmat kirjat saa tilattua sitä kautta ja maksaa noin 8 euroa. Kieli on helppoa ja selkeää, joten uskon, että vähän heikommallakin ruotsilla selviää hyvin. (itse en ole ruotsinkielinen...)

 

Heipä hei pitkästä aikaa. Olen niin kauan ollut pois palstoilta, etten jaksanut edes lukea viestejä kuin tästä loppupäästä, ja ainakin niiden mukaan tuntuu muillakin olevan asiat ihan hyvällä tolalla.

Minä jäin supistusten takia sairaslomalle jo kesäkuun alkupuolella, heinäkuun olen ollut kesälomalla ja ensi tiistaina sitten alkaa äitiysloma. Nyt kun 34 viikkoa on täynnä, en enää ole huolissani noista supistuksista, kun paikat on kuitenkin pysyneet kiinni, ja pikkuinen on niin paljon valmiimpi vaikka tulemaankin maailmaan jos niin on käydäkseen. Mutta kovasti on saanut opetella olemaan hissukseen, kun tosi pienestä rasituksesta noita suppareita tulee. Erityisen paha on kaikenlaiset kyykistelyt ja portaiden nousu. Minulla oli taas äskettäin ylimääräinen lääkäriaikakin, kun terkkari jo tunnusteli että vauva olisi kiinnittynyt, mutta se oli sitten väärä hälytys.

Aika iso ja ennenkaikkea kömpelö olo täälläkin, vaikka vatsaa monet sanoo pieneksi edelleen. Oli se iso tai pieni, tiellä se on joka tapauksessa, ja täälläkin tosiaan ähkytään ja puhkutaan kovasti. Nukkuminen on käynyt hankalaksi, kun lonkkia särkee, välillä iskee suonenveto ja muutenkin on jonkunlainen unettomuus vaivannut, saan olla tyytyväinen jos pystyn 6 tuntia nukkumaan. Päikkäreitä voi onneksi näin lomalla ottaa. Selällään en todellakaan pysty nukkumaan, kyllä siitä tulee niin ilkeä olo.

Me ostettiin talo ja muutetaan maalle! Tai kaupat tehdään nyt perjantaina, ja ensi viikon aikana pitäisi muuttaa jotta esikoinen ehtii kouluun. Ihan pikkuisen(!) hirvittää edessä oleva ruljanssi ja yleensäkin tuo muutos, päätös asiasta tehtiin ihan viime tipassa. Paikka on tosi hieno, iso tontti ja merinäköala, mutta talo asettaa hieman haasteita kun sinne pitäisi jossain vaiheessa saada ainakin yksi huone lisää. No, sitä mietitään sitten. Kaiken tämän muuttopähkäilyn myötä valmistautuminen vauvan tuloon on hieman kärsinyt, tai siis tuo hankintapuoli on edelleen vähän heikoissa kantimissa, mutta tarviiko se pieni loppujen lopuksi niin paljon. Veljeltä pitäisi saada haettua pinnasänkyä ja vaatetta ym. ja turvakaukalo pitää ostaa. Vaunut on hommattu ja äitiyspakkaus tietenkin on iso apu. Kantoliinan ajattelin tilata netistä. Luulen että kestovaippoja en ehdi väsätä ennen vauvan tuloa, mutta äippäpakkauksessakin niitä oli sen verran että pystyy testaamaan onko minusta koko touhuun.

Poju on kova potkimaan ja vääntelee kylkiluitani uuteen uskoon juuri parhaillaan. Vaikka liikkeitä on jo niin pitkään tuntunut, kyllä niistä on edelleen yhtä ihmeissään ja ihastunut. Mies välillä valittaakin kun olen niin sisäänpäinkääntynyt, pitelen kättä vatsan päällä ja tuijottelen kaukaisuuteen.

Maanantaina on taas neuvola. Sf-mitasta olivat hieman huolissaan kun se ei ole nyt paljoa kasvanut, eli mahdollisesti edessä on ylimääräinen ultra. Tuota mittaa kyllä hämää sekin kun sen ottaa lähes aina eri ihminen, ja kyllä vauvan asentokin siihen vaikuttaa, eli en ole suurta stressiä asiasta ottanut. Ja tähän mennessä mitta on ollut kuitenkin koko ajan keskikäyrällä tai enimmäkseen sen yli. Painoa mulle on tullut noin 10 kiloa, mihin olen tyytyväinen.

No tässäpä näitä tärkeimpiä kuulumisia. Aika vähiin jää varmaan jatkossakin minulla tämä netissä roikkuminen, kun en tykkää lomallani istua koneen ääressä - niin, ja taitaa tässä muutakin puuhaa riittää aika tavalla tulevina viikkoina

-Miisis- 34+3

 

Miisistä tuli sit tilallinen - onneksi olkoon! Vaihtuukos sulla synnytyssairaalla myös?

Kiva kuulla, että muutkin on omissa ajatuksissaan kuin vain minä. Mietin jo, että onko normaalia olla tällainen, mut onneksi lääkäri sanoi, et on se, se valmistaa lapsen tuloon ja lapsen tarpeille. Mut silti; tänään mun mies sanoi ihan ohimennen, että joidenkin naisten raskausvatsa on ihan eri näköinen kuin mun vatsa. Tajusin tietysti heti, että mulle sanottiin oikeastaan, että oon väärällä tavalla raskaana, ja ehkäpä mun vatsa on miehen mielestä ihan kauhea, ja että minäkin olen ehkä ruma ja kauhea, ja että miten hitossa muka voisin vaikuttaa siihen, millanen mun vatsa on, HÄH?! Mies yritti kyllä korjata vahingon, kun tajus mitä suusta päästi mut ei auttanut. Hemmetinmoinen hässäkkä yhdestä lauseesta - vaikka tajuan kyllä järjen tasolla, että kyllähän noi muidenkin vatsat kiinnostaa. Mulle niistä vaan ei tartte tulla puhumaan. Jos sata erinäköistä naista on raskaana, niin kyllä siinä on sit sata erinäköistä raskausvatsaakin, ei oo mitään standardia, että missä kulmassa sen siinä pitäis olla! On tosi uuvuttavaa vetää herne tällaisistakin asioista. Mitähän se sit on, kun vauva on syntynyt, ja joku erehtyy arvostelmaan mun täydellistä pikku jälkeläistä...:-/

 

Onnea Miisikselle uuden talon johdosta! ) Toivottavasti saatte muuttopuuhat pois alta ennen vauvan synytmää. Kaipaako talo remonttia vai pääsettekö muuttamaan heti sisään?

Mulla on tänään viimeinen työpäivä! Uskomatonta! Kamalan haikea ja "syrjäytetty" olo, mutta samalla olen innoissani. Tosi ristiriitaiset fiilikset.

Taina 34+3

 

kuumat torstaiterveiset kaikille!

meillä alkaa olla myös tavarat kohta pestynä ja paikoillaan vauvaa varten. pinnasänky kasattiin eilen, mutta en petaa sitä vielä valmiiksi kun nuo kissat menevät ihan varmasti karvaamaan sen vielä moneen kertaan. vaatteet on kaapissa pestynä ja ihan pienimmät vaatteet on otettu erikseen. nuo 50 senttiset kun ei mene kuitenkaan kuin pari viikkoa.

mulla on ens viikolla synnytystapa-arvio lääkärikäynti ja sieltä pitäisi saada aika äitipolille, jossa ultrataan ja mittaillaan lantiota. edellinen synnytys kun siis päätyi sektioon. viime neuvolassa mitattiin, että massu kasvaa ihan keskikäyrällä vaikka jotenkin pienemmältä tuo tuntuu kuin esikoisen kanssa. olen tätä taskukokoiseksi vatsaksi kutsunutkin... Hemppa oli 113 ja paineet vähän nousseet (78/110). Jalat alkaa olla tosi väsyneet ihan vähäisestäkin kävelemisestä ja jalkeilla olosta.

tuolla oli keskustelua synnärille mukaan otettavista tavaroista. tärkeimpiä mitä tulee mieleen on lampaan rasva haavaisten nännien voiteluun, liivinsuojuksia ja imetysliivit. helpottavat oloa kummasti!

 

Samat fiilikset kuin Tainalla - viimeinen työpäivä, yhtä aikaa tosi haikeaa ja samalla ihanaa. En oikein halua tajuta, että tänään tosiaan oli viimeinen päivä, mutta toisaalta ajatukset on kyllä olleet jo aika kauan ihan muualla.

Meillä tuohon synnärilistaan on lisätty kunnon säkki parkkirahaa + raksirahat käteisenä, ettei tarvi siitä sit huolehtia kun muutenkin on kiirus.

 

Onnea Tainalle tulevasta uudesta kodista. Teillä tosiaan monta isoa projektia meneillään. Muistakaahan välillä levätäkin ja hemmotella toisianne .

Tinttiliini, on kyllä kätevä käsistään ja taitaa ymmärtää remppaamisenkin päälle enemmän kuin monet nykyajan miehet .

Minä kirjoitin jo valmiiksi sairaalakassilistan itselleni. Ei oikein voi pakata etukäteen kassia, kun monia niitä tavaroita tarvii joka päivä. Eiköhän sen ehdi pakata ennen synnärille lähtöäkin, kun listasta vain katsoo mitä kassiin laittaa... Ihan samoja juttuja listaani kirjoitin kuin mitä olette maininneet. Elokuisten ketjussakohan se oli myös keskustelua sairaalakassin sisällöstä, että monissa sairaaloissa olisi hyvä olla omat sisäkengät/tossut. En tiedä pitäisiköhän sellaiset sitten hommata...

Elokuisten ketjussa tosiaan kaksi on päässyt synnyttämään. Mulla varmaan menee niiiin yli lasketunajan, kun ei ole ollut mitään supistuksia tai fiiliksiä synnytyksestä. Nyt kuitenkin jo rv 36+1. Neuvolalääkäri mulla oli tiistaina, ja eihän siellä alakerrassa ollut mitään edistystä oikein tapahtunut. Olin kyllä vähän pettynyt. Ainoastaan kohdunsuu oli pehmennyt, mutta edelleen se samaiset 3 cm jäljellä ja kiinni. Vauva ei ollut vielä kiinnittynyt, raivotarjonnassa kuitenkin.

Täytyy kuitenkin olla tyytyväinen, että olo on ollut hyvä ja jaksaa vielä touhuta sekä yötkin on mennyt nyt ilman hyörimisiä ja pyörimisiä. Pissalla tarvii yleensä kerran käydä, mutta saan kyllä onneksi hyvin unta. Lähinnä tää turvotus ja sormien puutuminen ärsyttää. Kovin valtavaksi en jotenkin ole tuntenut itseäni. Varmaan sen takia, että monet vain hämmästelee kuinka mahani on niin pieni. Sf-mitta on kyllä mennyt ihan normaalisti keskikäyrällä koko ajan. Nyt sf-mitta oli 31,5.

Eipä siellä neuvolassa taas sen kummempaa ollut. Kaikki ihan ok, ja nyt sitten jatkossa viikon välein neuvolakäynnit.

Piti jotain kommentoida, mutta oli niin paljon viestejä tullut, ettei enää muista mitä ajattelin lukiessa.

Tähti rv 36+1

 

Kävin taas tänään neuvolassa:

pissa: puhdas
verenpaine: 122/76
paino: -300g (jes!)
sf-mitta: 27cm
liikkeet: ++
tarjonta: rt
sydämen syke: 135

Kaikki kunnossa siis. Hiukan harmittaa, että syyskuussa neuvola siirtyy remontin takia toiseen paikkaan, ja samalla mun kiva neuvolatäti jää lomalle. Ja lapsen synnyttyähän me aletaan muutenkin käydä toisen ihmisen vastaanotolla. Mutta eipä se mitään. Tää mun neuvolatäti lupasi, että voin saada neuvolalääkäriltä lähetteen ylimääräiseen ultraan, jossa tehdään synnytystapa-arvionti. Mulla kun on tota synnytyspelkoa ollut, niin helpottais oloa, jos tietäis, että lapsi oikeasti mahtuu musta ulos.

Eilen muuten huomasin ekaa kertaa, että rinnoista tihkuu maitoa. Kaipa musta sit oikeesti on tulossa pian äiti, hui..

Luna rv 31+5

 

Huomenta päivää!

Täällä uneton yö takana. Supistukset alkoivat illalla yhdentoista aikaan ja heti säännöllisesti 5min välein. Noin tunnin niitä tuli aika laimeina ja sitten voimistuivat niin että oikeasti luulin et meidän vauva syntyy tänään. Puol neljään niitä tosiaan tuli ja oli jo ihan hilkulla etten lähteny synnärille näytille. Sitten yxkax ne loppui! Voitte varmaan uskoa ettei tullu yöllä nukuttua! Nyt sitten tietysti väsyttää.
Ukko lähti äsken jyväskylään ralleihin. Tulee vasta sunnuntaina joten kyllä oikeesti hirvittää ens yö. Jos sama toistuu. Ja muutenki kyrsii ku olisin itsekkin halunnut lähteä. Ollaan oltu jo useampana vuonna katsomassa ja on niin paljon mukavampi olla paikanpäällä. hmm... no sanoin sille että älä ota viinaksia tänään jos nyt jotain tosiaan alkaa tapahtumaan ja lupasi olla ottamatta. Nyt siis katsellaan et miten tää tästä etenee vai eteneekö ollenkaa.... Nyt on olotila ihan hyvä, eli ei supistele yms..
Mulla oli viimeviikon alussa yhtenä yönä myös supistuksia. Silloin tulivat 10min ja 5min välein ja eivät olleet läheskää yhtä voimakkaita kuin mitä viime yönä. Silloinki ne kesti yht. 5 tuntia. Joten tuskinpa tässä mitään lähtöä kuitenkaan tulee. Kunhan harjoittelee!!!

No tulipas nyt taas omaa napaa!!!
Tainalle tsemppiä rakennuspuuhiin...Koittakaahan muistaa levätä myös vaikka tiedän ettei se ihan niin yksinkertaista ole.
Ja tähti: Sulla alkaa noita viikkoja olla jo tosi hyvin. Vajaa viikko ja vauva on jo normaali aikainen vaikka päättäisi syntyä.
Niin se aika rientää!!!

Nyt kotihommiin!!!
Jaksuja kaikille!!!! =)

kateke 34+6

 

Kateke: Hurrjaa, kuulostaa aika hilkulla ollaan -meiningiltä! Oisko se niin kamalaa jos pääsisit jo nyt synnyttelemään? mies olis tietty hyvä bonusraita mukana ja voisi kai se vauvakin vielä tovin mureuttaa lihaansa.. Mutta toisaalta, eikös se jo aika lihoissaan ala noilla viikoilla olemaan? Jännittää varmaan tuleva yö. Ja tylsää jos meno jatkuu tollasena eikä johda sit mihinkään. Kovasti jaksamista!

Ps. Voisiko joku auttaa mua yhdessä asiassa? Tämä on ainoa asiallinen foorumi mitä tiedän; jos laittaa näin typerän kysymyksen muualle, leimataan joko hysteeriseksi tai sitten huonoksi äidiksi. Riippuu, kuka kaheli sattuu kullakin hetkellä paikalle.

Katoppakön, esikoinen (1v11kk) lähti isänsä kanssa viikonlopuksi mummolaan. No onpa kauheeta, joo. Isovanhempia tyttö nähnyt tämän vuoden puolella 4 krt ja ovat aivan hurmioituneita toisistaan. Viihtyy maaseudulla ainakin ulkoisesti tosi hyvin eikä kuulema osoita minkään valtakunnan koti-ikävää. On ollut viikonlopun aikaisemminkin ko. paikassa ja tosi ihanasti oli mennyt.
Siltikin, olen saanut viattomia vihjailuja siitä, että olisi liian pieni lähtemään ilman äitiä ym. ja oma mielikuvitus höystää tarinaan loput. Toisaalta, minusta tuon ikäisen touhottajan voi laittaa ihan hyvin isin mukana 2 yöksi, Ja käyhän tuon ikäiset jo päivähoidossakin.
Toisaalta taas mietityttää, onko kuitenkin liian pieni. Niin tai näin, näännyn tähän ikävään, nuuskutan muumi-pussilakanan puhki eikä itku ole kaukana. En tiedä edes mitä tässä teiltä yritän kysyä mutta kovasti epävarmaksi olonsa tuntee. Mitä tää on sitten kun joutuu jakamaan huomionsa sen tosipikkuisenkin kanssa.

T. Weenie (lapsensahylkääjä 33+3

Että tervetuloa vaan äidiksi kaikki! tosi ihanaa joo!

 

Weenie: en lapsenhylkääjäksi kyllä leimaisi Meillä töissä tosi moni laittaa/joutuu laittamaan lapsen hoitoon 9-10kk - on niitäkin, että sekä isä ja äiti tekee kolmivuorotyötä joten lapsi joutuu olemaan vuorotyöhoitopaikassa. Ainakin tältä kantilta katseltuna viikonloput mummolassa ei kuulosta pahalta ollenkaan! Toki oma ikävä on kova juttu, ainahan äidit lapsiaan ikävöi..mutta se on hyvä että lapsi viihtyy! Ja aina löytyy niitä äitejä jotka toisia syyllistää millon mistäkin.

Kateken supistelut kuulosti jo tosiaan siltä, että tässä ketjussa alkaa varmaan kohta tapahtumaan!! Eihän tässä enää niin kamalan montaa viikkoa ole jäljellä. Itelläni on nyt joka viikko jotain tässä kuussa, ens viikolla lääkäri, sitte tutustuminen sairaalaan, synnytysvalmennus,neuvola, myoma kontrolli ja synnytystapa-arvio..ja sitte alkaa ollakin homma jo hanskassa

Eilen oli neuvola ja kaikki oli ihan ok. Masu oli kasvanu (napakoru oli pakko ottaa pois, eikä se lähteny ku pihdeillä vääntämällä- rajua menoa oli! Kahdet isot pihdit kääntämässä ja vääntämässä, niin tiukkaan vuodet sen oli saanu kii) vaikka pieni se on ihan ala käyrää hivotteli..Mutta tyyppi potki niin rajusti, että neuvolan täti ihan säikähti kun alko mittaamaan Ei meinannu tulla mitää koko touhusta kun koko ajan monotti.

No, mutta nyt on mentävä takas tapetointihommiin - sen verran ankea keli pihalla, että joutaa sisällä olemaan. Meinasin sitä auringonpimennystä katsella, mutta vettä tuli kaatamalla ja taivas oli ihan pilvessä senkin ajan mitä ei satanu..

tinttiliini+tyyppi 32+0

 

Heippa taasen!

Iiris, eikait siinä selällään nukkumisessa/makaamisessa ole mitään, jos ei itsestä tunnu pahalta. Siinä on se, että kun maha ja vauva alkaa loppumetreillä olemaan isoja ja painavia, ne painavat selällään maatessa äidiltä selkärangan tuntumassa kulkevat isot laskimot ja valtimot jos ei ihan tukkoon, niin hiljaisemmalle virtaukselle kumminkin. Itsellä tämä tuntuu vähän pyörrytyksen tunteena. Ja siinä voi vissiin oikeasti lähtäkin taju, jos liian kauan makoilee.

Äitiyspakkauksessa nukuttamisen idea on kai se, että pieni kokee turvalliseksi sen laatikon, koska siinä on kunnon reunat ja lähellä. Kohdussahan sillä on ollut todella ahdasta. Ja siksi kaiketi vauvasta ahdas + kapalointi on erittäin tuttua, turvaisaa ja rauhoittavaa. Ja joku äiti sanoi että se laatikko ei vedä niin paljon kuin pinnasänky, joten syysvauvoille voi olla sekin hyöty etteivät vilustu, jos joutuvat ikkunan edessä nukkumaan (pinnasänky ikkunan vieressä).

Weenie: Toivottavasti flunssa on talttunut. Onnistuitko omatoimisessa sf-mittauksessa? Minusta se on helppoa, selälleen vain, jalat vähän levälleen, mittanauhan nollapää häpykummun luuhun, ja sitten harjoitussupistuksen aikaan mittanauha mahan yli siihen yläreunaan, joka tuntuu kovana. Täysin samallalailla, kuin ne tekee neuvolassakin. Kuvittelisin, ettei se kovin pieleen mennyt.
Mulla on nyt oman vaa'an mukaan tullut painoa 8 kiloa kun vertaa aikaan ennen raskautta. Viikkoja siis kasassa 31+5.
Ja osa tuosta on taatusti turvotusta, koska mun jalat näyttää aivan pullataikinoilta ja niitä särkee.
Luin tuosta Isä syntymässä oppaasta, että magnesiumlisä auttaa jalkojen turvotukseen, joten täytyy sännätä oikopäätä hakemaan sellaista ihmelääkettä!

Ja et kyllä tosiaankaan ole mikään lapsenhylkääjä! Onhan se yksivuotias vielä pieni, mutta hyvässä hoidossahan se siellä mummolassa on. Eihän siinä ole mitään, kerran viihtyy siellä. Saat sinäkin hiukan levätä, se on kuitenkin tärkeää raskaanaollessa, kun pitää ajatella sitä uutta vauvaakin. Eli älä suotta syyllistä itseäsi! Ja kun isänsäkin on siellä mukana, niin pärjää varmasti vallan hyvin.
Minäkin olen ollut pienenä, alle vuosikkaanakin jo mummolassa ja kummitädilläni hoidossa yökylässä, ja ei ole jäänyt traumoja, vaikka en kyllä hirveästi edes muista niistä ajoista enää.

Tainalle ja Miisikselle onnea uusista taloista!
Ja kiva lukea Tinttiliinin ja Lunan hyvistä neuvolakuulumisista! Hitsi, minäkin haluaisin ylimääräiseen ultraan. Tai edes sen painoarvion. Yksityiselle ei ole oikein varaa lähteä.

Kateke: Hurjaa, että sulla on jo noin supistellut! Jospa se ei ensiyönä kuitenkaan alottaisi. Johan sulla kuitenkin alkaa noita viikkoja olemaan... Mites, saako se jo syntyä, vai pitääkö vielä odottaa pari viikkoa että pysyisi sisäpuolella?

Phale & masukki (joka pyrkii kylkiluista ulos tällähetkellä) 31+5

 

Kiitos lohdutuksen sanoista! Minustakin on ihan hyvä että lapsi pääsee tutustumaan muihinkin ihmisiin turvallisissa ympyröissä. Ja herran pieksut, onhan sillä isä mukana!
Tulee luettua ihan liikaa kaikkia vauva-lehtiä joissa haastatellaan vaan näitä täysin lapseensaliimattuja mammoja (tai jokatapauksessa artikkeleita jotka masentavat). No, aika liimattu tässä kai on itekin mutta lienee tervettä osata joskus irrottautuakin.
Ja näin flunssaisena en totisestikaan kykenisi samaan puuhakkuuteen mitä isovanhemmat. Jotenka nyt otan järjen käteen ja lopetan turhan vatvonnan. Hmm, mitähän telkkarista tulee..

Ps. Mittaisin sen hempskutin sf:n jos löytäisin mittanauhan!

 

weenielle empatiat!

Täällä on nimittäin toinen lapsensa hylkääjä, joka jäi yksin kotiin viikonlopuksi ja laittoi pojan ja miehen appivanhempien kanssa mökille. itku meinasi tulla päivällä monta kertaa kun pojan tavaroita pakkailin, mutta kyllä mä sen järkeilin, että nyt se on levättävä ja nautittava omasta ajasta kun vielä voi. kohta vauva on kuitenkin vuoden päivät tississä kiinni, joten sitten ei yksin voi jäädä näin pitkäksi aikaa kummiskaan. ja onhan sillä isä mukana ja isovanhemmat auttamassa.

Eli nautitaan Weenie nyt!!!

Minä aloitin tämän oman viikonloppuni 2,5 tunnin päiväunilla ja heräsin tuossa puol 8 illalla... Sitten tilasin 2 pitsaa kotiin kuljetettuna, kun ei kukaan ole mussuttamassa roskaruoan syömisestä . Nam! Huomenna ajattelin lähteä heti aamusta liikenteeseen ja menen aamupalalle johonkin ihanaan kahvilaan. Illaksi voisi vielä harkita leffaan menoa jos vatsa tuntuu sellaiselle, että pystyisi istumaan aloillaan sen aikaa.

Kateken supparit kuulostaa ihan sille itselleen! Harjoitussupparithan on niitä kestokovetuksia eikä mitään säännöllisiä, joten kyllä tositoimet taitaa lähestyä! Hurjaa miten nopeasti tämä aika on mennyt!!!

 

Vaikka itselläni ei ole kun mies ja koirat täällä niin kyllä tuollainen vapaa viikonloppu tekis hyvää. Mihinköhän mummolaan sen miehen lähettäis?!

Meillä on täällä mahdollisuus käydä 3 (ainakin näin olen käsittänyt) ultrassa: ihan alkuraskaudesta, sitten on niskaturvotus ultra (vapaaehtoinen) ja nyt ihan loppuvaiheessa synnytystapa-arvio+painoarvio. Ite oon käyny noitten lisäksi kahdessa ylimääräisessä, yhden omakustanne hintaan, kun piti saada varmistus että oon varmasti raskaana En oikein meinannu uskoa ilman että näki! Painoarvio oli muutama viikko sitten 1100g, että ihan normi lukemissa mentiin. Luulen kuitenkin että aika pienen pieni kirppu sieltä syntyy. Itekkin taisin olla alta 3kg.

Mutta nautitaan näistä viimesistä viikoista täysin rinnoin Oon huomannu, muutama viikko sitten itseasiassa jo, että pienen pientä maidon eritystä on havaittavissa..Äidiksi ollaan siis tulossa kovaa vauhtia!