Syyskuun 2008 odottajat 4

Mäkin liityn teidän raajarikkojen joukkoon. En tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Menin siis sairasloman jälkeen päiväksi töihin kaupan kassalle, ja ilmeisesti siinä kaljalaatikoita yms. nostellessa käsi rasittui liikaa. Ja sit vielä tuli sekstailtua miehen kanssa sillä seurauksella, että ranne on todella kipeä ja käsi on käytännössä toimintakyvytön. Kaipa tää mun kroppa yrittää viestitellä, että nyt otat akka rauhallisesti! En kyllä ota enää yhtään työvuoroa ennen äippälomaa. Onneks siihenkin on enää pari viikkoa aikaa.

Mä edelleen jaksan ihmetellä ajan nopeaa kulkua. Mullakin alkaa sunnuntaina jo 31.raskausviikko. Synnytys jännittää tosi paljon, ja olenkin varmaan sen takia muuttunut aika itkuiseks. Mieskin on alkanut ihmetellä, kun olen tosi herkkä kaikelle sanomiselle. Asiaan varmaan vaikuttaa sekin, etten ole oikein saanut viime aikoina nukutuksi kunnolla, kun ainoa asento, jossa vauva antaa nukkua on selällään nukkuminen, joka ei tunnu kovin mukavalta. No, kaipa siihen tottuu. Unetkin ovat olleet lähinnä painajais-osastoa. Synnytysunia en ole vielä nähnyt.

Luna 29+2

 

Kiitos Palmuhiiri tuosta linkistä. Kaikki tieto on tervetullutta.

Mä haluaisin erittäin mielelläni kuvina koko ton synnytyssession, mut en löydä niitä oikein mistään. Koko kaupunginkirjastossakin on vaan yks synnytys- dvd, joka on aina menossa, ja neuvolasta ei saa lainaan kunnon raakaa matskua, jos ei pääse valmennukseen. Eiköhän tässä vaiheessa kuitenkin jo kaikki tiedä, että mistä se tenava maailmaan pukerretaan...

Koettakaa nyt Tinttiliini ja Luna ottaa rauhallisesti, ettei mee seuraavaksi polvet tai selkä tai kyynärpää..toivottavasti paranette pian!

Ihan vaan mielenkiinnosta; missäs teidän omat isät oli silloin, kun synnyitte? Mun isäni oli, siitäkin huolimatta, että tiesi äidin olevan synnyttämässä, lähtenyt kalastamaan! Siis jos nyt kenenkään mies järjestelis uistinlaatikkoa kaikessa rauhassa, kun vaimoa viedään synnyttämään, niin sehän ois suurinpiirtein eron paikka. Mut silloin nää synnyttämiset oli ihan vaan naisten juttuja. On ne ajat muuttuneet aika lailla..

 

Iiris: Jos haluat ihan realistista kuvaa synnytyksestä niin laita YouTube:n hakusanaksi birth. Siellä tulee ihan oikeiden ihmisten oikeita synnytysvideoita. On kyllä aika hurjia... Eli jos valmiiksi jo hirvittää niin ei kannata katsoa.

Kylläpäs täällä nyt on ihmiset teloneet itseään! Pikaista paranemista kaikille raajarikoille.

Kävin aamulla neuvolassa. Hemppa oli vain 93, kahteen kertaan terkkari tarkisti kun ei ollut uskoa silmiään. Ei siis ihme, että väsyttää ihan mielettömästi koko ajan. Verenpainekin on alhaalla ja huimaa. Painoa oli tullu 475g viikossa. Kuulemma ihan sopivasti. Mulle olis sopinut vähempikin painonnousu.

Minäkin pesin eilen turvakaukalon ja nyt se kököttää makuuhuoneen lattialla. Kyllä rupes tuntumaan konkreettiselle, että meille tosiaan on kolmas lapsi tulossa kun turvakaukalo on näkösällä. Sänkyä en ole vielä laittanut, mutta pian taitaa olla jo senkin aika. Ja niiden söpöjen pikku vaatteiden pesun aika! )

Taina 32+2

 

Otin tässä urakaksi pestä noi äitiyspakkauksen + muut vaatteet mitä on tullu hommattua ja kyllähän tuota sai muutaman koneellisen pestä! Huomasin että kuivaustila on aika vähissä että ei tosiaan pysty kyllä pesemää kovin paljoa tai ei pysty kuivattamaan missään.. Oli aika hassu katella pyykkinarua kun pikkuruisia vaatteita roikku Turvakaukalokin tuli tässä yks päivä joten aika loppusuoralla aletaan todellakin olla! Pinnasängynkin olen saanu uudelleen vahattua ja kunnostettua. Tapettia vaan ei kuulu makkariin niin ei saa laitettua vauvan huoneeseen tavaroita paikoilleen - välivarastona toimii vieläkin! Mutta ei tässä (koputtaa puuta) kiire ole.

Itselläni on sellanen muistikuva että isäni on ollu mukana synnytyksessä - tai ainakin sairaalassa. Oma mies vielä miettii tulla vai ei tulla, mutta saa nyt nähdä! En ehkä niitä karmeimpia synnytysvideoita aio hänelle näyttää!!

 

Taina; joo, sieltähän ne löytyi. Huhhei...no, sitä sain mitä halusin. Oon vielä lukenut täs luppoajalla synnytyskirjoja, Jos selviänkin synnytyksestä, niin miten sit sen jälkeen! Taitaa olla korkea aika lopettaa noitten kirjojen lukeminen ja lähteä ulos täältä mökistä hakemaan muuta mietittävää. Muuten mulla on babyblues jo ennen kuin tenava ehtii edes syntyä.

Olipa Taina sulla hemppa alhaalla! Miten oot edes jaksanut? Tuntuis, ettei tuossa tilassa haluttais juuri aamulla sängystä nousta..toivottavasti saat hempan ylös ennen synnytystä!

 

Mulla synnytys kyllä pyörii mielessä melkeinpä koko ajan ja vauvan hoito yleensäkin. Juu, en ole minäkään koskaan vaihtanut vauvalle vaippaa tai edes pitänyt vauvaa sylissä... Aika kauhistuttavaa . En ole halunnut pahemmin lueskella mitään opuksia tai katsella videoita synnytyksestä. Jotenkin tässä on tullut jo fiilis, että pitäisikö siihen synnytykseen nyt osata jotenkin valmistautua? Jotenkin vain haluaa työntää mielestä pois koko homman...

Meillä on ollut neuvolassa jo useammalla kerran puhetta synnytyksestä. Monesti on neuvolatäti jaellut lappusia ja kysellyt, miltä se synnytys nyt tuntuu ja onko jotain kysyttävää. Tänään jopa neuvolatäti kyseli, olisiko mulla jotain kysyttävää imetyksestä. No, höh, enpä vielä osaa mitään kysyä, kun en sitä ole käytännössä koskaan kokeillut... Opuksia kyllä olen vähän lukenut imetyksestä, mutta vaikeahan se on tietää miten se lähtee sujumaan käytännössä.

Meillä pitäisi olla hankinnat aikalailla hankittu. Mitä nyt naapuri kaupasta pitää vielä hakee pinnis ja siihen patja sekä rintapumppu. Nyt on sit jo vähän iskenyt paniikki olenko tajunnut kaiken oleellisen hankkia. Sitä, kun ei pääse enää vauvan syntymän jälkeen täältä kotoa mihinkään tai enää koskaan kauppaan ), heh heh. Kestovaippojakin on jonkun verran hankittuna. Vaatteet kaikki jo pesty ja silitetty lipastoon. Lakanoita varmaan pitäisi opetella vielä ompelemaan.

Tänään siis oli neuvola. Kaikki oli hyvin. Vauva ei ollut vielä kiinnittynyt lantioon, mutta raivotarjonnassa edelleen oli. Sf-mitasta neuvolatäti on nyt muutaman kerran höpöttänyt, että pitäisi tulla jotain sentti viikossa, mutta minulla tullut aina vähän vähemmän. Kuitenkin käyrällä se on mennyt koko ajan. Nyt sf-mitta 30,5. Hemppa pysynyt nyt ihan hyvänä, 119. Painoa vaan tuntuu tulevan ihan hirvesti. En siis ymmärrä, kun viime yönä yhtäkkiä tullut yli kilo lisää!?!? Turvotusta?... Sitä kyllä on edelleen nilkoissa ja sormissa ja varpaissakin. Kenties muuallakin... Onkos muilla miten painoa tullut tai ollut turvotusta? Jos vauva syntyy vasta syyskuun puolella, niin mulla kyllä menee sitten 20 kg varmaan rikki... Nyt tullut n. 13-14 kg painoa lisää raskauden aikana. Olen kuitenkin vähän katsonut mitä syön enkä ole tosiaan ajatellut, että voi syödä kahden edestä. Liikkuakin olen koittanut en tosin joka päivä ole käynyt lenkillä, mutta hyötyliikuntaa on kuitenkin tullut lähes joka päivä.

Tähti rv 34+0

 

Pikaisesti ennen nukkumaanmenoa:
Käytiin katselemassa vaunuja. Ollaan ihan pihalla koko touhusta. Kaikki vauvalliset kaverit käyttävät vain liinaa ja ovat todenneet vaunujen olleen täysin turha ostos. Neljällä läheisellä ystävällä noin puolivuotiaat ja heistä kukaan ei ole käyttänyt vaunuja/rattaita paria kertaa enempää.

Meillä vähän ongelma, että kannattaako vaunuja ostaa ollenkaan vai ainoastaan panostaa rattaisiin. Talvella liinailu vaatii kantotakin, mutta on sekin ehkä kuitenkin kätevämpi kuin vaunut. Mitä ihmeen käytännön eroa on kovalla ja pehmeällä kopalla? Kuinka pitkään vauva mahtuu pehmeään koppaan? Entä mitä eroja on renkailla? Vaunut/rattaat varmasti eniten käytössä kävelylenkeillä hiekkatiellä. Asumme kaupungin keskustassa, joten kääntyvät etupyörät ovat varmaan kätevimmät.

Oltiin kyllä pihalla kuin lumiukot, kun mentiin vaunukauppaan. Myyjä kysyi, että minkätyyppisiä vaunuja ollaan hakemassa ja minkälaisia ominaisuuksia pitäisi olla. Ainoa, mitä osattiin sanoa oli meidän hissin koko...

 

Palmuhiiri: Kyllä mun mielestä vaunut on ihan must, mutta tää on tietty vaan mun mielipide... Ja kun ostaa yhdistelmävaunut niin sittenhän on rattaat samalla. Meillä on Gesslinen vaunut ja pehmeä kantokoppa. Molemmat pojat ovat mahtuneet pehmeään kantokoppaan niin kauan kun ovat ulkona vaunuissa päiväunia nukkuneet eli n. 1½ vuotta. Sittenhän kevyt kantokoppa toimii tämän jälkeen vielä rattaissa lämpöpussina niin kauan kun rattaita tarvitaan (selästä otetaan vain kovike pois). Me ei oltais kyllä pärjätty millään ilman vaunuja, mutta ehkä jotkut pärjää...

Ja minä luulen, että kaikki ovat siellä vaunukaupassa ensimmäisellä kerralla aivan yhtä hukassa kun tekin! Minä ainakin olin! mutta sitä varten ne myyjät on siellä, että ne tietävät mitä myyvät ja auttavat teitä tekemään päätöksen. Meillä mieskin aivan innostui, että tämähän on kun autokauppoja tekisi kun alettiin puhua renkaista ja vanteista ja jousituksista yms. vaunujen ominaisuuksista. ;o)

Taina 32+3

 

Iiris: On tosiaan kamala väsy koko ajan, ja kun tähän lisää vielä matalan verenpaineen niin mua vaan väsyttää, heikottaa ja huimaa koko ajan. En siis todellakaan ole terässä. Ja illalla töiden jälkeenkin pitää vielä pysyä kahden viikarin perässä, kantaa ja touhuta nonstoppina. Illalla olen sitten niin sippi, että kaadun sänkyyn. Ei huvita mikään, eikä jaksa mitään.

Terkkakin sanoi samaa kun sinä, että nyt pitää saada hemppa ylös ennen synnytystä, muuten ei jaksa synnyttää. Parhaani kyllä teen, mutta en tiedä miksi se rauta ei imeydy.

Taina

 

Taina; mulla se lisärauta ei vaan imeytynyt (tosin mulla oli muutenkin vatsa sekaisin monta viikkoa meidän työpaikan heikkolaatuisista pöperöistäkin, niin ei varmaan imeytynyt mikään..) Aloin sit syömään joka päivä lounaaksi pelkkiä verilättyjä c-vitamiinin kanssa,ja hemppa nousi tosi nopeasti 108:sta 120: een. Mulla tehosi vaan siis noi verilätyt, ja syön niitä nyt joka päivä pari kappaletta ettei hemppa lähde laskemaan.

Palmuhiiri; sama tunne oli mullakin vaunukaupassa. Myyjä vielä väittä pokkana, että emmaljungat on kaikkein suosituin (siis ne kalleimmat) ja kyllä laatuun kannattaa panostaa. No, onhan se totta, mut on ne melko kalliit, kun ei tiedetä paljonko niitä sit käyttää...
Surffailin vähän netissä, ja löydettiin sit hyvät suomalaiset ydistelmät, joita käytetty alle vuosi. Ovat kuin uudet, ja hinnaksi tuli 200€. Nämä kyllä kelpaa, ja vaikka näissä on pehmeä koppa, niin käytännössä se on hyvinkin jämäkän oloinen, kun siinä on kuitenkin kovikkeet. Noita kantoliinoja on mullekin kaverit suositelleet, mut kukaan ei nukutakkaan lasta päikkäreillä ulkona, ja monilla on autot, joilla liikkua pidemmät matkat.

 

Moi,
Kiitos kannustuksesta vaunujen/rattaiden kanssa. Soittelin jo serkulleni, joka on käyttänyt sekä vaunuja että rattaita. Ehkä me tästä pääsemme eteenpäin ilman epätoivoon vaipumista... Varmasti teemme niin, että panostamme rattaisiin ja hankimme mahdollisimman pienet ja ketterät, mutta hiekallakin liikkuvat. Vaunuina saa sitten kelvata mitkä vaan. Säilytystilaakin meillä on vain yksi pikkuruinen kellarikomero, joten kovan kopan jemmaaminen on varmasti vähän hankalaa.

Kavereilla on ollut koppa parvekkeella nukuttamista varten, mutta liinaan totuttua heillä on lapset nukkunu pidempiä päikkäreitä liinassa samalla, kun vanhemmat ovat olleet liikkeellä, kavereita tapaamassa yms. Vaunuissa parvekkeella taas ovat nukkuneet lyhyempiä päikkäreitä kuin liinassa, koska ovat tottuneet liinan asentoon ja vanhemman liikkeeseen. Monet lounaatkin ollaan syöty niin, että lapsi on vetänyt sikeitä liinassa. Ja ihan vastasyntyneestä ovat aloittaneet liinan kanssa liikkumisen. Paljon keskustassa ratikassa ja metrossa liikkuvana vaunut on kyllä aika hankalat ja siksi ystävät ovat todenneet, että pääsevät paljon helpommalla ilman vaunuja kuin niiden kanssa. Kenelläkään heistä ei ole myöskään autoa käytössä, jolloin liina on entistäkin kätevämpi. Autossa saa varmaan helpommin vaunuja liikuteltua.

Meilläkin vaunut olisivat käytössä todennäköisesti vain kävelyillä keskuspuistossa ja ehkä satunnaisesti muualla. Ainoa, mikä vähän mietityttää on tuleva talvi. Kesä- tai kevätvauvalle tuskin hankkisimme vaunuja. Tietenkin mikäli lapsi sopeutuu liinaan. Mutta toisaalta valtaosalla maailman vanhemmista on ainoastaan liina käytössä eikä tietoakaan vaunuista. Käytännössä kaikki varmasti siis sopeutuvat liinaan, mikäli lapsen vaan ajoissa siihen totuttaa.

Taina, voin kuvitella kuinka väsynyt olet tuon hempan kanssa. Mulla oli aamulla neuvola. Viime mittauksesta laskenut 102:n. Sitä ennen oli 113. Ei mikään ihme, että on väsyttänyt. Kävin labrassa ja katsovat, onko kyse raudan vähyydestä vai siitä, että veri on ohentunut. Jos rautavarastot ovat kunnossa, raudan syömisestäkään ei ole mitään apua. Onko sulla, Taina, mitattu veren rauta-arvot vai onko vain oletettu, että rauta on vähissä ja määrätty rautaa? Mulla myös verenpaine edelleen laskenut. Nyt 105/60. Eilen nukahdin töissä sohvalle, kun olin muka lukemassa yhtä tekstiä. Taisin tunnin verran nukkua. Toivottavasti moni ei kävellyt ohi... Onneksi täällä on nyt todella hiljaista heinäkuussa.

Mukavaa päivän jatkoa kaikille!

 

Iiris, minkä merkkiset ne teidän suomalaiset yhdistelmät on?

 

Omat toiveet oli vaunuja hankkiessa, että pitää päästä menemään hyvin: keskustaan on n.6km matkaa, lähimpään kauppaanki pari kilsaa. Kaks koiraa ja tykkään lenkkeillä tosi paljon ja pitkiäkin matkoja, joten sanoin että tarviin sellasen menopelin joka ei vähästä säikähä, renkaat menee hangessaki ja ei oo huterat. Ja sellaset että menee läjään ilman varttitunnin ähellystä Vanhempani halusivat sponssata ja ostaa ne vaunut. Päädyin emmaljungan yhdistelmiin - kalliit oli tosiaan, ilman vanhempien sponssausta ei ois tullu hankittua. Liikkuminen oli siis pääasia ja kunnon tukevat vaunut.

Kantoliinaakin olen miettinyt ainakin näin kotona ollessa. Tuntuu että voisi olla apua aika paljo kun tosiaan tuo toinen koira on aika ärhäkkä ja lapsi voisi olla sitten siinä turvassa eikä tarviis aina pelätä ja vahtia missä koirat menee. Ja muutenkin hoidella askareita helpommin?!? En tiedä, kun ei ole kokemusta moisesta, ajatuksena vaan tuntuu jotenkin hirveän hyvältä

No, tuo painohan on täällä edelleen se "ongelma", kun joku sitä kyseli. Yksinkertaisesti se ei tunnu nousevan normaalisti syömällä vaan pitäisi syömällä syödä. 4 kiloa on tullu ja muutaman sata grammaa aina heittelee ylös tai alas. Parisen viikkoa sitten kävin ultrassa ja vauva oli kasvanut viikkoihin nähden hyvin - oma elopaino ei. Enkä tosiaan vahdi mitä syön, syön ihan perus ruokaa, mutta näköjään vaan sen mitä kulutankin. Neuvolassa ne aina sanoo, että älä väkisin ala itteäsi lihottamaan ja ahtamalla ahtamaan, mutta kuitenkin pitäisi painon nousta. Tämä samainen neuvolan täti kyllä jotenkin aina onnistuu töksäyttelemään asioita väärällä lailla. Kaverini imettää vielä ja hänellä oli paino noussut nyt pillereiden takia 8kg. Ois halunnut vaihtaa pillerit, mutta tää täti oli vaan tokassu että kerta sinä vielä imetät niin on se ihme että et sitten ole laihtunut? Ensin valitetaan kun ei liho ja sitten kun ei laihdu..

Turvotusta ei ole, hemppa oli 125, verenpaine jotain alle sadan. Sf-mitta oli alarajalla, 23,5. Toistaseksi olen päässy helpolla vaivojen suhteen - jos ei supistuksia oteta huomioon. Väsymyskin on jääny jo pois, ja johtuu suurimmaksi osaksi siitä että ei ole vuorotyössä tarvinnut käydä pitkiin aikoihin! Sillon oli kyllä puolikuollu väsymyksestä. Mutta koputampa puuta, vielä tässä kerkeää arvet, pukamat, turvotukset ja muut mukavat tulemaan!

tinttiliini+tyyppi 29+6

 

Iiris: Kiitos vinkistä! Ehkä munkin pitää ruveta syömään noita verilättyjä vaikka pakastettujen puolukoiden kanssa ja jättää "purkkirauta" omaan arvoonsa kun ei tunnu tehoavan. Tulisi ainakin rauta luonnollisessa muodossa. Mutta toisaalta mä kyllä inhoan verilättyjä... ;o) Hih!

Palmuhiiri: Ei ole mitattu mitään rauta-arvoja verestä! En ole edes tiennyt että kyse voi olla muustakin kun raudan puuttesta... Pitää varmaan ottaa asia puheeksi neuvolassa jos ei ala nyt hemppa nousemaan.

Meidän esikoisella olis 4-vuotissynttärit 12.9, mutta pitää varmaan järjestää ne hyvissä ajoin etukäteen ettei käy niin köpelösti, että olen synnärillä tai just ollaan kotiuduttu pienen vauvan kanssa ja esikoisen synttärit menee tämän takia aivan pieleen. La olis siis 8.9 ja jos vanhat merkit paikkansa pitää niin pari päivää menee yli niin todennäkösesti oltais 11-12pvä synnärillä...

Mulle oli viime neuvolan mittausten mukaan tullut raskauden alusta asti yhteensä 8kg lisää painoa ja sf-mitta oli 30,5. Höh! Aikamoine pötsi toi jo onkin!! Ja vielä pitäisi 6½ viikkoa antaa sen kasvaa. ;o)

Taina

 

huh hellettä! mielettömän hyvä keli, aurinko porottaa taivaalta ja on kerranki lämmin! Onneksi nilkka on jo melko parantunu ni voi olla jo liikenteessäki koirien kanssa. Ei tässä sen ihmeellisempiä kuulu, kunhan nostelen Baby voi hyvin ja potkii aivan mielettömästi!

 

Palmuhiiri: meillä on Ora Jovi Naturet, tässä linkki: http://www.orasel.fi/www/popupcard.php?id=25

Tarvittiin jämerät vaunut, koska koiran kanssa ulkoillaan kuitenkin paljon ja muutenkin kävelen joka paikkaan. Vaunuja pitää pystyä työntämään myös silloin, jos meidän katuja ei olla aamulla päästy vielä auraamaan. Nää tuntuu siis aika painavilta, mikä meille oli hyvä juttu, mutta pelkkään kaupunkiulkoiluun nää voi olla aika leveät ja raskaat.

Taina; en minäkään niistä lätyistä juuri pidä, mut kun olo kohenee, niin syöhän sitä vaikka pieniä kiviä.

Oon yrittänyt opetelle käyttään tuota nelimetristä liinaa kaverin opastuksella, ja kaikki menee hyvin niin kauan kuin pitäis se vauvanpallero laittaa siihen liinaan ja kiristää se. Sit loppuukin kädet kesken ja hiki nousee pintaan. Mulle ehkä kävis sellainen "pussukka"-malli paremmin, ja sit vasta pitempi liina. Koska kieltämättä näyttää noi vauvat tykkäävän liinailusta ja nukkuvan siinä kuin herran enkelit vaikka ympärillä ois minkälainen häppeninki tahansa.

 

Se piti kysyä, että kuinka monta kertaa vuorokaudessa teidän vauvat liikkuu? Omani alkaa olla aika rauhallinen, ja keskittää nykyään liikkumisen yöhön. Päivällä sit meneekin iltapäivään, että tunnen mitään liikkeitä. Eihän siellä mitään kuperkeikkoja enää tehdäkään, mut vähän mietityttää, että kuinka hurjasti teidän vatsassa mekastetaan?

 

Iiris, mun vauva on ainakin rauhoittunut viime päivinä. Kyllä se päivällä liikkuu jonkun verran, mutta aika laiskasti. Illalla /yöllä, kun menen nukkumaan, liikkuu sitten enemmän, mutta silti aika vähän. Ja näillä viikoilla sillä muka pitäis olla aktiivisin vaihe, pöh. Puhuinkin asiasta eilen neuvolassa, ja terkka antoi sellaisen vauvan liikkeiden seuranta -lapun (olis kuulemma joka tapauksessa sen antanut), johon merkitään päivittäin vauvan liikkeiden määrä. Siinä lapussa lukee, että jos vauva liikkuu vähemmän kuin 10-15 kertaa tunnissa, pitää ottaa yhteyttä sairaalaan /neuvolaan. Liikkeet kannattaa laskea sen lapun mukaan sänkyyn mennessä, vasemmalla kyljellä maatessa.

Eilen tuli kans neuvolassa puhetta mun synnytyspeloista, ja terveydenhoitaja ehdotti pelkopolille menoa. Sovittiin, että katson perhe- ja synnytysvalmennuksen jälkeen, mitkä on fiilikset, ja toimitaan sitten sen mukaan. Muutenkin tuli paljon puhetta peloista ja odotuksista, ja neuvolantäti oli mielissään, että mulla ja miehelläni menee ajatukset yhteen. Sanoi, ettei tuu varmaan paljon kriisejä, kun ollaan miehen kanssa niin samoilla linjoilla koskien kaikkia asioita Meidän siis piti täyttää kotona kyselylomakkeet, joiden pohjalta sitten käytiin sitä keskustelua.

Huomenna minullakin alkaa jo 31. raskausviikko, hui! Luulin jo, etten koskaan saavuta tota maagista lukua

Luna 29+6

 

Itse en ole laskenu monta kertaa tunnissa liikahtaa, mutta tuntuu olevan hyvin aktiivinen tapaus! Ja Potkut, pyörimiset ym. tuntuu todella hyvin ja lujaa, eli ei ole pienintäkään epäilystä, ettei olisi elämää masussa Päällekin päin näkyy vallan hyvin! Tuntuu välillä että itekin tipahtaa penkiltä kun niin mojovasti heilahtaa masu.

Meidän neuvolassa ei kyllä kukaan ehottanu mitään pelkopolille menoa..Sanottiin vaan että kyllä se siitä ja kaikki synnytykset on helppoja ja turvallisia, ei niitä toinna pelätä! Niin varmaan. Tosiaan kun täällä on tämä kummallinen "tapa" yrittää lähes väkiste alatiesynnytystä ja ihan viimesenä sitten leikataan kun näyttää ettei tule. Voin sanoa että pelottaa jos joutuu väkisin äheltämään ja ei mahu ja kaikki menee perseelee sen takia. Nyttenkään kun ei neuvolantädit ja lääkärit hirveesti kuuntele. Lääkäri teki toissakerralla sisätutkimuksen ja paino todella kipeestä kohdasta ja sanoin että sattuu. Hän vaa nareskeli ja totesi että ai on alkanut jo kipeytymään tämä kohta ja paino vaan entistä kovempaa ja pidempää! Tuo samainen lääkäri oli kaveriltani tutkinu että mahuuko alatietä syntymään niin veret oli lentäny pöydälle kun oli niin kovakouraisesti tutkinu...Jessus

 

Tinttiliini, kuulostaa aikamoiselta sadistilta tuo lääkäri. Tollasesta pitäisi jo tehdä valitus.

Mä oon kuullut, että myös täällä TAYS:ssa yritetään viimeiseen asti saada lapsi alateitse pihalle. Kiva siinä sitten kärvistellä monta tuntia ja päätyä kuitenkin sektioon. Tottakai mä ymmärrän, että vauvan hyvinvointi on tärkeä, mutta pitäis nyt vähän synnyttäjääkin ajatella. Mä en ainakaan halua, että mulle jää hirveä kammo synnytyksestä sen takia, että yritetään monta tuntia saada lapsi syntymään "luonnollisella" tavalla. Itse ehkä muutenkin mieluummin synnyttäisin sektiolla, kun alatiesynnytys kuulostaa aika kauhealta. Ja jos lapsi on viimeiseen saakka perätilassa, silloin vaadin ehdottomasti sektiota.

-Luna

 

Niin, suurin osa ihmisistä kenet tiedän käyneen tuolla lääkärillä sanovat sen olevan aika kovakourainen. Itselläni on jo kolmas neuvolatäti kierrossa, joten rassaa sekin kun ei kerkeä luoda minkään laista yhteyttä heihin, kun jo vaihtuu uus jolle selität samat asiat.

 

Kuulostaapa Tinttiliinin lääkäri aika tylyltä tyypiltä. Mulle tehty sisätutkimus oli täysin kivuton, ja lääkäri kyllä osasi asiansa.
Jos mulle tulis postista lappu, että sinulle on varattu aika viisaudenhampaan poistoon, ilman puudutusta, niin mua jännittäis ja pelottais sekin. Kun sitten tietää, että koko mun ihmiskehon herkimmän paikan on venyttävä kymmenkertaiseksi, ja että siinä oikeasti voi revetä pahasti, niin siihen pitäis vaan suhtautua tyynesti. Ei onnistu.

Huphei, huomenna ois monen viikon köllöttelyn jälkeen vielä palattava töihin. Kunhan ekana ratkeaa, että millä ihmeellä sinne pääsen, (mun maksimivauhti kepeillä on vieläkin noin kilometri tunnissa..) niin sit ois edessä taas aivojen käynnistys. Salasanakin on tainnut vaipua jonnekin muistin hämärään. Jospa se tästä.

 

sateista sunnuntaita täältä!

en ole vähään aikaan kirjoitellut, mutta luin kyllä kirjoituksia wapilla kun oltiin mökillä laajakaistan ulottumattomissa muutama viikko.

mulla on vatsa kovana n. 40% hereilläoloajasta ja minkään fyysisen rasituksen tekeminen (kuten esikoisen kantaminen) on aika inhottavan tuntuista. samoin aina aterian jälkeen tulee sellainen ainakin tunnin mittainen kovetus, että ei oikein voi muuta kuin maata sohvalla.


mulla on joku ihme ahdistus tullut vauvan vammaisuudesta viime aikoina... minkäs sille sitten teet jos jotain vikaa on, muuta kuin sopeutua tilanteeseen.

Iiris kyseli vauvan liikkumisesta. mulla ainakin liikkuu todella aktiivisesti. ei ole tarvinnut paljon liikkeitä laskeskella ainakaan vielä kun tuntuu, että koko ajan on mylläys käynnissä. esikoinen oli paljon rauhallisempi.

vatsassa potkut on muuttuneet enemmänkin sellaiseksi möyrimiseksi ja mylläämiseksi. väsyttää joskus enemmän ja joskus vähemmän. täytyy sanoa, että onneksi ei ole hellettä - sitten voisi väsyttää vielä enemmän.

esikoisen kanssa on nyt melkolailla juteltu vauvan tulosta ja nyt se jo taputtelee vatsaa ja sanoo, että "tuolla on vauva, minä silitän vauvaa". pitää vielä lainata kirjastosta joku kirja missä käsitellään sisaruksen syntymistä niin voidaan yhdessä lukea.

mitenkä muut kakkosten tai enempien odottajat ovat käyneet asiaa läpi sisarusten kanssa? onko hyviä vinkkejä ensi tapaamiseen vauvan kanssa? meinaatteko tuoda esikoista sairaalaan jo katsomaan vauvaa vai vasta kotona?

sanni-77, rv 32 ja jotain

 

Sannilla ja Tinttiliinillä on sitten kyllä paljon aktiivisempi vauva kuin mulla, kun tunnette noita liikkeitä päivälläkin. Tää tosiaan oli vielä pari-kolme viikkoa sitten ihan eri tavalla aktiivinen (nyt siis viikko 33+0) ja ainahan sitä miettii, että onko sillä kaikki hyvin, kun pieni on niin hiljaa. Onneksi edes joitakin potkuja tulee, että tiedän tän olevan edes hengissä. Teenpä ton Lunan kuvaileman liikelaskennan. Yleensä tämä virkistyy tässä iltapalan jälkeen yhdeksän- kymmenen aikoihin, mut toistaiseksi on vielä tosi hiljaista, ei liiku yhtään.

Kuulostaa Sanni tosi kurjalta noi supistukset. Onko sulla apua kotona, että saat levätä? Kuulostaa suloiselta, että esikoinen silittää vatsaa ja juttelee vauvalle..

 

Meillä esikoinen (pian 4v)on myös kovati mukana odotuksessa ja silittelee ja suukottelee massukkaa=vauvaa. Aivan erilaista ja tosi ihanaa kun hän on niin erilailla nyt mukana kun edellisessä raskaudessa. Juttelee myös tosi paljon vauvasta ja miettii mitä sitten leikkii ja puuhaa vauvan kanssa. Kun olen selittänyt ettei vauvan kanssa vielä voi leikkiä, että se vaan syö ja nukkuu ja makailee kun syntyy niin poika totesi, että "no, voihan se sitten katsoa kun minä leikin ja minä voin esitellä sille kaivinkoneita" ;o) Kovasti on myös opettamassa vauvalle asioita kunhan kasvaa. Pienempi (1v 8kk) ei vielä ymmärrä vauvasta mitään, enkä ole kyllä koittanut selittääkään. Kyllä hän varmasti tietää, että meille tulee vauva, on siitä sen verran puhuttu ja isovelikin valottanut asiaa, mutta eihän hän voi tietää mitä se käytännössä merkitsee. Ei meille ikinä ennen ole tullut vierasta joka ei lähtisikään pois vaan muuttaisi asumaan...

Ilman muuta sisarukset tulevat sairaalaan katsomaan vauvaa ja äitiä! Jostain olen lukenut, että äidin ei kannata pitää vauvaa sylissä kun sisarukset tulevat ensi kertaa katsomaan vaan ottaa sisarus syliin ja katsotaan yhdessä kopassa nukkuvaa vauvaa. Muutenkin olen koko odotusajan puhunut MEIDÄN vauvasta. Se on siis meidän perheen yhteinen vauva. Yhtälailla isoveljien sydänkäpynen kun minun!

Kun meidän perheen toinen vauva syntyi niin alku oli kyllä takkuista ja mustasukkaisuuden kyllästämää vaikka kuinka yritettiin isoveljeä huomioda ja ottaa mukaan vauvanhoitoon. Saapi nähdä onko nyt yhtä vaikeaa...