Syyskuiset 2024

Ei oo onneks limaongelmaa, voin vaan kuvitella et tekee tota oksetusta jos rykii sitä "hyvä" kuulla et muilki hiema hammaspesuongelmia, tuntunu nii kummalt itestä et miten seki oksettaa niin pal!

En oo kuullut viel sykkeitä vaikka ultrattu paristi, ehkä ens neuvolassa sitte tänään oli se eka virallinen ultra vihdoinkin ja voi että et jännitti, meinas ihan itku päästä siinä alkuun mut kaikki tosi hyvin ja just sillai ku kuuluuki olla tuntuu et esikoisen kanssa ei ultrassakaan tajunnut et mitä oikein katsoo ja et hän on siellä jo olemassa todella mut tän toisen kanssa on niin vahva tunneside jo alusta ja tietää mitä menettäisi jos jotain kövis ni pelottaa enemmän

 

Tänään viikkoja 12+3 ja päivällä oli nt-ultra. Kylläpä taas jännitti! Mutta onneksi eläväinen miniatyyri-ihminen siellä venytteli ja pyöri. Aivot, sydän ja virtaukset olivat kunnossa ja riskiluvutkin jäivät mitättömän pieniksi iästä huolimatta.

Minun ei oikeastaan tee mieli syödä mitään, kun koko ajan on tavallaan "paha maku" suussa. Paitsi ehkä pehmeitä lakuja alkoi tehdä mieli, kun näin niitä kaupassa. Toisaalta, kun rupean syömään, kaikki ruuat maistuvat yleensä hyviltä. Siis sen hetken, kun ruoka on suussa. Sitten tulee taas paha maku. Syön yleensä iltapalaksi mämmiä vaniljajäätelön kanssa, koska sitä yhdistelmää on helppo ja "miellyttävä" oksentaa. Maku on ok myös ylöstullessa.

 

Hei, kirjottelin tänne aiemmin huolistani ja pienestä sikiön koosta jne. Meillä tilanne se, että raskaus joudutaan nyt melko varmasti lähiviikkoina keskeyttämään, kun niin isot viitteet trisomiasta Tänään tehtiin lapsivesipunktio, joka oli kyllä melko inhottava toimenpide jo itsessään. Lekuri oli sitä mieltä, että kannattaa jo nyt henkisesti valmistautua keskeytykseen.. Tuntuu ihan kamalalta, kun nyt jo viikolla 16.

Alkaa siis itselle tuntua liian kivuliaalta täällä olla.. niin nyt parempi poistua täältä sivustolta takavasemmalle. Toivon sydämeni pohjasta teille kaikille turvallista ja onnellista odotusta

 

Tänään viikkoja 12+3 ja päivällä oli nt-ultra. Kylläpä taas jännitti! Mutta onneksi eläväinen miniatyyri-ihminen siellä venytteli ja pyöri. Aivot, sydän ja virtaukset olivat kunnossa ja riskiluvutkin jäivät mitättömän pieniksi iästä huolimatta.

Minun ei oikeastaan tee mieli syödä mitään, kun koko ajan on tavallaan "paha maku" suussa. Paitsi ehkä pehmeitä lakuja alkoi tehdä mieli, kun näin niitä kaupassa. Toisaalta, kun rupean syömään, kaikki ruuat maistuvat yleensä hyviltä. Siis sen hetken, kun ruoka on suussa. Sitten tulee taas paha maku. Syön yleensä iltapalaksi mämmiä vaniljajäätelön kanssa, koska sitä yhdistelmää on helppo ja "miellyttävä" oksentaa. Maku on ok myös ylöstullessa.

Täällä myös sama homma tänään, kaikki ok! Viimeksi oli n. kaksi viikkoa sitten ultra ja on se hullua miten se pieni siellä kasvaa ja muuttuu!

 

Hei, kirjottelin tänne aiemmin huolistani ja pienestä sikiön koosta jne. Meillä tilanne se, että raskaus joudutaan nyt melko varmasti lähiviikkoina keskeyttämään, kun niin isot viitteet trisomiasta Tänään tehtiin lapsivesipunktio, joka oli kyllä melko inhottava toimenpide jo itsessään. Lekuri oli sitä mieltä, että kannattaa jo nyt henkisesti valmistautua keskeytykseen.. Tuntuu ihan kamalalta, kun nyt jo viikolla 16.

Alkaa siis itselle tuntua liian kivuliaalta täällä olla.. niin nyt parempi poistua täältä sivustolta takavasemmalle. Toivon sydämeni pohjasta teille kaikille turvallista ja onnellista odotusta
[/QUOT

Todella ikävä kuulla, kovasti tsemppiä! 🩷

 

Hei, kirjottelin tänne aiemmin huolistani ja pienestä sikiön koosta jne. Meillä tilanne se, että raskaus joudutaan nyt melko varmasti lähiviikkoina keskeyttämään, kun niin isot viitteet trisomiasta Tänään tehtiin lapsivesipunktio, joka oli kyllä melko inhottava toimenpide jo itsessään. Lekuri oli sitä mieltä, että kannattaa jo nyt henkisesti valmistautua keskeytykseen.. Tuntuu ihan kamalalta, kun nyt jo viikolla 16.

Alkaa siis itselle tuntua liian kivuliaalta täällä olla.. niin nyt parempi poistua täältä sivustolta takavasemmalle. Toivon sydämeni pohjasta teille kaikille turvallista ja onnellista odotusta

Ihan kamalasti voimia tilanteeseen, tekee niin pahaa teidän puolesta

 

Hei, kirjottelin tänne aiemmin huolistani ja pienestä sikiön koosta jne. Meillä tilanne se, että raskaus joudutaan nyt melko varmasti lähiviikkoina keskeyttämään, kun niin isot viitteet trisomiasta Tänään tehtiin lapsivesipunktio, joka oli kyllä melko inhottava toimenpide jo itsessään. Lekuri oli sitä mieltä, että kannattaa jo nyt henkisesti valmistautua keskeytykseen.. Tuntuu ihan kamalalta, kun nyt jo viikolla 16.

Alkaa siis itselle tuntua liian kivuliaalta täällä olla.. niin nyt parempi poistua täältä sivustolta takavasemmalle. Toivon sydämeni pohjasta teille kaikille turvallista ja onnellista odotusta

Kamala tilanne, paljon jaksamista sinne! Vaikka nyt voi tuntua mahdottomalta edes miettiä, niin toivotaan ja uskotaan, että teilläkin edessä vielä tarina, joka tulee päättymään onnellisesti.

 

Kamala tilanne, paljon jaksamista sinne! Vaikka nyt voi tuntua mahdottomalta edes miettiä, niin toivotaan ja uskotaan, että teilläkin edessä vielä tarina, joka tulee päättymään onnellisesti.

Kiitos kovasti! Täytyy uskoa niin

 

Ihan kamalasti voimia tilanteeseen, tekee niin pahaa teidän puolesta

Kiitos paljon

 

Kiitos

 

Hei, kirjottelin tänne aiemmin huolistani ja pienestä sikiön koosta jne. Meillä tilanne se, että raskaus joudutaan nyt melko varmasti lähiviikkoina keskeyttämään, kun niin isot viitteet trisomiasta Tänään tehtiin lapsivesipunktio, joka oli kyllä melko inhottava toimenpide jo itsessään. Lekuri oli sitä mieltä, että kannattaa jo nyt henkisesti valmistautua keskeytykseen.. Tuntuu ihan kamalalta, kun nyt jo viikolla 16.

Alkaa siis itselle tuntua liian kivuliaalta täällä olla.. niin nyt parempi poistua täältä sivustolta takavasemmalle. Toivon sydämeni pohjasta teille kaikille turvallista ja onnellista odotusta

Voi miten surullista. Paljon voimia raskaaseen tilanteeseen

 

Voi miten surullista. Paljon voimia raskaaseen tilanteeseen

Kiitos tällä hetkellä tuntuu siltä, että koko elämä romahtaa.. mutta täytyy ajatella, että vielä joskus onnistaa

 

Kiitos tällä hetkellä tuntuu siltä, että koko elämä romahtaa.. mutta täytyy ajatella, että vielä joskus onnistaa

ihan varmasti! 🤍

 

Kertokaas mahatilanteitanne. Millä viikolla olette menossa ja näkyykö teillä raskausmaha, sellainen josta voisi päätellä että tosiaan on ehkä raskaana eikä vain turvonnut/ syönyt pari big macia liikaa?

Itsellä pieni kumpu on, mutta ei sellainen, että ulkopuolinen voisi mitenkään päätellä, että kyseessä on selkeä vauvavatsa. Olen alkanut odottaa, koska se oikein tulisi kunnolla näkyviin… Pääsisi jotenkin tästä ihme välivaiheturvotusfiiliksistä oikeasti siihen, että olen raskaana ja se saa näkyä! Muuttuisi itsellekin taas astetta todellisemmaksi koko homma. Vaikka viikko sitten neuvolassa kuuli taas sykkeen, ei se kauhean kauan jaksa pitää sellaista uskomusta yllä, että siellä on tälläkin hetkellä miniatyyrivauva kasvamassa. Voisipa käydä viikoittain ultrassa tervehtimässä sikiötä.

 

Kertokaas mahatilanteitanne. Millä viikolla olette menossa ja näkyykö teillä raskausmaha, sellainen josta voisi päätellä että tosiaan on ehkä raskaana eikä vain turvonnut/ syönyt pari big macia liikaa?

Mulla on mahaa, mutta lähinnä näytän vain lihoneen. Mikä siis pitää myös paikkansa, jotain 3kg tullut jo kun olen joutunut vaan syömään koko ajan Ja mulla on vielä kuopuksen jäljiltä edellinen raskausröllö pysynyt alavatsalla sitkeästi, joten on tässä pehmusteita

Itse huomaan kyllä selvästi myös vauvamahan, varsinkin selällään maatessa tuntuu kohtu tosi selvästi. Nyt on 15+3, ja aina on puoliväliin mennessä ollut jo ihan reilu raskausvatsa. Että kyllä se sieltä tulee, ja jo vähän kauhulla odotan kesäkuumia jättivatsan kanssa.

 

Täällä 14+3 ja on selkeä raskausvatsa jo, tai kumpu. Olen hoikka ja rakenteelta siro, joten näkyy kyllä nopeasti ja on aina minulla näkynyt. loppua kohden onkin ollut ihan suhteettoman ison näköinen tuo masu..

 

Täällä ei juurikaan vielä mitään näkyvissä, ensimmäinen raskaus kyseessä ja tänään juuri siirryin viikolle 14. joskus maha saattaa vähän sojottaa johonkin suuntaan, mutta ei mitään selkeää kyllä vielä.

 

Viikolla 13 olen ja näyttää vaan turvotukselta, selkeesti on kyl vatsa pullistunu et joku sielä kasvaa. Tällä kertaa vaikeuttaa varmaan esikoisesta jäänyt pehmoröllö tossa edessä, en tiedä kiinteytyykö se koskaan enää kun on arpiakin jonkun verran siinä.

Ja sitte... Kävin labroissa ja sokerirasituksessa ni eiköhän se radi sieltä taas pomppaa onko joku muu kerenny käymään jo rasituksessa tai historiaa raskausdiabeteksen kanssa. Viimeks ite pärjäsin ruokavaliohoidolla ja liikunnalla, saa nähä miten tällä kertaa

 

Viikolla 13 olen ja näyttää vaan turvotukselta, selkeesti on kyl vatsa pullistunu et joku sielä kasvaa. Tällä kertaa vaikeuttaa varmaan esikoisesta jäänyt pehmoröllö tossa edessä, en tiedä kiinteytyykö se koskaan enää kun on arpiakin jonkun verran siinä.

Ja sitte... Kävin labroissa ja sokerirasituksessa ni eiköhän se radi sieltä taas pomppaa onko joku muu kerenny käymään jo rasituksessa tai historiaa raskausdiabeteksen kanssa. Viimeks ite pärjäsin ruokavaliohoidolla ja liikunnalla, saa nähä miten tällä kertaa

Juu kävin kuukausi sitten sokerirasituksessa perheessä ilmenevän diabeteksen takia. Onneks arvot pysyi missä pitikin viikoilla 24-25 sit taas uudestaan ‍

Maha näkyy jo omasta mielestä selkeästi mutta ulkopuolisten mukaan ei vielä ellei tietäis

 

Mukava kuulla teidän kokemuksia vatsan kasvamisesta! Tosiaan ehkä toivoin, että alkaisipa maha jo kunnolla näyttää raskausvatsalta, mutta nyt kun tässä viikon aikana toiveeni on kiitettävästi alkanut toteutua, alan pelätä onko liian aikaista mahan kasvu jo tässä vaiheessa, nyt viikolla 17. Enteileekö tämä suhteettoman isoa vatsaa ja mahdottomuutta selvitä ilman suuria, pysyviä haittoja? Kun lukee erityisesti ulkomaisia palstoja, monet ensisynnyttäjät sanovat miten maha alkoi näkyä vasta reippaasti 20 raskausviikon jälkeen, joillain jopa lähempänä 30. viikkoa. Tässä on vielä aika monta kuukautta jäljellä, apua. Tuli jotenkin sellainen olo, että olenko syönyt liikaa tai lihakseni ovat olleet liian heikot, minkä takia nyt näytän tältä.

Tiedostan, ettei vatsa voi mitenkään näyttää synnytyksen jälkeen samalta kuin ennen raskautta, eikä se minua sinällään haittaa, vauvan saaminen on kaikista suurin palkinto mitä itselleen voisi toivoa, mutta se että maha kasvaisi jotenkin suhteettoman isoksi kyllä vähän pohdituttaa, ja mitä siitä tosiaan seuraa esim. keskivartalon lihaksille ja iholle. Mutta ei se varmaan kasva raskausaikana täysin lineaarisesti, välillä tulee isompia ulkoisia muutoksia ja välillä taas vauva kasvanee omaa tahtiaan kohdussa ilman, että se heti näkyy suoraan ulospäin? Kohdussahan on vielä varsin hyvin tilaa, ennen kuin sitten viime metreillä vauvallakin alkaa olla aika ahdasta.

Mutta kuitenkin lohdullista ja mukavaa kuulla, että joillain muillakin teistä raskauden merkit näkyneet jo aika varhain. Ehkä tässä pitää vaan yrittää asennoitua, että kaikkien kehot on niin erilaisia, ettei mahan kasvua tai sen jälkeistä kuntoa voi suoraan mistään ennustaa.

 

Mukava kuulla teidän kokemuksia vatsan kasvamisesta! Tosiaan ehkä toivoin, että alkaisipa maha jo kunnolla näyttää raskausvatsalta, mutta nyt kun tässä viikon aikana toiveeni on kiitettävästi alkanut toteutua, alan pelätä onko liian aikaista mahan kasvu jo tässä vaiheessa, nyt viikolla 17. Enteileekö tämä suhteettoman isoa vatsaa ja mahdottomuutta selvitä ilman suuria, pysyviä haittoja? Kun lukee erityisesti ulkomaisia palstoja, monet ensisynnyttäjät sanovat miten maha alkoi näkyä vasta reippaasti 20 raskausviikon jälkeen, joillain jopa lähempänä 30. viikkoa. Tässä on vielä aika monta kuukautta jäljellä, apua. Tuli jotenkin sellainen olo, että olenko syönyt liikaa tai lihakseni ovat olleet liian heikot, minkä takia nyt näytän tältä.

Tiedostan, ettei vatsa voi mitenkään näyttää synnytyksen jälkeen samalta kuin ennen raskautta, eikä se minua sinällään haittaa, vauvan saaminen on kaikista suurin palkinto mitä itselleen voisi toivoa, mutta se että maha kasvaisi jotenkin suhteettoman isoksi kyllä vähän pohdituttaa, ja mitä siitä tosiaan seuraa esim. keskivartalon lihaksille ja iholle. Mutta ei se varmaan kasva raskausaikana täysin lineaarisesti, välillä tulee isompia ulkoisia muutoksia ja välillä taas vauva kasvanee omaa tahtiaan kohdussa ilman, että se heti näkyy suoraan ulospäin? Kohdussahan on vielä varsin hyvin tilaa, ennen kuin sitten viime metreillä vauvallakin alkaa olla aika ahdasta.

Mutta kuitenkin lohdullista ja mukavaa kuulla, että joillain muillakin teistä raskauden merkit näkyneet jo aika varhain. Ehkä tässä pitää vaan yrittää asennoitua, että kaikkien kehot on niin erilaisia, ettei mahan kasvua tai sen jälkeistä kuntoa voi suoraan mistään ennustaa.

Itselläni kyllä aikaisilla viikoilla kasvanut maha taisi enteillä sitä, että vatsasta tuli lopulta todella iso. Vatsalihasten palautumisen kanssa sain tehdä aika paljon töitä, mutta nekin lopulta palautuivat. Ja esim yhtään raskausarpea ei tullut. Kehon malli, kohtu, kudokset ja iho on kaikilla omanlaisensa. Lisäksi esim vauvan koko ja asento, lapsiveden määrä ym voi myös loppuvaiheessa vaikuttaa vatsan kokoon. Ja palautuminenkin on jokaisella omanlaistaan eikä siihen vaikuta vain se vatsan koko, vaan mono muukin asia. Mutta joo, kadehdin kyllä itsekin joskus niitä ystäviä joiden raskausvatsat ovat olleet hyvin pieniä. Nyt toisessa raskaudessa on vatsa ollut viikolla 12 sellainen kuin viimeksi viikolla 15 ja nyt viikolla 17 sellainen kuin viimeksi viikolla 20… että isoksi taitaa mennä

 

Mulla on aina ollut isot vatsat, silloinkin kun hyperemeesi on vienyt ylimääräiset pehmusteet ympäriltä. Ja vaikka kaikki lapset on olleet selvästi alle nelikiloisia eikä lapsivettä ole ollut mitenkään normaalia enemmän. Ja siis tarkoitan että tosi isot Äitini on lääkäri ja on ollut myös neuvolalääkäri, ja sanoi toisen lapsen kohdalla että ei ole ennen nähnyt noin isoa mahaa muuta kuin monikkoja odottavilla. Jo esikoista odottaessa mulla oli isompi maha kuin siskolla, jolla oli 2,5kk ennemmin laskettu aika kuin mulla.

Mutta ei mulle mitään erityistä pysyvää vatsaan jäänyt. En tiedä olisiko jotain pyykkilautavatsaa pystynyt samaan kun en ole koskaan yrittänyt, mutta ei esim mitään kummempia erkaumia. Vasta kolmannesta jäi pysyvät raskausarvet, arvelisin sen johtuvan siitä että näin vanhemmiten kudokset ei enää ole yhtä palautuvat kuin nuorena. Mulla on siis synnytykset olleet 24, 26 ja 38- vuotiaana.

 

Mulla ei ollu mikään mahti iso maha esikoisesta ja ei pompannu kovin aikasin esiinkään mutta tuli loppuraskaudesta kunnon arvet silti. Rasvasin myös ahkerasti ihoa, koska äidilläkin on arpia mut ihan samanlaiset mulla on nyt koitan vaan ajatella sitä et miten hienon näköiset viirut ne oli mun mielestä lapsena, ihan ku tiikerillä ni saan armollisuutta itseä kohtaan.

 

Tänään oli neuvolalääkäri, rv 16+1, ja kaikki hyvin. Uutuus viime kierrokseen nähden oli että lääkäri ultrasi ja pääsin ihailemaan pikkuista Siellä hän myllersi ja vastasi täysin viikkoja. Kokoarvio oli nyt 150g, että ei enää hän ihan mikään olematon pikku hitunen ole

Mutta huomaa kyllä että itselle on tullut ikää, kun lääkäri näytti niin nuorelta että ekana tuli mieleen että tuon on pakko olla joku harjoittelija

 

Täällä kans oli tänään neuvolalääkäri Ja ensimmäinen käynti tälle raskautta, kun olo lähtiessä oli oikeasti luottavainen, että kaikki menee hyvin.

Nt-ultrassa siis saatiin riskiluvut ja niissä ei ollut huolta, mutta muuten ei oikein meinannut saada toivottuja asioita näkymään. Suht hyvillä mielillä lähdin kuitenkin kotia, mutta kun muutaman tunnin päästä soitti perään, että varasin nyt kuitenkin teille ajan vielä naistenpolille lääkärille, niin heräsi huoli, että no oliko sielä sittenkään kaikki hyvin.🫠 Sitä käyntiä odotellaan nyt vielä viikon verran, mutta tästä päivästä sai kyllä luottoa, että eiköhän kuitenkin kaikki ole niinkuin pitää.

Hb oli lähtenyt laskuun mikä nyt ei sinänsä mun historialla yllätä, joten aloitin tänään rautalisän jota syödään 3vko ja sitten käyn verikokeissa ja tehdään sitten jatkosuunnitelma, että haetaanko rautainfuusio niinkuin edellisessä raskaudessa.