No huh heijaa @Lukka On teillä ollut hommaa siellä. Tunnen tuskasi tuon diabeteksen suhteen. Meillä oli myös vähän ikävä ”yllätys” kakkosen kanssa tässä pääsiöisen aikoihin, hurautettiin ambulanssilla sairaalaan ym. Sydän syrjällään oltu kaikesta, kai tästäkin taas selvitään. Eka viikko meni sumussa vaikkei kuitenkaan hengenvaarasta lopulta ollut kyse mutta nää perinteiset miksi meille ja pälä pälä. Ihan valtavasti tsemppiä teille.
Koirista @tikkunekku90 kyselit, meillä aiemmin oli koiruus joka ei korvaansa lotkauttanut vaikka taapero törmäsi kärryn kanssa tai vauva repi korvasta tai kiipeili päällä. Sit taas meidän vanhus joka ei ollut liiemmin lapsirakas joutui lapsiin totutella kun niitä ilmestyi, saattoi murahtaa ja lähti pois, ei koskaan käynyt mitään, toki vähän varjeltiinkin ettei ihan annettu lasten samoin käsitellä kun tätä toista joka ei ollut moksiskaan. Näistä jo aika jöttänyt mutta sitten meillä ollut hauva-vauva 4 vuotta talossa joka ei ole ihan pieniä nähnyt. Keskimmäinenkin oli neljän vanha kun tämä meille tuli, lapsiin on tottunut ja niistä tykkää, heittäytyy selälleen rapsutettavaksi. Raskausajan tämä koiruus jo vähän ”vältteli” mua vaikka ennen oli ihan mun vauveli. Nytkin tietysti mies on suositumpi kun vauva yleensä minussa kiinni. Tämä kans murahtaa jos vauva tulee lähellä ja lähtee sitten ite pois. Välillä sit kuitenkin antaa aika huolella kiskoa häntää tai korvia. Selvästi on vähän ihmeissään miten tulisi toimia tämän omituisen kaikkien huomion vievän olion kanssa.
Minä kiinnostuksella luin @Lukka teidän uniohjeita mutten siltikään vielä tiedä jaksanko tuohon alkaa vaikka kuinka tiedän että helpottais öitä lopulta. Omalla kohdalla siis kun ei olla noin väsyneitö muuten niin koen tämän öisen tissitainnutuksen vielä helpoksi ja ei sinällään ole kiire muutokseen vaikka kyllähän ne täydet unet houkuttaa.
Joku aiemmin mainitsi että helpompi jos mies hoitaa yöt/ vierotuksen, ja näin olen monesti aiemmin kuullutkin, mutta meillä tullaan tässä kohtaa juuri siihen kysymykseen että mitä mies tekee ja ei tee niin nää ”yövuorot” ei oo niinku yhtään hänen juttu.
Koirista @tikkunekku90 kyselit, meillä aiemmin oli koiruus joka ei korvaansa lotkauttanut vaikka taapero törmäsi kärryn kanssa tai vauva repi korvasta tai kiipeili päällä. Sit taas meidän vanhus joka ei ollut liiemmin lapsirakas joutui lapsiin totutella kun niitä ilmestyi, saattoi murahtaa ja lähti pois, ei koskaan käynyt mitään, toki vähän varjeltiinkin ettei ihan annettu lasten samoin käsitellä kun tätä toista joka ei ollut moksiskaan. Näistä jo aika jöttänyt mutta sitten meillä ollut hauva-vauva 4 vuotta talossa joka ei ole ihan pieniä nähnyt. Keskimmäinenkin oli neljän vanha kun tämä meille tuli, lapsiin on tottunut ja niistä tykkää, heittäytyy selälleen rapsutettavaksi. Raskausajan tämä koiruus jo vähän ”vältteli” mua vaikka ennen oli ihan mun vauveli. Nytkin tietysti mies on suositumpi kun vauva yleensä minussa kiinni. Tämä kans murahtaa jos vauva tulee lähellä ja lähtee sitten ite pois. Välillä sit kuitenkin antaa aika huolella kiskoa häntää tai korvia. Selvästi on vähän ihmeissään miten tulisi toimia tämän omituisen kaikkien huomion vievän olion kanssa.
Minä kiinnostuksella luin @Lukka teidän uniohjeita mutten siltikään vielä tiedä jaksanko tuohon alkaa vaikka kuinka tiedän että helpottais öitä lopulta. Omalla kohdalla siis kun ei olla noin väsyneitö muuten niin koen tämän öisen tissitainnutuksen vielä helpoksi ja ei sinällään ole kiire muutokseen vaikka kyllähän ne täydet unet houkuttaa.
Joku aiemmin mainitsi että helpompi jos mies hoitaa yöt/ vierotuksen, ja näin olen monesti aiemmin kuullutkin, mutta meillä tullaan tässä kohtaa juuri siihen kysymykseen että mitä mies tekee ja ei tee niin nää ”yövuorot” ei oo niinku yhtään hänen juttu.