Syyskuiset 2019

Älä turhaan pahoittele @tikkunekku90 Sun viesteistä huomaa, että sulla on suuri huoli siellä eikä siinä kohtaa tarvitse pahotella. Voihan se todellakin olla niinkin, että muut vaivat vienyt huomion eikä hymyilytä. Minäkin huomasin, että meni monta päivää kun poitsu ei höpötellyt, hymyä kyllä tuli mut ei ääniä. Kerkesin jo sitä vähän pähkäillä kun aiemmin kovasti äänteli. Mut nyt sit taas tullut juttua kovasti millon kellekkin ja millekkin. Se on niin huvittavaa kun höpöttelee tissille

 

@Ninnu118 voih Pääasiahan näissä on että saa valita ite sen mukaan miten ite asian kokee. Toivotaan ettei tuu kellekään pahoja oireita eikä meidän lapsille sitä tautia rajuna.

@tikkunekku90 täällä jos missä ei todellakaan tarvi esittää suu väkinäisessä hymyssä että kaikki on ihanaa jos ei kerran oo. Kyllä tänne saa avautua, skipatkoon sitten joku jos ei jaksa lukea. Ja kyllä tuon ymmärtää että huolettaa, eihän se nyt varmasti oo yhtään kivaa jos useinkaan lapseen ei saa kontaktia eikä se näytä hyväntuuliselta ja tyytyväiseltä. Edelleen ite uskon että syinä on "vain" vatsavaivat tms. ja ehkä tietynlainen temperamentti (sen nyt näkee varmuudella vasta sitten kun tietää et vauvalla ei oo vaivoja), tuskin on vakavammasta kyse. Mut en kestäis itsekään epävarmuutta niin siks suosittelen selvittämään asian jollain asiantuntijalla. Todella toivon et saatte selvyyden ja kaikki on ok. Huippua että järjestyi toi vyöhyketerapia! Mitä siellä sanottiin? Miten pian se veikkas et alkais auttaa? Hurjasti tsemppiä, sä oot tosi välittävä ja huolehtiva äiti Pidät vain huolen omasta jaksamisesta! Se herkästi unohtuu kun huolehtii muista.

Meillä vauva ei tartu yhtään minnekään paitsi vahingossa ja silloin tarraa lujaa kiinni Ei siis osaa ite oma-aloitteisesti tarttua mihinkään. Eikä kääntyminen ole edistynyt hiukkaakaan, kyljelleen menee joskus mut ei enempää. En silti uskalla jättää valvomatta hoitopöydälle. No, se nyt onkin perusohjekin. Eikä meillä juuri nojailla mahalla ollessa käsiinkään vielä. Mut ei tänikäisten tarvi vielä osatakaan noita. Eiköhän se ne opi

Kehtaanko ees kysyä onko täällä enää itteni lisäks ketään muita, jotka ei oo vieläkään synnytyksen jälkeen sekstailleet? Eikä meillä oo ehkäisyäkään vielä. Jälkitarkastuksessa kirjoitettiin e-reseptinä kierukka mut en ole tehnyt asialle yhtään mitään. En ees tiedä otanko koko kapistusta Pakko kai sitä on kohta kokeilla seksiäkin, en vaan tiiä enää uskaltaako tässä olla ilman ehkäisyä kun tuo vauva on nukkunut niin monta yötä yli 4 h putkeen. Eikö ne jostakin 4-6 h jaksoista puhu et sitä ei sais ylittyä imetystauot, muuten on riskinä et alkaa ovulaatiot. Menkkoja ei oo ja ennenkin kierto on alkanut pyöriä vasta kun imetys on loppunut kokonaan mut MUT, en todellakaan pystyis aborttiin niin päätyisin melko tiukkaan tilanteeseen jos yllättäen tulisinkin taas raskaaksi... Mut ai että me inhotaan kondomeja eikä meillä itse asiassa oo niitäkään Paitsi että on, ne mitä tuli äitiyspakkauksessa Ai kauhee tää asia pitää kyllä alkaa hoitaa, ennen pitkää se on ajankohtaista meilläkin...​

 

@Lukka todella toivon että te kaikki muut ootte oikeessa ja minä itse väärässä näiden epäilyksieni kanssa. Onneksi sentään ei olla siinä tilanteessa, et vauva ei ois kertaakaan ottanut kunnolla kontaktia tai hymyillyt ym vaan enempi ongelma on se, että väliin mahtuu päiviä jolloin nää asiat on pysäkillä enempi tai vähempi. Sillon kontrolli käynnillä neuvolassa kun aulassa odoteltiin meidän aikaa tyttö hymyili monta kertaa mulle ja ei ollut vaan kuvitelmaa sillä vieressä istunut nainenkin huomasi sen ja sanoi, että onpa ihana hymyilevä vauva. Teki mieli sanoa että tietäisitpä vain kuinka paljon nää hetket mulle merkitsee Sitten kun mentiin terkkarin huoneeseen niin huuto alko heti, huus pää punaisena kunnes annoin pullosta maitoa ja nukahti mun syliin taju kankaalla. Ei suostunut mahallaan ollessa ees liikauttaa päätään kun kotona hengailee kyynärnojassa useita minuutteja ja kattelee ympärilleen. Eihän sillä sinällään ole väliä muuten, mutta yksi positiivinen neuvola kokemus ois tehny mun mielenterveyden kannalta hyvää. Olisi tavallaan "todiste" siitä että neiti on oikeasti osannut asioita eikä vain niin et mä olen ainut joka ne on nähnyt. Jos ymmärrätte mitä haen takaa..

Meillä on kaiken lisäks alkanu sellanen ilta huutelu et ollaan yliväsyneitä mut ei voi nukkua iltapäikkäreitä ja sitten lopulta kun nukahtaa taju kankaalla niin 30 min sellasta kooma unta ja siitä sitte herätään ja riekkuminen alkaa uudestaan. Loppujen lopuks onneks joskus 23-00 nukahtaa kunnolla ja herää sitten vasta 4-5 aikaa joten unet on ihan tosi hyvät, mutta illat on menneet viimeset 1,5 viikkoa tytön nukuttamiseen. Parisuhteen osalta ollaan siis tilanteessa kun yhteistä hetkeä ei ole käytännössä ellei valvota keskellä yötä ja tätä ei kumpikaan jaksa. Harmittaa sekin. saa nähdä kauanko tämä iltahulina kestää taas, päivällä suostuu nukkuu hyvin vaunuissa 3 tuntia tai enemmänkin. Kauhulla odotan kun tulee liian kylmä siihen touhuun

 

Niin, se vyöhyketerapia. Sanoi, et selkeesti on kireyttä niskassa ja sen tiesinkin kun tyttö suosinut oikeaa puolta ja kääntäisi aina pään oikealle esim nukkuessa ellen kävisi korjaamassa asiaa. Nyt sinnikkäällä jumpalla ollaan saatu niskat kääntyy myös vasemmalle kunnolla. Neuvoi pisteitä mitä voin itsekin hieroa, saa nähdä auttaako mitään, monet kyllä ovat saaneet apua tosta.

Mikähän juttu tuo muuten on että joka ilta pitää saada raivota sängyssä noin 5 min enne kun nukahtaa eka tein sitä et nostin lapsen ylös kun alkoi huutaa ja koitin hyssytellä ym, monesti nukahtikin mun syliin mut sit huuto alko uudestaan heti kun laitoin sänkyyn. Nyt parina iltana oon vaa kylmästi jättänyt väliin syliin nostamisen ja silitellyt vaan kevyesti sängyssä. Kellosta katoin et eilen pää punaisena huuto kesti 8 min, tänään 4 min ja sitten nukahtaa ja nukkuu aamuun saakka.. En ymmärrä

 

@tikkunekku90 meillä mies teki huomion että tän kolmosen kanssa tää arki on rentoa ja tuntuu ettei juuri muuttanut meidän elämää. Hän vertasi ekaan jonka vauvavuoden aikana oltiin eronpartaalla useammin kuin kerran. Se elämä vaan muuttuu niin paljon ja se kaikki kun kahdesta tulee kolme ja pitää huomioida kaikki uudella tavalla. Minustakin tuntuu et tää menee tässä sivussa vaikka oonki itse totaalisesti vauva kuplassa. Sitä vaan yritän sanoa että kyllä se aika sille parisuhteellekin tulee, niinku ärsyttävästi todettu niin nää on vaan vaiheita.

 

Pakko kirjoittaa tänne ennen kun taas asiat muuttuu. Mutta siis, en tiedä tekikö se eilinen hieronta jotain ihmeitä vai mikä on, mutta neiti ensinnäki nukkui 23-5.30 ja oli sillonkin nii sikeessä unessa et herätin hänet syömään. Sitten 6-8.30 toinen unipätkä mun kainalossa ja nyt kun heräs niin naama on yhtä hymyä vain

 

@Veeja meillä on takana pitkä parisuhde, ollaan oltu yhdessä teineistä saakka. Että erilaisia vaiheita on mahtunut tähän aiemminkin kuten armeijat, opiskelut, reissaamiset maailmalla kavereiden kanssa ym. En usko että ihan pieneen ns "taukoon" parisuhteen osalta tää nytkään kaatuu mutta oishan se tosiaan kiva edes yhtenä iltana viikossa viettää aikaa edes hetki kaksin

 

@tikkunekku90 täällä myös teinisuhde jatkunut tähän päivään asti kun ollaan molemmat yli 30 v Aika huippua minusta mut melkoinen työ onkin tehty että on tähän päästy. Vuosien vieriessä pitää parisuhdetta päivittää moneen otteeseen... Meilläkin lapsen syntymä joka kerta muuttanut suhdetta tavalla tai toisella, kolmannen syntymä vähiten. Just sama ku @Veeja hienosti sanoikin, tää menee niin tässä sivussa jo Huomaan et oon ite itsekkäämpi nyt, varmaan osittain hyvä asia. Tässä kohtaa tajuaa ettei kukaan muu ku minä ite pidä huolta siitä et myös mun tarpeet ja toiveet tulee huomioitua. Ja lapset voi paremmin ku mä voin hyvin. Sitä kautta varmaan tulee tietynlaista rentoutta ja sellaista hetkeen tarttumista, tekee mitä sillä hetkellä pystyy ja ehtii. Tiiän että tää on sitä aikaa jota muistelen tippa linssissä myöhemmin

@tikkunekku90 huippua että neiti on hyväntuulinen Kuulostaa kyllä tuon perusteella siltä että syy aiempaan on ohimenevä

 

Oon muuten miettinyt että taidan sitten kuitenkin valittaa siitä miten mun synnytys hoidettiin - eli tehdä kirjallisen muistutuksen OYS:lle. Se velvoittaa niitä käsittelemään mun synnytys sitä hoitaneen/hoitaneiden kanssa ja lähettämään mulle kirjallisen selvityksen. Eihän se muuta mun kokemusta yhtään paremmaksi mut mulla on yhä niin paska fiilis koko hommasta että mietin sitä välillä iltaisin ja öisin ja surkuttelen kaikkea mitä ois pitäny ite tai niiden muiden tehdä toisin. En koe että meni niin ku Strömsössä tai sinnepäinkään, aivan kohtuutonta ettei ponnistusvaiheessa mulle annettu aiemmin kipulääkettä tai ettei lääkäriä kutsuttu aiemmin vaan se kidutus kesti 1,5 h ennen kuin mua kuunneltiin ja lääkäri pyydettiin paikalle. Sehän sitte totesi virheasennon, sai vielä laitettua puudutusta ja imukupilla autettua vauvan oikeassa tarjonnassa ulos. Se lääkäri oli mun sankari, siitä mulla ei oo valittamisen aihetta. Mut sitä kätilöä en voi käsittää, miten muka ei aiemmin tajunnut pyytää lisäjoukkoja... Ois pitänyt monestakin syystä: 1. uudelleensynnyttäjä pyytää ja on todella uupunut ja kivulias, 2. taustalla kaks imukupilla auttoa ja vauvan virheasentoa ja niistä olin kirjoittanut toivelistaankin että haluan mm. hyvän kivunlievityksen ja saada liikkua, 3. ponnistusvaihe ei edennyt, vauva siis laskeutui todella hitaasti ja vähän, 4. olin vaatinut jo mm. sektiota. Oon vaan niin vihainen ettei mua kuunneltu aiemmin. Sanoin sen silloin jo siellä että eihän tää näin voi mennä että mua ei kuunnella ja että mulla on oikeus vaikuttaa tähän asiaan. Luettelin lakeja potilaan itsemääräämisoikeudesta ym. No, siinäpähän sitten miettivät miten vastaavat mulle. Aion ite terveydenhuollon ammattilaisena laittaa kyllä ne koville ja vaatia selitystä...

 

@Lukka kannattaa tehdä ehdottomasti selvityspyyntö jos asia häiritsee. Musta on tosi huono asia jos synnytys jää enempi kummittelee mieleen. Mulla kanssa ponnistusvaihe oli 2h yhtensä, mutta virallinen merkitty 1h 34 min koska eka puoli tuntia ei kuulemma ollut aktiivista ponnistusta. Sinällään mulle ihan sama, itse tiedän kyllä että tuntui ikuisuudelta tuo aika ja koko ajan yritin ponnistaa hampaat irvessä. Ja kipeetä oli, vauva ei vaan meinannut tulla millään kun ei ollut laskeutunutkaan juuri ollenkaan ennen ponnistusta. Lääkityksen takia jouduin olemaan sängyssä ja ponnistaa selällään ja kyljellään. Yritin kääntyä kontalleen mutta olin niin loppu jo siinä vaiheessa että en jaksanut pitää itseeni siinä asennossa. Kaikki meni loppujen lopuks hyvin ja vauva oli hyvässä asennossa eikä lääkäriä tarvittu jne. Mutta kyllä ite oon kans miettiny jälkikäteen, että onko toi pitkä ponnistus voinu aiheuttaa meidän neidille jotain hältä lähti loppuvaiheessa pinni irti päästä ja kätilö otti lapsen sykkeitä irrallisella anturilla mun alavatsan päältä. Kysyin sykkeistä monta kertaa ponnistuksen aikana ja vakuutettiin että kaikki on kunnossa. Lapsen pisteet oli 9 ja hapetusarvot hyvät eli varmaan mun huoli on turha mutta kyllähän sitä miettii kaikenlaista

 

@tikkunekku90 täällä myös teinisuhde jatkunut tähän päivään asti kun ollaan molemmat yli 30 v Aika huippua minusta mut melkoinen työ onkin tehty että on tähän päästy. Vuosien vieriessä pitää parisuhdetta päivittää moneen otteeseen... Meilläkin lapsen syntymä joka kerta muuttanut suhdetta tavalla tai toisella, kolmannen syntymä vähiten. Just sama ku @Veeja hienosti sanoikin, tää menee niin tässä sivussa jo Huomaan et oon ite itsekkäämpi nyt, varmaan osittain hyvä asia. Tässä kohtaa tajuaa ettei kukaan muu ku minä ite pidä huolta siitä et myös mun tarpeet ja toiveet tulee huomioitua. Ja lapset voi paremmin ku mä voin hyvin. Sitä kautta varmaan tulee tietynlaista rentoutta ja sellaista hetkeen tarttumista, tekee mitä sillä hetkellä pystyy ja ehtii. Tiiän että tää on sitä aikaa jota muistelen tippa linssissä myöhemmin

@tikkunekku90 huippua että neiti on hyväntuulinen Kuulostaa kyllä tuon perusteella siltä että syy aiempaan on ohimenevä

Meillä myös teinistä kestänyt suhde.. vai öö mites se niinkuin menee jos mies ei enää ole silloin ollut teini ?

 

@tikkunekku90 on kyllä kurjaa et monille jää niin huonot fiilikset synnytyksestä. Se on kuitenkin niin ainutlaatuinen hetki et tietty haluis sen olevan positiivinen kokemus. Ja mua vaan vaivaa se että olin niin sekaisin kivusta ja kaikesta univajeesta ym. ja samalla niin herkässä tilanteessa vieraiden ihmisten seurassa. Ei sen vaan pitäs mennä noin. En ikinä uskaltais ite ees suunnitella sellasta mut kadehdin niitä, jotka onnistuneesti synnyttää tutulla porukalla kotonaan.

@Ninnu118 no meilläkin toinen oli alussa niukasti täysi-ikäinen ja toinen vähän sen alle mut eikö se nyt teinisuhde oo - nykyään muuten laskisin kaikki alle 22 veet teineiksi

Mies on pikkujouluissa, ite oon taas ylittänyt itteni ja selvinnyt kolmen lapsen kans suuttumatta Ja kaikki ne on jo nukkumassa. Itselleni ostin päivällä suklaalevyn ja aion herkutella, kunhan hetken oottelen ja varmistelen et myös vauva on kunnolla unessa niin ei tarvi kesken relailun hetikohta hypätä vauvaa nukuttamassa... On muuten levoton ja äänekäs nukkuja tuo meidän vauva. Säpsyy ku mikäkin ja sitte voi että sitä huokailua, mutinaa ja murinaa Herään ite tosi herkästi ja viime yönä oikein kiinnitin huomiota siihen että luulen vauvan heräävän syömään silloinkin ku se ei sitä tee vaan ääntelee vaan huvikseen. Päätin että nostan vauvan rinnalle vaan jos alkaa itkeä ja niinpä neiti söikin viime yönä klo 21-8 välillä vain klo 3.15 ja 6.30. Ite nukuin paljon huonommin kuin noista vois olettaa koska neiti metelöi unissaan niin paljon. Aiemmin oon herkästi napannut syömään mut nyt aattelin et alan reagoida vaan itkuun. Tekis mieli siirtää vauva eri huoneeseen Mut en vaan pysty. Ehkä sit puolivuotiaana vaikka... No nyt se heräs Tänään on ollu unet vähän tällaisia Jospa se tästä...

 

Me oltiin 15v ja 16v kun ollaan alettu seurustella pitkä matka sieltä mopo ajoista kuljettu tähän päivään.

@Lukka suosittelen teille tota love to swaddle up unipussia kerta teilläkin säpsyytään unissaa. Meillä toimii tosi hyvin estää säpsyt ja vauveli pysyy unessa eikä herää koko ajan. ite oon nyt viikon verra nukkunu korvatulpilla kun meilläki välillä ähistään sillei etten ite pysty nukkuu sit ollenkaa. Läpi kuuluu kuitenkin vauvan suurempi metelöinti joten toistaiseksi toimii hyvin

 

Ihana kuulla että täällä on useampi pitkään yhdessä olleita. Me myöskin 12 vuotta taivallettu kimpassa ja nyt kun miettii niin on se aika mennyt aika nopsaan.

Vaavilla ollu parina iltana huutoshow ennen nukahtamista, ihan kunnon huutoa, välistä rauhottui ja taas jatkuu. Tänä iltana sammu onneks taas rauhassa.

Ens viikolla tulee jo 3kk täyteen, hui

 

@Veeja mikähän juttu tää on kun meilläkin nyt joka ilta pitää ns huutaa itsensä uneen. huutaa sellasen noin 5-10min täyttä kurkkua ja nukahtaa. Ei auta mikään hyssyttely eikä mikään tähän.

 

Mä oon tätä nyt kolmisen kuukautta lueskellut, ja pakko kommentoida että on kyllä ihanaa miten ootte jaksanut aktiivisesti tänne käydä kertomassa arjen kuulumisia! Ite oon marraskuisten puolelta täällä vakoilemassa, ja oli siinä loppuraskauden aikana ihana lukea ihan konkreettisia arkisia asioita vauva-arjen alkutaipaleista täältä, kun esikoista odottelin! Olisin kyllä muuten aika stresseissä kaikesta ähinöistä ja tissille nukahtamisista ja imetysongelmista ym., jos en olis täältä etukäteen lukenut miten asiat kaikilla menee ja mikä on normaalia <3

@Lukka tais jossain kohtaa ihmetellä oman pumppaustuloksensa kanssa, että miksi maitoa tulee niin paljon, että ei yksikään vauva juo 1,5 dl kerralla tms. Pakko kommentoida sen verran, että meillä täällä 3 viikkoinen voi helposti vedellä desin korviketta illalla pullosta, ja ennen sitä vielä käynyt puolen tunnin sisään tissilläkin

@tikkunekku90 hymyasiaan pakko kommentoida, että jossain vauvaoppaassa luki, että joillakin ”hitaammin kehittyvillä” (siis ihan normaaleilla) vauvoilla hymyt irtoilee kunnolla vasta 12 viikon iässä toivottavasti saisit mielenrauhan oman pikkuisen kanssa

 

Ihana kuulla että täällä on useampi pitkään yhdessä olleita. Me myöskin 12 vuotta taivallettu kimpassa ja nyt kun miettii niin on se aika mennyt aika nopsaan.

Vaavilla ollu parina iltana huutoshow ennen nukahtamista, ihan kunnon huutoa, välistä rauhottui ja taas jatkuu. Tänä iltana sammu onneks taas rauhassa.

Ens viikolla tulee jo 3kk täyteen, hui

On tosi harvinaista herkkua, että ihmiset ylipäätään on yhdessä pidempään. Joten on aivan ihanaa kuulla, että on muitakin pitkiä suhteita omaavia Meille tuli 17 vuotta yhdessä oloa Silti se tuntuu eiliseltä kun alettiin olemaan. Tosin en kaipaile sitä alkuaikaa yhtään, on menty pitkä matka jo siitä ja kasvettu yhteen matkalla. Nyt on paras olotila suhteessa, kun on lapsia ja aikaa kulunut alusta

 

@AnnMariii luin itsekin jostain, että ekat hymyt tulee usein 4-8 viikon iässä, mutta monesti enempi aletaan hymyillä 8-12 viikkoisena. Meilläkin ekaa kertaa neiti vastas hymyyn 6 viikon iässä, mut sen jälkeen ollut siis tosi "vaihtelevaa" ja oon ihmetellyt mistä tää johtuu. Nyt hieronnan jälkeen hän on ollut paljon paremmalla tuulella ja hymyjäkin irronnut enemmän huomenna tulee 11 viikkoa täyteen. Muutenki musta tuntuu että meidän vauvan katsekontakti on lisääntynyt hirveesti viimeisen 1,5 viikon aikana ja lisäks hän seurailee muutenkin paljon enemmän ympäristöään nyt verrattuna entiseen.

 

Onhan se hassua ja toisaalta ihanaa ajatella että kohta on jo ollu elämässään isomman osan puolisonsa kanssa ku ilman sitä Tää etappi tulee itellä vastaan parin vuoden päästä vaikka ikää on "vasta" reipas 30 v. Ja tosiaan kuten @Ninnu118 sanoi niin ei se niin superyleistä oo että missä iässä hyvänsä ollaan oltu näin kauan yhdessä. Meilläkin tulee nyt ens vuonna 15 v täyteen yhdessäoloa ja 10. hääpäivä

@kiva että ollaan oltu avuksi @AnnMariii

En tiedä pitäskö itekin viedä tuo oma lapsi vyöhyketerapiaan... Vien ainakin jos yöt jatkuu samanlaisina ku viime yö, tyllerö nukahti klo 20.30, heräs klo 1, 3, 5, 6.30, 8.30 Mitään muuta outoa en huomannut neitissä ku lievästi tukkoisen nenän. En nukkunut ite ollenkaan hyvin koska tyhmänä valvoin klo 23.30 asti ja olin todella sikeässä unessa ekalla herätyksellä ja sen jälkeen nukuin pätkissä. Ihmeesti oon jaksanut mut oispa ihana nukkua ees yks 3 h jakso yössä, oon todennu et sen tarviin kerran yössä että pärjään järjissäni. Muuten saa yöt olla lyhyempiä ja pätkissä mut yks jakso on saatava nukkua kunnolla. Pitää varmaan mennä tänään itekin klo 21 nukkuu Jää kyllä sit oma aika samalla pois Toivottavasti unet paranee jatkossa... Tsemppiä muille valvomisiin. Onneks tietää et joskus nää haluu alkaa nukkuu yöt

 

@Lukka meille tulee meille tulee 16. Hääpäivä Hurjaa se on kyllä ajatella että on oltu näin kauan, kun ei se tunnu siltä .
Mies on mua reilu 6v vanhempi. Just tokasi, että alkaa olla melko papparainen . Hah. Mies parhaassa iässä

 

@Lukka ootko seuraillu koskaan lapsen liikehdintää ennen kun herää? Ite tuskailin kanssa noiden lyhyiden unipätkien kanssa ja joka kerta säpsähti hereille vaikka vaikutti olevan ihan syvässä unessa. Siks sitä unipussia suosittelin tuolla aiemmin sen käyttöönoton jälkeen meillä on nukuttu parhaimmillaan 6 tunnin pätkiä yöllä.

 

Onks täällä muut lapset täysimetyksellä vielä vai meneekö muillakin korviketta? Meillä alkaa varmaan imetystaival olla loppusuoralla maitoa ei vaan oikein tuu enää vaikka yritän edelleen ja tästä on itsellä haikee fiilis. Tein kaikki virheet alussa kun en tiennyt paremmin ja sitten se pitkä antibiootti kuuri oli vika tikki koko hommaan ja maitomäärät vähintään puolittui sen myötä. Ilman tota kuuria luulen et ois ollu vielä pelastettavissa tää imetys. Josko tässä vielä muutaman viikon pystyis vielä.

Te kellä menee korviketta niin minkä verran annatte vuorokaudessa?

 

@tikkunekku90 vois kyllä olla tuosta meillekin apua... Neiti nukkuu hyvin haalarissa, siinähän se ei säpsy kun on joka raajasta ihan tönkkönä Jos nukahtaa selälleen niin potkii ainaki peitot pois päältä, kai se siellä liikkuu siis. Kyljellään ei samalla tavalla potkiskele. En viittis vielä ostaa tuota pussia mut testaan nyt eka meidän lämpöpussia, se on vähän samantyyppinen Siitä saa siis tarroilla ite säädettyä miten tiukalle sen laittaa.

Muakin kiinnostaa miten moni imettää ja toisaalta paljonko menee korviketta... Todella vaikeaa ois kyllä heittää paljonko meidän neiti syö vaikka päivässä, pelkästään imetän enkä oo ees koskaan päässyt tekemään tän vauvan kans punnituksia imetyskerroilta. Tänään on ollut jokin outo päivä koska on syönyt kuten viime yönä, tosi usein. Ehkä sitte jokin tiheän imun päivä...? Maidon määrän uskon riittävän tytölle vielä ainakin mut ihmetyttää kyllä mistä nyt tuulee

@tikkunekku90 onhan se varmasti haikeaa jos imetys loppuu ennen ku oisit ite halunnut... Mut oot kuitenki jaksanut useamman kuukauden ja se alku on just vauvalle tärkein Ja mistä sen tietää, saattaahan se vielä jatkua pitkäänkin, jotkuthan osittaisimettää tosi pitkään. Ootko kysellyt enää imetystukiäidiltä vinkkejä? Toisaalta varmaan ois helpotus kun ois pelkällä korvikkeella... Toivottavasti löytyy sopiva ratkaisu just teille

 

Melko erilainen yö taas, neiti nukku klo 20-4 ja on nyt masun täyteen syötyään ja täräytettyään sen päälle isot kakat sitä mieltä että hyvin tässä taas jaksaa - valvoa siis. Jösses Mut sainpahan nukkuu ne toivomani yli 3 h putkeen Onneks neiti reuhaa tyytyväisenä, joskin äänekkäästi, tuolla sängyssään niin voin yrittää vaikka torkuskella tässä... Kaipa se joskus nukahtaa...

 

Täällä nukuttiin 20.30-05.30 söi ja nyt vielä vähän levottomasti torkkuu tuossa.
Jäin miettimään miten vaikuttaa imetykseen jos yösyötöt jäis pois jo tässä vaiheessa? En nyt usko, että tää trendi jää vakiintuneeksi mutta jäin miettimään onko imetys kohta karikolla jos tää jatkuu en jälleen muista edellisistä tätä. Muistaisko joku muu? Jostain luin et jos rinnat kestää räjähtämättä niin antaa nukkua vaan.