Syyskuiset 2019

Mulla oli viimeks tosi paha ummetus koko raskauden, sitte heti imetyksen myötä alko toimia tosi hyvin aineenvaihdunta. Jätti tosin pukamia ja sen kyllä huomaa ku on kovemmalla Nyt kans toimii huonosti vatsa muttei niin tuskaista ku viimeksi.. Mulla auttoi viime kerralla ihan vähä rautalisä jota jouduin syömään, suosittelisin ainaki kokeileen!

 

Mä oon saanut juosta nyt melkein joka yö vessassa, pissattaa taas niinkuin alussa. En tiiä mistä johtuu, mutta häiritsee unia aika kivasti. Ja koko kehon on vallannut levottomat jalat vaikka syön magnesiumia. Kyllä sitten, kun saa unenpäästä niin nukun, mutta sitten joutuukin jo juoksemaan vessassa.

 

Ihanat ultrakuulumiset @BIMK Varmasti helpotus kuulla et kaikki ok. Sitä tässä itekin toivois, ultraa pitäs jaksaa oottaa vielä 13 päivää. No, pian se aika menee.

Ja jösses mitä mittoja sain neuvolasta Paino noussut nyt komiasti, puoli kiloa viikossa, noussut yhteensä reilut 4 kg, ja myös kohtu kasvaa komiasti, sf-mitta huitelee ihan sillä ylimmällä käyrällä, joka vielä normaali. Näin oli myös edellisessä raskaudessa jolloin kasvoi sellanen puikulamaha että hohhoi. Ei yltäneet enää lopussa kädet vesihanan alle muuta kun jos olin sivuttain Liekö sitten taas poika tulossa Tai sitten maha vaan kasvaa mulla tollee. Laitan kuvaa Muuten kaikki mainiosti, hemoglobiinikin taas noussut, nyt 133.

 

Terveisiä sängyn pohjalta! Ihan hirvee olo kaikin puolin, oksettaa ja selkään koskee. En tiiä mitä tää on, yleensä mulla vatsatauti alkaa rajulla oksentamisella eikä näin, että oksettaa muttei mitään tule kuitenkaan. En oo nukkunu pariin yöhön ja sekin alkaa painaa

Muilla sentään kivoja uutisia

Tikkunekku 20+5

 

Onpa sulla ”hauska” maha @Lukka jos niin voi sanoa. Itellä on tälläi joka puolelta leviä tynnyri joka tuntuu jo lähtevän varsin ylhäältä. Täytyy yrittää kans kuvata.

Mulla alkaa kesäloma 20.6 ja siitä suoraan mammikselle jään. Sitä niin kovasti odotan jo. 4 työ-yö-viikkoa siis jäljellä ja sitten vapaus.

Onko muilla jo selvät sävelet?

Tiedä sitten kuinka jaksaa kesäkuussa vielä valvoa, nyt kyllä rasituksessa hyvin supistelee, ihan siis reippaammin kävellessä ja ylämäessä huomaa heti että kovettuu. Työ yöt kyllä melko rauhallisia tällä hetkellä.

Liikkeet alkaneet hyvin tuntua päivittäin.

Sain tänään tilaamani bolakorun, viimeraskaudessa siitä haaveilin mutten saanut hankituksi.

Oliko niin että kaikki syyskuiset joilla alkuun oli kaksosraskaus niin on nyt joutunut ”jatkamaan yhden kanssa? ”

Vointeja kaikille.

 

@Lukka mitataanko siellä ko sf mittaa? Täällä aletaan mittailemaan vasta rv20+ eli sitte 15.5 seuraava neuvola.

@tikkunekku90 mulla ollu koko viikon kauhea flunssa nyt rupee helpottaa onneksi

@Veeja hmmm, minä opiskelen, parin viikon päästä harjoitteluun päiväkotiin, siellä 6 viikkoa sitten alkaa kesäloma. Sittenkin olen luvannut mennä elokuun puoleen väliin asti kesätöihin sairaalaan osastolle.
Toivottavasti jaksan hitaasti sitten jos ei muuten sitten elokuussa alkais mammaloma

 

@tikkunekku90 Mulla on nyt muutamana päivänä oksettanut, muttei vielä tullut ylös. Lähellä ollu ja nytkin vähän tuntuu.. toivottavasti ei mahatautia!!

 

@Veeja minä tilasin Bola-korun tänään

 

No niin, nyt se on testattu, kaks turvaistuinta ja -kaukalo menee nipin napin takapenkille Mies joutu jumppaamaan niitä sinne eri yhdistelmissä tovin jos toisenkin mut siellä ne nyt on ja ovikin pysyy kiinni ilman lisävarusteita

Ostettiin myös kaukaloon sopivat Teutoniat adaptereilla, kaukalo telakalla ja Teutonian yhdistelmävaunut adaptereilla yhteensä 140 €, erittäin edullista Molemmat sekä kaukalo että yhdistelmät ostettu siis oikein siisteinä käytettyinä.

 

@Lukka Käytettynä löytyy todella paljon hyvää tavaraa. Meidän täytyy aivan kaikki hankkia uudestaan kun mitään vanhaa ei oo tallessa Ei edes vaatteita.

 

Meidän pitää hankkia vaunut. Meillä on Emmaljunga scooterit, mutta eivät mene makuuasentoon. Meillekkin kelpaa käytetty. Kävis ihan rattaatkin, niin sais niihin pussin, mutta katotaan. Teutoniat ois parhaat, mutta huonosti saatavilla. Täytyy katella. Sitten, kun ei asuta kaupungissa, niin ei mitään pienipyöräsiä

 

Kahdelle ekalle ostin pitkään jonkin verran vaatteita käytettynä mut sit vähitellen alkoi kyllästyttää se että osa vaatteista joko haisi tai oli jo ostaessa liian kuluneita. Osasta se haju kun ei lähtenyt millään vaan levis myös muihin vaatteisiin Ja omaa silmää häiritsi että osa oli niin kuluneita tai kulahti tosi nopsaan. Lopulta sit lopetin käytettyjen vaatteiden ostamisen. Mut nuo turvakaukalo ja yhdistelmät oli löytö koska olivat niin siistit ja tosiaan edulliset. Miksi maksaa tonnia uusista kun nuo käy aivan yhtä hyvin

Enkä ite välitä onko vaatteet just uusimpia mallistoja vai ei, aivan sama mulle kunhan ne on itelle mieluisia. Tälle kolmannelle oon jo ommellut tosi paljon ite vaatteita ja lisäks katellut sopivia alennuksista, aika edullisesti silleekin saa vaikka rankasti valikoisikin oman maun mukaisia. Ja toisaalta oon huomannu ettei kannata ostaa siks et on halpa, useimmiten se näkyy laadussa. Yritänki löytää laatua edullisesti ja tinkiä määristä, aika vähällä pärjää hyvin. Esimerkiksi yhden Newbien haalarin koossa 56 ostin -70 % alella Olin erittäin tyytyväinen koska olin ihastellut sitä jo aiemmin mut täydellä hinnalla en olis raskinut, aivan liian kallis, mut tollee mainiolla alennuksella se ei enää kirpaissut liikaa.

Aiotteko kestoilla? Mua houkuttelis kestovaipat ja myös vessahätäviestinnän harjoittelu mut sit mietin jaksaako. Toisaalta olis ihana tehdä sellanen ekoteko ettei käyttäis kertakäyttövaippoja... niistä kertyy yhdeltä lapseltakin jo melkoinen muovivuori Mulla ainakin omatunto kolkuttaa Kakkosen kans käytettiin sekä kertiksiä että kestoja, enimmäkseen kertiksiä. Mut mietin et jos veisin tän vaippatouhun uudelle levelille tän kolmannen kans En osta kyllä kestoja käytettynä vaan aattelin et kyttään aleja ja ompelen niitä ite...

 

Miten teidän muiden kaverit ovat suhtautuneet teidän raskauteen? Mä oon joutunut kohtaamaan aika ikävääkin reagointia osalta ainakin itse läheiseksi määrittelemiäni kavereita tai ystäviä. Sitten toisaalta ei niin läheiset (esim. työkaverit) on taas suhtautuneet tosi ihanasti, kyselleet vointia ja muutenkin kuulumisia ja ylipäätään tietävät koko tilanteesta että miten on mennyt ym enemmän kuin ihmiset ketkä olen luokitellut ystäviksi. Esimerkiksi mun yks kaveri sano about toisessa lauseessa sen jälkeen kun kerroin raskaudesta joskus viikolla 12 ettei halua, että puhun aiheesta, hän ei jaksa kuunnella mitään raskaus juttuja. Sen jälkeen ei olla keskusteltu mitään tähän liittyen, ainoastaan hänen asioista tai sitten vaan yleisesti. Toinen kaveri ei oikeastaan edes onnitellut ja ei ole kuulunut sen jälkeen. Näiden molempien ihmisten omissa jutuissa (kuten esim heidän häät ym.) olen ollut täysillä mukana ja elänyt sitä heidän "häähumua" ym. Nyt kun mulle tapahtuu jotain mainittavaa elämässä niin ketään ei tunnu kiinnostavan tai siis, on väärin sanoa ettei ketään mutta niitä ei kiinnosta kenen alunperin kuvittelin olevan onnellisia mun puolesta. Outoa. Ja tästä tulee aika surullinen olo onneksi mulla on paljon ihania työkavereita, ilman heitä olisin varmaan tuntenut oloni todella yksinäiseksi tämän asian kanssa sekä yksi oikea tosi ystävä, joka on aina kaikessa mukana, hyvässä ja pahassa.

Voiko tää johtua siitä ettei kellään oikein ole vielä omia lapsia eivätkä osaa suhtautua koko asiaan vai mitä ihmettä?

 

@Lukka Mun suosikki vaatteita on Metsola, Me and I, Duns, Lipfish. Ja sitten amerikkalaisia merkkejäGymboree, Carter’s.Meillä teineille kelpaa vain Adidas..

@tikkunekku90 Mulla jätti kaikki lapsettomat ystävät mut aikoja sitten, eikä niillä edelleenkään ole lapsia. Ja ainoa kaveri muutti 20 km päähän täältä. Ja sitten ei ole autoa mennä sinne. Että ei ole itellä kavereita täällä

 

Meilläkään ei ole mitään tavaraa tai vaatetta, ei yhtään mitään. Ostettavaa on tosi paljon. Kestoiluun en varmaan ala. Pyrin muutoin vaikuttamaan valinnoillani mm. ympäristöön.

Minulla kans yksi läheinen henkilö on reagoinut ikävästi raskauteeni. Hän itse ei saanut toisen miehensä kanssa lasta ja ei pysty nyt hyväksymään minun raskautta. Näyttää sen kyllä selvästi. Syytönhän se minä heidän lapsettomuuteen olen.

Onko teillä muilla suuri ruokahalu? Minä voisin välillä syödä koko ajan. Yritän juoda vettä välillä etten koko ajan roiku jääkaapilla.

 

Joo, ei kanssa ole mitään jäljellä esikoiselta. Kaikki ostettava... kehdon ja hoitopöydän ostin jo

joo, pakko myöntää etten kyllä kestoilemaan ala, kertakäytöillä mennään.

Minulla ei oikeastaan ole kavereita joille kertoa edes raskaudesta luokkakaverit tietää ja työpaikalta yksi tietää mutta eipä tuokaan onnitellut kun keskittyi haukkumaan miestäni no en anna sen silti häiritä

Nälkä on täälläkin ollut kova heti alkuraskaudesta asti, ennen raskautta söin yhden kerran päivässä nyt pakko ainakin kolme kertaa +jotain välipalaa

 

Tää on vaan jotenkin niin outoa kun mun ystävistä parhaiten tän on ottaneet mun miespuoliset ystävät (ihan heteroja) joista eka mietin, että miten edes kerron heille koko asiasta. He on jotenki olleet tosi iloisia mun puolesta ja kyselleet miten jakselen jne. Ymmärtäisin jotenkin jos mun muilla naiskavereilla ois lapsettomuutta tm taustalla mut kaikilla ehkäisy päällä eivätkä ole edes siis yrittämässä vielä. Tää vie multa osittain onnea tästä odotusajasta enkä todellakaan oo mikään hössöttäjä enkä haluaiskaan puhua tästä 24/7 mut ois iha kiva et joku ees joskus ottais yhteyttä! Täytyy vissii etsii uudet kaverit kerta minä en enää kiinnosta ketään

 

Sillon 8 vuotta sitten kun oon viimeks raskaana ollut kavereita oli ihan pari hassua eikä niitä juurikaan kiinnostanu mitä mulle kuulu. Nähtiinkin aika harvoin. Nykyään tilanne on aivan toinen. Kyllästymiseen asti kyselevät vointia ym. Toki uusia kavereita tullut elämään mutta kellään näistä ei pieniä lapsia enää ole joten kai se on sit kiva jännätä tätä mun tilannetta Kaks vanhinta muksuakin jo aikuisia niin senkin takia tilanne niin eri nyt. Innolla hekin odottavat uutta sisarusta

 

Piti vielä noista vauvan tarvikkeista ja vaatteista sanoa et yritän nyt päästä niin vähällä määrällä tavaraa kun vaan pystyn. En halua hoitopöytää ja vaatteita ostan vain tarvittavan määrän. Mielellään halvalla Aikasemmin tuli tehtyä turhia heräteostoksia kun näki jonkun kivan vaatteen mutta eipä niitä sitten paljon kerinnytkään käyttämään kun meni pieneksi. Vauvat kasvaa niin nopeesti

 

@Ansku00 minulla ei ollut esikoisen kanssa hoitopöytää vaan hoitoalusta oli kirjoituspöydällä nyt halusin hoitopöydän, mutta otin sellaisen josta saa hoitotason halutessaan pois ja sitten se toimii kauniina lipastona

 

Minä sain esikoisen alle parikymppisenä ja kyllä siinä kaverit ”jätti” yksin. Ystävystyin muutamien 5-10 vuotta vanhempien kanssa koska olivat samassa elämäntilanteessa, he ovat ihan sydänystäviä edelleen. Ne ns. vanhat kaverit ovat tulleet myös äideiksi ja ollaan jonkun verran oltu nyt yhteyksissä mutta mikään ei tuo menetettyjä vuosia takaisin ja kun ”uudet” ystävät olivat läsnä kaiken sen oman äidiksi kasvamisen aikana niin ovat he vahvasti ensimmäisenä mielessä nytkin.

Itse en syytä kavereita mistään, uskon etteivät hekään ole osanneet toimia toisin siinä tilanteessa, elämät on vaan ollut niin kauheesti eri tilanteissa ja väkisin lähtenyt eri raiteille, minä olen alkanut elää lapsi/mies keskeisempää elämää ja heillä jatkui sama hengailu kun aiemmin.

Varmasti tuntuu rankalta nyt kun asiaa haluaisi jakaa mutta ihan varmasti asia järjestyy ja uusia ihmisiä astuu kuvaan mukaan. Ja siihen asti tsempataan toisiamme täällä,

 

Mua huvittaa, kun laitoin yhdelle entiselle kaverille viestiä , kun olin saanut nuorimmaisen ja oli olevinaan niin kiire, että sano palataan. No eipä ole vieläkään kuulunut vaikka nuorin nyt jo 3v

 

Mulle tää on jotenkin vaikee paikka kun mulle ystävät ja ystäväpiiri ylipäätään on olleet ihan hirveen tärkeitä lapsesta asti kun ei ole sisaruksiakaan. Nyt kun näköjään tipahdan kaikesta pois ennen kun lapsi on edes syntynyt niin turha varmaan elätellä mitään toiveita syntymän jälkeenkään. Mulla on muutama kaveri jotka on saaneet lapsen ennen mua ja heihin olen kyllä itse ollut ihan normaalisti yhteyksissä ja ajatellut, että se lapsi ikäänkuin kuuluu "pakettiin" ja sillä hyvä täytyy toivoa että saan mammakavereita jostain, muuten tulee olee yksinäinen äitiysloma.

Ja mies on kyllä vierellä ja mukana kaikessa mutta ei se kuitenkaan ole sama asia kuin omat ystävät.

Pari päivää vielä ja sitten rakenneultra, alkaa taas jännittää

 

Mulla itellä katkes esikoisen odotusaikana yhteys muutamaan kaveriin. Osittain jo siks et mulla oli paljon raskausoireita enkä jaksanut pitää yhteyttä. Sitten uppouduin ite ihan täysillä siihen kaikkeen, raskauteen, vauvan syntymään ym. niin en osannut kaivatakaan kaikkia kavereita. Iso osa onneksi on jäänyt vaikka olinkin eka (26 v.) joka aloitti lisääntymisen. Sen jälkeen useimmat on tulleet perässä ja saaneet myös lapsia ja ollaan entistä parempia ystäviä. Muutama uus ystävä on tullut perhekerhoista ja lasten hoitopaikan kautta. Kannattaa olla ite avoimena vanhoille kavereille ja toisaalta myös olla valppaana uusien tuttavuuksien varalta Aina löytyy joku jostakin, jos vain haluaa. Ite en jaksais olla yksin, lapsetkin tykkää hirveästi kun on kavereita ja on just parasta mennä tuttavaperheiden kans jonnekin, esimerkiksi Hoplop, yhdessä ja saa siinä samalla sekä lapset viihtymään että ite muiden aikuisten seuraa Ja usein se kaikki vertaistuki on enemmän kuin tervetullutta, on tää vanhemmuus melkoista välillä Vaikkakin aivan ihanaa niin vaatiihan se paljon. Mut kannattaa ehdottomasti olla ite aktiivinen ja mennä mukaan odotusryhmiin, perhekerhoihin ym., siellä on niitä jotka tosissaan kaipaa sosiaaliseen elämään piristystä

 

Täältä meiltä on lopettamassa perhekerhotkin, kun ei käy lapsia. Me käytiin ja siellä oli vain vauvoja niin ei ollut leikkikaveria edes 3v:lle.. oli aika kurjaa. Ja nyt oli joku vetoomusjuttu ettei kerhoa lopetettais, mutta muutama nimi vaan. Saa nähä miten käy